Tekniikan ja liikenteen ala OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma/osaamisala SÄHKÖASENTAJA AUTOMAATIOASENTAJA Tämä opetussuunnitelma on voimassa Salpauksessa 1.8.2012 jälkeen alkavassa opetuksessa Käsittelyt: Salpauksen ammattiosaamisen toimikunta 28.4.2014 Salpauksen johtokunnan hyväksymä 6.5.2014 Salpauksen ammattiosaamisen toimikunta 7.9.2010 Salpauksen johtokunnan hyväksymä 8.11.2010 (päivitetty 28.5.2013) Valtakunnallinen voimaantuloaika 1.8.2009 (Opetushallituksen määräys)
SISÄLLYSLUETTELO 1 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 1 1.1 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA... 1 1.2 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET... 2 1.3 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMISPERIAATTEET... 5 1.4 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT... 6 1.5 JATKO-OPINTOKELPOISUUS... 9 2 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO... 9 2.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA JA SISÄLTÖ... 9 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa... 9 2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa... 9 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 10 3 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA KOULUTUSKESKUS SALPAUKSESSA... 10 4 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI... 11 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 11 4.1.1 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen (30 ov)... 11 4.1.1.1 Tietokoneen peruskäyttö ja tietojen hallinta sekä tietokoneen käyttöönoton hallinta... 12 4.1.1.2 Sähkötekniikan ja elektroniikan perusosaaminen... 12 4.1.1.3 Käsityökalujen käyttö, sähköalan puu-, metalli- ja muovityöt... 13 4.1.1.4 Työturvallisuuden, sähkö- ja sähkötyöturvallisuuden hallinta... 13 4.1.1.5 Sähköasennusmateriaalien tunteminen ja käyttö... 14 4.1.2 Sähkö- ja automaatioasennukset (20 ov)... 19 4.1.2.1 Sähkö- ja automaatioasennusten työsuunnitelmien käyttö ja soveltaminen... 20 4.1.2.2 Putkitus-, johdotus- ja kalustustyöt... 20 4.1.2.3 Jakokeskusasennukset... 20 4.1.2.4 Komponentti- ja kaapeliasennukset... 21 4.1.2.5 Sähkömoottori- releohjaus ja logiikkaohjausasennukset... 21 4.1.2.6 Hydrauliikka- ja pneumatiikka-asennukset... 22 4.1.2.7 Sähköturvallisuusvaatimuksiin ja laatujärjestelmiin liittyvien julkaisujen käyttö ja soveltaminen... 22 4.1.2.8 Asennusten varmentaminen ja käyttöönottotarkastaminen... 22 4.1.2.9 Sähkökäyttöisten pienkoneiden korjaaminen... 23 4.2 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, SÄHKÖASENTAJA... 27 4.2.1 Sähkö- ja energiatekniikka (20 ov)... 27 4.2.1.1 Sähkön tuotanto ja siirto... 27 4.2.1.2 Sähköpiirustusten, sähköselityksen, asennus- ja käyttöohjeiden hallinta ja käyttö... 27 4.2.1.3 Valaistustekniikan osaaminen ja valaistusasennukset... 28 4.2.1.4 Sähkölämmitysasennukset... 28 4.2.1.5 Laiteasennukset... 29 4.2.1.6 Jakokeskusasennukset ja mittarointi... 29 4.2.1.7 Työmaatoiminnot ja yleiset sopimusehdot... 30 4.2.1.8 Vianetsintä ja kunnossapito... 30 4.2.1.9 Järjestelmien koestus- ja testaustyöt, työn luovutus ja käytön opastus... 31 4.2.1.10 Kiinteistöjen sähköasennustyöt... 31 4.2.1.11 Pienjänniteverkostoasennustyöt (<1kV)... 32 4.3 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, AUTOMAATIOASENTAJA... 36 4.3.1 Kappaletavara-automaatio (20 ov)... 37 4.3.1.1 Mekaniikka-asennukset... 37 4.3.1.2 Kappaletavaralaitteistojen laitteiden käyttö- ja ohjaustyöt... 37
4.3.1.3 Robotiikkatyöt... 37 4.3.1.4 Käynnissäpito ja kunnonvalvonta... 38 4.3.2 Prosessiautomaatio (20 ov)... 42 4.3.2.1 Prosessiosaaminen... 42 4.3.2.2 Kenttälaiteasennukset... 42 4.3.2.3 Mittaus- ja säätötekniikan osaaminen... 43 4.3.2.4 Huolto ja kunnossapitotyöt... 43 4.4 KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 47 4.4.1 Kiinteistöjen automaatio ja tietojärjestelmät 20 ov... 47 4.4.1.1 Yleiskaapelointityöt... 48 4.4.1.2 Paloilmoitinjärjestelmäasennukset... 48 4.4.1.3 Murtoilmaisujärjestelmäasennukset... 48 4.4.1.4 Antennijärjestelmäasennukset... 48 4.4.1.5 Pientalon LVI- järjestelmäasennukset... 49 4.4.1.6 Säätötekniikan perusosaaminen... 