Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohtien 5 a) ja 11 a).

Etelä-Suomi Päätös Nro 58/2013/1 Dnro ESAVI/134/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 18.3.2013 ASIA Kiinteistöllä Korvenoja RN:o 26:1 sijaitsevan sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Forssa. HAKIJA Kalle Korvenoja, Jussi Korvenoja ja Maarit Korvenoja MTY Korvenoja Korvenojantie 29 31130 KOIJÄRVI HAKEMUKSESSA TARKOITETTU TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Forssan kaupungin Kojon kylässä tilalla Korvenoja RN:o 26:1, osoitteessa Korvenojantie 146 sijaitsevan sikataloustoiminnan laajennusta. Tilan kiinteistörekisteritunnus on 61-403-26-1. Tilalla on nyt yhdistelmäsikala, jossa on eläinpaikat 440 lihasialle ja 75 emakolle. Laajennus on tarkoitus toteuttaa joko niin, että eläinpaikkoja tulisi 493 lihasialle ja 220 emakolle (yhteensä 1241 eläinyksikköä) tai emakoista luovuttaisiin kokonaan ja lihasikoja olisi 1241 (1241 eläinyksikköä). ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 24.5.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohtien 5 a) ja 11 a). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Forssan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 21.5.1996 antama ympäristölupa. Hakijalla on levitykseen käytettävää omaa peltoa noin 72 ha vuokrapeltoa 4,5 ha ja sopimuspeltoa noin 120 ha, yhteensä noin 197 ha. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Nykyinen sopimuskausi on 2011 2015. Tilakeskus sijaitsee alueella, jolla ei ole yleis- tai asemakaavaa, joka asettaisi maankäytölle rajoituksia. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Korvenojan tila sijaitsee metsäisellä tontilla. Emakkosikalan suunniteltu sijaintipaikka on nykyisestä sikalasta 100 metriä etelään. Lihasikalaa on suunniteltu samalle alueelle tai nykyisen lihasikalan viereen vanhan emakkosikalan paikalle. Tilakeskus ei sijaitse pohjavesialueella, mutta osa pelloista sijaitsee. Näille ei kuitenkaan lantaa levitetä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Vedenhankinta Korvenojan tilalla on harjoitettu sikataloutta 1970-luvulta alkaen. Tällä hetkellä yhdistelmäsikalassa on tilat 75 emakolle ja 440 lihasialle. Toimintaa on tarkoitus laajentaa siten, että tilalle rakennetaan uusi sikala, johon sijoitetaan joko 220 emakkoa, 50 siitoseläintä, 3 karjua ja 1 060 porsasta tai lihasikoja niin, että lihasikapaikkojen yhteismäärä olisi 1 241 yhdessä olemassa olevan sikalan kanssa. Jos laajennus toteutetaan emakkoja lisäämällä, myydään pääosa sioista porsaina, noin 6 000 kpl/a. Oma lihasikala pidetään kuitenkin käytössä. Siellä kasvatetaan vuodessa noin 1 500 lihasikaa eli noin 132 000 kg lihaa. Emakoita uudistetaan vuoden aikana noin 100, joista tulee lihaa noin 18 000 kg. Jos laajennus toteutetaan lihasikalana, tuotetaan sianlihaa noin 372 300 kg vuodessa. Maatilan kaikki vesi on samassa verkostossa. Vettä voidaan pumpata omasta porakaivosta ja/tai lähdevesikaivosta.

