Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Samankaltaiset tiedostot
HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

KUNTIEN HIILITASEKARTOITUS OSA 1:

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Kuntien hiilitasekartoitus osa 1

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

KAUPUNKISUUNNITTELIJAN TARKISTUSLISTA MAANKÄYTÖN HIILINIELUJEN LISÄÄMISEEN

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

SIMO käytössä. UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera

Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Avoin data liiketoiminnassa. EnviroCase Oy

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia

Suomen metsien inventointi

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Climforisk,

Climforisk,

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Niinimäen tuulivoimahanke Näkemäalueanalyysi

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

I L M A N L A A D U N H U O M I O I N T I L Ä N S I V Ä Y L Ä N V A R R E N K A A V O I T U K S E S S A

VMI kasvututkimuksen haasteita

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Suomen metsävarat

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Kangasmaiden lannoitus

Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys. Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme

REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä ,8 0,6 8,3 2,9

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla

OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Kuljetuskelpoisuusluokitus

WP1: Inventory of existing data sources for land cover and land use

MELA käyttäjäsovelluksia ja -kokemuksia

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, )

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Niinimäen tuulivoimahanke Näkemäalueanalyysi

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

HELSINGIN MASSAT JA UUMA

Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland NATNET

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Transkriptio:

HSYn paikkatietoseminaari 2014 Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen 27.3.2014 Jussi Rasinmäki toimitusjohtaja, Simosol Oy

Simosol Oy Laskenta- ja ohjelmistopalveluja metsän käytön suunnittelun optimointiin. Esimerkkejä: Lahden kaupungin hiilitase-optimointi, kuinka kaupungin metsiä pitäisi käsitellä, jotta metsien hiilivaranto maksimoitaisiin seuraavan 30 v aikana Palvelukonsepti: Yksityiselle metsänomistajalle avaimet käteen palvelu, jolla voidaan maksimoida metsän taloudellinen tuotto, konseptin toteutus Omistamme 600 000 ha metsää, mikä on kestävä vuotuisten hakkuiden taso ja miten se kannattaisi vuosittain toteuttaa? laskentajärjestelmän toteutus yritystason suunnitteluun ILKKA-hanke: siitä lisää hetken kuluttua

Simosol Oy Perustana oma metsätalouden päätöstukijärjestelmän ohjelmistokehitys SIMO-ohjelmisto, juuret Helsingin yliopistossa, kehitetty vuodesta 2004, mukana Tekes, Metsähallitus, Metsämannut Oy, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Tornator Oy ja UPM-Kymmene Oyj avoimen lähdekoodin ohjelmisto (www.simo-project.org) Yhtiö perustettu 2007, toimipaikka Riihimäellä, 9 henkilöä, yhdistelmä metsäalan ja tietojenkäsittelyn ammattilaisia, töissä tohtoreita molemmilta sektoreilta

Kaupunkien hiilitaseselvitys osana ILKKA-hanketta ILKKA Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun: edistää ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua Osahankkeena viiden kaupungin hiilitaseselvitys Osa 1: paljonko kaupunkien alueella on hiiltä varastoituneena kasvillisuuteen ja maaperään, mikä on varastojen muutosnopeus? Osa 2: kaavoittajan työkalu, jolla voi tarkastella kaavoituksen maankäyttömuutosten ja rakenneratkaisujen vaikutusta hiilitaseeseen Tilaajat: Espoo, Helsinki, Lahti, Turku, Vantaa Toteuttajat: Simosol Oy, Ramboll Oy

Hiilitaseselvitys tietotarpeet Osassa 1 piti selvittää paljonko hiiltä on varastoituneena kaupunkien alueilla kasvillisuuteen ja maaperään, ja miten varastot muuttuvat Kaksi ajavaa tekijää: maankäyttömuoto ja kasvillisuuden määrä nyt Maankäyttömuoto: päälinjat hiilen kierron dynamiikalle Kasvillisuuden määrä: metsät, voimakas vaihtelu ajan yli kasvillisuuteen ja maaperään sitoutuneen hiilen määrässä ja muutosnopeudessa

Aineistot maankäyttömuoto Kaupunkien omistuksessa olevat viheralueet kaupunkien omista paikkatietoaineistoista Tekijän näkökulmasta: Нормально, tietosisällön koodaukset, käytetyt koordinaatistojärjestelmät, monenko puhelinsoiton päässä tiedon saaminen oli Muut kuin kaupunkien alueet (ja kaupunkien alueiden tiedon paikkaus): Corine Landcover 2006 Euroopan kattava yhtenäinen maankäyttö/maanpeiteluokitus Tekijän näkökulmasta: suoraviivaista; kaiva esille linkki, josta aineiston saa ladattua, aineiston mukana tulee tietosisällön dokumentointi, jäljelle jää vain tiedon leikkely, ja luokitusten yhtenäistäminen hankkeen tarkoituksiin

