1907. - N:o 22. Keisarillisen Majesteetin armollinen esitys Suomen Kansanednsknnnalle varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä. Voimassa olevan Valtiopäiväjärjestyksen 26 :n mukaan pitää varsinaisten valtiopäiväin alussa eduskunnalle annettaman esitys varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ja on selvitykseksi siitä esitykseen liitettävä laskelma valtion vakinaisista varoista ja tarpeista ensitulevaksi varainhoitovuodeksi. Min kuin tähän liitetty lasku valtiorahastosta tarkemmin selvittää, voidaan valtiorahaston pääomasäästö 1906 vuoden päättyessä arvioida 72,500,000 markaksi. Tämä säästö on kuitenkin vain osaksi käytettävissä tarpeellisten menojen suorittamiseen, sanotusta pääomasta kun on sidottuna erinäisiin varastoihin ja kassavaroihin muutamissa hallintovirastoissa 5,160,000 markkaa, pitkäaikaisiin lainoihin ja viljalainoihin kaikkiaan 13,030,000 markkaa, saataviin muista rahastoista 4,558,000 markkaa ja erinäisiin etumaksuihin noin 4,000,000 markkaa. Valtiotalouden laajuuteen nähden on sitä paitsi välttämätöntä pitää kassareserviä, jonka tulee olla ainakin 10,000,000 markan suuruinen. Ylijäämästä on jo käytettäväksi määrätty myönnettyihin, mutta ei nostettuihin lainoihin noin 6,200,000 markkaa, niiden joukossa tarpeen tullen 2,900,000 markkaa Osuuskassojen Keskuslainarahasto O. Yrlle ja 1,800,000 markkaa Elimäen kunnalle, jonka ohessa, niinkuin armollisessa esityksessä määrärahoista kansakoulu-
2 N:o 22 laitosta varten on ilmoitettu, 2,000,000 markkaa on varattu lainausrahaston lisäämiseksi, jotta kävisi mahdolliseksi antaa lainoja kansakoulurakennuksia varten. Vihdoin täytyy, kun toistaiseksi ei ole toiveita siitä että tänä vuonna saataisiin otollisilla ehdoilla hankituksi rautatierakennuksia y. m. varten otettavaksi päätetty valtiolaina, yleisistä valtiovaroista antaa tarpeellisia etumaksuja kulkulaitosrahaston menojen suorittamiseksi, jotka menot nykyisen vuoden lopussa on laskettu olevan 10,675,000 markkaa suuremmat kuin rahaston varat. Jos kaikki tämä otetaan huomioon, niin sitä osaa valtiprahaston varoista, joka 1906 vuoden päättyessä oli käytettävänä muihin tarpeisiin, ei voida arvioida korkeammaksi kuin lähemmäs 16,900,000 markaksi. 1907 vuoden ennakkoarviossa ovat valtiorahaston tulot arvioidut 66,073,700 markkaan sekä vakinaiset menot 57,975,861 markkaan 78 penniin. Se ylijäämä, jonka nämä, numerot osoittavat eli 8,197,838 markkaa 22 penniä, vähenee kuitenkin vuoden ylimääräiseen ennakkoarvioon otettujen menojen määrällä, joka tekee 1,460,500 markkaa. Valtiorahaston ylijäämä vuodelta 1907 olisi siten 6,637,000 markkaa. Tästä määrästä on kuitenkin vähennettävä myönnetyt lisäykset 1907 vuoden ylimääräiseen ennakkoarvioon, tasaluvuin 3,380,000 markkaa, sekä ne määrärahat, joita sen lisäksi vaadittanee jo vuonna 1907 ja jotka tekevät noin 1,609,000 markkaa. Tuloja säästyisi niinmuodoin menojen yli 1907 vuoden loppuun 1,648,000 markkaa. Tässä ei ole otettu lukuun niitä määriä, joita vuonna 1907 saatetaan myöntää lisäyksiksi vuoden vakinaiseen ennakkoarvioon, joille lisäyksille todennäköisesti saadaan vastapainoa siitä että osa menoja kokemuksen mukaan ei nouse siihen määrään, joksi ne ennakkoarviossa ovat lasketut. Tähän liitetyn arviolaskun mukaan on valtiorahaston tulot vuodelta 1908 laskettu 69,432,000 markaksi sekä. valtiorahaston vakinaiset menot samalta vuodelta 62,107,000 markaksi. Siihen tulee lisäksi ne myönnetyt määrärahat,
N:o 22 3 jotka luultavasti vuonna 1908 otetaan ennakkoarvioon, noin 704,000 markkaa, määrärahat, joita ei vielä ole myönnetty, mutta joita tarvittanee vuonna 1908, nousten 1,533,000 markkaan, sekä sen lisäksi erinäisiä ylimääräisiä menoja, joita mahdollisesti vuoden kuluessa on*'suoritettava ja jotka tehtyjen laskelmien mukaan nousevat 2,450,000 markkaan. Tämän laskun mukaan, joka tietysti on likimääräinen ja ennakkoarviota lopullisesti laadittaessa saattaa muuttua, tekisi tulojen säästö menojen yli vuodelta 1908 noin 2,638,000 markkaa. Nämä ylijäämät vuosilta 1907 ja 1908 huomioon ottaen tulisivat valtiorahaston käytettävinä olevat varat viimemainitun vuoden lopussa, jos ei niitä käytettäisi muihin tarkoituksiin, joita tähän asti ei ole mainittu, nousemaan lähes 21,200,000 markkaan. Tässä on huomattava että niitä obligatsioneja, joihin suuri osa valtiorahaston varoja on sijoitettu, nykyisissä liikeoloissa ei voitaisi ilman melkoista tappiota rahaksi muuttaa. Niinkuin erityisessä armollisessa esityksessä kulkulaitosrahastosta on huomautettu, tarvitaan vuonna 1908 kulkulaitosrahaston tulojen lisäksi lähes 16,800,000 markan määrä rahaston menojen suorittamiseen, johon määrään ei ole luettu korvausta valtiorahastoon siitä 10,675,000 markan etumaksusta, joka on laskettu tarvittavan vuodeksi 1907. Edellyttäen että kulkulaitosrahaston varoja vasta myöhempään vuonna 1908 voidaan lisätä saamalla valtiolaina, täytyy mahdollisesti syntyvä vajaus etukäteen täyttää valtiorahaston varoilla. Niin pian kuin tuo valtiolaina on saatu, tulisivat tosin sekä vuonna 1908 etukäteen annetut varat että sekin määrä, jonka valtiorahaston tänä vuonna täytyy siihen tarkoitukseen edeltäkäsin antaa, valtiorahastoon takaisinmaksetuiksi. Mutta niitä määriä, jotka siten valtiorahastoon kertyvät, ei vielä 1908 vuoden tuloja menoarviota järjestettäessä voida huomioon ottaa. Paitsi sitä tarvitaan eri tarkoituksia varten melkoisia määriä mainituista varoista. Keisarillinen Majesteetti on nähnyt tarpeelliseksi määrätä että Eduskunnalle on annettava erityinen ar-