3 Lannan käsittely ja varastointi Lannan levitys pelloille Yhdistelmäsikala toimii lietelantamenetelmällä. Samoin toimii uusi sikala. Tilalla on hakemuksen mukaan tällä hetkellä käytettävissä 1 666 m³:n lietelantasäiliötilavuutta. Sikalan yhteydessä on kaksi säiliötä (300 ja 1 150 m³), joista 300 m³ on katettu kiinteällä katteella ja 1 150 m³ kelluvalla katteella. Säiliöiden pohjat ja seinät ovat betonia ja katetun säiliön kate puuta ja peltiä. Uuden sikalarakennuksen yhteyteen on tarkoitus rakentaa uusi betoninen lietelantasäiliö. Jos toteutetaan emakkosikala, olisi lietelantaa varten tarvittava säiliötilavuus 1 814 m³, lihasikalan toteutuessa 1 246 m³. Lannan levitykseen on hakemuksen mukaan käytettävissä noin 72 ha omaa, 4,5 ha vuokra- ja noin 120,5 ha sopimuspeltoa yhteensä 197 ha. Levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lanta levitetään pelloille pääosin keväällä kylvötöiden yhteydessä viikoilla 17 23 (90 %). Heinää kasvaville lohkoille lietettä voidaan viedä ensimmäisen niiton jälkeen viikoilla 24 27 (10 %). Polttoaineet ja kemikaalit Jätevedet Tilalla olevien polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on 14 500 litraa. Säiliöt ovat kooltaan 1 500, 3 000 ja 10 000 m³. Vain isoin säiliö on varustettu laponestolaitteella. Kaikki säiliöt ovat betonisen laatan päällä. Säiliöt on tarkoitus koota rakennettavaan suoja-altaalla varustettuun katokseen. Muita öljytuotteita, joita on enintään 1 000 litraa, säilytetään konehallissa, jossa on betonilattia. Kasvinsuojeluaineiden säilytystä varten on tarkoitus rakentaa oma varasto vanhaan AIV-siiloon. Varastossa ei ole lattiakaivoja. Suunnitelmissa olevan sikalan osastot pestään ja desinfioidaan jokaisen sikaerän jälkeen. Pesuvettä syntyy vuodessa noin 100 m 3 ja se johdetaan lietesäiliöön. Sikalan wc-vedet johdetaan 5 m³ umpisäiliöön.

4 Tiedot syntyvistä jätteistä, määristä ja käsittelystä Jätenimike Määrä Käsittely tai hyödyntäminen Toimituspaikka Eläinperäinen jäte 8 t/a Honkajoki Oy Jäteöljy 100 l/a Ongelmajätteen keräys Lannoitesäkit 50 kpl/a 4H-yhdistyksen keräys Akut 5 kpl/a Ongelmajätteen keräys Loisteputket 30 kpl/a Ongelmajätteen keräys Metalliromu 2 t/a Myydään eteenpäin Pilaantunut rehu/vilja yms. 0,5 t/a Poltetaan hakkeen joukossa lämpökeskuksessa Eläinperäiset jätteet säilytetään raatokontissa, joka on tarkoitus sijoittaa lämpökeskuksen ja kuivurin väliselle alueelle rakennettavaan katokseen. Samaan katokseen sijoitetaan hakijan suunnitelman mukaan polttoainesäiliöt. Matkaa lähimpiin kotieläinrakennuksiin tulee noin 160 m. HAKIJAN ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Korvenojan tila sijaitsee kohtuullisen etäällä asutuksesta. Matkaa Kojon kylässä olevaan asutuskeskittymään on noin 1,3 km. Lähin mökkirakennus sijaitsee noin 560 m päässä ja matkaa lähimpään ympärivuotisesti asuttuun taloon on noin 900 m. Nykyisten sekä suunniteltujen tuotantorakennusten ja asuttujen kiinteistöjen välissä on lähes pelkästään metsää. Se ehkäisee omalta osaltaan toiminnasta aiheutuvien hajujen leviämistä tehokkaasti. Ympäristöhaitat eivät hakijan mukaan juuri kasva nykyisestä, vaikka tuotanto laajenee. Tämän mahdollistaa uudisrakennuksessa käytettävä nykyaikainen teknologia. Uudessa emakkosikalassa olosuhteet ovat kunnossa. Porsaiden kasvu on nopeaa ja tehokasta. Pinnat on suunniteltu helposti puhdistettaviksi. Kärpäsien määrä jopa vähenee nykyisestä sisätilojen helpon puhdistettavuuden ja kuivalannasta luopumisen vuoksi. Nykyisistä lietesäiliöistä pienempi on katettu kiinteällä katteella. Lietteen lasku nykyisistä eläinsuojista tapahtuu alakautta pieneen säiliöön. Toimenpide ei aiheuta minkäänlaisia hajuhaittoja. Muutaman kerran vuodessa liete pumpataan siitä traktoripumpulla isompaan säiliöön. Tässä vaiheessa aiheutuu lieviä hajuhaittoja, jotka nekin tuntuvat vain omassa pihassa. 1 150 m³ säiliössä on katteena kelluva kate, joka osaltaan ehkäisee hajuhaittojen muodostumista. Uuden emakkosikalan yhteyteen rakennetaan uusi lietesäiliö, tilavuudeltaan 1 814 m³. Siitä on tarkoitus tehdä 4 metriä korkea, jotta sen kattaminen kiinteällä katteella on mahdollista. Säiliön täyttö tapahtuu alakautta.

