Bibliometriikkahankkeet 2015

Bibliometriikkahankkeet 2015 1

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Meneillään olevat hankkeet... 4 2.1 Julkaisutiedonkeruun laajentaminen valtion tutkimuslaitoksiin ja yliopistosairaaloihin... 4 2.2 Tutkijan identifiointiselvitys ja toteutuksen valmistelu... 4 2.3 Korkeakoulujen julkaisutietovirrat... 4 2.4 Juuli julkaisutietoportaali... 6 2.5 Julkaisufoorumityö... 7 2.6 ARTIVA... 8 2.7 Analyysikuutio... 9 2.8 Bibliometristen aineistojen hankinta kansainvälisiltä kustantajilta... 9 3 Uudet hankkeet... 9 3.1 Yliopistotutkijoiden julkaisuaktiivisuus... 9 3.2 Tieteidenvälisyys... 10 3.3 Ulkomaisten tutkijoiden tieteellinen tuottavuus... 10 3.4 Bibliometriikkaseminaari... 10 3.5 Kansainvälinen yhteistyö... 10 3.6 Tietokoneohjelman kirjoittaminen Thomson Reutersin bibliometrisen datan lukemista ja käsittelyä varten... 11 3.7 CSC:n selvitys bibliometriikka-arviointien tekemiselle... 11 3.8 Vipunen-tiedeosio... 12 2

1 Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan OKM:n vuoden 2015 bibliometriikkahankkeita. Raportissa kuvataan uudet ja meneillään olevat hankkeet sekä niiden käyttötarve ja vaaditut työpanokset. Vuodelle 2015 on suunniteltu 16 bibliometriikkahanketta, joista kahdeksan jatkuu viime vuodesta. Näin ollen myös uusia hankkeita on kahdeksan. Taulukossa 1 on esitetty kyseiset hankkeet sekä arvioidut CSC:n resurssit. Taulukko 1. Bibliometriikkahankkeet 2015 sekä arvioidut CSC:n resurssitarpeet henkilötyökuukausina. Sarake Uusi vai jatkuu kertoo onko hanke uusi vai jatkuuko se edelliseltä vuodelta. Hanke Uusi vai jatkuu htkk Julkaisutiedonkeruun laajentaminen valtion tutkimuslaitoksiin ja yliopistosairaaloihin Jatkuu 4 Tutkijan identifiointiselvitys ja toteutuksen valmistelu Jatkuu 5 Korkeakoulujen julkaisutietovirrat Jatkuu 13 Juuli - julkaisutietoportaali Jatkuu 5 Julkaisufoorumityö Jatkuu 6 ARTIVA Jatkuu 0 Analyysikuutio Jatkuu 2 Bibliometriset aineistot Jatkuu 1 Yliopistotutkijoiden julkaisuaktiivisuus Uusi 2 Tieteidenvälisyys Uusi 2 Ulkomaisten tutkijoiden tieteellinen tuottavuus Uusi 2 Bibliometriikkaseminaari Uusi 0,5 Kansainvälinen yhteistyö Uusi 0,5 Tietokoneohjelman kirjoittaminen Thomson Reutersin bibliometrisen datan lukemista ja käsittelyä varten Uusi 5 CSC:n selvitys bibliometristen arviointien tekemisestä Uusi 2 Vipunen-tiedeosio Uusi 0 Yhteensä 50 Seuraavissa kappaleissa hankkeita tarkastellaan lähemmin. 3

2 Meneillään olevat hankkeet 2.1 Julkaisutiedonkeruun laajentaminen valtion tutkimuslaitoksiin ja yliopistosairaaloihin Vastuuhenkilö: Hanna-Mari Puuska, CSC, hanna-mari.puuska@csc.fi 2.1.1 Hankkeen käyttötarve ja käyttäjät Mikäli sektoritutkimuslaitokset ovat mukana julkaisutiedonkeruussa, saadaan kattavammat ja vertailukelpoiset julkaisutiedot suomalaisen tutkimusjärjestelmän tuottamista julkaisuista. Lisäksi olisi parempi näkyvyys tutkimuslaitosten ja yliopistollisten sairaaloiden julkaisutiedoille (esim. JUULI). 