4 Nro 22 mollinen esitys apumaksun suorittamisesta Suomen valtiovaroista sotilastarkoituksia varten. Muihin tarpeihin nähden on erittäin huomattava ettei voida toivottavassa laajuudessa ryhtyä toimenpiteisiin tilattomain kansalaisten maanhankinnan edistämiseksi, ellei valtio voi säästyneistä pääomista varata suuria määriä tähän tarkoitukseen lainoina annettaviksi. Joka tapauksessa lienee vältettävä, että säännöllisten vuosimenojen suorittamiseen käytetään säästöjä, jotka varainhoidon kannalta mieluimmin olisivat varattavat ylimääräisiä tarpeita varten. Kun tähän tulee että edelläolevissa valtiorahaston tulojen ja menojen laskelmissa vuodeksi 1908 ei ole otettu lukuun ehkä ilmestyviä arvaamattomia tarpeita, on välttämätöntä että ne menot, jotka viime vuosina on maksettu suostuntavaroilla, myöskin vuonna 1908 samalla.tavalla suoritetaan. Sotilasrahaston pääomasäästö on laskettu 1907 vuoden päättyessä nousevan 3,717,000 markkaan. Tähän liitetyn laskun mukaan on sotilasrahaston tulot vuodelta 1908 arvioitu 2,348,000 markaksi, mutta menot vain 506,000 markaksi. Pääomasäästö 1908 vuoden lopussa nousisi siten 5,559,000 markkaan, mutta tätä säästöä ei voida ottaa huomioon yleisessä vuosirahansäännön-järjestelyssä. Mitä tulee siihen melkoiseen osaan vuosirahansäännön-järjestelyä. joka sisältyy kulkulaitosrahastoon, viitataan siitä annettuun erityiseen armolliseen esitykseen. Tähän liitetyn laskun mukaan suostuntarahastosta vuonna 1907 tulisi tässä rahastossa sanotun vuoden päättyessä olemaan 1,188,050 markan säästö. Erityisissä Eduskunnalle annetuissa armollisissa esityksissä on Keisarillinen Majesteetti vuodeksi 1908 pyytänyt määrärahoja valtiopäiväkustannuksiin ja huoneiston vuokraamiseen eduskunnan istuntoja varten sekä säätytalon, arkiston ja kirjaston hoitoon 730,000:-- kansakoululaitosta varten 6,498,4:95:
N:o22 Tähän tulee vielä: määräraha H. F. Antellin testamenttaamain kokoelmain hoitoa varten.. 12,000: veronkanto- ja tarkastuskustannuksia: leima- ja pelikorttisuostuntaveroista (siihen luettuina kustannukset ehkä tarvittavan toisen painokoneen hankkimisesta Leimakonttoriin). 158,000: mallasjuomasuostunnasta 140,000: Summa 7,538,495: Tämän summan suorittamiseksi voidaan etupäässä ottaa lukuun suostuntarahaston laskettu säästö 1907 vuoden jopussa, 1,188,050 markkaa, sekä bruttotulo seuraavista suostuntaveroista, joiden suorittamisesta armolliset esitykset Eduskunnalle annetaan, nimittäin leimasuostunnasta, suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta sekä pelikorttisuostunnasta. Kun tulo näistä suostuntaveroista on laskettu 3,539,000 markaksi, minkä lisäksi 20,000 markkaa odotetaan kertyvän suostuntarahaston säästön koroista, tarvitaan edellämainittujen menojen suorittamiseksi 2,791,445 markan lisäys, jonka Keisarillinen Majesteetti on tahtonut Eduskunnalle ehdottaa otettavaksi Suomen Pankin voittovaroista. Suostuntabudgetti vuodeksi 1908 muodostuisi siten näin: Menoja. Veronkanto- ja tarkastuskustannukset: leima- ja pelikorttisuostunnoista 158,000: mallasjuomasuostimnasta. 140,000: 993 000: - Kustannukset 1908 vuoden valtiopäivistä sekä säätytalon, arkiston ja kirjaston hoidosta 730,000: Määräraha kansakoululaitosta varten... 6,498,495: Antellin kokoelmain hoitoa varten... 12,000: Summa 7,538,495:
6 Nro 22 Tuloja: Pääomasäästö 1907 vuoden lopussa... 1,188,050: Bruttotulo seuraavista suostuntaveroista: leimasuostunnasta 2,300,000: mallasjuomasuostunnasta 1,200,000: pelikorttisuostunnasta 39,000: Korkoja 20,000: Suomen Pankin voittovaroista...... 2,791,445: Summa 7,538,495: Sen nojalla, mitä ylempänä on esiintuotu, Keisarillinen Majesteetti on tahtonut armossa ehdottaa: että Eduskunta hyväksyen ylläolevan menoja tulolasjcelman päättäisi puheena olevien menojen suorittamiseen käytettäväksi sem suostuntarahaston säästön ynnä tulon etmlämainitiiista suostuntaveroista että myös Suomen Pankin voittovaroista sen määrän, joka lisäksi tarvitaan ja joka on arviolta laskettu 2,791,445 markaksi.
Valtiorahasto (Arviolasku.)
8 N:o 22 Valtiorahaston tila 19O5 Mnf. T& 3mf p& "\7"»x-»*: Pano- ja ottotili Suomen Pankissa. Saatavia ulkomaisilta asiamiehiltä.. Kassa Obligatsioneja Varastoja: Jvviä Rahaksi lyömätöntä kultaa ja hopeaa Sekalaisia varastoja Tulorästejä Lähetteiden tili Talletettu Maanviljelyspankkiin... Pitkäaikaisia lainoja Jyyälainoja....... Saatava kulkulaitosrahastolta... Saatava hätäapurahastolta Saatava Postisäästöpankilta Saatava Rautatiehallitukselta... Erinäisiä ennakkomaksuja Falletettuja arvopapereita Erinäisiä velallisia Summa 8,535,677 72 341,010 52 2,427,609 35 27,685,819 68 1,246,157 01 151,643 41 625,248 08 176,200 70 11,244,731 60 447,452 43 3,500,000 1,000,000 141,691 04 2,100,000 3,735,253 80 508,983 52 1,507,198 67 38,990,117 27 2,023,048 50 2,756,709 55 14,671 61 18,610,075 77 5,751,435 99 68,146,058 69
Nro 22 9 vuoden päättyessä.! Smf. f& Sfaf. 7*ä "Velat: Rahaston pääoma Menorästejä... Varatulta määrärahoja Virkakuntain välinen virka-apu... Suomen Pankin saatava Kahapaialta. Erinäisiä talletuksia 1 Erinäisiä velkojia Eläkekassat 53,993 61 923,725 86 1,367,233 01 296,443 26 60,015,932 27 1,176,824 29 4,311,832 35 74 04 2,641,395 74 Summa 68,146,058 69
Valtiorahaston tila 19O6 vuoden päättyessä. (Arviolasku).
' 12 N:o 22 Valtiorahaston tila 1906 Arvio - Sfof- pji Sfaf fi \ "V ar- e* t: Pano- ja ottotili Suomen Pankissa. Saatavia ulkomaisilta asiamiehiltä.. Kassa... Obligatsioneja Varastoja : Jyviä Rahaksilyömätöntä kultaa ja hopeaa Sekalaisia varastoja Tnlorästejä Lähetteiden tili Talletettu Maanviljelyspankkiin... Pitkäaikaisia lainoja Jyvälainoja Saatava kulkulaitosrahastolta... Saatava hätäapurahastolta Saatava postisäästöpankilta Erinäisiä ennakkomaksuja Talletettuja arvopapereita Erinäisiä velallisia Summa 20,800,000 320,000 2,800,000 27,040,000 1,250,000 325000 785,000 163,000 12,580,000 450,000 3,500,000 1,000,000 58,000 4,000,000 500000 1,800,000 - _ - 50,960,000 2,360,000 2,800,000 29,000 17,751,000 6,300,000 80,200,000 - \ \ 1
Nro 22 13 vuoden päättyessä. lasku). Vela,*: Rahaston pääoma Menorästejä Varatulta määrärahoja Suomen Pankin saatava Rahapajalta Erinäisiä talletuksia Erinäisiä velkojia Eläkekassat sv fh 100,000 900,000 1,300,000 300,000 $nf. 72,500,000 1,100,000 4,000,000 2,600,000 juu \ 1! i i 1 1 1! 1 i Summa 80,200,000 L
N:o22 15 Valtiorahaston tulot ja vakinaiset menot vuosina 19O71908. (Arviolasku). T -UL 1 o t. Tuloja valtiotilulcsistaja muusta valtion omaisuudesta. Tuloja kruunun maatiloista Tuloja kruunun kalastuksista Tuloja kruunun metsistä. Tuloja kanavista. Korkoja 10,401,000: 11,266,000: 1 1907 vuoden ennakkoarvion mukaan. Sfaf. 856,000 95,000 7,500,000 750,000 1,200,000 y& ~~~ Laskettu määrä vuodeksi 1908. 5%: t* 866,000 100,000 8,500,000 \ 800,000 1,000,000 Välittömiä veroja, Maaveroja Elinkeinoveroja Henkiveroja 4,550,000: 4,570,000: 1,912,000 488,000 2,150,000 1,912,000 498,000 2,160,000 Välillisiä veroja. Tullituloja Aksiiseja: leimamaksua pelikorteista 40,285,000: 41,565,000: 40,260,000 25,000 41,540,000 25,000 Sekaluontoisia veroja. Kuolinpesäprosenttia Virkaylennys- ja toimitusmaksuja Muita sekaluontoisia veroja 569,000: 579,000: 50,000 445,000 74,000 55,805,000 60,000 445,000 74,000 57,980,000 _.