50 4.4.1.7 Sähköjärjestelmäasennukset... 50 4.4.1.8 Kenttälaiteasennukset... 50 4.4.1.9 Valvonta-alakeskus- (VAK) ja valvomoasennukset... 51 4.4.2 Sähköverkostoasennukset (1kv 20 kv) 20 ov... 55 4.4.2.1 Työturvallisuus osaaminen... 55 4.4.2.2 Sähkömarkkina ja tuotanto-osaaminen... 56 4.4.2.3 Muunto- ja kytkinasematyöt... 56 4.4.2.4 Pylväsrakenne- ja ilmajohtoasennukset... 56 4.4.2.5 Maakaapeliasennukset... 57 4.5 MUUT VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 61 4.5.1 Kylmälaitoksen sähköasennus, -huolto ja vikojen korjaus (10 ov)... 63 4.5.2 Yrittäjyys (10 ov)... 63 4.5.3 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (2 ov)... 66 4.5.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (0-10 ov)... 68 4.5.5 Lukio-opinnot (0-10 ov)... 69 4.6 AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNON OSAT... 70 4.6.1 Yritystoiminta (10 ov)... 70 4.6.2 Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista (ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista)... 71 4.6.2.1 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista... 71 4.6.2.2 Tutkinnon osat ammattitutkinnoista... 71 4.6.2.3 Tutkinnon osat erikoisammattitutkinnoista... 72 4.6.2.4 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa... 72 4.7 AMMATILLISIIN TUTKINNON OSIIN SISÄLTYVÄ OPINNÄYTE... 73 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 73 5.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 73 5.1.1 Äidinkieli, suomi (4 ov)... 73 5.1.1.1 Kirjallinen viestintä (1 ov)... 75 5.1.1.2 Suullinen viestintä (1 ov)... 76 5.1.1.3 Kieli ja kulttuuri (1 ov)... 77 5.1.1.4 Työelämän asiakirjat (1 ov)... 79 5.1.1.5 Venäjä, oma äidinkieli venäjänkielisillä opiskelijoilla (4 ov)... 80 5.1.1.5.1 Oma äidinkieli ja sen käyttö (1 ov)... 81 5.1.1.5.2 Kielitieto ja oikeakielisyys (1 ov)... 83 5.1.1.5.3 Kielialueen kulttuuri. Viestintä ja yhteiskunta (1 ov)... 84 5.1.1.5.4 Kaunokirjallisuus ja muut taidelajit (1 ov)... 86 5.1.1.6 Suomi toisena kielenä (4 ov)... 88 5.1.1.6.1 Kirjallinen viestintä (1 ov)... 90 5.1.1.6.2 Suullinen viestintä (1 ov)... 91 5.1.1.6.3 Kieli ja kulttuuri (1 ov)... 92 5.1.1.6.4 Työelämän asiakirjat (1 ov)... 93 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi (1 ov)... 94 5.1.3 Englanti (2 ov)... 96 5.1.3.1 Englanti 1 (1 ov)... 98
5.1.3.2 Englanti 2 (1 ov)... 99 5.1.4 Matematiikka (3 ov)... 101 5.1.4.1 Matematiikka 1 (1 ov)... 102 5.1.4.2 Matematiikka 2 (1 ov)... 104 5.1.4.3 Matematiikka 3 (1 ov)... 106 5.1.5 Fysiikka ja kemia (2 ov)... 108 5.1.5.1 Fysiikka (1 ov)... 109 5.1.5.2 Kemia (1 ov)... 112 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto (1 ov)... 114 5.1.7 Liikunta (1 ov)... 116 5.1.8 Terveystieto (1 ov)... 118 5.1.9 Taide ja kulttuuri (1 ov)... 120 5.2 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 122 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 122 6.1 SÄHKÖAJONEUVOTEKNIIKKA (2 OV)... 123 6.2 TURVATEKNINEN SUUNNITTELU JA ASENNUS (10 OV)... 129 6.3 SÄHKÖALAN SYVENTÄVÄT OPINNOT KÄYTÄNNÖSSÄ (1-10 OV)... 131 6.4 SÄHKÖALAN SYVENTÄVÄT OPINNOT TOIMIPISTEITTÄIN... 131 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 131 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 131 8.1 OPINTO-OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA... 131 8.2 TYÖSSÄOPPIMINEN JA TYÖTURVALLISUUS... 131 8.3 AMMATILLINEN ERITYISOPETUS... 131 8.4 MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 131 8.5 OPPISOPIMUSKOULUTUS... 131 8.6 KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ... 131 8.7 OPISKELIJAHUOLTO... 131 8.8 TERVEYDENTILAVAATIMUKSET SÄHKÖALAN PERUSKOULUTUKSESSA... 132 9 LIITTEET... 133