2.1.2 Alustava suunnitelma vuoden 2015 toiminnasta Toteutetaan yleinen ja laitoskohtainen toimeenpanosuunnitelma. 2.1.3 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Yleisen ja laitoskohtaisen toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseen CSC:n työpanos 4 htkk 2.2 Tutkijan identifiointiselvitys ja toteutuksen valmistelu Vastuuhenkilö: Hanna-Mari Puuska, CSC, hanna-mari.puuska@csc.fi 2.2.1 Hankkeen käyttötarve ja käyttäjät OKM:n tavoitteena on julkaisujen tekijöiden identifiointi ja julkaisujen kytkeminen identifioituihin henkilöihin. Tämä mahdollistaisi tekijähaut JUULIssa. Yhtenä toteuttamisvaihtoehtona CSC:n rakentama kansallinen palvelu korkeakoulujen käyttöön, joka toimisi ns. bottom-up -periaatteella, jossa tutkija itse luo tunnisteen. Tällöin palvelu kytkee tutkijan ORCIDin korkeakoulun HR:ään tai muuhun järjestelmään Haka-tunnistautumisen avulla. 100 %:n kattavuus ei ole heti mahdollinen. Tulevaisuudessa tutkijatunnisteella voisi olla kytkentä Suomen Akatemian rahoitushakemuksiin. Tällöin tutkija voisi tunnisteellaan hakea julkaisunsa suoraan korkeakoulujen tietovarannosta tutkijatunnisteellaan. Tämä edellyttää kuitenkin julkaisutiedonkeruun virtaistamista. 2.2.2 Alustava suunnitelma vuoden 2015 toiminnasta CSC tekee parhaillaan OKM:n toimeksiannosta lisäselvitystä ORCIDin käyttöönotosta ja OKM on nimennyt selvitykselle ohjausryhmän. Selvitys toteutetaan vuoden 2015 aikana. Hankkeeseen liittyen tarkastellaan, millaisia käytäntöjä on muissa maissa, joissa ORCID on käytössä. Lisäksi tietosuojakäytännöt ja tekninen toteutus ovat asioita, jotka pitää selvittää. 2.2.3 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Lisäselvityksen resurssit: 2,5htkk 2014 ja 2,5 htkk 2015. Toteuttaminen edellyttää merkittäviä resursseja myös korkeakouluilta (järjestelmämuutokset, prosessimuutokset, tutkijoiden motivointi) 2.3 Korkeakoulujen julkaisutietovirrat Vastuuhenkilö: Jukka Haapamäki, OKM, jukka.haapamaki@minedu.fi 4

2.3.1 Hankkeen käyttötarve ja käyttäjät Julkaisutiedot kerätään opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön tutkimustoiminnan arviointia ja ohjausta tukemaan ja korkeakoulujen rahoitusindikaattoreita varten. Tietoja hyödynnetään myös Suomen Akatemiassa muun muassa arvioitaessa Suomen tieteen tilaa. Tiedot julkaistaan yksittäisten viitteiden tasolla JUULI-portaalissa ja tilastoina Vipunen.fi - opetushallinnon tilastopalvelussa. Tulevaisuudessa julkaisutiedonkeruuta on tarkoitus kehittää siten, että julkaisutoiminnan näkyvyys ja sitä kautta tieteen ja tutkimuksen avoimuus lisääntyisi. Esitettynä tavoitteena on, että julkaisutietoja voitaisiin hyödyntää tutkijoiden toiminnassa ja tutkijoille tarjottavissa palveluissa, kuten osana tutkimusrahoituksen hakemista. 