Suurimman ympäristöhaitan aiheuttanee keväinen lannanlevitys. Lanta levitetään joko sijoittavilla laitteilla tai hajalevityksenä. Nykyisin pääosin käytössä oleva hajalevitys todennäköisesti loppuu omaa tekniikkaa ja laitteistoa uusittaessa. Käytettäessä hajalevitystä liete mullataan mahdollisimman nopeasti. Lantamäärän lisääntyessä siirrytään kuitenkin käyttämään entistä enemmän urakoitsijaa, jolla on multaavat laitteet. Näin levitykseen saadaan myös nopeutta, joka osaltaan lyhentää hajuhaittojen kestoa. 5 TOIMINNAN RISKIT JA SUUNNITELLUT TOIMET ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI Sikojen kannalta suurin ja todennäköisin riski on sähkökatkos. Sen havaitsemiseksi asennetaan automaatio, joka tekee hälytyksen isäntien puhelimeen. Tilalla on jo traktorikäyttöinen aggregaatti, jolla sähköä tarvittaessa voidaan tuottaa. Mahdollisesta ilmastointilaitteen rikkoutumisesta tulee myös hälytys tietyn raja-arvon ylityttyä puhelimeen. Lietesäiliöt ovat betonirakenteisia. Niiden pinnan umpeen jäätyminen estetään pinnalle levitettävällä kevytkatteella. Säiliöt tyhjennetään vuosittain, jolloin mahdollinen rikkoutuminen voidaan havaita sisäänpäin pyrkivänä kosteutena. Jos säiliöiden rikkoutumista epäillään niiden ollessa täynnä, voidaan tarvittaessa ottaa vesinäyte salaojavesien tarkistuskaivosta. Havaittaessa säiliössä vuoto, ryhdytään välittömästi korjaustoimenpiteisiin ja/tai estämään lietteen pääsy ympäristöön. Vanhemmista lietesäiliöistä katetun 300 m³ säiliön ympärillä on rakolaudoitus. 1 150 m³ säiliö on aidattu teräsverkolla, jonka silmäkoko on 50 mm. Uusi, rakennettava säiliö aidataan teräsverkolla, jonka silmäkoko on korkeintaan 100 mm. Sikala varustetaan määräysten mukaisella alkusammutuskalustolla. Todennäköisin palon syttymispaikka on rehustamo. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Eläinten ruokinta perustuu tarkkoihin raaka-aineanalyyseihin ja rehuseosten optimointiin. Niiden avulla eläimille voidaan valmistaa kulloiseenkin tuotantovaiheeseen tarpeenmukaista rehua. Oikea ruokinta vähentää lannan sisältämiä ravinteita ja tätä kautta paine ympäristöä kohti pienenee. Vanhojen ja uuden emakkosikalan ilmanvaihto toteutetaan alipaineilmastoinnilla. Alipaine saadaan aikaan poistopuhaltimilla, jotka puhaltavat poistettavan ilman poistohormien kautta ulos. Riittävän korkeilla poistohormeilla ja hormien päätä supistamalla saadaan poistoilman nousemaa kasvatettua ja johdettua ulostuloilma ylempiin ilmakerroksiin, mikä vähentää hajuhaittaa eläinsuojan lähiympäristössä.

