Julkaisufoorumin ohjausryhmä Pöytäkirja 2/2013

Transkriptio

1 Julkaisufoorumin ohjausryhmä Pöytäkirja 2/2013 Aika: tiistai klo Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki, sali 405 Läsnä: Ilkka Niiniluoto (Tieteellisten seurain valtuuskunta), puheenjohtaja Risto Heiskala (Tampereen yliopisto) Jyrki Ilva (Kansalliskirjasto) Matti Manninen (Suomen yliopistot UNIFI) Kaisa Miettinen (Jyväskylän yliopisto) Tiina Onikki-Rantajääskö (Helsingin yliopisto) Olli Poropudas (opetus- ja kulttuuriministeriö) Tuija Raaska (CSC - Tieteen tietotekniikan keskus) Heimo Saarikko (Helsingin yliopisto) Hannu Sariola (Helsingin yliopisto) Liisa Savunen (Suomen yliopistot UNIFI) Aura Korppi-Tommola (Tieteellisten seurain valtuuskunta) Kimmo Tuominen (Suomen yliopistokirjastojen neuvosto) Janne Pölönen (Tieteellisten seurain valtuuskunta), sihteeri 1. Kokouksen avaus puheenjohtaja avasi kokouksen klo Ilmoitusasiat Mirja Iivonen on jäänyt eläkkeelle, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on nimittänyt hänen tilalleen Julkaisufoorumin ohjausryhmän uudeksi jäseneksi Helsingin yliopiston ylikirjastonhoitajan Kimmo Tuomisen. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti keskiviikkona klo keskustelutilaisuuden yliopistojen rahoitusmallin tarkistamisesta yliopistojen opiskelijapalautteen sekä julkaisufoorumin tietojen osalta vuodesta 2015 alkaen. Ilkka Niiniluoto käytti tilaisuudessa Julkaisufoorumia esittelevän puheenvuoron. Ohjausryhmästä tilaisuuteen osallistuivat puheenjohtajan lisäksi Matti Manninen, Olli Poropudas, Liisa Savunen, Aura Korppi-Tommola ja Janne Pölönen. Tilaisuudessa käydystä keskustelusta todettiin, että 1-kiintiön mallia kannatettiin varsin yksimielisesti, myös yhteisjulkaisujen ositukseen suhtauduttiin melko myönteisesti, mutta ammatti- ja suurelle yleisölle tarkoitettujen julkaisujen lisääminen malliin sai ristiriitaisemman vastaanoton (yhteiskunnallisen vaikuttavuuden huomioimista mallissa kannatetaan, lähinnä kysymys on siitä onko tähän käytettävä tieteellisten julkaisujen osuutta perusrahoituksesta). Tason 2 kiintiöiden määrittäminen paneeleissa julkaisuvolyymin perusteella sai myös suhteellisen myönteisen vastaanoton. Vuonna 2014 suoritettava kaikkien tasoluokkien uudelleenarviointi työllistää Julkaisufoorumin sihteeristöä tavallista enemmän. Julkaisufoorumin ylläpitosuunnitelman mukaisesti TSV palkkaa ajalle Julkaisufoorumiin lisätyöntekijän. Kahden työntekijän palkkakustannusten lisäksi talousarviossa vuodelle 2014 huomioidaan paneelikokouksista aiheutuvat lisäkustannukset. Todettiin että tehtävä laitetaan hakuun syksyn aikana ministeriöltä saatavaa rahoitusta koskevalla varauksella, ja että rahoituspäätöksen aikataulusta johtuen on realistista ajatella että työntekijä voidaan palkata helmikuun alusta 2014.

