Rakennusten energiatodistus ja sen E-luvun laskenta alkaen

Transkriptio

1 Rakennusten energiatodistus ja sen E-luvun laskenta alkaen TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

2 Tältä ET näyttää..

3 Tällöin energiatodistus tarvitaan.. 1. rakennusta tai sen osaa taikka niiden hallintaoikeutta myytäessä tai vuokrattaessa myyjän tai vuokranantajan on asetettava mahdollisen ostajan tai vuokralaisen nähtäville voimassa oleva rakennuksen energiatodistus 2. haettaessa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua rakennuslupaa uudisrakentamista varten on hakemukseen liitettävässä energiaselvityksessä oltava rakennuksen energiatodistus 3. todistus on laitettava esille tietynlaisissa tilanteissa julkisissa rakennuksissa.

4 Energiatodistuksen tavoitteet Energiatodistuksen käyttöönoton tavoitteena on nostaa rakennusten energiatehokkuus osto- ja vuokraustilanteessa yhdeksi tärkeäksi valintatekijäksi. Energiatodistus mahdollistaa vertailun rakennusten välillä ja auttaa kiinteistönomistajia kiinnittämään huomiota rakennuksen energiatehokkuuteen ja energian käyttöön. Energiatodistus ohjaa kuluttajia valinnoissa samoin kuin esimerkiksi kylmälaitteidenenergiamerkki.

5 Rakennukset joille ei tarvita ET 1. rakennusta, jonka pinta-ala on enintään 50 m 2 ; 2. loma-asumiseen tarkoitettua rakennusta, jota ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen; 3. tilapäistä tai määräaikaista rakennusta; 4. teollisuus- ja korjaamorakennusta, uimahallia, jäähallia, varastorakennusta, liikenteen rakennusta sekä rakennukseen liittyvää tai erillistä moottoriajoneuvosuojaa; 5. muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettua maatilarakennusta, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus;

6 Rakennukset joille ei tarvita ET 6. rakennusta, joka on suojeltu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisella kaavalla, valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/1985), rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) tai sitä edeltävien lakien mukaisella päätöksellä taikka rakennusta, joka sijaitsee maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1987) mukaisessa maailmanperintöluetteloon hyväksytyssä kohteessa tai on kohteena viranomaisten välisessä rakennuksen suojelua koskevassa sopimuksessa; 7. kirkkoa tai muuta uskonnollisen yhteisön omistamaa rakennusta, jossa on vain kokoontumiseen tai hartauden harjoittamiseen taikka näitä palvelevaan toimintaan tarkoitettuja tiloja; 8. kasvihuonetta, väestönsuojaa tai muuta rakennusta, jonka käyttö tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti, jos niihin sovellettaisiin rakennusten energiatehokkuutta koskevia säännöksiä ja määräyksiä, eikä 9. puolustushallinnon käytössä olevaa rakennusta.

7 Laajennukset ja käyttötarkoituksen muutokset Uudisrakentamiseen ei rinnastettavaksi rakennuksen korjaus- tai muutostyötä, rakennuksen laajentamista vaippansa sisä- eikä ulkopuolelle eikä myöskään rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista. Tällaisten toimenpiteiden kohteena olleelle rakennukselle energiatodistus tulee hankkia silloin, kun laissa säädettävät edellytykset tätä muutoin edellyttävät, esimerkiksi myyntitilanteissa.

8 Rakennukset joille tarvitaan ET Energiatodistus annetaan rakennukselle tai sen osalle, jos osalla on eri käyttötarkoitusluokka. Näin ollen yhdellä rakennuksella tai asuntoosakeyhtiöllä voi olla useampi energiatodistus. Rakennuksen osalle ei kuitenkaan tarvita erillistä energiatodistusta, jos sen osuus on alle 10 % lämmitetystä nettopinta-alasta ja sen lämmitetty nettopinta-ala on alle 50 m 2, vaan se voidaan yhdistää toiseen käyttötarkoitusluokkaan.

9 Siirtymäajat Todistus tulisi hankkia siirtymäajan jälkeenkin vasta myynti- ja vuokraustilanteissa. Menettelyn piiriin tulisivat heti asuinkerrostalot ja vuonna 1980 tai sen jälkeen rakennetut pientalot. Vuoden 2014 heinäkuun alusta tulee velvollisuus hankkia ja käyttää lain mukaisesti energiatodistukset rivi- ja ketjutaloihin sekä liike- ja toimistorakennuksiin. Vuoden 2015 heinäkuun alusta soveltaminen alkaa hoitoalan rakennuksiin, kokoontumisrakennuksiin sekä opetusrakennuksiin. Vuoden 2017 heinäkuun alusta soveltaminen alkaa enintään kahden asuinhuoneiston pientaloihin, jotka on loppukatselmuksessa hyväksytty käyttöön otettaviksi ennen vuotta 1980.