1 1 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sähkö- ja automaatiotekniikan ammattialan kuvaus ja arvoperusta Useimmat arkielämässä ja työpaikoilla käytettävät laitteet ja järjestelmät perustuvat joko kokonaan tai osittain sähkö- ja automaatiotekniikkaan ja sen erilaisiin sovelluksiin. Alalla tarvitaan sähkön tuottamisen, jakelun, siirron, sähköistyksen, sähköasennusten korjauksen ja huollon sekä automaation ja kunnossapidon erilaisia ammattilaisia. Alan työtehtävät ovat hyvin monipuolisia, vaativia ja jatkuvasti kehittyviä. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen asentaa ja huoltaa kiinteistöjen ja laitosten sähkö- ja automaatiojärjestelmiä tai jakeluverkkoja. Asiakaspalvelu kuuluu olennaisena osana sähkö- ja automaatioasentajan toimenkuvaan. Sähkö- ja automaatioalalla ja siihen liittyvällä teknologialla on keskeinen merkitys yhteiskunnan, ympäristön ja ihmiskunnan kehitykseen. Tähän laajaan vaikuttavuuteen perustuu alan erityinen eettinen, ekologinen, yhteiskunnallinen ja globaali vastuu. Alan toimintaa ohjaavia arvoja ja periaatteita ovat järjestelmien toimintavarmuus, luotettavuus, turvallisuus ja tehokkuus, palveluiden ja tuotteiden korkea laatu, kestävä kehitys ja elinkaariajattelu, asiakaskeskeisyys, yrittäjähenkisyys, kokonaistaloudellinen ajattelutapa sekä vastuu henkilöstön hyvinvoinnista. Lisäksi menestyksellinen liiketoiminta sekä yhteistyö kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla perustuu ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen, rehellisyyteen ja terveen kilpailun periaatteiden noudattamiseen. Sähkö- ja automaatioalan työskentely vaatii vastuuntuntoa ja huolellisuutta. Alan ammattilaisen on sisäistettävä sähköturvallisuus ja laatuajattelu, niin että asennukset ja laitteet toimivat turvallisesti ja luotettavasti. Koska energian käytössä on aina kyseessä ympäristön ja ihmisen tulevaisuus, on sähkö- ja automaatiojärjestelmiä sekä - laitteita kokoavan, asentavan ja huoltavan työntekijän osattava valita ympäristöä säästäviä ratkaisuja työssään. Uudistuva ja monipuolinen teknologia edellyttää sähkö- ja automaatioalan laaja-alaiset ja hyvät perustiedot. Nämä tiedot ja taidot muodostavat pohjan jatkuvaan oppimiseen ja kehityksen seuraamiseen. Koulutuskeskus Salpauksen sähkö- ja automaatiotekniikan opetus perustuu ammattialaa ohjaaviin lakeihin, asetuksiin, standardeihin ja ohjeisiin: työmenetelmien hallintaan, turvamääräysten ja ohjeiden noudattamiseen, työ- ja mittausvälineiden käyttötaitoon, materiaalien tuntemiseen ja vianetsintään sekä piirustusten ja työohjeiden tuntemiseen. Opetuksessa korostetaan yhteistyötaitoja ja hyvän fyysisen kunnon
merkitystä. Opiskeluvaiheessa annetaan nuorille valmiuksia elinkaariajatteluun ja kansainväliseen toimintaan. 2 Avoimuus, toisen ihmisen kunnioittaminen, luottamus ja vastuullisuus ovat opetuksen ja oppimisen lähtökohtina. Tärkeimmät arvot ovat sähkötöiden turvallisuus, turvamääräysten noudattaminen, ympäristöystävällisyys ja ekologisen ammattikulttuurin kehittäminen. Sähkö- ja automaatiotekniikan opetuksessa arvot näkyvät ammattietiikkaan sitoutumisena, ammatin hallintana, asiakastöiden laatuna ja asiakastyytyväisyytenä. 1.2 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon tavoitteet Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hänellä on valmiudet sen jatkuvaan kehittämiseen. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen sekä toimii työelämän pelisääntöjen mukaan. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee laitteita ja materiaaleja huolellisesti sekä taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla, osaa tehdä työhönsä liittyviä materiaali- ja työkustannuslaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto tuottaa opiskelijalle tarvittavan perusosaamisen sähkö- ja automaatioalan asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus- ja sähköturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen sekä sähkötekniikan, automaatiotekniikan ja tietotekniikan perusosaaminen. Myös käytettävien materiaalien ja komponenttien sekä työkalujen tuntemusta ja käsittelytaitoa tarvitaan kaikissa sähköja automaatioalan tehtävissä. Sähkö- ja automaatioalan peruskoulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet itsensä ja ammattitaitonsa edelleen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittanut osaa toimia sähkö- ja automaatioalan ammattilaisena ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkuutta tukien. Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelman / osaamisalan suorittanut automaatioasentaja osaa tehdä teollisuuden sähkökoneiden ja -laitteiden sekä automaatiojärjestelmien asennukseen, käyttöön, kunnossapitoon ja huoltoon liittyviä sähkö- ja automaatioalan osaamista vaativia tehtäviä sähköasennusstandardien ja - säädösten mukaan. Keskeisintä osaamista ovat erilaisten säätö-, kappaletavara- ja