16 N:o22 1907 vuoden ennakkoarvion mukaan. Sfyc f& Laskettu määrä vuodeksi 1908. 9tmf. JNE j Maksuja erinäisten vattiolaifosten käyttämisestä. PoRt'iTia,lcf?nja. Majakkamaksuja Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa Oppilasmaksuja koululaitoksissa S ekalaisia vähempiä maksuja 7,410,500: 8,329,000: Sekalaisia tuloja. Kruununsakkoralioja -Perinnöksiostomaksuja... Lunastettujen maatilojen kauppahinnan maksua. Korvausta kruunun ennakolta maksamista kustannuksista Viralliset sanomalehdet Keisarillisen Senaatin kirjapaino Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtiolaitoksissa Muita sekalaisia ia satunnaisia tuloja 2,555,200: 2,815,000: ja. Lainausrahastosta, korkoa sinne siirretyistä varoista Sotilasrahastosta, sotilasvirkatalojen hoitokustannukset Kulkulaitosrahastosta. korkoa 303,000: 308,000: Summa tuloa 55,805,000 5,200,000 1,100,000 700,000 408,500 2,000 260,000 10,000 236,000 546,000 70,000 53,800 564,000 583,400 232,000 88,000 110,000 105,000 66,078,700 57,980,000 6,000? 000 1,200,000 700,000 427,000 2,000 200,000 10,000 260,000 546,000 70,000 350,000 564,000 583,000 232,000 88,000 115,000 105,000 69,432,000
Nro 22 17 XbX e xx o t. Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisuus. Keisarillisen Majesteetin käyttövarat Rakennukset ja laitokset 269,900: 320,000: Valtiopäiväkustannuksta Valtiorahastosta meneviä kustannuksia 20,000: 1907 vuoden ennakkoarvion mukaan. 5%: 244,000 25,900 20,000 po. Laskettu määrä vuodeksi 1908. Sty. 294,000 26,000 7»S Hattituslaitokset. Kenraalikuvernöörinvirka..... Keisarillinen Senaatti Valtiosihteerinvirasto Kenraalikuvernöörin kanslia 2,551,200: 2,558,000: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hattinnon haarat. Hovioikeudet Kihlakunnan- ja raastuvanoikfiiidftt,,,,,,, Viipurin läänin maanjako-oikeus Liainvalmistelukunta Vankeinhoitohallitus Kuritushuoneet ja työvankilat T,iääTlin- ja VililaJrnTiTian. vankilat, Alaikäisten kasvatuslaitokset Muita vankeinhoidon menoja "RrjnJiisiä määrärahoja.,,.,..,,,.. 4,322,303: 20 4,742,000: Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. I/ääniphallitiiVpet..,, KihlaTmntaijn hallinto... 241,200 1,639,300 377,400 293,300 899,500 440,843 20 15,760 25,900 50,400 1,338,700 891,800 280,300 204,200 174,900 1,054,395 1,830,615 10,048,413 20 244,000 1,643,000 378,000 293,000 1,000,000 450,000 16,000 64,000 54,000 1,506,000 979,000 293,000 205,000 175,000 1,123,000 2,300,000 11,043,000 2
18 N:o 22 1907 vuoden ennakkoarvion mukaan. Shtf fh Laskettu määrä vuodeksi 1908. Sfmfi p* Muita läänien hallinnon menoja Kaupunkien poliisilaitos Lääkintöhallitus Lääkärinhoito maalla Helsingin yleinen sairashuone Lääninsairaalat ja muut yleiset sairashuoneet.. Mielenvikaisten hoitolaitokset Lapsenpäästölaitokset Rokotus... Tarttuvien tautien ehkäiseminen Muita läämntölaitoksen menoja Yleisten rakennusten ylihallitus Lääninrakennuskonttorit Muita rakenrmsvirkalnitins.!! menoja Tilastollinen päätoimisto Painoasiain ylihallitus Vaivaishoidon tarkastus Vaivaishoidon ylläpitämiseksi Suomen passitoimisto Pietarissa Erinäisiä määrärahoja. 11,127,645: 31 11,643,000: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Valtiokonttori Tullihallitus Tn llilramftri* ja tnhfamnirtot,.,, Rantavartiohöyrylaivat ja höyrypurret Muita tullilaitoksen menoja 10,048,413 20 98,055 3,734,558 144,000 561,050 699,200 891,420 827,300 80,000 93,300 164,500 263,525 116,980 49,910 26,600 56,200 43,079 48,500 111,976 10 115,170 117,312 21 134,300 229,300 1,383,525 290,350 818,300 11,043,000 98,000 3,735,000 146,000 562,000 700,000 892,000 828,000 80,000 94,000 165,000 264,000 122,000 50,000 32,000 57,000 49,000 112,000 116,000 118,000 143,000 246,000 1,520,000 350,000 820,000 21,146,823 51 22,351,000
N:o22 19 1907 vuoden ennakkoarvion mukaan. Laskettu määrä vuodeksi 1908. Stmf. TM» 3mf. 7* Rahapaja Kruununjyvästöt Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten tarkastus Erinäisiä määrärahoja 3,032,649: 80 3,267,000: 21,146,823 51 49,400 60,500 20,500 46,474 80 22,351,000 50,000 61,000 21,000 47,000 Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Yleinen revisionioikeus Revisionikonttori Metsähallitus Hoitoalueiden hallinto Evon metsänhoito-opisto Metsänvartijakoulut Muita metsänhoitolaitoksen menoja Sotilas- ja sivuivirkakuntain virkatalojen hoito. Erinäisiä määrärahoja 2,605,655: 2,658,000: 34,100 78,100 127,750 705,300 26,600 95,785 1,153,500 155,500 229,020 34,000 79,000 152,000 710,000 27,000 100,000 1,155,000 171,000 230,000 EirkoUisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Tuomiokapitulit Luterilainen papisto Luterilaisten kirkkojen ylläpitoa varten Muita kirkollisia yhdyskuntia Keisarillinen Aleksanterin- Yliopisto Koulutoimen ylihallitus Normaalilyseot Klassilliset lyseot 184,600 166,841 60 45,300 132,021 20 1,258,710 214,900 387,000 1,217,400 197,000 167,000 46,000 132,000 1,380,000 220,000 390,000 1,230,000 27,536,126 11 28,950,000
20 N:o22 1907 vuoden ennakkoarvion mukaan. Smf 1& Laskettu määrä vuodeksi 1908. Sfaf foi Realilyseot ja realikoulut Alkeiskoulut Tyttökoulut Valtioapua yksityisille kouluille Muita alkeisoppilaitosten menoja Kansakoulunopettaja- ja opettajatarseminaarit.. Kansakoulujen piiritarkastajat.. Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja KnuroiTiykkfrin opetuplaitnksftt,.,.,,,,,. Sokeain opetuslaitokset Tylsämielisten opetuslaitokset Muita menoja aistiviallisop etu ksesta Määrärahaa yhteiskunnallista valistustyötä varten Arkeologinen toimisto Meteorologinen keskuslaitos Tieteen ja taiteen kannattamiseksi Erinäisiä määrärahoja 9,270.332: 80 9,760,000: 27,536,126 11 887,500 215,400 800,700 1,135,700 98,800 796,100 195,500 81,350 455,000 122,700 28,000 8,400 80,000 124,100 48,020 434,850 151,440 28,950,000 900,000 225,000 815,000 1,256,000 115,000 800,000 196,000 114,000 455,000 123,000 46,000 9,000 100,000 124,000 65,000 470,000 185,000 MaanviljetystoimiiMskuntaan kohdistuvat hattinnonhaarat. Maanmittauksen ylihallitus Vakauslaitos Läänien maanmittarikunta Erinäisiä maanmittauslaitoksen menoja Maanmittaus- ja verollepanokustannuksia... Geodeettinen toimisto... Maanviljelysballitus. 104,400 11,300 284,340 34,000 1,296,600 86,800 105,000 ~\ 26,000 285,000 34,000 1,300,000 50,000 102,000 35,017,126 11 36,850,00oi