Rakennettava lantala täytetään altapäin ja katetaan kelluvalla katteella. Säiliöstä rakennetaan neljä metriä syvä ja keskelle valetaan tolppa. Näin säiliö on mahdollista kattaa kiinteällä katteella myöhemmin. Lietesäiliötä ja lietteenkäsittelyaluetta perustettaessa varaudutaan ainakin mahdollisen biokaasureaktorin rakentamiseen ja lannan ravinteiden irrotukseen Erkki Auran systeemillä. Näissä molemmissa menetelmissä lietteen haju vähenee oleellisesti tai muuttuu miltei hajuttomaksi. Keväinen lannanlevitys aiheuttaa jonkin verran hajuhaittoja. Toiminnan nykymuodossa liete on pääosin levitetty hajalevityksenä. Nykyaikaiset koneet mahdollistavat nopean ja tehokkaan multauksen mm. lautasmuokkaimella. Lietteenajoa juhlapyhinä ja aivan asutuksen läheisyyteen on vältetty. Toiminnan mahdollisesti laajentuessa lietemäärä kaksinkertaistuu. Tällöin omaa kalustoa joudutaan uusimaan tai teettämään lietteen levitys urakoitsijalla. On selvää, että ainoastaan multaava levitys on ainoa todellinen vaihtoehto. Tällöin hajuhaitat vähenevät huomattavasti ja typen haihtuminen tulee minimoitua. 6 TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Suunnitelman mukaisen sikatilan liikennemäärä on kohtuullista. Korvenojantie, joka risteää Forssa Urjala tieltä, on jakamaton tie. Sen hoidon maksaa kokonaisuudessaan MTY Korvenoja. Välitysporsaita ja lihasikoja myydään tilalta kerran viikossa. Ne haetaan ostavan yrityksen toimesta täysperävaunurekalla tai pelkällä nupilla. Rehuja tilalle tulee 2 3 kertaa kuukaudessa. Osa rehuista haetaan omalla kuorma-autolla. Sikalan suurin liikennepaine tulee lannanlevityksestä. Toiminnan pyöriessä koko laajuudessaan on kuljetettavia lietekuormia 180 250 kpl/a kuljetussäiliön koosta riippuen. Kuljetettava lietteen määrä ja kaluston kasvava koko aiheuttavat tiestölle kovaa rasitusta. Tiestön kuntoon onkin jatkuvasti kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Omia peltoteitä on perusparannettu. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Forssan kaupungin ilmoitustauluilla 27.6. 27.7.2011. Kuulutus hakemuksesta on julkaistu Forssan Lehti -nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille.