valvomojärjestelmien tuntemus, robotiikka sekä niiden asennus- ja kunnossapitotöihin liittyvien tehtävien hallinta. 3 Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelman / osaamisalan suorittanut sähköasentaja osaa tehdä asuin-, liike-, toimisto-, teollisuus- ja julkisten kiinteistöjen sähköasennuksiin, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä tehtäviä sähköasennusalan standardien ja säädösten mukaan. Keskeisintä osaamista ovat sähköiseen talotekniikkaan liittyvät sähkö- ja kiinteistöautomaatioasennukset tai sähköverkoston asentamiseen, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät sähköverkostoalan standardien ja säädösten mukaan. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). Koulutuskeskus Salpauksen teollisuusalojen tulosyksikön tavoitteena on, että monialainen, teknisiä taitoja vaativa kehittyvä ja kansainvälistyvä työelämä saa uusia työntekijöitä ja ammatissa kehittyvää henkilöstöä. Opetuksessa huomioidaan oikeiden asioiden ja tekniikan sisällöt, välineiden ja tilojen monipuolinen käyttö sekä yhteistyökyky. Opetuksen tavoitteena on myös huomioida työelämävastaavuus, ammattitaitovaatimukset ja opiskelijan henkilökohtainen taito sekä valinnaisuus lukio-opintojen suorittamiseen. Valmistuneet opiskelijat ovat hyviä, tasapainoisia ja kansainvälisiä ihmisiä, joilla on ammattialan edellyttämät perustiedot ja -taidot sekä valmiuden elinikäiseen oppimiseen. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon muodostuminen SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO (120 OV) AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (90 ov) Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov. 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen (30 ov) 4.1.2 Sähkö- ja automaatioasennukset (20 ov) 4.2 Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma, sähköasentaja 4.2.1 Sähkö- ja energiatekniikka (20 ov)
4.3 Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma, automaatioasentaja 4.3.1 Kappaletavara-automaatio (20 ov), Orimattila 4.3.2 Prosessiautomaatio (20 ov), Lahti 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (valittava yhteensä 10-20 ov) 4.4.1 Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät (20 ov) 4.4.2 Sähköverkostoasennukset (20 ov) 4.4.3 Tutkinnon osa muusta ammatillisista perustutkinnoista (0-20 ov) 4.4.5 Tutkinnon osa ammattitutkinnoista (0-10 ov) 4.4.6 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista (0-10 ov) 4.4.7 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista (0-10 ov) 4.5 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (0-10 ov) 4.5.1 Yrittäjyys (10 ov) 4.5.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (2 ov) 4.5.3 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (0-10 ov) 4.5.4 Lukio-opinnot (0-10 ov) 4.6 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) 4.6.1 Yritystoiminta 4.6.2 Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista 4.6.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät ja paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 4.5.2.1 Tutkinnon osa ammattitutkinnoista 4.5.2.2 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista 4.5.2.3 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista 4.5.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA (20 OV) 4 5.1 Pakolliset tutkinnon osat 5.1.1 Äidinkieli 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 5.1.3 Vieras kieli, englanti 5.1.4 Matematiikka 5.1.5 Fysiikka ja kemia 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 5.1.7 Liikunta 5.1.8 Terveystieto 5.1.9 Taide ja kulttuuri 5.2 Pakollisten opintojen valinnaiset lisäosat Pakolliset (16 ov) 4 ov 1 ov 2 ov 3 ov 2 ov 1 ov 1 ov 1 ov 1 ov Valinnaiset (4 ov) 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA (10 OV) Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov.