2.3.2 Alustava suunnitelma vuoden 2015 toiminnasta Aimpien vuosien tapaan CSC hoitaa suorat tiedonkeruut korkeakouluilta (Vipunen) ja näihin liittyvien raportointirakenteiden (tietokantarakenteet, kuutiot, jne.) luominen Vipunen-tietovarastoon. CSC antaa KTPO:n käyttäjille tarvittavan tuen raporttien tekemiseen ja raporttien julkaisemiseen portaalissa. Vuonna 2015 aloitetaan VIRTA-julkaisutietopalvelun kehittäminen. Tavoitteena on, että kehitetään OKM:n julkaisutiedonkeruun korvaajaksi tiheästi (esim. joka päivä) korkeakoulujen tietojärjestelmistä päivitettävä tietovaranto. Vuoden 2014-aineistojen julkaisutiedonkeruu tehdään nykyisellä konseptilla ja suurempi muutos tapahtuu vasta vuoden 2015 tietojen tiedonkeruussa vuonna 2016, jolloin ensimmäiset julkaisutiedot tulisivat korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon (VIRTA-julkaisutietopalvelu) kautta. Todennäköisesti julkaisutiedonkeruussa käytettäisiin useita vuosia rinnakkain VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta tehtävää tiedonkeruuta ja nykymuotoista, mm. manuaalisen tiedonkeruun korkeakoulussa mahdollistavaa toimintamallia eli jatkossa osalta korkeakouluista data tulee virtana ja osalta perinteisillä Excel-tiedostoilla. Muihin bibliometriikkahankkeisiin liittyen kehitetään julkaisukanavatietokannan käyttöä osana julkaisutietojen keruuta ja selvitetään Artivan rajapintojen kehittämistä julkaisutiedonkeruun tarpeita vastaavasti. Kansalliskirjasto ja CSC selvittävät, miten kaikki tai osa kevään julkaisutiedonkeruun 3Aaineistosta voitaisiin viedä suoraan Juuliin. Yliopistojen bibliometrisen profiiliselvityksen kuvat ja tilastot julkaistaan myös Vipusessa. Julkaisutiedonkeruun läpinäkyvyyttä kehitetään uudistamalla tiedonkeruun dokumentaatiota ja aineistoa osana suorien tiedonkeruiden käsikirjojen uudistamista wiki-muotoon. Dokumentaation avaamisen yhteydessä julkaisun julkaisufoorumiluokan päättelyn sääntöjä ryhdytään kirjaamaan ja julkaisemaan. Tavoitteena on luoda edellytykset tarjota julkaisutietoja raportoiville organisaatioille mahdollisimman hyvä pohja oman tietosisältönsä laadun varmistamiseen sekä tulevaisuudessa myös automaattinen julkaisutietojen tarkistus- ja validointipalvelu julkaisutiedonkeruun vaatimuksia vastaavalla tavalla. Huomioidaan myös mahdollinen tutkimuslaitoksen tai yliopistosairaalan mukaantulo julkaisutiedonkeruuseen, mikä tarkoittaisi osin erilaisia vaatimuksia korkeakouluihin verrattuna. Julkaisutietojen käyttötarpeet kuvataan osaksi viranomaistietovirtojen nykytilan ja tavoitearkkitehtuurin kuvausta. Julkaisutiedonkeruun kehittämisen yhteydessä edistetään yhteisen tutkijan tuen ja hallinnon palveluiden kehitystyön kokonaiskuvan hahmottamista ja tavoitetilan käyttötapausten määrittämistä yhteistyössä kaikkien bibliometriikkatyöhön osallistuvien tahojen kanssa. 5