N:o22 21 1907 vuoden ennakkoarvion mukaan. Sfyc ftä Laskettu määrä vuodeksi 1908. Stmf. 7* Maataloudelliset oppilaitokset ja koulutilat... Maanviljelystaloudellinen koelaitos Maanviljelys- ja kauppakemialliset laboratoriot. Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit.karjanhoito ja meijeritalouskonsulentit Hevoshoito Eläinlääkintälaitos [Kalastus Maataloudelliset seurat Erinäisiä määrärahoja 6,336,365: 6,622,000: 35,017,126 1,712,400 44,900 41,600 209,800 42,900 170,500 431,300 198,725 1,096,800 570,000 11 36,850,000 1,792,000 45,000 48,000 215,000 43,000 171,000 440,000 199,000 1,197,000 570,000 Kidkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat Juillinnorihaarat. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus» > > insinöörikunta Muita tie- ja vesirakennusten menoja Kanavat Postihallitus Postikonttorit Rautatiepostitoimistot Postikonttoriosastot, postitoimistot, -asemat ja -pvsäkit Muita postilaitoksen menoja Postisäästöpankin hallitus Erinäisiä määrärahoja 6,914,150: 57 7,675,000: 133,700 250,800 974,100 546,100 219,700 1,297,700 474,900 641,800 2,013,200 4,955 57 357,195 140,000 280,000 980,000 600,000 230,000 1,310,000 480,000 700,000 2,580,000 5,000 370,000 46,450,201 68 49,245,000
'22 N:o22 1907 vuoden ennakkoarvion mukaan. Laskettu määrä vuodeksi 1908. 3mf. 1* Xmf. 7* Kauppa- ja teottisuustoimituakuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus Luotsauspiirit, Majakkalaitokset Muita luotsi- ja majakkalaitoksen menoja... Merenmittauskustannuksia Teollisuushallitus Ammattientarkastajat Polyteknillinen opisto... Teollisuuskoulut Käsityökoulut Kauppakoulut Merikoulut Merenkuluntarkast aja Geologinen toimisto Vakuutustentarkastaja Suomen kauppa-asiamiehet Evi naisia määrärahoja 3,856,909: 70 4,289,000: 46,450,201 68 169,900 535,200 461,500 711,539 173,007 50 125,200 40,400 307,450 319,550 120,000 238,700 163,700 11,500 70,900 7,500 15,683 20 385,180 49,245,000 168,000 543,000 499,000 891,000 153,000 129,000 41,000 358,000 370,000 130,000 250,000 164,000 14,000 72,000 8,000 16,000 483,000 Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Suomen Valtioarkisto Suomen viralliset lehdet Keisarillisen Senaatin kirjapaino Erinäisiä määrärahoja 408,000: 387,000: 49,200 90,300 263,000 5,500 50,000 91,000 240,000 6,000 50,715,lll 38 53,921,000
N:o 22 23 1907 vuoden ennakkoarvion mukaan..%* f» Laskettu määrä vuodeksi 1908. *V 76M Sekalaisia yleisiä -menoja. Kenraalikuvernöörin ja Senatin käyttövarat... Matkakustannuksia Korjaus- ja uutisrakennuskustannuksia Komiteakustannuksia Erinäisiä määrärahoja 3,255,300: 40 3,886,000: 50,715,111 38 53,921,000 250,000 35,000 1,900,000 170,000 900,300 40 250,000 35,000 2,000,000 250,000 1,351,000 Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. Sivilivirkakunta Tullivirkakunta Postilaitos SotÖaseläkkeitä. Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja Erinäisiä määrärahoja....... 3,604,450: 3,899,000: 2,510,000 126,400 15,000 540,000 16,250 396,800 2,700,000 130,000 15,000 540,000 17,000 497,000 ja. Tilattoman väestön lainarahastoon lahastoon maran hankkimista varten tilattomalle väestölle Yöhön aivan kykenemättömäin henkilöiden rahastoon ^urvattömain lasten hoitorahastoon 401,000: 401,000: Summa vakinaista menoa Laskettu ylijäämä Summa 150,000 150,000 70,000 31,000 57,975,861 78 62,107,000 8,097,883 22 66,073,700 150,000 150,000 70,000 31,000 7,325,000 69,432,000
24 N:o22 Niistä suuremmista poikkeuksista nykyisen vuoden ennakkoarviosta, joita muutamat tulo- ja menoluokat edelläolevassa 1908 vuoden arviolaskussa näyttävät, annetaan seuraavassa tarkempia selityksiä. Mitä erittäin tulee laskettuihin lisämenoihin, lienee huomautettava että useat niistä eivät vielä ole olleet hallituksen harkinnan alaisina, vaikka sellaisista menoista tehdyt ehdotukset on katsottu olevan arviolaskussa huomioon otettava. Tulot. Tulot kruunun metsistä. Yaltiorahaston tulot kruu nunmetsistä nousivat vuonna 1903 6,396,000 markkaan > 1904 6,055,000» 1905 4,695,000 1906 vuoden ensimmäisten yhdentoista kuukauden tuloksesta päättäen voitanee sanotulta vuodelta odottaa 7,000,000 markan kokonaistuloa. 1907 vuoden ennakkoarviossa tämä tulo on laskettu 7,500,000 markaksi. Niihin melkoisiin vuosina 1905 ja 1906 myytyihin rankomääriin nähden, joita ostajat eivät vielä ole metsistä ottaneet, hakattanee, jos nykyiset puutavarateollisuudelle verrattain edulliset olot jatkuvat ja mitään suurempaa työlakkoa ei tapahdu, lähimmässä tulevaisuudessa kruunun metsistä entistä enemmän puita, ja on sentähden tuloksi vuodelta 1908 katsottu voitavan ottaa 8.500,000 markkaa. Tuontitulli. Tulo tuontitullista teki: vuonna 1903 34,623,000 markkaa 1904 35,429,000 > 1905..... 36,720,000 > Vuonna 1906 tuotti tuontitulli noin 44,834,000 markkaa. Tämä tavaton lisäys johtuu etupäässä siitä, että melkoinen
N:o 22 25 osa maassa tarvittavasta raakasokerista oli otettava ulkomaalta korkeammista tullinmaksuista kuin jos, tavallisuuden mukahan, kaikki raakasokeri olisi otettu Venäjältä, sekä että eräitä muitakin tavaroita sanottuna vuonna tuotiin suhteellisesti enemmän ulkomaalta kuin Venäjältä. Kun ei ole luultavaa että ne poikkeusolot, jotka ovat tämän aiheuttaneet, tulisivat jatkumaan, on tuontitulli 1907 vuoden ennakkoarviossa laskettu 39,000,000 markaksi ja vuodeksi 1908 sitä ei ole katsottu voitavan arvioida korkeammaksi kuin 40,000,000 markaksi. Vientitulli, joka vuonna 1904 teki 103,000 markkaa ja vuonna 1905 105,000 markkaa, tuotti vuonna 1906 noin 770,000 markkaa sen johdosta että sanotun vuoden alusta vaiettiin käytäntöön hienosta puutavarasta suoritettava tulli. Vuodelta 1908 on tuontitulli laskettu 700,000 markaksi. Postimaksut. Nämä maksut ovat tuottaneet: vuonna 1903... 4,309,000 markkaa 1904... 4,561,000 > > 1905... 4,730,000 > 1906 vuoden ennakkoarviossa olivat postimaksut lasketut 4,800,000 markaksi, mutta ovat ne itse asiassa tuottaneet noin 5,340,000 markkaa. Nämä maksut ovat siis vuodesta 1903 lisääntyneet noin 7 / 0 :a keskimäärin vuodessa. Jos lisäys jatkuisi samassa suhteessa, voitaisiin tulo vuodelta 1907 laskea noin 5,700,000 markaksi ja vuodelta 1908 noin 6,000,000 markaksi. MajaJfkamäksiit tekivät:. vuonna 1903... 1,149,000 markkaa > 1904.... 1,243,000 > 1905... 1,187,000 sekä vuodelta 1906 noin 1,227,000 markkaa. Vuodelta 1908 on tulo majakkamaksuista katsottu voitavan laskea 1,200,000 markaksi.