7 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Forssan kaupunginhallitukselta, Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. Forssan kaupunginhallitus ilmoittaa 15.8.2011 lausuntonaan puoltavansa ympäristöluvan myöntämistä, mutta edellyttävänsä ympäristöluvassa annettavan tarpeelliset määräykset ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Forssan kaupungin ympäristölautakunta ilmoittaa 23.8.2011 lausuntonaan puoltavansa luvan myöntämistä, mutta muistuttaa, että lannan levityksessä tulee ottaa huomioon Forssan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Lannan, virtsan ja puristenesteen levitys on kielletty pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Käsittelemättömän kotieläinten lietelannan ja virtsan hajalevitys on kielletty 150 metriä lähempänä asemakaavoitettujen alueiden asuinkäytössä olevia kiinteistöjä. Lietelannan ja virtsan levitys 150 metriä lähempänä tällaisia kiinteistöjä edellyttää multausta neljän tunnin kuluessa levityksen jälkeen. Peltoa ei tarvitse muokata jälkeenpäin, mikäli levitykseen käytetään sijoituslannoitusta. Asianmukaisesti käsiteltyjen jätevesilietteiden ja jätevedenpuhdistamon lietteiden sekä kuivikelannan ja kuivalannan levitys 150 metriä lähempänä asemakaavoitettujen alueiden asuinkäytössä olevia kiinteistöjä edellyttää lietteen ja lannan multausta vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lisäksi ympäristölautakunta muistuttaa, että kaikki polttoainesäiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle ja varustettava laponestolla ja ylitäytönestimellä sekä mahdollisuuksien mukaan lukittava tai sijoitettava lukittavaan tilaan. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) toteaa 1.7.2011 antamassaan lausunnossaan seuraavaa: Eläinsuoja ja levityspellot sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella, Koijoen yläosan osavaluma-alueella (35.964). Koijoki muuttuu alavirtaan päin mentäessä Kojonjoeksi. Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa Kojonjoen alaosan (35. 961) tila on arvioitu välttäväksi, mutta varsinaisen ekologinen luokittelu puuttuu. Tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen 2027 mennessä. Veden kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Suurin kuormittaja valuma-alueella on hajakuormitus, erityisesti maa- ja metsätalous. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2010 2015 on Kojonjoen valumaalueelle maatalouden vesistökuormituksen vähentämäksi esitetty ympäristötuen toimenpiteiden lisäksi mm. seuraavia toimenpiteitä: suojavyöhykkeet, kosteikot, talviaikainen kasvipeitteisyys, lannoituksen optimoin-

ti/ravinnepäästöjen hallinta. Hämeen ELY-keskus katsoo, että hanke on toimenpideohjelman mukainen. Toiminnassa tulee kuitenkin noudattaa sellaisia lannankäsittely- ja viljelymenetelmiä, jotka minimoivat toiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen ja edistävät vesiensuojelua. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota vesistöön rajoittuvien peltolohkojen lannanlevitykseen. Koijokeen ja siihen laskeviin valtaojiin rajoittuvia peltolohkoja on runsaasti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakemuksen täydentäminen Hakijan kuuleminen Hakemusta muutettiin 14.2.2012 niin, että laajennuksen vaihtoehtoisena toteutuksena on lihasikalan rakentaminen ja siirtyminen kokonaan lihasikojen kasvattamiseen, jolloin myös sikalan sijoituspaikka voi hieman muuttua. Täydennys lähetettiin tiedoksi ja kommentoitavaksi Hämeen ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, josta mm. todettiin, että sijainti on sellainen, ettei sikalan paikan vaihto vaikuta naapureihin ja ettei täydennyksen johdosta ole tarvetta antaa uutta lausuntoa. Hakijalle on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi hakemuksesta annetuista lausunnoista. 8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Yleiset lupamääräykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää hakijoille eläinsuojaa koskevan ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Forssan kaupungin Kojon kylässä tilalle Korvenoja RN:o 26:1. Lupapäätös koskee toiminnassa olevaa sikalatoimintaa sekä toiminnan laajennusta siten, että tilalla on eläinpaikat siten, että eläinyksikkömäärä on enintään 1241. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Eläinsuojatoimintaa saa laajentaa hakemuksen ja sen asemapiirroksen mukaisesti. Uuden sikalan ja lietesäiliön tarkat sijaintipaikat ja pohjapiirustukset on hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista toimitettava valvoville viranomaisille Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä Forssan kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle tiedoksi. Uudet rakenteet on sijoitettava niin, ettei niiden toiminnasta aiheudu kohtuutonta haju- yms. haittaa ympäristölle ja naapurustolle. Rakennettavan eläinsuojan lietekuiluihin tulee asentaa lämpöä keräävä jäähdytysputkisto, jolla kuilussa pysyvä liete pidetään mahdollisimman viileänä.