10 Voimassa oloajat ja isännöitsijätodistuksen Uudisasuinrakennukselle energiaselvityksen yhteydessä annettava energiatodistus on voimassa 10 vuotta. Olemassa olevan rakennuksen annettava energiatodistus on voimassa myös 10 vuotta. Kumottavan lain nojalla annetut, voimassa olevat energiatodistukset jäisivät edelleen voimaan niille kumottavassa laissa määritellyn voimassaoloajan mukaisesti. Poikkeuksena tästä siirtymäajan sujuvuuden vuoksi osana isännöitsijätodistusta annettujen energiatodistusten voimassaoloaikaa jatkettaan siten, että tällaiset kumottavan lain voimassaoloaikana laaditut todistukset ovat voimassa vuoden 2014 loppuun.

11 Uudisrakennuksen energiatodistuksen laadinta Energiaselvityksen osana on kokonaisenergiatarkastelu. Energiatodistus tehdään kuin kokonaisenergiatarkastelu eli todistus syntyy jo tehtyjen laskelmien perusteella täyttämällä energiatodistuslomake. Ei luonnollisestikaan säästösuosituksia

12 Olemassa olevan rakennuksen todistuksen laadinta Tehdään katselmuksen perusteella. Periaatteena, että käytettään rakennusta parhaiten kuvaavia tietoja. Lähteenä Piirustukset ja muut asiakirjat YM määräykset ja RIL suositukset Erilaiset ohjeet, esimerkiksi rakennushallituksen ohjeet

13 Esimerkki: U-arvot asetuksesta Rakennusosa Rakennusluvan vireilletulovuosi / Lämpimät tilat Ulkoseinä 0,81 0,81 0,70 0,35 0,28 0,25 0,24 0,17 0,17 Maanvarainen 0,47 0,47 0,40 0,40 0,36 0,25 0,24 0,16 0,16 alapohja Ryömintätilainen 0,47 0,47 0,40 0,40 0,40 0,20 0,20 0,17 0,17 alapohja Ulkoilmaan 0,35 0,35 0,35 0,29 0,22 0,16 0,16 0,09 0,09 rajoittuva alapohja Yläpohja 0,47 0,47 0,35 0,29 0,22 0,16 0,15 0,09 0,09 Ovi 2,2 2,2 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,0 1,0 Ikkuna 2,8 2,8 2,1 2,1 2,1 1,4 1,4 1,0 1,0 Puolilämpimät tilat Ulkoseinä 0,81 0,81 0,70 0,60 0,45 0,40 0,38 0,26 0,26 Maanvarainen 0,60 0,60 0,60 0,60 0,45 0,36 0,34 0,24 0,24 alapohja Ryömintätilainen 0,60 0,60 0,60 0,60 0,40 0,30 0,28 0,26 0,26 alapohja Ulkoilmaan 0,60 0,60 0,60 0,60 0,45 0,30 0,28 0,14 0,14 rajoittuva alapohja Yläpohja 0,60 0,60 0,60 0,60 0,45 0,30 0,28 0,14 0,14 Ovi 2,2 2,2 2,0 2,0 2,0 1,8 1,8 1,4 1,4 Ikkuna 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 1,8 1,8 1,4 1,4

14 E-luku Energiatehokkuuden vaatimus esitetään rakennustyppikohtaisena laskennallisena energialukuna, jonka raja-arvoja ei saa ylittää. Laskennallinen energialuku, E-luku, on energiamuotojen kertoimilla painotettu ostoenergian laskennallinen ominaiskulutus rakennustyypin standardikäytöllä. Ominaiskulutuksella tarkoitetaan vuotuista kulutusta lämmitettyä nettoalaneliötä kohti.

