Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Pohjolankatu 4-6, PL 12 57201 SAVONLINNA puh. (015) 550 6000 (vaihde) fax. (015) 550 6215 www.samiedu.fi TIETO JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA OPETUSSUUNNITELMA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Tekniikan ja liikenteen ala Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Voimassa 1.8.2009 alkaen
2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1.1 Tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattiala ja arvoperusta Savonlinnan seudulla 1.2 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset 2. TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN perustutkinnon tavoitteet 2.2 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.3 Työelämäyhteistyö tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnossa 2.4 Urapolut 3. AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN JÄRJESTÄMINEN 3.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 3.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 3.2 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN, elektroniikka-asentaja 3.2.1 Ammattielektroniikka 3.2.2 Sulautetut sovellukset ja projektityöt 3.3 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat laajuus 3.3.1 Kodin elektroniikka ja asennukset 3.3.2 Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmäasennukset 3.3.3 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 3.3.3.1 Mikrotuki 3.3.3.2 Elektroniikantuotanto ja kokoonpano 3.3.3.3 Jakokeskustekniikka 3.3.3.4 Teollisuussähköistyksen ja automaation huolto- ja korjaustyöt 3.3.3.5 TUTKINNON OSA: KIINTEISTÖJEN TIETOJÄRJESTELMÄT 3.3.4 Mahdollisuus valita osia muista ammatillisista perustutkinnoista 3.4 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 3.4.1 Yrittäjyys 3.4.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 3.5 Opinnäytetyö ammatillisessa peruskoulutuksessa 4. AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN JÄRJESTÄMNEN 4.1 Pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Äidinkieli 4.1.1.1 Äidinkieli, Suomi 4.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 4.1.3 Vieras kieli 4.1.3.1 Vieras kieli; A-kieli 4.1.4 Matematiikka 4.1.5 Fysiikka ja kemia 4.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 4.1.7 Liikunta 4.1.8 Terveystieto 4.1.9 Taide ja kulttuuri 4.2 Valinnaiset tutkinnon osat 4.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4.2.1.1 Ympäristötieto 4.2.1.2 Tieto- ja viestintätekniikka 4.2.1.3 Etiikka 4.2.1.4 Kulttuurien tuntemus 4.2.1.5 Psykologia
3 4.2.1.6 Yritystoiminta 5. VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN JÄRJESTÄMINEN 6. AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN JÄRJESTÄMINEN 6.1 Yritystoiminta 6.1.1 Yrittäjyys 6.2 Yritystoiminta LIITTEET
4 1. JOHDANTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet että näyttötutkinnon perusteet. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä. Tämä tutkintokohtainen suunnitelma noudattaa tieto- ja tietoliikennetekniikantutkinnon perusteita. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. 1.1 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN AMMATTIALA JA ARVOPE- RUSTA SAVONLINNAN SEUDULLA Tieto- ja tietoliikenneala vastaa yhteiskunnan toimintoja tukevien tieto- ja tietoliikennejärjestelmien rakentamisesta, ylläpidosta ja niiden laadukkaasta toiminnasta. Alan innovaatiot valtaavat yhä uusia alueita. Eri palvelualoille suunnatut sovellukset vaikuttavat kaikkien kansalaisten elämään ja sen laatuun. Tieto- ja tietoliikennealan laitteistojen avulla hoidetaan yhä suurempi määrä kansalaisten henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja taloudenpitoon liittyviä asioita. Tietoa siirretään yhä laajemmissa koko maapallon kattavissa tietoverkoissa. Alalla työskentelevältä edellytetään suurta ammattietiikkaa sekä ehdottomia salassapitovaatimuksia hänen käsitellessään laitteistoja ja järjestelmiä, joissa kansalaisten henkilökohtaisia tietoja säilytetään tai siirretään. Tuotteiden lyhyet elinkaaret sekä eri laitesukupolvien nopea uudistuminen asettavat myös alalla työskentelevän asiakaspalvelukyvylle entistä suuremmat vaatimukset. Kansalaisilla on tarve saada neuvoa ja opastusta uusien sovellusten ja toimintojen käyttöönotossa niin kotona kuin myös kodin ulkopuolella. Alan laitteistot ovat pääasiallisesti sähkötoimisia ja siten turvallisuutta tulee korostaa niin alalla työskentelevien kuin alan laitteistoja käyttävien henkilöiden osalta. Tieto- ja tietoliikennealan ammattilaiset työskentelevät teknologian alueella, jossa laitteistojen ja toimintojen kehittyminen on nopeaa. Nopea uudistuminen vaatii alalla työskenteleviltä jatkuvaa itsenä kehittämistä. Alan nopea globalisoituminen edellyttää teknologiaan liittyvän osaamisen kehittämisen lisäksi myös kielitaidon kehittämistä. Alan ammattikieli on englanti ja lähes kaikki, myös Suomessa tuotettujen laitteiden ja palveluiden dokumentointi, ovat englanninkielisiä. Laitesukupolvien nopea uudistuminen vaatii myös käytöstä poistuvan laitesukupolven kierrätykseen liittyvää osaamista. Savonlinnan seudun tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattialalla työskentelevät yritykset ovat erilaisiin elektroniikan valmistukseen erikoistuneita yrityksiä sekä elektroniikantuotannon koulutukseen erikoistunut koulutuskeskus. Lisäksi paikkakunnalla on kaksi jakokeskusten valmistukseen erikoistunutta kokoonpanotehdasta.