Uusi lietelantasäiliö tulee varustaa vähintään kelluvalla katteella. Säiliö on kuitenkin suunniteltava siten, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja-aidalla. Luvan saajan on varattava em. valvoville viranomaisille mahdollisuus tarkastaa eläinsuojan ja lantavaraston rakenteet ennen niiden käyttöönottoa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia melu-, haju- tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. Lannan varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojien lannan varastointitilojen on vastattava eläinsuojaan sijoitetun eläinmäärän 12 kuukauden aikana syntyvää lantamäärää. Hakemuksen mukaisesti toimittaessa tulee hakijan käytössä olla lietelannan varastointiin säiliötilavuutta 2 546 m³, jos tilalle rakennetaan emakkosikala ja 2 482 m³, jos rakennetaan lihasikala ja näihin sijoitetaan hakemuksessa esitetyt maksimi eläinmäärät. Ilman kiinteää katetta oleviin lietesäilöihin on lietetilavuuden lisäksi oltava varattuna vähintään 300 mm säiliökorkeutta sadevesiä varten. 4. Uuden eläinsuojan pohjarakenteiden ja lietelantasäiliörakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä on niiden kunto tarkastettava, ja havaitut puutteet korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla Lannan hyödyntäminen 5. Lietelanta tulee hyödyntää lannoitteena pelloilla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietelannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee luvan mukaisella eläinten enimmäismäärällä olla noin 140 ha ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen 1/2010 mukaisesti. Ennen eläinsuojan laajennusten käyttöönottoa peltomäärän on vastattava ohjeen mukaisesti eläinsuojaan sijoitettua kulloistakin eläinmäärää. 6. Lannanlevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. 9

7. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana lantaa pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja-alueet ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen suoja-alue, joille ei lantaa levitetä. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen 30 100 metrin vyöhyke, jolle lietelantaa ei levitetä. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) ei tule levittää lietelantaa tai virtsaa. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 6. ja 7. mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. Jätteet ja jätevedet 10. Eläinsuojien pesuvedet voidaan johtaa lietesäiliöihin. Eläinsuojan wc-vedet voidaan hakemuksen mukaisesti johtaa umpisäiliöön, jonka säännöllisestä tyhjentämisestä on huolehdittava. 11. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan, on varastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti niin, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa ihmisille tai eläimille. Varastointi on tehtävä asianmukaisesti ja varastotilan on oltava tiivis, katettu ja suojattu haittaeläimiltä Jos eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 10

12. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Melu Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen siten kuin kunnassa asiasta on määrätty. Jätteiden avopoltto on kielletty. Vaaralliset jätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Polttoaine- ja öljysäiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Polttoainesäiliöt on varustettava vuodot keräävillä tiivisaltailla tai säiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla tai muulla vastaavalla laitteella ja säiliöt on pidettävä katettuina siten, ettei vuotoaltaisiin kerry vettä tai lunta. Varastointipaikkojen läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. 13. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ), eikä yöllä (kello 22.00 7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Meluavien laitteiden melupäästöt on mahdollisuuksin mukaan suunnattava asutuksesta poispäin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Eläinsuojan toiminnassa on etukäteen suunniteltava tarpeelliset toimenpiteet onnettomuus- tai häiriötilanteiden varalta. Mm. tulipalojen varalta on sammutusvesien ohjaaminen ja käsittely suunniteltava niin, ettei ympäristölle aiheudu vaaraa tai vahinkoa. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvoville viranomaisille. Raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä valvoville viranomaisille siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava tiedot eläinmääristä, lietesäiliöiden vuotojen tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja seurannasta, mahdollisista peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista, lannan levitykseen käytetystä peltoalasta ja tulevan kasvukauden aikana lannan levitykseen käytettävissä olevasta pel- 11