26 N:o 22 Keisarillisen Senaatin kirjapaino. Senaatin kirjapainoon nähden on semmoinen muutos kirjanpidossa aiottu panna toimeen että kirjapainoa hyvitetään kaikesta painatustyöstä, joka siellä suoritetaan Senaatin toimituskuntia ja erinäisiä virastoja varten. Tämän johdosta on tulopuolelle otettu tämän hyvityksen laskettu määrä ja sitä vastoin menopuolelle neljännentoista pääluokan >Erinäisiä määrärahoja» luvun kohdalle merkitty uusi 350,000 markan menoerä sanotun painatustyön kustannusten suorittamiseksi. Menot. Keisarillisen Majesteetin käyttövarat. Siihen katsoen, että Keisarillisen Majesteetin suoranaisesti käytettävinä olevat varat ovat näyttäytyneet riittämättömiksi niillä aiottujen menojen suorittamiseen, on vuosimäärärahaan lisätty 50,000 markkaa. Hovioikeudet. Menomäärää vuoden ennakkoarviossa on korotettu sen tähden, että Hovioikeuksiin tarvitaan ylimääräisiä osastoja. Lainvalmistelukunta.Korotus vuoden ennakkoarvioon nähden johtuu toisen osaston perustamisesta. Kuritushuoneet ja työvankilat. Lisäyksen vuoden ennakkoarvion menoerään aiheuttaa pääasiallisesti Turun kuritushuoneeseen mielenvikaisia vankeja varten perustettavan laitoksen menosääntö sekä väliaikaisen työvankilan perustamisesta johtuvat menot. Läänin' ja kihlakunnanvankilat. Lisäystä tähän erään vaatii osaksi lisääntynyt vankien luku osaksi uusien virkamiesten tarve ja virkamiesten palkkojen korotus. Lääninhallitukset. Menomäärä vuoden ennakkoarviossa on korotettu siitä syystä, että tarvitaan lisättyjä määrärahoja ylimääräisten apulaisten palkkaamiseen sekä ehkä tarpeelliseksi käyvään alempien virkamiesten palkkaetujen korotukseen. Kihlakuntien hallinto. Tämän otsakkeen määrärahoja on katsottu tarpeelliseksi lisätä sen johdosta että
Nro 22 27 kruununvoutien ja krairnunniinisiniesteii palkkaetuja on ehdotettu kohtuullisesti korotettavaksi ja että maapolisin lisäämisen tarvetta ei vielä ole täysin tyydytetty. Kaupunkien poliisilaitokset. Kun edeltäpäin ei voida arvata missä määrin käy mahdolliseksi vuonna 1908 vähentää maamme kaupunkien nykyistä polisivoimaa, on sanotuksi vuodeksi paitsi niitä rahamääriä, jotka ennakkoarviossa esiintyvät kaupunkien polisilaitoksia varten, katsottu olevan edelleenkin tarpeen ne määrärahat, jotka armollisen määräyksen mukaan 6 p:ltä syyskuuta 1906 on myönnetty pölisin väliaikaiseksi lisäämiseksi kuluvana vuonna. Painoasiain ylihallitus. Siihen nähden että painovapauslaki lähimmässä tulevaisuudessa on odotettavissa, on määräraha Painoasiain ylihallitusta varten katsottu voitavan jättää pois. Tullikamarit ja tuuitoimistot. Tätä määrärahaa on korotettu sen vuoksi että on tehty esityksiä tullipalvelijain lisäämisen ja heidän palkkaetujensa parantamisen tarpeellisuudesta. Bantavartiohöyrylaivat ja höyrypurret. Tämän vuoden ennakkoarvion menomäärää tällä kohdalla kohottavat pääasiallisesti uuden tullihöyrylaivan miehistön palkkaedut sekä laivan kunnossapidon ja laivaa varten tarvittavien polttoaineiden kustannukset. Metsähallitus. Ehdotettu Metsähallituksen uudestaan järjestäminen vaatii tämän viraston menoja lisättäviksi. Yliopisto. Korotus verrattuna vuoden ennakkoarvion summaan johtuu etupäässä uuden maanviljely staloudellisen osaston menoista, jota paitsi yliopiston konsistori on ehdottanut dosentinapurahat lisättäviksi sekä lukumäärältään että suuruudeltaan kuin myöskin korotettua määrärahaa ylimääräisen opetuksen kustantamiseksi. Apumaksuja yksityisille koululaitoksille. Tämän menoerän menojen korotus riippuu pääasiallisesti niistä apurahoista, joita armollisesta määräyksestä vastedes tullaan myöntämään maalla olevia yksityisiä ylempiä oppilaitoksia varten.
28 Nro 22 Meteorologinen keskuslaitos. Siihen nähden että on nostettu kysymys uusien meteorologisten asemain perustamisesta, erittäinkin sadehavaintojen tekemistä varten, on tätä menomäärää korotettu 17,000 markkaa. Geodeettinen toimisto. Tällaisen toimiston perustamisesta aiheutuvia valmistelevia toimenpiteitä varten on vuodeksi 1908 merkitty 50,000 markan määräraha. MaanviljelyshaUitus. Tämän menoerän lisääntyminen johtuu pääasiallisesti järjestetyn maanviljelystilaston aikaansaamista varten tarvittavista määrärahoista. Maataloudelliset oppilaitokset ja koulutilat. Tässä menoryhmässä lienevät määrärahat maamiestalvikursseja ja alempia maanviljelyskouluja varten korotettavat. Maataloudelliset seurat. Tämän otsakkeen alla olevaa määrärahaa maanviljelyksen kohottamiseksi on lisätty 100,000 markalla pienviljelyksen edistämiseksi palkintojen antamisella sekä rakennusmestarien ja koneenkokoonpanijain palkkaamiseksi. Kanavat. Tämän menoerän korotus riippuu etupäässä ehdotetusta kanavalaitoksen henkilökunnan palkkaetujen uudestaan järjestämisestä. Postilaitos. Muut menot. Tähän ryhmään on uudeksi menoksi laskettu apumaksua kulkulaitosrahastolle postin kuljettamisesta valtionrautateillä viisisataatuhatta markkaa. I/uotsi- ja majakkalaitoksen muut menot. Uuden jäänsärkijähöyrylaivan miehistön palkkaamiseksi sekä tämän laivan käyttökustannusten suorittamiseksi on tähän menoerään pantu 175,000 markan määräraha. Potyteknittinen opisto. Opettajavoimain lisäämistarvetta varten on tähän arviolta otettu 50,000 markkaa. Kauppa- ja TeoUisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Erinäiset määräralwt Korotus tässä ryhmässä aiheutuu osaksi lisättyjen määrärahain tarpeesta käsityötaidon edistämiseksi, osaksi lisätyistä valtioavuista
Nro 22 29 raittiusseuroille sekä uusista määrärahoista Suomen ammattiyhdistyksille arnmattioppilasten ja nuorten ammattityömiesten töiden näyttelyjen järjestämiseksi. Korjaus- ja uudisrakennuskustannukset. Koska nämä kustannukset ovat olleet pysyväisesti nousemassa, on puheenalaista määrärahaa korotettu 100,000 markkaa. Komiteäkustannukset. Nämäkin kustannukset ovat olleet nousemassa ja korotetaan sen vuoksi vuodeksi 1908. Sekalaiset yleiset menot. Erinäiset määrärahat. Tähän menoerään otettu uusi 350,000 markan suuruinen määräraha Senaatin kirjapainossa suoritetun painatustyön kustannusten suorittamiseksi on aikaisemmin mainittu. Pakkolunastuskustannusten määrärahaa on odotettavissa olevaan suurenpuoleiseen pakkolunastukseen nähden korotettu 100,000 markkaa. Eläkkeet ja yleiset apurahat Sivilivirkakunta. Sen lain määräykset, joka 22 (9) pmä joulukuuta 1906 annettiin vuosina 19021905 erotettujen virkamiesten oikeuksiinsa jälleen asettamisesta sekä virkamiehistä, jotka saman ajan kuluessa on nimitetty virkoihinsa poikkeamalla perustuslainmukaisesta järjestyksestä, ovat aiheuttaneet armollisen määräyksen erinäisistä mainituille virkamiehille annettavista korvauksista ja apurahoista. Tästä syystä on menoja korotettu. Eläkkeet ja yleiset apurahat. Erinäiset määrärahat. Että nämä määrärahat ovat tämän vuoden menosäännössä olevia suuremmat johtua siitä, että Sivilivirkakunnan leskein- ja orpoinkassalta, jonka valtioapu lakkasi 1906 vuoden päättyessä, on odotettavissa anomus uuden valtioavun saamisesta.