5 Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opinnot suorittanut elektroniikka-asentaja toimii Savonlinnan seudulla elektroniikkatuotantoon liittyvissä testaus-, korjaus- ja käyttöönottotehtävissä, tai erilaisissa elektroniikka-alan sovelluksiin liittyvissä huolto-, asennus- ja asiakaspalvelutöissä. 1.2 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :ssä. Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Opiskelijan pääsyä ammatilliseen koulutuksen voidaan rajoittaa vain silloin, kun sairaus objektiivisesti arvioiden estää opinnot tai se vaarantaisi opiskelijan tai muiden turvallisuutta. Sairauden tai vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Koulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa tehtävissä hän ei terveydentilansa vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. On mahdollista, että saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaisia terveydentilavaatimuksia ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Jotta opiskelijavalinta onnistuisi opiskelijan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa perustutkinnon ja koulutusalan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja edellytyksistä sekä mahdollisista terveydellisistä riskeistä opiskelijaksi hakeutuville hakuoppaissa ja opiskelijavalintatilaisuudessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan ja mahdollisen sairauden hoitotilanteesta riittää pääsääntöisesti valintatilanteessa. Mikäli koulutusalan tai tutkinnon oma lainsäädäntö tai alan erityispiirteet edellyttävät opiskelijaksi valitulta lääkärintodistusta opiskelijan terveydentilasta, riittää siihen lääkärintodistuksen merkintä alalle soveltuvuudesta. Opiskelijaksi ottaminen on ehdollinen lääkärintodistuksen esittämiseen saakka. Opiskelijan sairaus tai vammautuminen ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Sairaudesta tai vammautumisesta koulutuksen toteutumiselle aiheutuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Opiskelijan sairastuessa tai vammautuessa opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Kaikissa tilanteissa, joissa käsitellään ja tallennetaan henkilötietolaissa arkaluonteisiksi määriteltyjä henkilötietoja, kuten opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja, koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa säädösten edellyttämää huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa.
6 Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: näön heikkous, värisokeus allergiat 2. TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOIT- TEET Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuoliset ammattivalmiudet. Hän on luotettava, itsenäiseen työskentelyyn pystyvä, laatutietoinen, omaaloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Tieto- ja tietoliikennealan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee laitteita ja materiaaleja huolellisesti sekä taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla, osaa tehdä työhönsä liittyviä materiaali- ja työkustannuslaskelmia sekä esitellä ja arvioida omaa työtään. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto antaa tutkinnonsuorittajalle tarvittavan perusosaamisen alan tuotanto-, asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä työ-, sähkö-, ja sähkötyöturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen. Alan ammattilaisen on ymmärrettävä tietojenkäsittelyyn liittyvän salassapitomääräykset ja hallittava tietotekniikan perusteet. Alan ammattilaisen on osattava käsitellä laitteita ja komponentteja ESD- suojausvaatimukset huomioiden Tieto- ja tietoliikennetekniikan peruskoulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet itsensä ja ammattitaitonsa edelleen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opinnot tai osaamisalan suorittanut elektroniikka-asentaja osaa tehdä elektroniikkatuotantoon liittyviä testaus-, korjausja käyttöönottotehtäviä, tai erilaisiin elektroniikka-alan sovelluksiin liittyviä huolto-, asennus- ja asiakaspalvelutöitä. Keskeisinä osaamisalueita ovat elektroniikkatehtaiden tuotantoautomaation käyttötehtävät ja valmistettujen tuotteiden testaus tai elektroniikan laitteiden asennus ja huoltotyöt. 2.2 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINNON MUODOS- TUMINEN Tieto- ja tietoliikennealan perustutkinto, 120 ov Ammatillisessa peruskoulutuksessa 3.Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov
7 Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov 3.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 3.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät, 30 ov 3.2 Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, elektroniikka-asentaja 3.2.1 Ammattielektroniikka, 20 ov 3.2.2 Sulautetut sovellukset ja projektityöt, 20 ov 3.3 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, 20 ov 3.3.1 Kodin elektroniikka ja asennukset 3.3.2. Valvonta ja ilmoitusjärjestelmäasennukset 3.3.3 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 3.3.3.1.Mikrotuki 3.3.3.2 Elektroniikkatuotanto ja kokoonpano 3.3.3.3Jakokeskustekniikka 3.3.3.4 Teollisuussähköistyksen ja automaation huoltoja korjaustyöt 3.3.3.5. Kiinteistöjen tietojärjestelmät 3.3.4 Mahdollisuus valita osia muista ammatillisista perustutkinnoista 3.5 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 0-10 ov 3.5.1 Yrittäjyys, 10 ov 3.5.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 3.6 Opinnäytetyö, 2 ov 4. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov 4.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnaiset 4.1.1 Äidinkieli 4 ov 0 4 4.1.2 Toinen kotimainen 1 ov 0-4 ov kieli 4.1.2.1Toinen kotimainen 1 ov kieli ruotsi 4.1.2.2 Toinen kotimainen 2 ov kieli suomi 4.1. kieli 3 Vieras 2 ov 0 4 4.1.4 Matematiikka 3 ov 0 4 4.1.5 Fysiikka ja kemia 2 ov 0 4 4.1.6 Yhteiskunta-, yritys- 1 ov 0 4 ja työelämätieto 4.1.7 Liikunta 1 ov 0 4 4.1.8 Terveystieto 1 ov 0 4 4.1.9 Taide ja kulttuuri 1 ov 0 4 4.2 Valinnaiset tutkinnon osat
8 4.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat 4.1.1 4.1.9 4.2.1.1 Ympäristötieto 0 4 4.2.1.2. Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 4.2.1.3. Etiikka 0 4 4.2.1.4 Kulttuurien tuntemus 0 4 4.2.1.5 Psykologia 0 4 4.2.1.6Yritystoiminta 0 4 16 ov 4 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 5. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov 2.3 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PE- RUSTUTKINNOSSA Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyötä ohjaa laki ammatillisesta koulutuksesta (1998/630). Työelämäyhteistyön kehittäminen voidaan organisoida oppilaitoksissa eri tavoin. Ammatillisen koulutuksen tavoitteellinen kehittäminen edellyttää, että oppilaitokset tekevät kiinteää yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa (SAMI) toimivat koulutusalakohtaiset ammatilliset neuvottelukunnat ja seudulliset alakohtaiset toimialaraadit. Tieto- ja tietoliikennetekniikan ammatillinen neuvottelukunta on nimetty toimikaudeksi 2005 2008. Ammatillisen neuvottelukunnan tarkoituksena on luoda toimiva vuorovaikutussuhde ammatillisen oppilaitoksen ja yritysten välille. Neuvottelukunnan tehtävänä on varmistaa, että työelämän - ja oppilaitoksen palaute hyödynnetään molempien tahojen käytäntöjen - ja koulutuksen kehittämiseksi. SAMIn ennakointiprosessin keskeisenä elementtinä ovat alakohtaisesti koottavat toimialaraadit. Ne ovat vähintään kolmikantaisia sisältäen työelämän, oppilaitoksen ja työvoimahallinnon edustuksen. Mukana voi olla muidenkin tahojen (esim. muut viranomaistahot, järjestöt, kolmas sektori) edustajia. Ammatillinen neuvottelukunta muodostaa kunkin toimialaraadin ytimen. Toimialaraatiin kutsutaan kuitenkin jäseniä myös neuvottelukuntien ulkopuolelta. Tärkeää on saada raatiin vahva työelämäedustus. Tavoitteena on saada raadin työskentelyyn mukaan SAMIn opettajat kulloinkin tarkasteltavana olevalta alalta. Toimialaraadit hyödyntävät jo olemassa olevia alakohtaisia ennakointiaineistoja. Kirjallinen ennakointimateriaali, asiantuntija-alustukset ja osallistujien hiljainen tieto muodostavat yhdessä tieto- ja näkemysperustan, johon toimialaraati perustaa alakohtaiset kehittämislinjauksensa. Toimialaraadit keskittyvät erityisesti laadulliseen ennakointiin. 2.4 URAPOLUT Koulutuksessa pyritään tavoitteellisesti opintokokonaisuuksien hallintaan. Jaksojärjestelmä mahdollistaa opiskelijalle koulutusalan ja oppilaitoksen vaihdon jaksoittain. Näin opiskelijalle järjestyy mahdollisuus laajentaa ja monipuolistaa opintojaan valinnaisuuksien avulla sekä kaikille yhteisissä opinnoissa että ammatillisissa opinnoissa yli tutkinto- ja oppilaitosrajojen.
