ASKELMERKKEJÄ ALUETOIMINTAAN
Suomen Latu ry Teksti: Suomen Ladun järjestötoimikunta 2017-2019 Kuvat: Anja Korhonen, Mauri Pitkänen, Sampsa Sulonen Paino: AllPrint 2019 2
Sisällys 1. Aluetoiminta latualueilla 4 2. Luottamustoimet latualueilla 8 3. Aluetoiminnan vuosikello 12 4. Aluekokoukset 13 3
1. Aluetoiminta latualueilla Historia Suomen Latu ry on perustettu 28.1.1938. Aluetoiminta käynnistyi 1970-luvun alussa. Sitä ennen toimintaa oli harjoitettu kokeiluluontoisena kahdella alueella piiritoiminnan nimellä, Keski-Suomen ja Lapin latupiireissä (lähde Latu 01/1972). Tästä kahden vuoden päästä Suomi jaettiin 11 latualueeseen. 1976 alueita yhdistettiin niin, että muodostui nykyiset kahdeksan latualuetta. Vuonna 2016 aluetoiminta täytti 40 vuotta. Vuonna 2019 viisi yhdistystä Oulun latualueelta halusi siirtyä Savo-Karjalan latualueeseen. Kuvaus Latualueet eivät ole rekisteröityjä tai rekisteröitymättömiä yhdistyksiä. Suomen Ladun säännöissä sanotaan seuraavasti: 16: Järjestön jäsenyhdistykset muodostavat rekisteröimättömiä latualueita. Latualueiden toimintasäännöt ja toimialueen vahvistaa järjestön hallitus asianomaisia jäsenyhdistyksiä kuultuaan. Yhdistyksen kuulumisesta tiettyyn latualueeseen päättää järjestön hallitus. Aluetoiminnan kehittäminen on yksi Suomen Latu ry:n strategisista valinnoista kaudella 2016-2021. Minimissään aluetoiminta tarkoittaa sitä, että alueen yhdistykset jakavat toisilleen tietoa sellaisista omista tapahtumista, joihin naapuriyhdistyksen tai koko latualueen väki on tervetullutta. Näin saadaan lisää osallistujia tapahtumiin ja monipuolisuutta latuyhdistysten tapahtumatarjontaan. 4
5
Aluetoiminnan tavoite Suomen Ladun perustehtävä on edistää kaikenikäisten ulkoilua ja liikunnallista elämäntapaa kaikkina vuodenaikoina. Visiomme on, että kaikki löytävät mielekkään tavan ulkoilla ja nauttia luonnosta. Näitä tavoitteita myös aluetoiminta pyrkii edistämään tarjoamalla entistä useammalle mahdollisuuden löytää oma tapansa ulkoilla ja liikkua. Tavoitteena on edistää latuyhdistysten ja niiden jäsenten yhteenkuuluvuutta keskinäisen kanssakäymisen ja lisääntyvän viestinnän avulla. Yhdessä tekeminen kehittää yhteisöllisyyttä sekä jakaa resursseja yhteistoimintaan sekä lisää esim. varuste- ja ohjaajalainausta yhdistykseltä toiselle. Jälkimmäisessä hyvänä apuna toimii myös uusi ohjaajarekisteri. Suomen Ladun tuki aluetoimintaan Järjestö tukee aluetoimintaa monin tavoin. Suomen Ladun järjestötoimikunta ja yhdistyspalvelun vastaava koordinoivat aluetoiminnan kehittämistä. Alueet saavat jäsenhankintaan ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen liittyvää tukea ja materiaalia runsaasti myös valtakunnallisten tapahtumien ja kampanjoiden osalta. Suomen Ladun järjestön syyskokous määrittelee alueille vuosittain oman budjetin, jonka puitteissa alueilla toimintaa voidaan järjestää. 6