1.3 Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon muodostuminen -taulukossa. 5 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja jopa suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. Koulutuskeskus Salpauksessa toteutetaan sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusta sähköasentajan koulutusohjelmassa Heinolassa ja Lahdessa, automaatioasentajan koulutusohjelmassa Lahdessa ja Orimattilassa. Ammatinhallintaa ja ammatillista kasvua tuetaan oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikoissa annettavalla opetuksella sekä yhteistyössä talonrakentajakoulutuksen kanssa talotyömaan sähköasennuksien toteuttamisena.
1.4 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. 6 Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat seuraavat: a) Seuraavat elinikäiset oppimisen avaintaidot (1-4) on yksi arvioinnin kohde, joka sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö 3. Ammattietiikka 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky b) Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot (5-11) 5. Aloitekyky ja yrittäjyys 6. Kestävä kehitys 7. Estetiikka 8. Viestintä ja mediaosaaminen 9. Matematiikka ja luonnontieteet 10. Teknologia ja tietotekniikka 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. 7 Koulutuskeskus Salpauksen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa jokaisessa tutkinnossa ja tutkinnon osassa arvioidaan seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus sekä toimintakyky. Aloitekykyä ja yrittäjyyttä, kestävää kehitystä, estetiikkaa, viestintä- ja mediaosaamista, matematiikkaa ja luonnontieteitä, teknologiaa ja tietotekniikkaa sekä aktiivisen kansalaisuuden ja eri kulttuurien tuntemusta arvioidaan eri tutkinnon osissa luontevasti; siis avataan kunkin avaintaidon sisältö, mitä se juuri tässä Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinnossa/ tutkinnon osassa merkitsee. (Liite 6; Elinikäisen oppimisen avaintaidot Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon tutkinnon osissa 2010) Erikseen arvioitavat avaintaidot Hollon (2009) mukaan (1 4) Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Arvioidaan oppimishalukkuutta, itsensä ja työnsä kehittämistä, ongelmien ratkaisemista sekä valintojen ja päätösten tekemistä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Arvioidaan toimintaa vuorovaikutustilanteissa ja yhteistyökykyä. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Arvioidaan toimintaa ammattietiikan, ammatin arvoperustan ja tehtyjen sopimusten mukaisesti.
8 Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Arvioidaan terveyttä ylläpitävää ja turvallista toimintaa sekä toimintakyvyn ylläpitoa. Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot: 5-11 Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään.
Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. 9 Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 1.5 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella säädetään ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu opiskelijan opinto-ohjelman perusteella päättää. 2 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa Koulutuskeskus Salpauksen pedagogisen strategian osat I ja II muodostavat opetussuunnitelman yhteisen osan, jossa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset linjaukset ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. 2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää: tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista
opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan suunnitelman ammattiosaamista syventävien tutkinnon osien (tutkintoa yksilöllisesti laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää ammattiosaamisen toimikunnan hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin niitä ei ole tutkinnon perusteissa määritelty 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. HOPS perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. 10 Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan, ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukea ja lisäohjausta. Opiskelija ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää mm. opiskelijan yksilölliset valinnat laajentaa, monipuolistaa ja syventää opintojaan sekä opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat ja ammattiosaamisen näytöt. 3 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA KOULUTUSKESKUS SALPAUKSESSA Koulutuskeskus Salpauksella on (lokakuussa 2012) voimassa oleva näyttötutkinnon järjestämissopimus Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoon, Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelmaan (automaatioasentaja) sekä Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelmaan (automaatioasentaja, sähköasentaja). Järjes-
tämissuunnitelmassa on esitetty perustutkinnon suorittamisen prosessi yksityiskohtaisesti. 11 Ammattialan perustutkinto suoritetaan näyttötutkintona osoittamalla tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen hyväksytysti tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Perustutkinnon suorittaminen arvioidaan asteikolla 1-3. Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta ei pääsääntöisesti mitoiteta opintoviikkoina niitä aloja lukuun ottamatta, joilla opintojen laajuudesta on säädetty lailla. Opintojen laajuus on jokaisen tutkinnon suorittajan kohdalla yksilöllinen (henkilökohtaistettu). Näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen liittyy olennaisena osana henkilökohtaistaminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kaikissa vaiheissa: hakeutumisvaiheessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Näyttötutkintotoiminta perustuu lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkintojen järjestäminen on luvanvaraista. Jokaisella tutkinnolla on Opetushallituksen nimittämä tutkintotoimikunta, jonka kanssa tutkinnon järjestäjä tekee näyttötutkintojen järjestämisestä sopimuksen ja järjestämissuunnitelman. Tutkintotoimikunta tekee lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta, tutkintosuorituksen arvioinnista ja tutkinnon tai sen osan hyväksymisestä. Perustutkinnon voi suorittaa näyttötutkintoperusteisesti myös oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään Koulutuskeskus Salpauksen järjestämillä tietopuolisilla opinnoilla. Koulutuskeskus Salpauksen pedagogisen strategian osassa III Aikuiskoulutus ja näyttötutkintotoiminta kuvataan työelämälähtöisten näyttötutkintojen järjestämisen periaatteet Koulutuskeskus Salpauksessa. Asiakirjan liitteenä on näyttötutkintoprosessin kuvaus, jossa määritetään Koulutuskeskus Salpauksen prosessin toimijat, tehtävät ja vastuut yksityiskohtaisesti. 4 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen (30 ov) Ammattitaitovaatimukset
4.1.1.1 Tietokoneen peruskäyttö ja tietojen hallinta sekä tietokoneen käyttöönoton hallinta Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa tehdä työpaikkahakemuksen ja laatia harjoitustöihin tai laitteiden ja järjestelmien käytön opastukseen tarvittavia kirjallisia selvityksiä kuvineen ja taulukoineen osaa hyödyntää valmisohjelmia työsuorituksiensa raportointiin, sähkötarvikelistojen laatimiseen ja sähköpiirustusten täydentämiseen tai muuttamiseen osaa käyttää tietokonetta viestintävälineenä ja apuna tiedon hankinnassa. osaa ottaa huomioon tietoturvaan liittyvät asiat käyttäessään tietoverkkoja. 