9 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa on mahdollisuus valita opintoja urapolkujen mukaan. Ne toteuttavat uraohjausta ja mahdollistavat opiskelijan etenemisen henkilökohtaisella tavalla työelämään ja jatko-opintoihin. Tuettavat urapolkuvalinnat ovat seuraavat: Peruspolku: Opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman perus-teiden mukaisesti. Siinä ei ole liioin mukana alueellisia tai kansainvälisiä painotuksia. Henkilökohtaistaminen toteutuu ammatillisten, yhteisten ja vapaasti valittavien opintojen valinnaisuuden avulla. Ammatti + lukiopolku tarkoittaa, että opiskelija voi valita ammatillisen perustutkinnon sisään lukio-opintoja, jotka antavat hänelle valmiuksia edetä ammattikorkeakouluun ja yli-opistoon. Taitajapolku: Opiskelija valitsee Taitaja ja World Skills -valmennuksen, jossa hän voi syventää ammatillista osaamistaan sekä halutessaan osallistua alan erilaisiin ammattitaito-kilpailuihin. SAMIssa on taitajavalmennusohjelma. Tätä polkua tukevat opiskelijan erilaiset harrastukset, joissa järjestetään kilpailutoimintaa: partio, palo- ja pelastustoiminta, kilpa-tanssi, ratsastuskilpailut jne. Työkoulu -polku: Tämä polku sopii erityisesti niille kädentaitajille, jotka oppivat parhaiten työelämässä. Ammatillisten opintojen ja vapaasti valittavien opintojen opiskelu toteutuu suurelta osin työpaikalla. Työssäoppimista kertyy koko tutkinnossa vähintään 40 ov. Moniosaajapolku: Opiskelija valitsee tutkinnon osia eri ammatillisista perustutkinnoista omaan ammatilliseen perustutkintoonsa tai hän suorittaa useamman ammatillisen perustutkinnon joko samanaikaisesti tai peräkkäin. Hänen ammatillinen perustutkintonsa voi olla laajempi kuin 120 ov. Yrittäjäpolku: Opiskelija voi valita opinto-ohjelmaansa 20 30 ov itsenäiseen yrittäjyyteen ohjaavia opintoja. Opintoihin liittyy liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Oppimisympäristönä voi olla harjoitusyritys. Oppilaitos tukee yritystoiminnan aloittamista tai jatkamista opiskelun aikana. Kansainvälinen polku: Opinnot antavat valmiuksia toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä kotimaassa tai ulkomailla sekä hakeutua vieraskieliseen ammattikorkeakoulutukseen. Opintoihin liittyy kieli- ja kulttuuriopintoja sekä ulkomailla suoritettuja työssäoppimisen jaksoja. Hän voi suorittaa niiden aikana ammattiosaamisen näyttöjä. Opiskelija hyödyntää oppilaitoksen kansainvälisen toiminnan verkostoa ja osallistuu ulkomaalaisten opiskelijoiden tutorointiin. Kilpaurheilupolku: Opiskelija, joka on suuntautunut kilpaurheiluun, voi valita ammatilliseen tutkintoonsa urheiluopintoja jopa 24 ov. Nämä urheiluopinnot toteutetaan yhteistyössä Urheiluakatemian kanssa. 3. AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN JÄRJESTÄMINEN 3.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 3.1.1 ELEKTRONIIKAN JA ICT:N PERUSTEHTÄVÄT 30 ov Ammattitaitovaatimukset: Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riip-
10 puvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait osaa mitata oskilloskoopilla vaihtovirtapiirin signaalista amplitudin ja taajuuden tuntee vaihtovirtapiirien matemaattiset riippuvuudet tuntee elektroniikan rakenneosat ja komponentit ja osaa käyttää niiden datatietoja tuntee elektroniikan mittalaiteet ja osaa suorittaa mittauksia elektronisista laitteista osaa valmistaa piirilevyn (PCB, Printed Circuit Board) sekä komponenttilevyn (PCBA, Printed Circuit Board Assembly) osaa työohjeiden ja kytkentäkaavioiden mukaan rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden sekä ja mitata niistä virtoja ja jännitteitä osaa juottaa erilaisia komponentteja sekä korjata juotoksia ESD-suojauksen vaatimukset huomioiden osaa käyttää mikrokontrollerin kehitysympäristöä (kääntää sekä ladata sen avulla ohjelmia) osaa lukea sähkö- ja verkkoasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja työselostuksia ja kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkö- ja tietoliikennekalusteita sekä kaapeleita osaa käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja osaa asentaa tietokoneeseen tarvittavan käyttöjärjestelmän sekä oheislaitteet tietää Internetin toimintaperiaatteen ja osaa IP- osoitejärjestelmän käytön laitteiden tunnistamisessa osaa kytkeä tietokoneen verkkoon ja osaa etsiä verkosta opintoihinsa liittyviä tietoja ja dokumentteja osaa dokumentoida työtehtäviään suorittaa hyväksytysti tietokoneen käyttäjän A-kortin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin tai osaa niitä vastaavat tiedot. suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähköturvallisuuskoulutuksen työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti. Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa sähköturvallisuustutkinto 3 koulutusvaatimusten edellyttämiä sisältöjä 15 ov:n laajuisesti seuraavasti: Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka: hallitsee sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait sekä vaihtovirtapiirien matemaattiset riippuvuudet osaa mitata yleismittarilla, pihtivirtamittarilla ja oskilloskoopilla virtapiirin suureita Turvallisuus: suorittaa hyväksytysti tietokoneen käyttäjän A-kortin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin tai osaa niitä vastaavat tiedot Sähkötyöturvallisuus: suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähkötyöturvallisuuskoulutuksen Rakennuksen sähköverkko: osaa lukea sähköasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkökalusteita sekä kaapeleita. Ammatillinen peruskoulutus Opetuksen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen: Ensimmäisenä lukuvuonna. HOPS: Voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aiemman osaamisen perusteella. Hätäensiapukoulutus Tulityökoulutus
11 Työturvallisuuskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt: Tietokoneen käyttö ja ohjelmistot: Käyttöjärjestelmät, taulukkolaskenta, tekstinkäsittely, ohjelmistot ja niiden käyttö Sähkötekninen piirustus: Sähköpiirustus, tekninen piirustus Sähkötekniikka: Tasasähkötekniikka, vaihtosähkötekniikka, käytännön sähkömittaukset Sähköasennustekniikka: Sähköasennustekniikka, sähköturvallisuus, hätäensiapu-koulutus, tulityökoulutus, työturvallisuuskoulutus Elektroniikka: Elektroniikka1, elektroniikka2 Oppimisympäristöt: Ammatillinen opetus luokkatiloissa, työsaliharjoitukset ja harjoituskohteissa työskentely Opetusmenetelmät: Ammatillinen tieto/taito ja käytännön harjoitukset Ammattitaidon arviointi Ammattiosaamisen näyttö: Elektroniikan ja ICT:n perustehtävien näyttö Peruselektroniikan kytkennän rakentaminen. Näyttö suoritetaan oppilaitoksen harjoituskohteissa tai työelämässä. Muu arviointi: Tulityö-, hätäensiapu- ja työturvallisuuskoulutukseen sekä sähkötyöturvallisuuteen liittyvät kokeet. Arviointimenetelmät: Jatkuva seuranta työprosessin kuluessa, lopputuotoksen arviointi, opiskelijan itsearviointi. Ammattiosaamisen näyttö. Arvioijat: Ammatinopettaja ja erikoisammattihenkilö yhdessä tai erikseen. Ensiaputaidot arvioi ensiavun opettaja. Työelämän edustaja. Arvosanan muodostuminen: Arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön ja muun keskeisen opintokokonaisuuden sisällön arvioinnin pohjalta. Arvosanan korottaminen, uusiminen: Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopintoja tai käytännön harjoituksia. Ammatinopettaja arvioi milloin korottamiseen tai uusimiseen on edellytyksiä. Maahanmuuttajien, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen: Sähköturvallisuuteen ja ohjeistuksiin kiinnitetään erityistä huomiota ja tarvittaessa annetaan lisäohjausta. Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohjausta ammattikielestä. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
12 ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys ohjattuna työskentelee suunnitelman mukaan osaa suorittaa työkokonaisuuksia henkilökohtaisen ohjauksen avulla toimii annettujen ohjeiden mukaisesti, kysyy tarvittaessa neuvoa. työskentelee suunnitelman mukaan hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta työskentelee pääosin omaaloitteisesti, taloudellisesti ja joutuisasti. työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan tai sitä muuttaen ja soveltaen hallitsee työkokonaisuuden ja kykenee työskentelemään itsenäisesti ja laadukkaasti työskentelee oma-aloitteisesti, taloudellisesti ja joutuisasti. 2.Työmenetelmie n, välineiden ja materiaalin hallinta Mittaukset ja työvälineet Elektroniikan rakentaminen Sähkö ja elektroniikkaasennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta Teknologia ja tietotekniikka ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suorittaa mittauksia ohjeiden mukaisesti osaa tehdä mallinmukaisia elektronisia laitteita ja osaa ladata ohjelman sulautettuun järjestelmään osaa kiinnittää sähköiset laitteet ja elektroniikan komponentit oikein käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti suorittaa materiaalien ja tarvikkeiden valinnat ohjeiden mukaisesti, tietää laitteissa käytettävät komponentit ja tuntee kaapeleiden ja johtimien materiaalin osaa suorittaa mittauksia ja ohjeistettuna säätää mittalaitteita tarpeiden mukaisesti etenee melko itsenäisesti työskentelyssään, tarvitsee silti ohjausta käyttää hyväksyttyjä elektroniikan komponenttien, kaapeleiden ja johtimien asennustapoja osaa valita tarkoituksen-mukaiset työvälineet eri työ tilanteissa osaa suorittaa materiaalien valinnat käsittelee materiaaleja oikein osaa ohjattuna käyttää tietoverkkoa tieosaa itsenäisesti käyttää tietoverkkoa osaa suorittaa mittauksia, jotka vaativat mittareiden asetuksien muuttamista osaa ratkaista ongelmia elektronisia laitteita rakentaessaan sekä tehdä niissä itsenäisiä komponentti- ja työmenetelmävalintoja saa itsenäisesti aikaan oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset käyttää työvälineitä tehokkaasti ratkaisee materiaali-valintoja, ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista sekä huomio kestävän kehityksen toiminnassaan osaa käyttää tietoverkkoa tiedon