2.3.3 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Korkeakoulujen Julkaisutiedonkeruun kehittämisen resurssit muodostuvat kolmesta lähteestä, OKM:n suorien tiedonkeruiden ja raportointirakenteiden toteutuksesta ja ylläpidosta, VIRTAjulkaisutietopalvelun kehittämisestä ja bibliometriikkahankkeiden kokonaisuudessa tapahtuvasta kehityksestä. Bibliometriikkahankkeiden osuus resursseista on 13 htkk. 2.4 Juuli julkaisutietoportaali Vastuuhenkilö: Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto, jyrki.ilva@helsinki.fi 2.4.1 Hankkeen käyttötarve ja käyttäjät Palvelun käyttäjämäärä vaihtelee vuodenajasta riippuen, mutta se on kuitenkin vähitellen kasvanut. Syyskuussa 2013 palvelussa oli 1999 vierailua joiden yhteydessä siitä ladattiin yhteensä 6753 verkkosivua; vuotta myöhemmin syyskuussa 2014 vastaavat luvut olivat 7362 vierailua ja 21136 sivulatausta. Kuva: Päivittäiset vierailut Juulissa palvelun avaamisesta 5.6.2013 lokakuun alkuun 2014 asti. Kaikkiaan palvelussa oli tilastointivuoden (1.10.2013-30.9.2014) aikana 55829 vierailua ja 157115 sivulatausta. Käyttödatan perusteella voi arvioida, että Juulin käyttäjät hyödynsivät palvelua ja sen sisältämää dataa sekä julkaisutoimintaa koskevien analyysien tekemiseen että julkaisuja tai tekijöitä koskevan tiedonhaun tarpeisiin. 2.4.2 Alustava suunnitelma vuoden 2015 toiminnasta Korkeakoulujen vuoden 2014 julkaisudata lisätään palveluun heti kun se on saatu yhdistettyä ja tarkistettua, todennäköisesti viimeistään kesäkuussa 2015. Juulin ylläpidosta huolehditaan ja siihen tehdään tarvittavat ohjelmistopäivitykset. Keväällä 2015 tehdään käyttäjäkysely, jossa selvitetään systemaattisesti käyttäjien mielipiteet ja toiveet kehittämisen suhteen. Palvelun käyttöliittymää kehitetään saadun palautteen ja bibliometriikkapalveluiden puitteissa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Normaalin toiminnan lisäksi vuoden 2015 aikana saatetaan lisäksi joutua varautumaan seuraaviin laajempiin kehityshankkeisiin, joiden toteutuksesta ei ole vielä tehty päätöstä: Valtion sektoritutkimuslaitosten ja sairaanhoitopiirien mukaantulo OKM:n tiedonkeruuseen ja sitä kautta Juuliin (toteutuu - ainakin täydessä laajuudessa - todennäköisesti vasta myöhemmin) 6

VIRTA-mallisen tiedonkeruun vaatimien muutosten suunnittelu Juulin osalta ORCID-tunnisteeseen perustuvan tekijöiden identifioinnin toteutus Juulin käyttöliittymässä Palvelun rajapintojen kehittäminen siten, että sen sisältämää dataa voi hyödyntää soveltuvissa formaateissa myös muissa palveluissa Julkaisujen avoimen saatavuuden seurantaan liittyvä kehitystyö (yhteistyö ATT-hankkeen kanssa?) 2.4.3 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Kehityshankkeiden toteutuminen, aikataulu tai toteutustapa eivät ole vielä tiedossa, joten niiden vaikutusta Juulin vuoden 2015 resurssitarpeeseen ei ole toistaiseksi mahdollista arvioida. CSC:n resurssiarvio 5 htkk. 2.5 Julkaisufoorumityö Vastuuhenkilö: Janne Pölönen, TSV, janne.polonen@tsv.fi 2.5.1 Hankkeen käyttötarve ja käyttäjät Julkaisukanavatietokantaan luetteloidaan Julkaisufoorumissa arvioidut julkaisukanavat, ja sitä käyttävät Julkaisufoorumin sihteeristön ja asiantuntijapaneelien lisäksi tutkimusorganisaatiot ja tutkijat. Google Analytics -seurannan mukaan TSV:n Julkaisufoorumi-sivustolla on arkisin n. 400-500 käyttökertaa päivässä (seuranta käynnistettiin toukokuussa 2014). Arviointipaneelien yli 200 jäsentä ja Julkaisufoorumin sihteeristö käyttävät arviointisivustoa julkaisukanavien arviointityössä. Käyttö edellyttää bibliografisten ja bibliometristen tietojen jatkuvaa ylläpitoa ja päivitystä. 