Suomen Ladun henkilökunta osallistuu säännöllisesti aluetyöryhmien kokouksiin sekä alueiden syyskokouksiin. Järjestön kevätkokouksen yhteydessä on alueille varattu aika kokoontumisille aluepalavereissa. Syyskokouksen yhteydessä alueet voivat kokoontua niin halutessaan. Alueyhdyshenkilöitä koulutetaan kahdesti vuodessa. Aluetyöryhmät kokoontuvat vuosittain yhteisessä tapaamisessa elokuussa. Aluetoiminnan budjetti Alueiden käyttöön varataan vuosittain kiinteä summa. Vuonna 2019 se on 3500 / alue. Alueet päättävät budjetin käytöstä omissa syyskokouksissaan. Suosituksena on, että summasta korvataan esimerkiksi yhteisten tapahtumien kuluja. Näitä voivat olla aluetapahtumien yhteiskuljetukset, harkinnan mukaan osa majoitustai ruokailukustannuksista, kokoustila- ja/tai salivuokrat, palkintokulut tai yhteisistä koulutuksista aiheutuvia koulutuspalkkioita. Alueen budjettiin kuuluvat myös alueen kevätkoulutukseen ja syyskokoukseen osallistuvien matkakulut Suomen Ladun kulukorvausperiaatteiden mukaisesti, jotka löytyvät Yhdistyspalvelut-sivustolta, yhdistyspalvelut.suomenlatu.fi. Alue voi halutessaan myös avata oman pankkitilin, jolloin esimerkiksi yhteistä matkaa järjestettäessä, on helpompi seurata osallistujien maksusuorituksia. 7
2. Luottamustoimet latualueilla Alueyhdyshenkilö Alueyhdyshenkilö on luottamuspohjainen henkilö alueella, edustaen Suomen Latua ja toimien yhdistävänä henkilönä alueen yhdistysten kanssa ja välillä. Alueyhdyshenkilön tehtäviä ovat viestintä ja tiedottaminen alueen eri kanavissa alueen toimintasuunnitelman, budjetin ja vuosikertomuksen laatiminen sekä toiminnan käytännön organisointi yhdessä aluetyöryhmän kanssa alueen syyskokouksen ja/tai koulutuksen koordinointi yhteistyössä mahdollisen isäntäyhdistyksen kanssa toimia Suomen Ladun edustajana alueella esim. yhdistysten tapahtumissa ja/tai merkkipäivillä edustaa järjestön kokouksissa omaa aluettaan ja järjestää tarpeelliset aluepalaverit yhteistyössä aluetyöryhmän kanssa toimia yhteistyössä aluetta edustavan hallituksen jäsenen kanssa Alueyhdyshenkilön valitsee latualue syyskokouksessaan, kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Alueyhdyshenkilö voi jatkaa useamman kauden niin halutessaan. Mikäli alueyhdyshenkilö aikoo luopua tehtävästään, tulee hänen ilmoittaa tästä hyvissä ajoin alueen yhdistyksille ja mielellään olla apuna seuraajan etsinnässä. Seuraajan perehdytys kuuluu myös edeltäjän tehtäviin. Alueyhdyshenkilölle korvataan alue- 8
työstä aiheutuvia matkakuluja Suomen Ladun matkakorvauskäytäntöjen mukaisesti. Muita kuluja korvataan kuittien mukaan. Aluetyöryhmä Aluetyöryhmän kokoonpano ja kausi Aluetyöryhmään kuuluu yleensä alueyhdyshenkilö, alueen edustaja Suomen Ladun hallituksesta sekä 3-4 henkilöä alueen yhdistyksistä sekä mahdollinen Latunen-edustaja (lapset-perheet). Aluekokous valitsee aluetyöryhmän syyskokouksessaan. Työryhmän jäsenten toimikausi on kaksi vuotta niin, että puolet on aina erovuoroisia. Aluetyöryhmän tehtävä on vahvistaa yhdistysten keskinäistä viestintää vahvistaa vertaistukea alueen yhdistysten kesken sekä tehdä yhdistysvierailuja laatia alueen toimintasuunnitelma ja talousarvio tehdä ehdotuksia ja aloitteita järjestön hallitukselle ehdottaa palkittavia jäseniä tai yhteistyökumppaneita omalta latualueeltaan organisoida toimintaa käytännössä yhdessä alueyhdyshenkilön kanssa olla alueyhdyshenkilön apuna ja tukena ja sijaistaa häntä tarvittaessa järjestön kokouksessa valita alueensa ehdokas Suomen Ladun Vuoden jäsenyhdistykseksi 9