13 Kestävä kehitys Estetiikka ARVIOINNIN KOHDE don hankintaan ja dokumenttien tekoon noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti. ARVIOINTIKRITEERIT tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti. hankintaan ja dokumenttien tekoon itsenäisesti annettujen vaatimusten mukaisesti noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Datatietojen hallinta Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Viestintä ja mediaosaaminen tuntee keskeisimmät elektroniikan piirrosmerkit osaa hakea oikeita datatietoja ohjattuna tunnistaa laatuvaatimukset hahmottaa fysikaalisten suureiden merkityksen sähkötekniikassa pystyy laatimaan kirjallisia raportteja. tunnistaa laitteiden kytkentäkaavioista keskeisimmät komponentit tarvitsee neuvoja datatietojen tulkinnassa tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa pystyy olemaan yhteydessä ulkopuolisiin tahoihin esim. toimittajiin ja asiakkaisiin. selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan osaa tulkita itsenäisesti komponenttien ja materiaalien datatietoja osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta virtapiirien ja kytkentöjen toimintaan pystyy esiintymään tarvittaessa erilaisissa medioissa. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Oppiminen ja ongelmanratkaisu suoriutuu tiedonhankinnassa ohjattuna hankkii tietoa ohjeiden mukaan toimii oma-aloitteisesti tiedonhankkijana suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan
14 Vuorovaikutus ja yhteistyö arvioi työnsä onnistumista selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään tekee vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta pystyy toimimaan erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista tilanteista omaaloitteisesti toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee vastuullaan olevat tehtävät huolellisesti toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä osaa arvioida ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta toimii erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden toimii opiskelu- ja työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ilmoittaa havaitsemistaan vaaratekijöistä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein. varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ilmoittaa havaitsemistaan vaaratekijöistä työskentelee ergonomisesti oikein. tunnistaa ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla elektroniikka-alan työtehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan - työprosessien hallinta - työmenetelmien, -välineiden ja laitteiden hallinta - työn perustana olevan tiedon hallinta - elinikäisen oppimisen avaintaidot
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla Osaamisen tunnustamisessa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen (30 ov) korvaa Tieto ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon Elektroniikan ja ICT perustehtävät (30 ov) tutkinnon osan. 15
16 3.2 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN, ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA 3.2.1 AMMATTIELEKTRONIIKKA 20 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija/tutkinnon suorittaja työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita osaa lukea alan ammattienglantia ja selviää kansainvälisissä tehtävissä normaaleista työskentelytilanteista englannin kielellä Elektroniikan virtapiireihin ja rakentaminen tuntee elektroniikkalaitteen komponentit ja rakenneosat sekä niiden toimintaperiaatteet ja ohjaustavat osaa lohko- ja piirikaavioiden mukaan rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden osaa rakentaa elektroniikan virtapiirejä ja tuntee peruskytkennöistä muodostuvat normaalit perussovellukset kuten virtalähde, vahvistin, oskillaattori ja osaa suorittaa niiden analysointia ja mittausta sekä simuloiden että todellisilla mittalaitteilla osaa tehdä elektroniikkalaiteisiin liittyvät mittaukset ja säätää järjestelmän toimimaan haluttujen toimintaarvojen mukaisesti osaa suunnitella elektroniikka- CAD ohjelmistolla piirilevyjä ja valmistaa niistä komponenttilevyn osaa toteuttaa elektroniikkavalmistukseen liittyvän IPC-A-610 D standardin vaatimusten mukaisesti elektroniikkalaiteen ( käsittely (ESD), kiinnitykset, johdotukset, liitännät, juotokset) osaa analogia- ja digitaalipiirien perusyhdistelmät kuten muuntimet ja ajastimet sekä yleisimmät muistipiirit toimintaperiaatteet ja käytön Sulautettuihin järjestelmien toteutus: osaa toteuttaa mikro-ohjaimen