15 ERAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN LUOKITTELUASTEIKOT Erilliset pientalot Yhden asunnon talot Kahden asunnon talot Muut erilliset pientalot Majoituselinkeinon harjoittamiseen tarkoitetut loma-asunnot, jotka ovat erillisiä pientaloja Rivi- ja ketjutalot Rivi- ja ketjutalot Majoituselinkeinon harjoittamiseen tarkoitetut loma-asunnot, jotka ovat rivi- tai ketjutaloja Asuinkerrostalot Luhtitalot Muut asuinkerrostalot Toimistorakennukset Toimistorakennukset Terveyskeskukset Muut terveydenhuoltorakennukset

16 ERAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN LUOKITTELUASTEIKOT Liikerakennukset Myymälähallit Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset Muut myymälärakennukset Teatterit, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot Elokuvateatterit Kirjastot ja arkistot Museot ja taidegalleriat Näyttelyhallit Majoitusliikerakennukset Hotellit yms. Asuntolat yms. Vanhainkodit Lasten- ja koulukodit Kehitysvammaisten hoitolaitokset

17 ERAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN LUOKITTELUASTEIKOT Opetusrakennukset ja päiväkodit Lasten päiväkodit Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset Ammatillisten oppilaitosten rakennukset Korkeakoulurakennukset Tutkimuslaitosrakennukset Liikuntahallit pois lukien uima- ja jäähallit Tennis-, squash- ja sulkapallohallit Monitoimihallit ja muut urheiluhallit Sairaalat Keskussairaalat Muut sairaalat

18 Asuinkerrostalo Energiatehokkuusluok ka Kokonaisenergiankulutus, E-luku (kwh E /m² vuosi) A E-luku 75 B 76 E-luku 100 C 101 E-luku 130 D 131 E-luku 160 E 161 E-luku 190 F 191 E-luku 240 G 241 E-luku

19 Pinta-alojen määrittämien Lämmitetty nettoala on lämmitettyjen kerrostasoalojen summa kerrostasoja ympäröivien ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna. Vaihtoehtoisesti lämmitetty nettoala voidaan laskea lämmitetystä bruttoalasta, josta on vähennetty ulkoseinien rakennusosa-ala. Olemassa olevan rakennuksen lämmitetty nettoala selvitetään ajantasaisista asiakirjoista, kuten rakennuksen piirustuksista tai tietomalleista, tai arvioidaan riittävällä tarkkuudella rakennuksen tarkastuksen yhteydessä. Mikäli rakennuksen ajantasaisia asiakirjoja ei ole tai pinta-alojen arviointi mittaamalla osoittautuu vaikeasti toteutettavaksi, voidaan rakennuksen lämmitetyn nettoalan arvioida olevan 90 % lämmitetystä bruttoalasta. Rakennuksen bruttoala voidaan arvioida rakennuksen ulkomittojen ja kerrosluvun mukaan, mikäli bruttoala ei ole tiedossa.

20 Energiatehokkuuden määritelmät kokonaisenergiatarkastelua varten Ostoenergian (järjestelmien) energiankulutuksen taseraja Auringon säteily ikkunoiden läpi Lämpökuorma ihmisistä TILOJEN ENERGIANTARVE Lämmitys Jäähdytys Ilmanvaihto Käyttövesi Valaistus Kuluttajalaitteet Lämpöhäviöt NETTOTARPEET lämmitysenergia jäähdytysenergia sähkö Uusiutuva omavaraisenergia TEKNISET JÄRJESTELMÄT Järjestelmähäviöt ja -muunnokset OSTOENERGIA sähkö kaukolämpö kaukojäähdytys polttoaineet uusituvat jauusiutumattomat Nettotarve (huonelämpötilan ylläpito) Kulutus (järjestelmät) Kiinteistökohtainen tuotanto Ostoenergia (järjestelmien kulutus katetaan ostoenergialla) Energiamuotojen kertoimet Energialuku 10 kwh nettotarve Lattialämmitys 85%: 11,8 kwh kulutus Lämpöpumppu 3,5: 3,4 kwh ostoen. Energiamuodon kerroin 1,7 Energialuku 5,78 kwh

21 Kiinteät lähtötiedot vs. suunnitteluasiat ns. standardikäyttö määrittää säätiedot, ilmanvaihdon (ellei tarpeenmukainen), lämmitys- ja jäähdytysrajat, käyttöajat ja käyttöasteet sekä sisäiset lämpökuormat Lämpimän käyttöveden määrä Vesikalustevalinnalla ei voi vaikuttaa hanasta tulevaan litramäärään l/(m 2 a) Suunnitteluasia, millä ko. lämmitysenergian nettotarve tuotetaan (esim. aurinkokeräin, lämpöpumppu, LTO, ym.) Kuluttajalaitteet (käyttäjäsähkö) aina D3 taulukon arvoilla Ei voi vaikuttaa esim. parempia kodinkoneita valitsemalla Vesikalusteiden ja kuluttajalaitteiden laskenta on siis jätetty tulevaisuuden kehityskohteeksi