Nro 22 Valtiorahaston ylimääräiset menot vuosina 19O71908. (Arviolaska). 1907 1908 1907 mioden ylimääräisen menoarvion mukaan. Stmf fm Shf 1*. Sairaalan rakentamiseksi mielenvikaisia vankeja varten Turun kuritushuoneessa..... Polisikoulun ylläpitämiseksi Helsingin polisikunnan yhteydessä... Metsämaiden ostoa varten valtiolle Arkeologis-historiallis-kansantieteellisen museon rakentamista varten Helsinkiin Uuden talon rakentamista varten Tampereen suomalaiselle klassilliselle lyseolle Lisärakennuksia varten Helsingin ruotsalaiselle normaalilyseolle Virtain pitäjässä olevien Keiturikosken ja Herraiskosken välisen kulkuväylän kanavoimista varten. Rautaisen höyrylaivan hankkimista varten Storhrotten nimiselle karille Palkkaussuhteitten täydentävää tilastollista tutkimista varten painatusteollisuuden alalla.. Työtilastoa ja yhteiskuntapolitiikkaa käsittelevän aikakauskirjan julkaisemista varten... 1,460,500: 100,000 72,000 300,000 375,000 106,000 90,000 110,000 290,000 4,000 13,500 1,460,500
Nro 22 31 1907 1908 *t 7* 1,460,500 _ tof b* 1* 1907 vuoden ylimääräiseen menosääntöön myönnettyjä lisäyksiä. Imatran putouksen läheisyydessä sijaitsevan Mii- Mn perintötilasta lohkaistun maapalstan ostamista varten Toisen postitalon rakentamista varten Helsingin kaupunkiin.. T... T,..,,.,,, Ompelijattarien y. m. senkaltaisten naistyöntekijäin työolojen tilastolliseen tutkimiseen... Uuden jäänmurtajahöyrylaivan hankkimiseen.. Sammutusaluksen hankkimista varten Helsingin kaupungille. Anjalan majoraatin vastikerahaston muodostamista varten 3,379,500 80,000 660,000 6,500 1,600,000 33,000 1,000,000 Vielä myöntämättömiä määrärahoja, joita sen lisäksi ainakin osaksi tarvittanee jo 1907 vuoden kuluessa. Lisärakennuksia varten Helsingin viereiseen kuritushuoneeseen (koko määräraha 300,000).. Lisärakennuksia varten Turun viereiseen kuritushuoneeseen (koko määräraha 400,000)... Koivulan kasvatuslaitoksen uudisrakennuksiin (koko määräraha 330,000) Uuden koulutalon rakentamiseen Sortavalan suomalaiselle tyttökoululle (koko määräraha 200,000) 150,000 134,000 110,000 50,000 5,284,00o 150,000 133,000 110,000 150,000 543,000
_ T- N:o22 1907 1908 3mf. f* Sfmfi w "Uuden koulutalon rakentamiseen Nikolainkaupungin suomalaiselle tyttökoululle (koko määräraha 210,000)..... Uuden koulutalon rakentamiseen Turun suomalaiselle realilyseolle (koko määräraha 330,000) Hangon sataman laajentamiseen.... Erään Kalajoen perkaamista varten hätäapurahastosta ennemmin annetun etumaksun korvaamiseen Kuopion käsityönäyttelvn suorittamattomiin menoihin Lisäystä 1906 vuoden ylimääräisessä menosäännössä olevaan määrärahaan tullihöyryaluksen hatittritinista vartfin T r Maatilain ostamista varten tilattomalle väestölle. 1907: 1,609,000: 1908: 1,533,000: Summa 5,284,000 60,000 90,000 434,000 200,000 16,000 65,000 300,000 6,449,000 543,000 150,000 240,000 600,000 1,533,000 Ennemmin myönnetyistä määrärahoista otettanee 1908 vuoden menoarvioon. Metsämaiden ostamista varten valtiolle Arkeologis-historiallis-kansantieteellisen museon rakentamista varten Helsinkiin Uuden höyrypurren hankkimiseen Äransgrundin majakkalaivaa varten Työtilastoa ja yhteiskuntapolitiikkaa käsittelevän aikakauskirjan julkaisemista varten... 703,500 300,000 250,000 141,000 12,500 2,236,500]
Nro 22 33 Koko määräraha $mf. 7& 1908 ay fui 2,236,500 Ehdotuksia uudisrakennuksista y. m., joita Jwllitus vielä ei ole harkinnut, vaan mitkä mahdottisesti sattuvina menoina on katsottu tähän otettaviksi. Lisärakennuksia varten Vaasan lääninvankilaan. Uusi leikkaussali ja talousrakennus Viipurin lääninfsa.irflfl.lan.n >,..,, Uusi lämpöjohto, pesulaitos y. m. Turun lääninsairaalaan Uusi kirurginen osasto ja pesutupa Kuopion läänin sairaalaan Uusi paviljonki levottomia sairaita varten Niuvanniemen keskuslaitokseen Skrofuloosihoitolaa varten Iisalmella Omien rakennusten rakentamista varten Kajaanin yleiselle sairashuoneelle «/ Omien rakennusten rakentamista varten Tampereen yleiselle sairashuoneelle Uuden rakennuksen rakentamiseen naissairaita varten Käkisalmen turvalaitokseen Uusien konevoimalla käypien patrullipursien hfltlvkimirfiftn tnllilaitoksftlle Uuden koulutalon rakentamiseen Joensuun suomalaiselle tyttökoululle Koulutalon rakentamiseen Helsingin teollisuuskoululle 55,000 430,000 230,000 606,000 160,000 50,000 100,000 400,000 250,000 150,000 200,000 450,000 3,081,000 55,000 230,000 130,000 300,000 160,000 50,000 100,000 200,000 100,000 150,000 150,000 450,000 4,311,500-3
N:o22 Koko määräraha %np t* 1908 %? fiä Luotsilaitoksen uudisrakennustöihin.... Työtilastollisiin tutkitnn>fdip Maantien tekemiseen Sodankylästä Inariin... 4,386,000: 2,450,000: Summa menoja vuonna 1908 3,081,000 250,000 25,000 1,030,000 ~"~ 4,311,500 250,000 25,000 100,000 4,686,500
Sotilasrahasto. (Arviolasku).