Aluetoiminnan hyvät käytännöt Tapahtumat Yksi aluetoiminnan tavoitteista on, että jokainen alue järjestäisi vähintään yhden ison yhteisen tapahtuman vuosittain. Tämä tapahtuma voi olla osa jotain muuta tapahtumaketjua (Yhdessä-päivät, Luonnon päivät, Angry Birds -tapahtumat, tms.) tai alueelle ideoitu oma tapahtuma (kuten esim. kesäpäivät, lentopallo- tai kyykkäturnaus, kesäfestarit, kansallispuistoretki). Yhteistoiminta ja yhteistyökumppanit Yhteistoimintaa voidaan tehdä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti esim. seurakunnan, yhdistysten, yhteisöjen sekä koulujen, päiväkotien tai yritysten kanssa. Vapaaehtoistoiminnan ohjeistus (talkoolaiset) Vapaaehtoistyöllä ja talkootoiminnalla on suuri merkitys jäsenyhdistysten toiminnassa. Talkoolaisia tarvitaan moneen eri toimintaan kaikkina vuodenaikoina. Paitsi yhdistysten, niin myös alueen on hyvä tehdä määrätietoinen suunnitelma eri tehtävien määrittelystä, vapaaehtoisten rekrytoinnista ja perehdyttämisestä sekä tukemisesta. Tärkeää on huomioida vapaaehtoisten kiittäminen, arviointi sekä koko prosessin edelleen kehittäminen. 10
Alueen yhteydenpito Suomen Latuun On hyvä, jos yhteydenpitoa Suomen Latuun tapahtuu myös alueen toimesta, toisin sanoen Suomen Ladun työntekijöitä kutsutaan alueen tapahtumiin, syyskokoukseen, aluetyöryhmän palaveriin (1/vuosi) ja tasavuosisyntymäpäiville. Aluetyöryhmä raportoi palavereistaan muistiolla ja ne toimitetaan yhdistyspalvelujen vastaavalle. Alueen toimintasuunnitelma ja talousarvio voidaan tallentaa alueen Google Drive -kansioon. Viestintä ja tiedottaminen Kaikilla latualueilla on sama, yhtenäinen ilme logo, jota voidaan käyttää julkaisuissa ja verkoissa. Ne on jaettu alueyhdyshenkilöille Google Drive -kansiossa. UUDENMAAN LATUALUE Jokaisella latualueella on Facebook-sivut, joiden pääkäyttäjä alueyhdyshenkilö on. Päivittämisen helpottamiseksi pääkäyttäjätunnukset on hyvä jakaa yhdistyspalveluiden vastaavalle sekä muille aluetyöryhmän jäsenille. Mitä useammin sivuja päivitetään, sen kiinnostavampia niistä tulee. Alueyhdyshenkilöt lähettävät sähköpostia alueensa yhdistyksille Suomen Ladun Yhdistyspalvelut-järjestelmän kautta. On tärkeää, että yhdistykset pitävät luottamushenkilöidensä yhteystiedot jatkuvasti ajan tasalla. Suomen Ladun hallituksen jäsenet jakavat hallituksen kokousmuistiot omalle alueelleen. Jakaminen voidaan myös sopia esimerkiksi alueyhdyshenkilön tehtäväksi. Alueen viestintäkanavana toimii myös sähköinen verkkolehti Liikuttaja. Alueyhdyshenkilö voi tarvittaessa myös lähettää tiedotteita yhdistysten verkkosivuille laitettavaksi. Oleellista on käyttää monipuolisesti ja säännöllisesti kaikkia kanavia. 11