2.5.2 Alustava suunnitelma vuoden 2015 toiminnasta Julkaisukanavatietokantaan liittyy kolme kehitystarvetta. Ensinnäkin sen tietopohjaa pitäisi parantaa sekä bibliografisten ja -metristen tietojen hakua ja päivitystä automatisoida eri lähteistä (ISSN, Thomson/WoS, Elsevier/Scopus, Scimago ja Journalmetrics -sivustot, Norja, Tanska, ERIH, DOAJ, Sherpa/Romeo). Toiseksi rajapintoja tulisi kehittää siten, että niiden kautta tutkimusorganisaatiot voisivat hyödyntää suoraan julkaisukanavatietokannan tietoja. Lopuksi asialistalla on yhteispohjoismaisen (Suomi, Norja, Tanska ja Ruotsi) julkaisukanavatietokannan kehittäminen, ylläpito ja hyödyntäminen. Arviointisivustoa on muokattava niin, että voidaan siirtyä jatkuvana virtana tapahtuvaan julkaisukanavien täydennysarviointiin, eli kun tehdään lisäys- tai tasonostoehdotus, se käsitellään sihteeristössä ja joko hylätään tai lähetetään paneelien käsiteltäväksi. Jos ehdotus menee paneelille, tekee se arviointisivustolla päätöksen kanavan Julkaisufoorumi-luokasta. Ehdottaja on koko prosessin ajan tietoinen, missä tilassa ehdotus on. 7

Lisäksi arviointisivuston panelistien ja sihteeristön käyttöliittymään tarvitaan joitain parannuksia. Tarkoituksena olisi lisäksi, että volyymitietoja tuotettaisiin suoraan raakadatasta Web of Scienceen ja Scopukseen indeksoitujen julkaisukanavien osalta, ja erityisesti konferenssien volyymitietoja kerättäisiin WoS ja Scopus -raakadatasta. 2.5.3 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 TSV ja CSC jatkavat yhteistyössä julkaisukanavatietokannan ja arviointisivuston ylläpitoa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. TSV:n puolelta Julkaisufoorumin työntekijät käyttävät julkaisukanavatietokannan ja arviointisivuston ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavan osan työajastaan. Arvio CSC: n resursseista: 6 httk. 2.6 ARTIVA Vastuuhenkilö: Lassi Lager, Kansalliskirjasto, lassi.lager@helsinki.fi 2.6.1 Hankkeen käyttötarve ja käyttäjät Artiva-tallentaminen on lisääntynyt vuoden 2014 aikana merkittävästi. Valtaosa viitteistä on tallennettu kirjastoissa. Yhteistyötä pyritään laajentamaan nykyistä useampiin tiedekustantajiin loppuvuoden 2014 ja vuoden 2015 aikana. Syyskuun loppuun mennessä Artiva-lomakkeella on tallennettu n. 6900 viitettä, joista n. 2800 on merkitty A-B-julkaisutyyppeihin kuuluviksi. Vuoden 2014 artikkeleista on ehditty tallentaa 2750 viitettä, joista n. 950 on merkitty A-B-julkaisutyyppeihin kuuluviksi. Suurin osa Arton uusista tieteellisistä artikkeleista tallennetaan tällä hetkellä syöttölomakkella ja näistä suurin osa on varustettu mm. tekijöiden affiliaatiotiedoilla, julkaisutyypillä, jufo-luokalla ja tieteenalaluokituksilla, mikä helpottaa tietojen hyödyntämistä julkaisutiedonkeruussa. Syksyllä 2014 on pilotoitu myös TSV:n Tieteelliset verkkolehdet OJS-julkaisujärjestelmään tallennettujen artikkelitietojen viemistä Artoon. Tavoitteena on, että kerran muualle tallennettuja tietoja ei tarvitse tallentaa uudelleen myöskään Artoon. 