perusohjelmoinnin laiteläheisellä C-kielellä ja osaa suorittaa siitä rakennetun valmiin sulautetun järjestelmän toiminnan testauksen hallitsee ohjelmoinnin yleisperiaatteet ja vuokaavio- tai pseudokielisen ohjelmiston kuvaamisen kykenee tulkitsemaan lausekieltä ja ohjelmoimaan perusohjelmistorakenteita hyvää kuvaustapaa noudattaen. tietää mikro-ohjaimien rakenteen ja siihen liitettävät oheislaitteet. tietää sulautetun järjestelmän ohjelmistokehityksen perusteet ja osaa käyttää kehitysympäristöä Tietokonelaite ja -järjestelmäasennukset osaa PC-tietokoneen rakenneosien toimintaperiaatteet ja perusominaisuudet osaa mitoittaa, valita ja koota annettujen kriteerien mukaiset osat PC-laitteeseen suorituskykvyn ja tehontarpeen huomioiden osaa asentaa ja konfiguroida tietokoneen käyttöjärjestelmiä toimivaksi kokonaisuudeksi osaa ottaa käyttöön työaseman suojaus- ja lisäominaisuuden osaa yleisimpien ulkoisten oheislaitteiden toimintaperiaatteet sekä niiden liittämisen ja käyttöönoton toimivaan tietokonejärjestelmään osaa asiakaspalvelutaidot ja omaa tarvittavan komponenttitietouden Tietoliikennetekniikan työt: osaa lohkokaaviotasolla selostaa analogisen ja digitaalisen tiedonsiirtojärjestelmän toiminta tietää analogisen siirron periaatteet kuten modulaatiot tietää digitaalisen siirron periaatteet osaa tietoliikenteen peruskäsitteet kuten siirtonopeus, kaistanleveys, kantoaaltokohinasuhde, bittivirhesuhde ja signaalikohinasuhde, sekä yleensä siirtotien ominaisuuksien vaikutuksen tietoliikennetoimintaan tuntee erilaiset laajakaistatekniikat sekä osaa liittää tietokone/mobiililaitteen verkkoon osaa tietokonelaitteiden välisen tietoliikenteen toimintaperiaatteet (TCP/IP- protokollat) tietää mobiililaitteiden välisen tietoliikenteen periaatteet osaa konfiguroida elektroniikkalaitteiden tietoliikennettä Internetin käyttämille protokollille.
17 Ammatillinen peruskoulutus Opetuksen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen: Toisena/kolmantena lukuvuonna HOPS: Voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aiemman osaamisen perusteella. Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt: Elektroniikka, ohjelmointi, PC-tekniikka, tietoliikennetekniikka, sulautetut järjestelmät, opinnäytetyö, yrittäjyyden osiot Oppimisympäristöt: Työsaliharjoitukset ja ohessa pienimuotoisia luokkaopetustilanteita, harjoituskohteissa ja työssäoppimispaikoissa työskentely Opetusmenetelmät: Ammatillinen opetus oppikirjojen, valmistajien asennusohjeiden ja asennusmääräysten avulla. Käytännön asennustyöt ja työssäoppiminen. Ammattiosaamisen näyttö: Ammattielektroniikka Työssäoppimispaikassa Muu arviointi: Arviointimenetelmät: Jatkuva seuranta työprosessin kuluessa, lopputuotoksen arviointi, opiskelijan itsearviointi ja ammattiosaamisen näyttö. Arvioijat: Ammatinopettaja Työssäoppimispaikassa ammatinopettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Arvosanan muodostuminen: Arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön ja muun keskeisen opintokokonaisuuden sisällön arvioinnin pohjalta. Arvosanan korottaminen, uusiminen: Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopintoja tai käytännön harjoituksia. Ammatinopettaja arvioi milloin korottamiseen on edellytyksiä. Maahanmuuttajien, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen: Työturvallisuuteen ja ohjeistuksiin kiinnitetään erityistä huomiota ja tarvittaessa annetaan lisäohjausta. Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohjausta ammattikielestä. Arviointi
18 Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINNIN KOH- DE 1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Suunnitelmallinen työskentely työskentelee suunnitelman mukaan Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys ohjattuna työskentelee suunnitelman mukaan osaa suorittaa työkokonaisuuksia henkilökohtaisen ohjauksen avulla toimii annettujen ohjeiden mukaisesti, kysyy tarvittaessa neuvoa. hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta työskentelee pääosin omaaloitteisesti, taloudellisesti ja joutuisasti. työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan tai sitä muuttaen ja soveltaen hallitsee työkoko-naisuuden ja kykenee työskentelemään itsenäisesti ja laadukkaasti työskentelee omaaloitteisesti, taloudellisesti ja joutuisasti. ARVIOINNIN KOH- DE 2.Työmenetelm ien, välineiden ja materiaalin hallinta Elektroniikan laitteiden rakentaminen Mittaaminen ja vianhaku Sulautettujenjärjestelmien kehitysympäristön hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa rakentaa elektroniikkalaitteen valmiiden ohjeiden mukaan ottaen huomioon IPC-A-610 D standardin vaatimukset osaa suorittaa elektroniikan perusmittaukset osaa ohjelmointiympäristön peruskäytön osaa muutaman I/Olaitteen käytön osaa suunnitella ohjattuna PCB- kortin CADohjelmalla