36 Nro 22 Sotilasrahaston tila "\7" A. r «. t : Pano- ja ottotili Suomen Pankissa Pitkäaikaiset lainat.. Tulorästejä Summa s&n 48784 2300 3,958 55,043,. SO 84 14 Sotilasrahaston tila Arvio- Stmf. f» "\7" a. r «, t s Pano- ja ottotili Suomen Pankissa Pitkäaikaiset lainat... Tulorästejä OHigatsioneja Summa 198,800 2,200 4,000 1,725,000 1,930,000
N:o 37 1905 vuoden päättyessä. Rahaston pääoma Menorästejä Varattuja määrärahoja %T 1»*: Summa %nf. 25,865 15,785 13,392 55,043 n 50 64 14 1906 vuoden päättyessä. lasku. &nfi ^ Rahaston pääoma Menorästejä Varattuja määrärahoja 1,900,000 16,000 14,000 Summa 1,930,000
38 Nro 22 Sotilasrahaston tulot ja vakinaiset menot vuosina 19071908, Txilot: (Arviolasku). Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta. Tuloja kruunun maatiloista Tuloja mainittujen tilain metsistä Korkoja 580,000: 610,000: 1907 v:n ennakkoarvion mukaan. Sfaf. 1* 400,000 100,000 80,000 Laskettu määrä vuodeksi 1908. SHf. fö. 400,000 100,000 110,000 Maaveroja Välittömiä, veroja. 1,547,000 1,547,000 Sekaluontoisia veroja: Senttonaalia Virkaylennys- ja toimitusmaksuja 190,000: 190,000: 140,000 50,000 140,000 50,000 Sekalaisia tuloja: Sekalaisia ja satunnaisia tuloja Summa tuloja 1,100 2,318,100 1,000 2,348,000 3MC e XL o t : Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisuus :.Keisarillisen Majesteetin käyttövarat Samaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat: Revisionikonttori 56,000 500 56,500 56,000. 1,000 57,00o
N:o22 39 1907 v:n ennakkoarvion mukaan. Laskettu määrä vuodeksi 1908. ttnf f& Sfmf. /!& Menoja sotilastarpeisiin : Ylisotaoikeus Menoja lakkautetusta kadettikoulusta Erinäisiä määrärahoja Menoja Suomeen sijoitetusta sotaväestä 319,145: 68 319,000: 56,500 18,700 10,000 191,193 96 99,251 72 57,000 19,000 10,000 191,000 99,000 Sekalaisia ykisiä menoja: Erinäisiä määrärahoja......... ja: Valtiorahastoon, korvausta sotilasvirkatalojen hoidosta Summa vakinaista menoa 15,000 110,000 500,645 68 15,000 115,000 506,000 Laskettu ylijäämä Summa 1,817,454 32 2,318,100 1,842,000 2,348,000
40 N:o22 Suostuntarahasto vuonna 1907. (Arviolasku). 3mf. 'fus. T tiloja.. Laskettu säästö 31 p:nä joulukuuta 1906 Kokonaistulo leimasuostunnasta» mallasjuoruasuostunnasta...» pelikorttisuostunnasta Korkoja Sekalaista tuloa Summa 4,300,000 2,000,000 500,000 38,000 80,000 200 6,918,200 nveexroja. Määrärahoja kansakoululaitosta varten: 9 P. L. VI: 1013 3,961,500: 2127 VIII: 25 15 P. L. HE... 355,000: 225,000: 106,000: VI: 89 93,550: Valtiopäiväkustannuksia : 2 P. L I: 1 II: 1 IH: 12 Palokunnantalon korjaukseen arviolta... Valaistukseen siellä valtiopäiväin aikana. Antellin kokoelmain hoitoon Veronkanto- ja tarkastuskustannuksia: 6 P. L. V: kartta- ja pelikorttisuostunnasta 12 P. L. XV: mallasjuomasuostunnasta... Laskettu säästö 31 p:nä joulukuuta 1907 665,200: 3,000: 40,400: 100,000: 2,000: Summa 4,741,050 810,600 12,000 136,500 30,000 5,730,150 1,188,050. 6,918,200
N:o22 41 Summittainen yhteensovittelu 1908 vuoden tuloista ja menoista kaikissa tulo- ja menoarvion alaisissa rahastoissa. Vakinainen tulo- ja menoarvio. ftnf. jm A. Valtiotulot. Ensimäinen osasto. Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaiswidesta. Tuloja kruunun maatiloista (Valtiorah.)»»» (Sotilasrah.) > > kalastuksista (Valtiorah.)»» metsistä (Valtiorah.) >»» (Sotilasrah.)»» valtionrautateistä (Kulkulaitosrah.)» > kanavista (Valtiorah..)... Korkoja (Valtiorah..) > (Suostuntarah.)...» (Sotilasrah.) > (Sotilashuonerah.) 51,766,000: 866,000 400,000 100,000 8,500,000 100,000 39,500,000 800,000 1,000,000 20,000 110,000 370,000 Maaveroja {Valtiorah.)» (Sotilasrah..) Toinen osasto. Välittömiä veroja: 1,912,000 1,547,000 55,225,00o
42 N:o22 Sfmf. J* Elinkeinoveroja (Valtiorah.)» (Paloviinaraliat) Henkiveroja (Valtiorah.) 6,142,000: 55,225,000 498000 25,000*) 2,160,000 Kolmas osasto. Välillisiä veroja. Tullitulot (Valtiorah.) Atsiiseja (Paloviinarahat)» (Suostuntarah.).....» (Valtiorah.) 48,904,000: 41,540,000 6,100,000*) 1,239,000 25,000 Neljäs osasto. Sékaluontoisia veroja. Kuolinpesäprosenttia (Valtiorah) Senttonaalia (Sotilasrah.) 3,069,000: 2,300,000 60,000 140,000 445,000 50,000 74,000 109,881,000 *) Tämä erä on arvioitu ennen paloviinarahoja koskevan esityksen valmistumista.
N:o22 43 1 Stmf. 7*4 109,881,000 j Viides osasto. Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä. (Valtiorahasto). Postimaksuja.. Majakkamaksuja Sairasmaksuia vleisissä sairashuoneissa o «/ Oppilasmaksuja koululaitoksissa Sekalaisia vähempiä maksuja 8,329,000: 6,000,000 1,200,000 700,000 427,000 2,000 Kuudes osasto. Sekalaisia tuloja. Kruununsakkorahoia (Valtiorah.) Perinnöksiostomaksuja (Valtiorah.) Lunastettujen maatilain kauppahinnanmaksua (Valtiorah.).. Korvausta kruunun ennakolta maksamista kustannuksista (Valtiorah.) VfrcTKsfit R?>.Ti<">Tnalfih(tot (Valtiorah.), -., Keisarillisen Senaatin kirjapaino (Valtiorah.) Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtionlaitoksissa (Valtiorah.) Apumaksuja kunnilta (Valtiorah.) Kontrollimaksuja tislauslaitoksista ja denaturoimismaksuja (Paloviinarahat) 200,000 10,000 260,000 546,000 70,000 350,000 564,000 583,000 90,000*) 120,883,000 *) Tämä erä on arvioitu ennen paloviinarahoja koskevan esityksen valmistumista.