2.6.2 Alustava suunnitelma vuoden 2015 toiminnasta Vuoden 2015 alusta ARTIVA-hankkeessa kehitettyjen toimintamallien ja artikkelien syöttöjärjestelmän kehittämisen ja ylläpidon on suunniteltu vakiintuvan pysyväksi toiminnaksi. ARTIVAlle haetaan jatkorahoitusta toiminnan jatkamiseksi, kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Yhteistyön laajentaminen erityisesti tiedekustantajiin (viestintä, koulutus, markkinointi ja käyttäjätuki) ja artikkelien syöttöjärjestelmän ja rajapintojen kehittäminen ja ylläpito vaativat resursointia. Vuonna 2015 päämääränä on parantaa edelleen erityisesti tieteellisten artikkelien tallennuksen kattavuutta ja ajantasaisuutta, vakiinnuttaa n. 20 tiedejulkaisun viitetietojen siirto TSV:n OJS-järjestelmän ja Arton välillä sekä edistää muutenkin artikkelitietojen yhteentoimivuutta eri järjestelmissä: Artossa hyödynnetään muihin järjestelmiin tallennettuja tietoja ja Artoon tallennettuja yhdenmukaisesti tallennettuja viitteitä voidaan hyödyntää korkeakoulujen julkaisutiedonkeruussa, josta ne päätyvät edelleen Juuli-julkaisutietoportaaliin. 8

2.6.3 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Tällä hetkellä on tekeillä resurssihakemus OKM:lle. CSC:n resursseja ei tarvita. 2.7 Analyysikuutio Vastuuhenkilö: Anu Nuutinen, Suomen Akatemia, anu.nuutinen@aka.fi 2.7.1 Hankkeen käyttötarve ja käyttäjät Akatemia ja OKM auktorisoivat käyttäjät, CSC järjestää pääsynhallinnan kuutioon. Kuution avulla käyttäjät voivat itsenäisesti tehdä analyysejä, kun se aikaisemmin on vaatinut ensin CSC:n käsittelemään datat. 2.7.2 Alustava suunnitelma vuoden 2015 toiminnasta Elsevierin Scopus-aineistoon pohjautuva kuutio saadaan käyttöön vuonna 2015. Akatemia ja CSC valmistelevat yhteistyössä kuutiolle käyttöohjeen ja vastaavat sen ylläpidosta. Akatemia järjestää käyttöönoton edellyttämää koulutusta. CSC:n asiantuntijat osallistuvat kouluttamiseen sekä käyttöönoton edellyttämään neuvontaan. CSC tiedottaa kuutioon tehdyistä muutoksista ja päivityksistä sekä havaituista toiminnallisista ongelmista viipymättä. Akatemian ja ministeriön yhteyshenkilöt vastaavat sisäisestä tiedotuksesta kaikille käyttäjille. Keväällä tehdään käyttäjäkysely. 2.7.3 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Suomen Akatemian yhteyshenkilön työpanosta tarvitaan käyttöönottovaiheessa, koulutuksessa, neuvonnassa ja sisällöllisessä kehitystyössä. Arvio CSC:n resurssitarpeesta: 2 httk. 2.8 Bibliometristen aineistojen hankinta kansainvälisiltä kustantajilta Vastuuhenkilö: Paula Mikkonen, Kansalliskirjasto, paula.mikkonen@helsinki.fi 2.8.1 Hankkeen käyttötarve ja käyttäjät Raakadatoja tarvitaan, jotta CSC voi jalostaa niistä lukuja ja tuloksia raportteihin ja analyyseihin. 