22 Rakennusten standardikäyttö Käyttötarkoitusluokka Lämmitysra Ulkoilmavirta ja dm 3 /(s m 2 ) C C Jäähdytysraj a Erillinen pientalo sekä rivi- ja ketjutalo 0, Asuinkerrostalo 0, Toimistorakennus Liikerakennus Majoitusliikerakennus Opetusrakennus ja päiväkoti Liikuntahalli Sairaala Muun kuin käyttötarkoitusluokan 1 ja 2 rakennuksen ilmanvaihdon ulkoilmavirta on käyttöajan ulkopuolella vähintään 0,15 dm 3 /(s m 2 ). Käyttötarkoitusluokan 2 rakennusten ilmanvaihtojärjestelmissä, joissa asukkailla on mahdollisuus ohjata ilmanvaihtoa huoneistokohtaisesti, rakennuksen ulkoilmavirtana voidaan käyttää 0,4 dm 3 /(s m 2 ).

23 Rakennusten standardikäyttö määritelmä

24 Vaatimukset laskentatyökaluille Laskentamenetelmät: Rakennusten, joissa ei ole jäähdytystä tai jäähdytystä on vain yksittäisissä tiloissa, energialaskenta voidaan suorittaa kuukausitason laskentamenetelmällä. Kaikkien muiden uudisrakennusten energialaskenta pitää suorittaa dynaamisella laskentatyökalulla. Olemassa oleville jäädytetyille rakennuksille on myös vaihtoehtoinen menetelmä, D Laskentatyökalut: Kuukausitason laskentamenetelmää käyttävän laskentatyökalun pitää noudattaa rakentamismääräyskokoelman osan D5 tai SFS-ISO laskentamenetelmää Dynaamisen laskentatyökalun pitää olla validoitu asianmukaisten EN, CIBSE tai ASHRAE standardien tai vastaavien IEA BESTEST testitapausten mukaisesti (lämmitys- ja jäähdytysenergian testitapausten osalta)

25 Laskennassa ei oteta huomioon Erikoistiloja ei oteta huomioon (ravintolat, ruokalat, kahvilat) Teknisiä järjestelmiä, joita ei ole lueteltu ei oteta huomioon: Esim. ammattikeittiöt, ulkovalaistus, hissit, sulatuskaapelit

26 Varaava tulisija Jos rakennuksessa on varaavaa tulisija, voidaan varaavasta tulisijasta tilaan saatavaksi lämmitysenergiaksi laskea enintään 2000 kwh vuodessa tulisijaa kohden. Mikäli tulisija on yhdistetty lämmönsiirtimellä vesikiertoiseen tai ilmalämmitysjärjestelmään, muodostaen näin päälämmitysjärjestelmän, otetaan se laskennassa huomioon kattilaa vastaavalla tavalla. Varaavalla tulisijalla on oltava lämmönvarauskyky, jonka ansiosta tulisijan pinnan ja ympäristön lämpötilojen erotuksen laskeminen suurimmasta arvosta 50 %:iin kestää käyttötestissä vähintään neljä tuntia. Huomioitavaa on, että vaatimuksen neljän tunnin aikajakso alkaa tulisijan pinnan ja ympäristön lämpötilojen erotuksen ollessa suurimmassa arvossaan (ei tulen sammumisesta). Leivinuunit ja muut paikalla muuratut tulisijat, joissa on termistä massaa huomattavasti, voidaan käsitellä varaavina tulisijoina, vaikka niillä ei olisikaan tehty edellä standarditestiä.

27 Ilma-ilmalämpöpumppu Rakennusluva n vireilletulovuo si / Ilmailmalämpöpumpun tuottama energia Pientalossa sekä rivi- ja ketjutalossa sellaisen ilmailmalämpöpumpun, joka tuottaa lämmitysenergian suoraan tilaan, tuottamana lämmitysenergiana käytetään enintään taulukossa esitettyjä vuosittaisia arvoja. Taulukossa ilmoitetut enimmäismäärät ovat huoneistokohtaisia kwh/a kuitenkin enintään 40 kwh/(m 2 a) 5000 kwh/a kuitenkin enintään 35 kwh/(m 2 a) 2000 kwh/a 1500 kwh/a 1000 kwh/a 1000 kwh/a

28 Sähköinen lattialämmitys Mikäli asuinhuoneissa on vesikiertoinen lämmitys ja märkätiloissa sähköinen lattialämmitys, on arvioitava tilojen lämmitysenergian nettotarpeen osuudet näille lämmitystavoille. Ellei laskelmin toisin osoiteta niin, 50 % tilojen lämmitysenergian nettotarpeesta kohdistuu märkätilojen lattialämmitykselle ja 50 % asuinhuoneiden lämmitysjärjestelmälle.

29 Järjestelmälaskennan periaate