44 N:o22 Sfafi fhå Osuutta vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöitten nettovoitosta (Kulkulaitosrah.) Muut sekalaiset ja satunnaiset tulot (Valtiorah.)»» >»» (Sotilasrah.) 3,806,000: 120,883,000 900,000 232,000 1000 Summa valtiotuioa. 122,016,000: Lisäystä Suomen Pankin voittovaroista 2,791,445 Lisäystä rahastojen pääomasäästöistä: Suostuntarahastosta Sotilashuonerahastosta. a Läinausrahastosta Valtiorahastoon koronhyvitykseksi jälkiinäisestä siirretyistä varoista Summa varoja 1188050 320000 88,000 126,403,495 Tulo- ja menoarvion alaisten rahastojen välisiä siirtoja: Valtiorahastoon : Sotilasraiiastosta, korvausta.sotilasvirkatalojen hoidosta 115,000: Kulkulaitosraliastosta, korkoa... 105,000: Kulkulaitosrahastoon : Paloviinarahoista, Kulkulaitosrahason osuus 5,100,000: Summa 126,403,495 _
N:o22 45 SSnf 1*. B. Valtiomenot. Bnsimäinen Pääluokka. Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisuus. Keisarillisen Majesteetin käyttövarat (Valtiorah.)»»» (Sotilasrah.) Rakennusten ia laitosten ylläpito (Valtiorah..).. 376,000: 294,000 56,000 26,000 Suostuntarahasto Toinen Pääluokka. Valtiopäiväkustannuksia. 730,000: 730,000 Valtiorahasto Kolmas Pääluokka. Hallituslaitokset. 2,558,000: 2,558,000 Neljäs Pääluokka. Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Valtiorahasto 4,742,000: 4,742,000 8,406,000
46 N:o 22 <%./ Mnf. fth Viides Pääluokka. Sivttitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. 8,406,000 Valtiorahasto 11,643,000: 11,643,000 Kuudes Pääluokka. Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Valtiokonttori (Valtiorah.)....... Tullilaitos (Valtiorah.) Rahapaja (Valtiorah.) Kruunuujyvästöt (Valtiorah.) T^eimaVonLtori (Suostuntarah.^ Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten tarkastus (Valtiorah.) Erinäisiä määrärahoja (Valtioran.) 3,425,000: 143,000 2,945,000 50,000 61000 158000 21,000 47,000 Seitsemäs Pääluokka. Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Valtiovarain tarkastus (Valtiorah.)»» (Sotilasrah.)...... Metsänhoitolaitos (Valtiorah.) Virkatalojen hoito (Valtiorah.) Erinäisiä määrärahoja (Valtiorah.) 2,659,000: 113,000 1,000 2,144,000 171,000 230,000 26,133,000 -
N:o 22 47 3mf. f* 26,133,000 Kahdeksas Pääluokka. Sotilasmenoja. Ylisotaoikeus (Sotiiasrah.) Menoja lakkautetusta kadettikoulusta (Sotiiasrah.) Erinäisiä määrärahoja (Voltiorah ).....»» (Sotiiasrah.) Menoja Suomeen sijoitetusta venäläisestä sotaväestä (Sotiiasrah.) 325,000: 19,000 10,000 6,000 191,000 99,000 Yhdeksäs Pääluokka. KirTcollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Luterilaiset seurakunnat (Valtiorah.) Muita kirkollisia yhdyskuntia (Valtiorah.) Keisarillinen Aleksanterin yliopisto (Valtiorah.) Alkeisopetus (Valtiorah.) Kansakoululaitos (Valtiorah.)» (Suostuntarah.) Aistivialliskoulut (Valtiorah.) Yhteiskunnallista valistustyötä varten (Valtiorah.) > >» (Suostuntarah.)... Meteorologinen keskuslaitos (Valtiorah.) Tieteen ja taiteen kannattamiseksi (Valtiorah.) >»»» (Suostuntarah.) Erinäisiä määrärahoja (Valtiorah.) 16,044,220: 410,000 132,000 1,380,000 220,000 4 931,000 1,110,000 6,122,220 633,000 100,000 150,000 124,000 65,000 470,000 12,000 185,000 42,502,220
48 Nro 22 sv fot 42,502,220 Kymmenes Pääluokka. Maanviljdystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Valtiorahasto 6,622,000: 6,622,000 Yhdestoista Pääluokka. Eulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hauinnonjiaarat. Tie- ja vesirakennukset (Valtiorah.) Kanavat (Valtiorah..). Valtionrautatiet (Kulkulaitosrah.) Postilaitos (Valtiorah.) Suomen Postisäästöpankin hallitus (Valtiorah.) Erinäisiä määrärahoja (Valtiorah.) 44,175,000: 1,400,000 600,000 36,500,000 5,300,000 5,000 370,000 Kahdestoista Pääluokka. Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Luotsilaitos (Valtiorah.) Merenmittauskustannuksia (Valtiorah.) Teollisuushallitus (Valtiorah.) ATnrr)f»i±ifiTitarkastajat (Valtiorali.)....,... PnlytekTiilliTiftn npisto (Va.ltinrah,).......... Teollisuuskoulut (Valtiorah.) Käsityökoulut (Valtiorah.)... Kauppakoulut (Valtiorah.) Merikoulut (Valtiorah.) 2,101,000 153,000 129,000 41,000 358,000 370,000 130,000 250,000 164,000 96,995,220
Nro 22 49 sv jm Merenkuluntarkastaja (Valtiorah.)...... Geologinen toimisto (Valtiorah.) Vakuutuksentarkastaja (Valtiorah.). Suomen Kauppa-asiamiehet (Valtiorah..) Palöviina-asetuksissa edellytettyjä menoja (Paloviinarahät).. MäHfcSJuomain valmistuksen silmälläpito (Suostuntarah.)... Erinäisiä määrärahoja (Valtiorah.) 5,144,000: 96,995,220 14000 72,000 8000 16,000 715,000 140,000 483,000 Kolmastoista Pääluokka. Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat. Valtiorahasto 387,000: 387000 Neljästoista Pääluokka. Sekalaitta yleisiä menoja. Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Senaatin käyttövarat (Valtiorah.) Matkakustannuksia (Valtiorah.) Korjaus- ja uudisrakennuskustannuksia (Valtiorah.).... Komiteakustannuksia (Valtiorah.).. Kuntain osuus viinanpolttoverosta (Paloviinarahät) Erinäisiä määrärahoja (Valtiorah.) >» (Sotilasrah.) 4,295,000: 244,000 35,000 2,000,000 250,000 400,000 1,351,000 15,000 103,125,220 4
50 N:o22 %: 7* Viidestoista Pääluokka. Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. Eläkkeitä Valtioraliastosta.. Sotilaseläkkeitä (Sotilash.uon.erah.) > (Valtiorah ) Eläkkeitä Suostuntarahastosta Eläkkeitä J ulkulaitosrahastosta Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja (Valtiorah )»» (Suostuntarah.)»» (Kulkulaitosrah.) 5,315,275: 103,125,220 2,845,000 690,000 540,000 131,000 494,000 17,000 497,000 95,275 6,000 Kuudestoista Pääluokka. Valtiovelka. K-ulkulaitosrahasto.. Mahdollisesti maksettavaa uuden valtiolainan korkoa ja kuoletusta 7,748,700: 6,248,700 1,500,000 Summa valtiomenoa: 116,189,195: ja: Valtiorahastosta : Tilattoman, väestön lainarahastoon Rahastoon maan hankkimista varten tilattomalle väestölle 150,000 150,000 116,489,195
N:o22 51 %: 1* Rahastoon työhön aivan kykenemättömiä henkilöitä varten - - Turvattomien lasten hoitorahastoon Kulknlaitosrahastosta : Laamanninkäräjäiyvärahastoon, korkoa Summa menoja Tulo- ja menoarvion alaisten rahastojen välisiä siirtoja: Sotilasrahastosta : Valtiorahastoon, korvausta sotilasvirkatalojen hoidosta 115.000: Kulkulaitosrahastosta : Valtiorahastoon, korkoa... 10B.OOO: Faloviinarahastosta : Kulkulaitosrahastoon, kulkulaitosrahaston osuus < - - S. 100.000: Laskettu ylijäämä: Valtiorahastossa........ Sotilasrahastossa.... KvJknlaitosrahastossa. Summa 116,489,195 70,000 31,000 154,160 116,744,355 7,325,000 1,842,000 992,140 126,903,495
Nro 22 Ylimääräinen tulo- ja menoarvio. 3* fli* A. Tuloja. Ylijäämää vakinaisesta tulo- ja menoarviosta: Valtiorahasto Kulkulaitosrahasto Lisäystä uudesta valtiolainasta (Kulkulaitosrah.) Summa varoja 4,686,500 992,140 16,267,860 21,946,500 1 B. Menoja. Ennen myönnetyistä määrärahoista käytettänee (Valtiorah.). Sen lisäksi tarvittanee (Valtiorah.) Ehdotuksia uudisrakennuksista y. m., joita hallitus ei vielä ole harkinnut, vaan mitkä mahdollisesti sattuvina menoina kuitenkin on katsottu tähän otettaviksi (Valtiorah.) Kulkulaitosrahaston ylimääräiset menot Summa menoja 703,500 1,533,000 2,450,000 17,260,000 21,946,500 li i Armossa hyväksytty Pietarhovissa 5 (18) pmä kesäkuuta 1907. Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff. Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
Oikaisulehti Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen N:o 22 Suomen Kansaneduskunnalle varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä. Tekstissä siv. 2 toisen kappaleen 4: rivillä on 8,197,838 markkaa 22 penniä; on oleva 8,097,838 markkaa 22 penniä. Valtiorahaston arviolaskussa tuloista ja vakinaisista menoista vuosina 19071908 on siv. 23 laskettu ylijäämä vuodelta 1907 8,097,833:22; on oleva 8,097,838:22. Summittaisessa yhteensovittelussa 1908 vuoden tuloista ja menoista kaikissa tulo- ja menoarvion alaisissa rahastoissa on siv. 51 laskettu ylijäämä Kulkulaitosrahastossa 992,140:; on oleva 492,140:, minkä johdosta loppusummankin tulee olla 126,403,495:. Ylimääräisessä tulo- ja menoarviossa, siv. 52, on ylijäämä vakinaisesta tulo- ja menoarviosta Kulkulaitosrahastossa otettu 992,140 markaksi; on oleva 492,140 markkaa, minkä johdosta lisäys uudesta valtiolainasta (Kulkulaitosrah.) on oleva 16,767,860 markkaa.