toalasta, jos se poikkeaa edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. Toiminnan muuttuminen 16. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava lupa- ja valvontaviranomaisille, samoin siitä, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaisille. 12 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa korvaa vanhan Forssan kaupungin 21.5.1996 antaman ympäristöluvan. Tuolloin annettu lupa perustuu kumottuun ympäristölupamenettelylakiin. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun vuonna 2000 voimaan tulleen lain 402/2000 mukaan uutta ympäristölupaa on haettava koko toimintaan, jos toiminnan muuttamiseen tarvitaan lupa. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti, täyttää eläinsuojan toiminta ennalta arvioiden ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain sekä jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Asiassa on myös otettu soveltuvin osin huomioon Kokemäenjoen vesistöalueelle (Koijoen yläosan osavaluma-alue 35.964) laadittu vesienhoitosuunnitelma, joka perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje 1/2010 kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Rakennettavan eläinsuojan ja lantavaraston rakenteissa on vaadittu vastaavaa tasoa kuin maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM- RMO C 4 (100/2001) edellyttävät.

Luparatkaisussa on otettu huomioon 1.5.2012 voimaan tulleet ympäristönsuojelulain muutokset sekä kokonaan uudistettu jätelaki 646/2011 ja jäteasetus 179/2012 siten, kuin laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) edellyttävät. Vireillä olevat ympäristölupahakemukset käsitellään siten pääosin lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Luparatkaisussa vanhan jätelain mukainen termi ongelmajäte on korvattu jatkossa käytössä vakiintuvalla uuden jätelain mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte. Aluehallintovirasto on katsonut, että YSL 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten perustelut Määräys 1. Määräys on annettu eläinsuojista ja lantavarastoista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Vastaanottaessaan tarkat kartat uuden sikalan ja lietesäiliön sijoituspaikoista, voi Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus hyväksyä vähäisiä muutoksia hakemuksessa esitettyihin sijainteihin. Jäähdyttämällä lietettä lietekuilussa vähennetään lantakaasujen kuten ammoniakin muodostumista ja ilmanvaihdon tarvetta. Näin vähennetään sikalasta ulkoilmaan pääseviä hajukaasuja ja mahdollista hajuhaittaa. Lietteestä talteen saatua lämpöenergiaa on mahdollista siirtää porsaspaikkojen ja sikalan muiden osien lämmitykseen. Tilalla on varauduttava pitämään uuden eläinsuojan ja lantavaraston valmistuttua käyttöönottotarkastus, jossa voidaan mm. todeta, että näiden rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräys 2. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. Määräys 3. Lannan varastointitilavuudesta määrätään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Säiliötilavuuden määrityksessä tulee huomioida myös sikalarakennusten pesuvesien ja avosäiliöiden sadevesien tilantarve. Nykyiseen toimintaan on hakijalla riittävästi lannan varastointiin tarvittavaa tilavuutta ja lupahakemuksen mukaisesti toimittaessa myös tulevaan toimintaan. (YSL 43, NaapL 17 ) 13

Määräys 4. on annettu mm. sen varmistamiseksi, että lannan varastointitilat ja eläinsuojan rakenteet ovat maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaisia. Määräys 5. Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen 1/2010 mukaisesti. Laskennallisesti hakemuksen mukainen käytettävissä oleva peltoala on riittävä esitetyille eläinten enimmäismäärille (emakkosikala 139 ha ja lihasikala 138 ha). Lupapäätöksellä ei lyödä pysyvästi lukkoon hakemuksessa esitettyjä levitykseen käytettäviä peltolohkoja, vaan hakija voi muuttaa niitä vapaasti kunhan peltojen yhteispinta-ala kuitenkin aina täyttää eläinluvun perusteella vaaditun kokonaislevitysalan. Määräyksessä 6 on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevaa valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava, ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. Määräyksen 7 velvoitteet ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi muutoin olennaisesti huonontua, taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Lannan levityksessä on kiinnitettävä huomiota hajuhaittojen ehkäisemiseen. Naapurustolle ja asutukselle ei saa aiheuttaa sellaista rasitusta tai haittaa, joka katsottaisiin eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaiseksi kohtuuttomaksi haitaksi. Lannan levityksessä on otettava huomioon myös, mitä asiassa säädetään Forssan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. (YSL 8, 43, NaapL 17 ) Määräys 8. Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla selvillä lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (YSL 43 ) Määräys 9. Ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa aiheuttamien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. (YSL 4, 43 ) Määräys 10. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden 14

melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. (YSL 7, 43, NaapL 17 ) Määräykset 11 12. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelystä säädetään lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, alueelliset ELY-keskukset sekä aluehallintovirastojen eläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit. Määräyksellä 12 varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden varastointia koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain mukaan. Määräykset ovat samanlaisia kuin, mitä yleensä on annettu eläinsuojalupien yhteydessä, vaikka polttoaineiden jakelusäiliöiden tilavuus on yli 10 m 3, jolloin ne ovat luvanvaraisia myös ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 5 a) mukaan nestemäisen polttoaineen jakeluasemana. Toimintaan ei kuitenkaan sovelleta vuonna 2010 voimaan tullutta valtioneuvoston asetusta nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (444/2010), koska polttoainetta ei myydä tai luovuteta tilan ulkopuolisille moottoriajoneuvojen polttoaineeksi. Ympäristönsuojelulainsäädännön lisäksi polttoaineita koskee myös kemikaalilainsäädäntö. Polttoaineiden kokonaismäärän ollessa yli 10 m³ on varastoinnista tehtävä vaarallisten kemikaalien teollista varastointia koskevan kemikaaliturvallisuuslain 390/2005 mukainen kemikaali-ilmoitus (24 ) pelastusviranomaiselle. Tilan polttoaineiden ja öljytuotteiden kokonaismäärä on hakemuksen mukaan 15,5 m³. Pelastusviranomainen voi antaa ilmoituksen johdosta tarpeellisia toimintaehtoja. Ennen ympäristöluvassa määrättyjen polttoaineen varastointia koskevien toimenpiteiden toteuttamista hakijan olisi hyvä varmistaa, että suunnitellut toimet eivät ole ristiriidassa pelastusviranomaisen mahdollisten vaatimusten kanssa. (YSL 43, JäteL 6 ) Määräys 13. Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. Määräys 14. Ympäristönsuojelulain mukaisesti toiminnassa on varauduttava häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Häiriötilanteista ilmoittaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Ilmoitus on tehtävä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttonestesäiliön 15

rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (YSL 43, 76, JäteL 4, 6 ) Määräys 15. Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (YSL 46, YSA 30, JäteL 51 52 ) Määräys 16. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää yleensä luvan tarkistamista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet, myös varastoitu lanta, poistetaan. (YSL 90, YSA 30 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksen määräyksiä ja perusteluja laadittaessa. 16 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä ympäristölupapäätös korvaa Forssan kaupungin 21.5.1996 antaman ympäristöluvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi ja se koskee sekä nykyistä toimintaa että uutta laajennettavaa toimintaa. Jos uutta laajennettua toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, luvan myöntäneellä viranomaisella on mahdollisuus päättää, että lupa tältä osin raukeaa. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.3.2023 mennessä. Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä selvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. Erityisesti asiassa on otettava huomioon lannan käsittelyyn liittyvä tekniikka. (YSL 28, 55 )

17 Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 57, 62, 76, 81, 90, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 10, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki(1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51 52 Jäteasetus (1390/1993) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 740 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus määräytyy tämän ympäristölupahakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristöministeriön asetuksen (1145/2009) aluehallintoviraston maksuista mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan tämän hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa.

18 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kalle Korvenoja MTY Korvenoja Korvenojantie 29 31130 KOIJÄRVI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Forssan kaupunginhallitus Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-134-04-08-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Forssan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Forssan Lehti -nimisessä sanomalehdessä.

19 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) LIITE Valitusosoitus Harri Majander Tuula Räsänen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tuula Räsänen.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 17.4.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.