2 Elokuun aikana toteutettiin yhteistyössä CSC:n ja joensuulaisen tietotekniikan palveluyrityksen Arcusyksen kanssa Julkaisufoorumin paneelien käyttöön tarkoitettu arviointisivusto, joka korvaa aiemmin arviointityökaluna käytetyt Excel-tiedostot. Syksyn täydennysarviointi voidaan toteuttaa sivuston kautta, ja se on avattu nykyisten paneelien käyttöön täydennysarviointi toteutetaan syksyn aikana ja täydennetty luokitus julkaistaan mennessä. Edellisen vuoden täydennyksessä paneelien arvioitavana oli 1624 lehteä ja sarjaa, 964 konferenssia ja 290 kirjakustantajaa. Tasolle 1 lisättiin lehdistä ja sarjoista 889 (55 %), konferensseista 184 (19 %) ja kirjakustantajista 56 (19 %). Tänä vuonna arvioitavia kanavia on suurin piirtein sama määrä (konferenssien osalta listaus on vielä kesken): ehdotussivun kautta on saatu 828 lisäysehdotusta ja yliopistojen julkaisutiedoista on tunnistettu 2231 aikaisemmin luokittamatonta kanavaa. 3. Paneelien nimittäminen kaudelle Yliopistoille, valtion tutkimuslaitoksille, tieteellisille seuroille ja tiedeakatemioille postitettiin kesäkuussa kirje, jossa pyydettiin tekemään ehdotukset Julkaisufoorumin paneelien jäseniksi kaudelle sähköisellä lomakkeella Julkaisufoorumin verkkosivulla perjantaihin mennessä. Muutamalle organisaatiolle ja seuralle annettiin jatkoaikaa ehdotusten tekemistä varten maanantaihin Kaikkiaan 80 eri tahoa teki paneeleihin 553 ehdotusta. Ehdotettuja henkilöitä oli 426, joista 278 (65 %) on miehiä ja 148 (35 %) naisia (tietoa ehdotuksista ja paneelien nimittämisestä liitteessä 1). Ohjausryhmä nimitti arviointipaneelien jäseniksi kaudelle kaikkiaan 203 henkilöä, joista 129 (64 %) miehiä ja 74 (36 %) naisia. Nimitetyistä henkilöistä 101 (50 %) on paneelien jäseninä kaudella toimineita ja 102 (50 %) uusia jäseniä (luettelo kaudelle nimitetyistä henkilöistä paneeleittain liitteen 1 kohdassa 4). 4. Arviointikriteerit vuoden 2014 arviointiin Julkaisufoorumin ohjausryhmä on käynyt ja kokouksissa keskustelua arviointikriteerien kehittämisestä vuoden 2014 arviointiin. Tärkeimpiä päätettäviä asioita ovat: A) siirtyminen Tanskan ja Norjan esimerkin mukaiseen julkaisuvolyymin käyttöön tason 2 kiintiön määrittelyssä; B) lehtien ja sarjojen jakaminen paneelien kesken niin, että kukin foorumi esiintyy vain yhden paneelin luettelossa; C) suomen- ja ruotsinkielisten julkaisukanavien luokittelussa tasolle 2 käytettävien kriteerien täsmentäminen; D) tasojen 1-3 valintakriteerien vahvistaminen vuoden 2014 arviointiin. Käytiin keskustelu liitteen 2 pohjalta. Keskustelu A) Julkaisuvolyymin käyttö tason 2 kiintiön määrittelyssä OKM:n järjestämässä rahoitusmallia koskevassa keskustelutilaisuudessa eri työryhmissä julkaisuvolyymin käyttö sai myönteisen vastaanoton. Julkaisuvolyymin käyttö osittain poistaa tason 3 tarvetta koska luokitus kiristyy myös tason 2 osalta. Tasoa 3 ei ole mielekästä käyttää rahoitusmallissa, mutta se voidaan silti säilyttää osana luokitusta. Tulee käyttää Tanskan mallin mukaisesti kokonaisjulkaisuvolyymiä, eli lehdessä/sarjassa vuosittain ilmestyvien suomalaisten ja ulkomaisten artikkelien yhteenlaskettua lukumäärää, ei pelkästään suomalaisten julkaisujen lukumäärää.