2.8.2 Alustava suunnitelma vuoden 2015 toiminnasta Kansalliskirjasto neuvottelee OKM:lle tarjouksen Thomsonin raakadatan päivityksistä vuodesta 2015 lähtien. Raakadatan käyttöehtoihin tarvittavat muutokset ja päivitysten hinta ovat keskeisiä neuvottelun osa-alueita. Neuvottelut sopimuksen jatkosta käydään kevään 2015 aikana. 2.8.3 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Työpanosarvio on 0,5-1 htkk riippuen sopimukseen tulevista muutoksista ja tarjouksen hintatasosta. 3 Uudet hankkeet 3.1 Yliopistotutkijoiden julkaisuaktiivisuus Vastuuhenkilö: Olli Poropudas, OKM, olli.poropudas@minedu.fi 9

3.1.1 Hankkeen kuvaus Hankkeessa jatketaan OKM:n profiiliryhmän työtä tutkimalla tieteenaloittain ja yliopistoittain tutkijoiden julkaisuaktiivisuutta (Lotka-käyrät). Tutkijoiden tuottavuuden mittauksessa käytetään OKM:n vuosien 2011-2013 julkaisutiedonkeruun aineistoa Se, miten WoS-aineistoja käytetään, on vielä pohdinnan alla. 3.1.2 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Arvio CSC:n resurssitarpeesta: 2 httk. 3.2 Tieteidenvälisyys Vastuuhenkilö: Olli Poropudas, OKM, olli.poropudas@minedu.fi 3.2.1 Hankkeen kuvaus Hankkeessa tehdään aiheeseen liittyvä kirjallisuusselvitys sekä empiiriset pilotit OKM-aineistolla ja WoSaineistolla. Hankkeen tavoitteena on selvittää tieteidenvälisen tutkimuksen laajuus eri tieteenaloilla ja yliopistoissa sekä tieteidenvälisen tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus verrattuna muuhun tutkimukseen. 3.2.2 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Arvio CSC:n resurssitarpeesta: 2 httk. 3.3 Ulkomaisten tutkijoiden tieteellinen tuottavuus Vastuuhenkilö: Olli Poropudas, OKM, olli.poropudas@minedu.fi 3.3.1 Hankkeen kuvaus Suomessa toimivien ulkomaisten tutkijoiden tieteellinen tuottavuus -hankkeessa tehdään aiheeseen liittyvä kirjallisuusselvitys ja bibliometrisin aineistoin toteuttava empiirinen selvitys. Tavoitteena on saada tietoa, mikä on Suomessa toimivien ulkomaisten tutkijoiden tutkimuksen tuottavuus ja laatu. 3.3.2 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Arvio CSC:n resurssitarpeesta: 2 httk. 3.4 Bibliometriikkaseminaari Vastuuhenkilö: Olli Poropudas, OKM, olli.poropudas@minedu.fi 3.4.1 Hankkeen kuvaus Järjestetään bibliometriikkaseminaari myös ensi vuonna. Mahdollisesti kutsutaan ulkomainen pääpuhuja, esimerkiksi Norjasta tai Tanskasta. 3.4.2 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Arvio CSC:n resurssitarpeesta: 0,5 htkk. 3.5 Kansainvälinen yhteistyö Vastuuhenkilö: Olli Poropudas, OKM, olli.poropudas@minedu.fi 10