4.1.1.2 Sähkötekniikan ja elektroniikan perusosaaminen Opiskelija / tutkinnon suorittaja tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin laki ja Kirchhoffin lait. osaa virtojen ja jännitteiden mittaukset vastusten sarja-, rinnan- ja sekakytkennöistä osaa perussuureisiin liittyvät laskutehtävät ja osaa rakentaa laskutehtävien mukaiset kytkennät ja osaa käsitellä suureita fysiikkaan liittyvinä ilmiöinä. osaa perusmittauksia tehdessään käyttää oikein yleismittaria, pihtivirtamittaria ja jännitteenkoetinta osaa käyttää virran ja jännitteen mittaamiseen oskilloskooppia tasa- ja vaihtosähköpiireistä osaa mittaamalla todeta erilaisten komponenttien kuten vastuksen, kelan, kondensaattorin, diodin ja sähköparin vaikutuksen tasa- ja vaihtosähköpiirin toimintaan osaa esittää magnetismin osuuden sähkölaitteiden, kuten generaattorin, moottorin, releen ja muuntajan, toimintaan osaa laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita käyttäen standardien mukaista esitystapaa. osaa määrittää jännitteen, virran ja vaihesiirtokulman mittaustuloksiin perustuen 1- ja 3-vaiheisten piirien ottaman sähkötehon tuntee elektroniikan analogisten ja digitaalisten peruskomponenttien ominaisuudet sekä niistä muodostuvat peruskytkennät. Osattavia analogisia peruskytkentöjä ovat puoli- ja kokoaaltotasasuuntaus, jänniteregulaattori ja transistorin käyttö kytkimenä. Digitaalisiin peruskomponentteihin liittyen tulee osata porttipiirien ja kiikkujen käyttö. osaa peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen ja osaa liittää ja irrottaa juottamalla komponentteja piirilevyyn ja johtimia liittimiin ottaen huomioon ESD - 12
suojauksen (electro static discharge). osaa mitata analogisiin ja digitaalisiin peruskytkentöihin liittyvien signaaleja normaaleilla mittalaitteilla sekä osaa arvioida saamiaan mittaustuloksia. osaa selvittää valmiiden piirikaavioiden avulla kytkentöjen toimintaa. 4.1.1.3 Käsityökalujen käyttö, sähköalan puu-, metalli- ja muovityöt Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa valita työkalunsa käyttötarkoituksen mukaan ja käyttää niitä oikein. osaa huoltaa käyttämänsä käsityökalut ja pitää ne käyttökunnossa. osaa käyttää työkaluja vahingoittamatta niitä, käsiteltävää kohdetta, itseään tai muita. osaa valita tarkoituksenmukaiset tarvikkeet ja työkalut kiinnittäessään laitteita erilaisille pinnoille. osaa valmistaa puusta, metalleista tai muoveista yksinkertaisia suoja- ja kiinnitystarvikkeita. osaa valita ja käyttää työssään tarkoituksenmukaisia raaka-aineita, työstää niitä ja noudattaa niiden käsittelyohjeita. osaa liittää teräskappaleita toisiinsa hitsaamalla tai ruuviliitoksilla käyttäen oikein kone- ja levyruuveja sekä karaniittejä. osaa liittää puukappaleita toisiinsa naula- ja ruuviliitoksilla tai liimaamalla. osaa valita kiinnitystavan kiinnitettävän kalusteen ja kiinnityskohteen ominaisuuksien mukaan siten, että kiinnityksestä tulee luotettava. osaa tulkita koneenpiirustuksia, kuten valmistus- ja kokoonpanopiirustukset osaa piirtää käsin ja tietokoneella jotain suunnitteluohjelmistoa hyödyntäen yksinkertaisesta kappaleesta tarpeelliset kuvannot mitoituksineen ja mittakaavoineen. osaa mitata ja mitoittaa sekä valita sopivimman mittaustyökalun kulloinkin tarvitsemaansa kohteeseen 4.1.1.4 Työturvallisuuden, sähkö- ja sähkötyöturvallisuuden hallinta Opiskelija / tutkinnon suorittaja suorittaa hyväksytysti Suomen Pelastusalan keskusjärjestön perusteiden vaatimusten mukaisen tulityökurssin. suorittaa hyväksytysti Työturvallisuus keskuksen perusteiden vaatimusten mukaisen työturvallisuuskurssin. suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille tarkoitetun Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukaisen ensiapukoulutuksen. suorittaa hyväksytysti SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta koskevan koulutuksen 13
opiskelija tuntee sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten (Sähköturvallisuuslaki, sähköturvallisuusasetus, ministeriöiden päätökset ja asetukset), sähköturvallisuusviranomaisen (Tukes) ohjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 vaatimukset tuntee alan keskeiset tietolähteet ja osaa etsiä niistä työhön liittyviä vaatimuksia annettujen kohdetietojen avulla osaa käyttää henkilökorttia YSE 98 mukaisesti osaa käyttää asianmukaista työvaatetusta, josta ei aiheudu työssä vaaraa 4.1.1.5 Sähköasennusmateriaalien tunteminen ja käyttö Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa tehdä ryhmäjohtotason sähköasennustöitä, kuten perusvalaistuskytkennät ja osaa tehdä jännitteettömänä tehtävät käyttöönottotarkastukset tekemiinsä asennuksiin sekä dokumentoida ne. Tehdessään asennuksia opiskelija osaa valita käyttötarkoitukseen sopivia kalusteita, kaapeleita, kiinnitystarvikkeita ja liittimiä osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti osaa tarvikelistoja tehdessään hyödyntää tietolähteitä kuten SSTL:n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa osaa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia komponentteja rakennusalan materiaaleihin (kuten puu, tiili, betoni ja rakennuslevyt) tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet ja osaa asentaa niihin kaapelit ja sähkökalusteet. osaa valita sopivat sähköasennusmateriaalit erilaisiin tiloihin laitteissa olevien merkintöjen perusteella ottaen huomioon tilan sähkölaitteille asettamat vaatimukset esim. sähkölaitteiden kotelointiluokat osaa tehdä tarvittavat mittaukset ja aistinvaraiset tarkastukset esim. koteloinnin ja kaapeleiden kiinnitysten osalta sähkölaitteiden korjausten yhteydessä osaa tulkita ja piirtää sähköalan piirustuksia kuten asennuspiirustuksia ja keskuskuvien pääkaavioita osaa tulkita sähköalalla tarvittavia rakennusalan piirustuksia. osaa selvittää, mistä asennustyössä tarvittavat tarvikkeet voidaan hankkia 14 Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kumulatiivisesti kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