3 Lehden/sarjan julkaisuvolyymiin lasketaan vertaisarvioidut julkaisut (esim. Web of Science ja Scopus tietokantojen citable items, article, review, letter, julkaisutyyppiä vastaavat julkaisut). Kysyttiin tulisiko olla siirtymävaihe, jossa tasolle 2 voitaisiin luokitella 20 % nimekkeistä tai 30 % kokonaisjulkaisuvolyymistä, mutta nähtiin luokituksen yhdenmukaisuuden ja toimivuuden kannalta tärkeäksi siirtyä julkaisuvolyymin käyttöön samojen periaatteiden mukaisesti kerralla kaikissa paneeleissa. B) Lehtien ja sarjojen jakaminen paneelien kesken Yleistieteelliset lehdet, joita ei voida riittävän hyvin perustein sijoittaa minkään yksittäisen paneelin luetteloon, sijoitetaan omaan yleistieteellisten lehtien ja sarjojen luetteloonsa, ja tähän kuuluvien julkaisukanavien osalta paneelien puheenjohtajat päättävät tasolle 2 ja 3 luokiteltavista kanavista. Jo nyt yleistieteellisten julkaisusarjojen luetteloon kuuluvat Nature, Science ja PNAS, jotka on luokiteltu tasolle 3 niin, että ne eivät kuulu minkään yksittäisen paneelin luetteloon. Sihteeristö valmistaa paneeleille nykyisiin paneelijakoihin ja tasoluokituksiin, sekä käytettävissä oleviin tieteenalaluokituksiin perustuvan alustavan ehdotuksen lehtien ja sarjojen jakamiseksi paneelien kesken. Kaudelle nimitettyjen paneelien ensimmäinen työvaihe on paneelin julkaisusarjaluettelon tarkistaminen alustavan ehdotuksen pohjalta. Kun Julkaisufoorumiin lisätään uusia aikaisemmin arvioimattomia julkaisukanavia, paneelit päättävät sihteeristön ehdotuksen pohjalta julkaisukanavien jakamisesta paneelien kesken. C) Suomen- ja ruotsinkielisten julkaisukanavien luokittelu tasolle 2 OKM:n julkaisutiedonkeruu yliopistoilta tuottaa tilastotietoa eri alojen tieteellisestä julkaisutoiminnasta, myös tiedon siitä kuinka suuri osuus eri alojen kaikista tieteellisistä julkaisuista on suomen- ja ruotsinkielisiä. Todettiin, että yliopistojen julkaisutiedonkeruussa käytettävään tieteenalaluokitukseen perustuvaa tietoa suomen- ja ruotsinkielisten julkaisujen osuudesta ei kuitenkaan voida mekaanisesti soveltaa niiden alojen määrittämiseen, joilla suomen- ja ruotsinkielisten lehtien luokittelu tasolle 2 olisi perusteltua. Tätä tietoa olisi voitu soveltaa esimerkiksi niin, että jos suomen- ja ruotsinkielisten julkaisujen osuus olisi alle 40 %, alan julkaisuprofiilia voitaisiin pitää niin kansainvälisenä että suomen- ja ruotsikielisten julkaisusarjojen luokittelu tasolle 2 ei olisi perusteltua. Kiinnitettiin kuitenkin vuoden 2011 julkaisutietojen osalta huomiota siihen, että yhteiskuntamaantieteessä ja talousmaantieteessä suhteellisen pieni osa tason 2 julkaisuista on suomen- ja ruotsinkielisiä. Nykyisiä kriteereitä (tasokas laadunarviointi, laaja-alaisuus ja tutkimuskysymysten kontekstualisoituminen vahvasti suomalaisen yhteiskunnan tai suomen- ja ruotsinkielisen kulttuurin piiriin) voidaan täsmentää siten, että suomen- ja ruotsinkielisten julkaisukanavien luokittelu tasolle 2 on sallittua vain niillä aloilla, joilla on perusteltua tuottaa ja julkaista uutta tieteellistä tietoa kotimaisilla kielillä. Perusteltavuutta arvioidaan vain tieteellisen vaikuttavuuden, ei yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tämän lisäksi tasolle 2 luokiteltavien suomen- ja ruotsinkielisten julkaisukanavien on oltava yhtä korkeatasoisia kuin alan kansainväliset tasolle 2 luokitellut julkaisukanavat, eli julkaisemista näissä kanavissa pidetään yhtä tärkeinä meriitteinä. Vuoden 2014 arvioinnissa menetellään siten, että ihmistieteiden paneelit tekevät ohjausryhmälle esityksen aloista, joilla on perusteltua tuottaa ja julkaista uutta tieteellistä tietoa kotimaisilla kielillä, ja paneelien puheenjohtajat valitsevat näiltä aloilta kriteerit täyttävien julkaisukanavien joukosta alansa johtavat forumit tasolle 2 konsensuspäätöksellä. Vältetään termiä kotikieli puhuttaessa suomen- ja/tai ruotsinkielisistä julkaisuista.