ja rankentaa siitä valmiin laitteen ottaen huomioon IPC-A-610 D standardin vaatimukset osaa käyttää piirisimulointia osaa hyvin ohjelmointiympäristön käytön osaa ohjelmoida jo useita I/O-laitteita osaa suunnitella itsenäisesti CADohjelmistolla piirikortin ja valmistaa siitä elektroniikkalaitteen ottaen huomioon IPC-A-610 D standardin vaatimukset osaa soveltaa piirisimulointia ja mittaamista vianhaussa osaa itsenäisesti luoda elektroniikkalaitteistoja sulautettujen avulla Tietokonelaiteiden käyttöönotto Tietoliikenteen analysointi ja konfigurointi osaa ohjattuna käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon osaa PC-ympäristön oheislaiteiden ja Internetin välisen tietoliikenteen ominaisuudet ja pystyy konfiguroimaan sitä ohjattuna. osaa itsenäisesti käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon osaa PC-ympäristön tietoliikenteen konfiguroinnin sekä pystyy analysoimaan tavallisimpia ongelmatilanteita osaa käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon itsenäisesti annettujen vaatimusten mukaisesti pystyy analysoimaan vaativia ongelmatilanteita
19 Teknologia ja tietotekniikka Kestävä kehitys Estetiikka osaa käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan peruslohkokaavioesitykset kuten ja dokumenttien tekoon ohjattuna noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti. osaa Itsenäisesti käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti. osaa käyttää annettujen vaatimusten mukaan tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi. ARVIOINNIN KOH- DE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Virtapiirien toimintaperiaatteet ja niiden soveltaminen Ohjelmointi Tietokonelaitteiden rakenne Tietoliikenne Matematiikka ja luonnontieteet, soveltaen osaa virtalähteen ja vahvistimen lohkokaavion osaa perusrakenteet (suora, toisto, ehto) osaa mikroprosessorin toimintaperiaatteen osaa tietoliikenteen tuottamistekniikat kuten modulointi, digitaalinen siirto sekä datan siirrossa käytettyjen siirtoteiden ominaisuudet hahmottaa fysikaalisten suureiden merkityksen elektroniikassa osaa keskeisimpien digitaalipiirien lohkokaavioesitykset osaa muodostaa perusrakenteista laajempia ohjelmakokonaisuuksia osaa tietokonejärjestelmän rakenneperiaatteet osaa TCP/IP protokollan toimintamallin päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta kohdelaitteessa hallitsee keskeisten piirien lohkokaavioesitykset osaa perusrakenteiden lisäksi funktioiden ja aliohjelmien käytön osaa soveltaa tietokonejärjestelmän toimintaja rakenneperiaatteita osien valinnassa ja vianhaussa osaa mittaustekniikan käytön perustietoliikenteen analysoinnissa ja vianhaussa tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta virtapiirien ja kytkentöjen toimintaan
20 Viestintä ja mediaosaaminen pystyy laatimaan kirjallisia raportteja. pystyy olemaan yhteydessä ulkopuolisiin tahoihin esim. toimittajiin ja asiakkaisiin. pystyy esiintymään tarvittaessa erilaisissa medioissa. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan 4.1.1 mukaisesti Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla elektroniikka-alan yrityksissä erilaisissa työkokonaisuuksissa ja tehtävissä sekä ryhmässä että yksin tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan työprosessien hallinta työmenetelmien, -välineiden ja laitteiden hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla. 3.2.2 SULAUTETUT SOVELLUKSET JA PROJEKTITYÖT 20 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija/tutkinnon suorittaja osaa toteuttaa mikro-ohjaimen avulla sulautetun järjestelmän osaa suunnitella ja rakentaa sulautetun järjestelmän vaatiman piirilevyn osaa valita tarkoitukseen soveltuvat komponentit osaa koota piirilevystä ja komponenteista ohjelmoitavan laitteen osaa perusohjelmoinnin C-kielellä, hyvää kuvaustapaa noudattaen ja hallitsee ohjelmoinnin perusrakenteet osaa käyttää C-kielisen ohjelmoinnin funktioita, aliohjelmia, keskeytyksiä ja ajastimia osaa valmistaa lisäsovelluksia sulautettuun järjestelmään ja osaa suorittaa ohjelman muutokset ja päivitykset osaa mittauksin todeta laitteen toimivuuden osaa liittää oheislaitteita järjestelmään osaa laatia järjestelmän dokumentit sisältäen komponenttiluettelon, kytkentäkaavion, lohkokaavion, piirilevysuunnitelman, ohjelmiston lähdekoodeineen ja sähköturvallisuusmääräysten mukaiset mittaukset ja koekäytön tuntee mikro-ohjaimen ja niihin liittyvien oheislaitteiden rakenteen tietää sulautetun järjestelmän ohjelmistokehityksen perusteet ja osaa kehitysympäristön käytön huomioi työskentelyssään työ-, sähkötyö- ja sähköturvallisuusmääräykset. osaa projektiluonteisesti, yksin tai tiimin jäsenenä rakentaa, ohjelmoida ja testata laajemman mikroprosessoria käyttäen toteutetun sulautetun järjestelmän ja liittää siihen tarvittavan valvonta- ja ohjauselektroniikan.