15 Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Tuloksellinen ja taloudellinen toiminta (yrittäjyys) Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Työvälineiden ja materiaalin hallinta Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja valitsee ohjattuna tilanteeseen valitsee tilanteeseen tarkoi- sopivan työmenetelmän tuksenmukaisen työmenetel- ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen män ja välineet hyväksyttävän saamiseksi lopputuloksen saamiseksi. tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta toimii ohjattuna toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti arvioi ohjattuna omaa työtään. - työskentelee välttäen turhaa hävikkiä selviytyy työtehtävästä omaaloitteisesti toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän ja välineet taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi. selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan toimien oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi arvioi omaa työtään. arvioi omaa työtään laatuvaatimuksiin perustuen - pyrkii työskentelyssään - työskentelee kustannus- ja kustannus- ja materiaalitehokkuuteen materiaalitehokkaasti Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjattuna - valitsee ja käyttää tarvikkeita ja materiaaleja annettujen dokumenttien ja ohjeiden mukaan Arviointikriteerit arvioi valitsemiensa työmenetelmien soveltuvuutta työn edetessä käyttää ja huoltaa työvälineitä oma-aloitteisesti ohjeiden mukaisesti käyttää tarvikkeita ja materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla. Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tunnistaa sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmien ja kaavioiden avulla tärkeimmät komponentit - osaa ohjattuna etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. Arviointikriteerit paikantaa sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmista ja kaavioista eri komponentit - osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti ottaa vastuun oman toimintansa turvalliseen toimintaan sekä turvallisuudesta välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisuissa noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen. - työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet käyttää tarvikkeita ja materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ottaen materiaali- ja energiatehokkuuden hyödyntää työssään sähköja/tai automaatio suunnitelmia ja kaavioita - osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä tehdä johtopäätöksiä kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön selviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelmatilanteista. - työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon
16 Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka - toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. - tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken - käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja - toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön - kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. - käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen mukaan - toimii innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa - on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa - neuvottelee mahdollisista poikkeamista. Toteutetaan seuraavilla opintojaksoilla Tutkinnon osa jakautuu opintojaksoihin, joissa opit ammatilliset sisällöt pienempinä kokonaisuuksina. Opintojaksojen sisältöjen oppimista arvioidaan S-merkinnällä (hyväksytty suoritus). Sähkötekniikan perusteet 8 ov Keskeiset osa-alueet teoreettinen sähkötekniikka tasa- ja vaihtosähköpiirit sähkönmittaustekniikka Toteutustapa Sähkötekniikan perusteet toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Opit sähkötekniikan perusteet niin tasa- kuin vaihtosähkötekniikastakin. Opetuksessa lasketaan ja mitataan eri sähkösuureiden välisiä riippuvuuksia sekä tehdään niihin liittyviä harjoituksia. Opetus toteutetaan niin, että se täyttää sähköpätevyys 2 todistuksen mukaisen teoreettisen sähkötekniikan osuuden. Tietojen hallinta 5 ov Keskeiset osa-alueet tekstinkäsittely taulukkolaskenta tiedonhaku Toteutustapa Opit käyttämään tietokonetta erilaisten hakemusten tekemiseen, opit laatimaan harjoitustöihin tai laitteiden ja järjestelmien käytön opastukseen tarvittavia kirjallisia selvityksiä kuvineen ja taulukoineen. Opit hyödyntämään valmisohjelmia työsuorituksiesi raportointiin, sähkötarvikelistojen laatimiseen ja sähköpiirustusten täydentämiseen tai muuttamiseen. Opit käyttämään hyödyksesi erilaisia tietolähteitä. Sähköasennusmateriaalit ja niiden käyttö 4 ov Keskeiset osa-alueet asennuskalusteet kaapelit