3.5.1 Hankkeen kuvaus Tutkijan tunnistamishankkeen yhteydessä tehdään tarpeen vaatiessa opintomatka Ruotsin Chalmersyliopistoon, Tanskan tekniseen yliopistoon sekä Britannian JISCiin. Lisäksi tehdään pohjoismaista yhteistyötä muun muassa yhteisen julkaisukanavarekisterin edistämiseksi sekä konferenssien ja predator-kanavien tunnistamiseksi. Yhteinen pohjoismainen julkaisukanavarekisteri on tärkeä, koska eri maissa tehdään päällekkäistä työtä. Kussakin maassa tarkistetaan, ylläpidetään ja päivitetään suurelta osin samojen julkaisusarjoja ja kirjakustantajia koskevia bibliografisia ja bibliometrisiä tietoja. Näitä teknisiä tietoja on tarkoitus koota yhteiseen tietokantaan, josta ne ovat kaikkien maiden järjestelmien käytettävissä. Samalla voidaan myös jakaa työtä eri maiden kesken. Esimerkiksi Suomi tekisi konferenssien tunnistusta, Tanska keskittyisi kustantajiin jne. Julkaisukanavatietokantaa koskeva yhteistyö rajoittuu tekniseen ylläpitoon, kukin maa päättää omalta osaltaan itsenäisesti julkaisukanavien laatuluokitukset. 3.5.2 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Arvio CSC:n resurssitarpeesta: 0,5 htkk. 3.6 Tietokoneohjelman kirjoittaminen Thomson Reutersin bibliometrisen datan lukemista ja käsittelyä varten Vastuuhenkilö: Yrjö Leino, CSC, yrjo.leino@csc.fi 3.6.1 Hankkeen kuvaus CSC tuottaa OKM:lle suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tieteellistä julkaisutoimintaa kuvaavia tunnuslukuja mm. Thomson Reuters kustantamon datasta. Tätä dataa luetaan ja käsitellään CSC:ssä toteutetuilla tietokoneohjelmilla. Vuoden 2015 alussa tapahtuu kaksi suurta muutosta, joiden vuoksi ohjelmat täytyy kirjoittaa kokonaan uudelleen: Thomson Reuters on ilmoittanut muuttavansa datan formaatin tekstipohjaisesta xml-pohjaiseksi CSC:n suurta muistikapasiteettia vaativille töille suunnattu peräkkäisarkkitehtuuriin perustuva tietokone Hippu poistuu käytöstä, ja sen korvaajaksi tarkoitettu kone Taito edustaa rinnakkaislaskenta-arkkitehtuuria. Nykyään käytössä oleva ohjelma ei siis enää pysty lukemaan Thomson Reutersin uutta dataa eikä käytössä toisaalta myöskään vastaisuudessa ole konetta, jossa ohjelmaa voisi ajaa. Vuosien kuluessa on lisäksi ilmaantunut paljon tarpeita nykyistä laajemmalle julkaisudatan hyödyntämiselle, ja näiden vaatimusten toteuttaminen on helpompaa, kun ne voidaan ottaa huomioon alusta asti ohjelmien suunnittelussa. 3.6.2 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Arvio CSC:n resurssitarpeesta: 5 htkk 3.7 CSC:n selvitys bibliometriikka-arviointien tekemiselle Vastuuhenkilö: Tuija Raaska, CSC, tuija.raaska@csc.fi 11

3.7.1 Hankkeen kuvaus Eräät korkeakoulut ovat ilmaisseet mielenkiintonsa siihen, että CSC tekisi heille bibliometrisiä analyysejä. Tässä hankkeessa tehdään selvitys, jossa kartoitetaan kiinnostuneiden määrää sekä sitä minkälaista laskentaa haluttaisiin. 3.7.2 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Arvio CSC:n resurssitarpeesta: 2 htkk. 3.8 Vipunen-tiedeosio Vastuuhenkilö: Jukka Haapamäki, OKM, jukka.haapamaki@minedu.fi 3.8.1 Hankkeen kuvaus Aikaisemmin toiminnassa olleessa vakioraporttityöryhmässä oli puhetta, että Vipusessa julkaistaisiin niitä datoja, joita nyt esitellään erilaisissa raporteissa. Tehdään siis Vipuseen niin sanottu tiedeosio, johon datat liitetään. 3.8.2 Arvioidut resurssit vuodelle 2015 Arvio CSC:n resurssitarpeesta: 0 htkk. 12