4 D) Tasojen 1-3 kriteerit vuoden 2014 arvioinnissa Tason 1 osalta poikkeuksen muodostavat toimintaperiaatteiltaan epäilyttävät lehdet ja kustantajat, mutta suomen kielessä ei vielä ole näille vakiintunutta nimitystä. Englannin kielessä Jeffrey Beall on vakiinnuttanut predatory journal/publisher nimityksen. Ei kuitenkaan käytetä nimitystä roskalehti/kustantaja, nämä kuuluvat joka tapauksessa niiden julkaisukanavien joukkoon, joiden tieteellinen taso tai merkitys on kyseenalainen. Tason 2 osalta ei tule vaatia että kaikilta paneelin kattamilta aloilta on välttämättä nostettava julkaisusarjoja tasolle 2, mutta edellytetään että paneelien on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava eri tutkimusalojen julkaisukanavien edustuksesta tasolla 2. Myös tason 3 kiintiö tulee määrittää paneeleissa julkaisuvolyymin perusteella, mutta julkaisusarjojen luokittelun tasolle 3 vahvistavat lopulta paneelien puheenjohtajat konsensuspäätöksellä. Ohjausryhmä hyväksyi keskustelun pohjalta täsmennetyt Julkaisufoorumin vuoden 2014 arvioinnissa käytettävät tasoluokittelun kriteerit liitteen 2 kohdan 4 mukaisesti. 5. Vertaisarvioiduille julkaisuille tarkoitettua tunnusta koskeva työryhmän ehdotus Julkaisufoorumin ohjausryhmässä käytiin alustava keskustelu vertaisarvioiduille julkaisuille tarkoitetusta tunnuksesta, jolla kotimaiset tiedekustantajat voivat merkitä julkaisuihinsa vertaisarvioinnin läpikäyneet kirjoitukset. Yhteistyössä tiedekustantajien kanssa perustettu työryhmä on tämän jälkeen saanut valmiiksi ehdotuksen, johon sisältyy ajatus että TSV rekisteröisi tunnuksen tavaramerkiksi (saatekirje ja ehdotus liitteessä 3). TSV:n hallitus käsitteli työryhmän ehdotusta kokouksessaan ja päätti jättää asian pöydälle odottamaan Julkaisufoorumin ohjausryhmän kantaa. Keskustelu OKM:n julkaisutiedonkeruu on nostanut esiin vertaisarvioitujen julkaisujen määrittelyyn liittyvän tulkinnanvaraisuuden: saman julkaisun yksi tekijä voi pitää kirjoitusta vertaisarvioituna, toinen vertaisarvioimattomana, vastaavasti samaan kokoomateokseen kirjoittaneiden käsitykset teoksen laadunarvioinnista ovat vaihtelevia. Myöskään ammattitai suurta yleisöä edustavalla lukijalla, joka ei ole tieteenalan asiantuntija, ei ole keinoja tunnistaa vertaisarvioituja kirjoituksia. Kirjakustantajalla tai lehdellä on täsmällisin tieto arviointimenettelystä, joten olisi selkeintä että kotimaiset tiedekustantajat merkitsisivät ehdotetulla tunnuksella vaatimusten mukaisen vertaisarvioinnin läpikäyneet kirjoitukset. SKS on jo ottanut oman vertaisarvioitu tiedekirja -leiman käyttöön ja esimerkki voisi edesauttaa vastaavan tunnuksen käyttöä. OKM:n keräämissä vuoden 2012 julkaisutiedoissa on ilmoitettu 239:n kotimaisen kustantajan julkaisemia tieteellisiä julkaisuja, joten tiedekustantajien kenttä on hyvin laaja ja epäyhtenäinen, tieteelliset seurat voisivat näyttää arviointikäytäntöjen osalta esimerkkiä muille toimijoille. Ilman yhteisiä standardeja kuka vain voi julkaista omakustanteen ja kirjoittaa siihen että kyseessä on vertaisarvioitu julkaisu, joten on tärkeätä luoda yhteiset standardit ja erityisesti TSV olisi oikea taho edistämään tätä tavoitetta yhteistyössä Tiedekustantajien liiton kanssa. OKM pitää tunnusta kannatettavana, koska se tukee vertaisarvioitujen julkaisujen määrittelyä ja siten voi parantaa julkaisutiedonkeruun tietojen luotettavuutta, mutta ministeriö ei voi edellyttää yliopistoilta tunnuksen käyttöä tiedonkeruussa ennen kuin käytäntö yleistyy. Todettiin että tunnuksen käyttö selkeyttäisi tiedonkeruun julkaisutyyppien määrittelyä yliopistojenkin osalta.

5 Ehdotuksen osalta tulisi harkita, onko syytä täsmentää että saatujen lausuntojen tulisi puoltaa julkaisupäätöstä, jotta asiantuntijoiden suorittamalla laadunarvioinnilla on myös riittävä painoarvo. Ehdotuksessa voisi myös täsmällisemmin kuvata millä perusteilla tunnuksen käyttöoikeuden voi saada, kuka päättää käyttöoikeuden myöntämisestä ja kuinka käyttöoikeuden voi menettää. Ohjausryhmä suosittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnalle tunnuksen rekisteröimistä 6. Muita asioita 7. Seuraava kokous Järjestetään seuraava ohjausryhmän kokous tiistaina klo 10-13, josta klo yhdessä paneelien puheenjohtajien kanssa ja ohjausryhmän kesken. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13. Toimeksi saaneena, Janne Pölönen Suunnittelija, Julkaisufoorumi Puh. (09) tai (044) Sähköposti: Tieteellisten seurain valtuuskunta Mariankatu 5, Helsinki