3. Aluetoiminnan vuosikello Marras-Joulukuu - Yhdistysten yhteydenotot työryhmälle, käsiteltäviä asioita tammikuun palaveriin Tammi-Huhtikuu Tammikuun palaveri - Edellisen vuoden toiminta - Kevään tapahtumat - Vuoden jäsenyhdistysvalinta - Kevätkokous/koulutusasiat Yhdistysvierailujen suunnittelu - Kevätkokousasiat järjestö Lokakuu - Aluekokous - Järjestön kokous Savo-Karjalan Latualue aluetyöryhmän vuosikello Huhtikuun aluepalaveri järjestön kevätkokouksen yhteydessä - Edellisen vuoden vuosikertomuksen täydentäminen Ajankohtaiset asiat Elo-Syyskuu Elokuun palaveri - Alueen syyskokouksen valmistelut - Toimintasuunnitelma - Talousarvio - Henkilövalinnat Vuosikertomus - OKM-ehdokkaita alueelta - Edustus Suomen ladun hallitukseen, työryhmät, toimikunnat Touko heinäkuu Toukokuun palaveri - Alkuvuoden yhteydet yhdistyksiin - Onnistumiset - Alueen kesäkauden toiminta 12
4. Aluekokoukset Alueiden syyskokoukset pidetään ennen Suomen Ladun syyskokousta. Kokous on vapaamuotoinen mutta sillä on hyvä olla esityslista. Sen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta yhteistä toimintaa. Mikäli järjestetään kaksipäiväinen syyskokous, suositellaan varsinaisen kokouksen pitämistä joko perjantai-iltana tai lauantaina. Kokouksen asialista on lähetetty alueen yhdistyksille etukäteen. Kokouksista kirjataan muistio sovituista asioista ja se toimitetaan Suomen Latuun ja alueen yhdistyksille. Alueen syyskokouksen tärkeimmät asiat liittyvät seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan ja mahdollisiin henkilövalintoihin. Kirjoittamattoman perinteen mukaan jokaisella alueella on edustajansa Suomen Ladun hallituksessa. Alueet esittävät ehdokkaansa järjestön syyskokoukseen silloin, kun alueen edustaja on erovuorossa (kausi 3 vuotta). Alue voi myös laatia listan ehdokkaista järjestön toimikuntiin tai työryhmiin ennen uuden toimikauden alkua. 13
Päätöksenteko Alueen kokouksessa äänioikeus on jokaisella alueeseen kuuluvalla yhdistyksellä, joka on kokouksessa paikalla. Äänimäärän suhteen noudatetaan Suomen Ladun sääntöjä, eli ääniä on 1-6 kpl / yhdistys yhdistyksen jäsenmäärän mukaan. Tämän lisäksi Tunturiladun paikallisilla kerhoilla on yksi ääni kullakin. Äänimäärä jaetaan yhdistyksen edustajien kesken. Edustajat voivat myös sopia, että yksi edustaja käyttää yhdistyksen koko äänivaltaa. Palkitseminen Vuoden jäsenyhdistysehdotuksen lisäksi alueen yhdistykset ja aluetyöryhmä voivat ehdottaa ansioituneita jäseniä opetus- ja kulttuuriministeriön ansiomerkkien saajiksi. Ehdotukset lähetetään Suomen Ladun järjestötoimikunnalle viimeistään kunkin vuoden elokuuhun mennessä. 14
Latualueet kartalla Akumaja Kiilopää Ylläs VIII Latualueet I II III IV V VI VII VIII UUSIMAA HÄME LOUNAIS-SUOMI KYMI-VUOKSI KESKI-SUOMI SAVO-KARJALA OULU LAPPI VII V VI III II I Vantaa Helsinki Espoo IV 15
16