Maankäyttö kaupunkien aineisto

Maankäyttö kaupungit + Corine

Kasvillisuuden määrä Sama tietolähde koko tarkasteltavalle alueelle, Metsäntutkimuslaitoksen Valtakunnan metsien monilähdeinventoinnin tulokset vuodelta 2011 VMI: satelliittikuviin ja maastokoealoihin perustuva maan kattava ennuste puuston määrästä, ja puuston kasvuun vaikuttavista maaperätekijöistä. Resoluutio 20 m x 20 m Käyttö kuten Corine; Metlan ylläpitämä latauspalvelu linkin takana, aineistosisältö dokumentoitu

VMI maaperän kasvupotentiaali

VMI kuusen biomassa

Aineistot kasassa, mitä sitten? Tässä vaiheessa tiedetään siis jokaiselle kaupungin alueelle osuvalle 20 m x 20 m hilaruudulle: (i) maankäyttömuoto, (ii) puuston määrä vuonna 2011 Tästä selviää heti paljonko puustossa on kullekin hilaruudulle varastoituneena hiiltä, mutta entä Kasvillisuuden hiilivaraston vuotuinen muutos? Maaperän hiilivaraston koko? Maaperän hiilivaraston vuotuinen muutos?

Hiilivarastojen mallinnus (1) Avoimen lähdekoodin SIMOohjelmistolla ennustettiin puuston vuotuinen kasvu sekä laskettiin puuston biomassa ja kasvussa sitoutuneen hiilen määrä.

Hiilivarastojen mallinnus (2) Hiilen kulkeutuminen puustosta ja kasvillisuudesta maahan sisältää hakkuiden yhteydessä maastoon jäävät hakkuutähteet, luonnonpoistuman keräämättä jäävän osan ja karikesadannan. Viheraluehoitoluokka (maankäyttömuoto) vaikutti siihen millaisia toimenpiteitä mallinnettiin metsässä tehtäväksi

Hiilivarastojen mallinnus (3) Hiilen hajoamista maaperässä ja kulkeutumista uudelleen hiilidioksidina ilmakehään mallinnettiin Yasso07 - mallilla.

Hiilivarastojen mallinnus (4) Tämä mallinnus tehtiin viidelle kaupungille (ilmasto vaikuttaa puuston kasvuun ja maahiilen kiertoon), eri puulajeille ja eri kasvupaikoille Mallikehityssarjat puuston ja maaperän hiilen kehityksestä 300 vuodelle (maaperähiilivaraston muutos maankäyttömuutoksen jälkeen on pitkäkestoinen prosessi) Muut viheraluehoitoluokat kuin metsät (avoimet ja rakennetut viheralueet): oletettiin staattinen kasvillisuuden määrä, mallinnettiin maaperän hiilivaraston kokoa vuosina maankäyttömuutoksesta metsä -> muu viheralue

Hiilivarastojen kehitys Luokat: A2-Käyttöviheralueet, B1-Maisemapellot, B2-Käyttöniityt, B3- Maisemaniityt ja laidunalueet, C2-Ulkoilu- ja virkistysmetsä, C3-Suojametsä, C5-

Kehityssarjoista kaupunkien hiilivarastoihin 2011 Rakennetut ja avoimet viheralueet; oletettiin viheralueiden iäksi 50 v, eli että maankäyttömuutos on tapahtunut tuolloin => Maaperän hiilivaraston koko ja sen muutos kehityssarjasta Kasvillisuuden hiilivaraston koko VMI-aineistosta, tai mikäli puuttui sieltä, käytettiin oletushiilivaraston kokoa viheraluehoitoluokalle Metsät; VMI-aineistosta kasvillisuuden määrä ja kasvupaikka kullekin hilaruudulle => Kehityssarjasta näitä vastaava metsän kehitysvaihe/ikä, ja sille kasvillisuuden hiilivaraston vuotuinen muutos, maaperähiilivaraston koko, ja sen vuotuinen muutos

Hiilivaraston koko

Hiilivaraston koon muutos

Osa 2 kaavoittajan työkalu Kaavoittajan työkalu, jolla voi tarkastella kaavan aiheuttamien maankäyttömuutosten vaikutusta kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastoihin Laskenta perustuu osan 1 tuloksien yleistyksiin Kaupungeittain hiilivarastojen muutokset maankäyttöluokittain keskimäärin Kolme eri tarkkuustasoa lähtötietojen suhteen maankäyttöluokkien pintaalamuutosten kuvaukselle Lisäksi mukana puu- ja betonirakenteisten rakennusten elinkaaren hiilijalanjälki Toteutettu Excel-laskentapohjana

Kaavoittajan työkalu maankäytön muutokset (1)

Kaavoittajan työkalu maankäytön muutokset (2)

Kaavoittajan työkalu rakenteet

Kaavoittajan työkalu tulos

Kaavoittajan työkalu tulos ymmärrettävämmin

Avointa dataa avoimia tuloksia http://www.ilmastotyokalut.fi/tyokalut/hiilinielut/ Kiitos! jussi.rasinmaki@simosol.fi 0400-382364