KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA SEKÄ HIILITASE- JA PÄÄSTÖVÄHENNYSSELVITYS SIDOSRYHMÄTYÖPAJA PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEET, VISIO, SKENAARIOT JA KESKEISET KEINOT 5.9.2019 9 12 KUOPION KANSALAISOPISTO
OHJELMA 9.00 Tervetuloa ja alustus (Kuopion kaupunki) Kuopion uuden ilmastopoliittisen ohjelman suunnittelun tausta, Kuopion strategia ja siihen liittyvät muut ohjelmat 9.15 Alustus (Ramboll) Ilmastotavoitteet Suomen muissa kaupungeissa ja kunnissa Kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen kehityksen mallinnuksen tulokset tähän mennessä 10.00 Työpajatyöskentely Työskennellään pienryhmissä annettujen tehtävien parissa 11.30 Loppukeskustelu ja yhteenveto
Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma, tausta ja tavoitteet Ilmastoviisas Kuopio työpaja 5.9.2019 Ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, Kuopion kaupunki
Pääministeri Rinteen hallitusohjelma 2019 Hiilipäästöjen leikkaaminen on äärimmäisen kiireellistä Tasavallan presidentti Sauli Niinistö 2.9.2019 Alkusanat: Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys Strateginen tavoite: Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen HINKU-kunnat, jotka tavoittelevat 80 % päästövähennystä vuoteen 2030 vuoden 2007 tasosta. Fisu (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.
Strategia ja resurssiviisaus
Strategiat ja ohjelmat Kuopion strategia Uudistuva Kuopio 2030 -ohjelma (valmisteilla) Ilmastopoliittinen ohjelma 2009-2020 2030 Resurssiviisausohjelma Monimuotoisuusohjelma Joukkoliikenne Jätepoliittinen -ohjelma 2025 ohjelma 2015-2020 Pyöräilyn edistämisohjelma 2019- Sitoumukset Kunta-alan energiatehokkuussopimukset 2017-2025 Finnish Sustainable Communities - Fisu 2016- CIRCWASTE-verkosto 2017- Kestävän kehityksen sitoumus (Agenda2030), infra-ala Keskeisimmät liittyvät hankkeet Seudullinen viisaan liikkumisen hanke 2016-2019 Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteut. (KierRe) 2016-2019 Pohjois-Savon energianeuvonta hanke 2018-2023 Savilahti-projekti ja sen alahankkeet (mm. SaVE ja SmaRa) Asemanseutu, Kuntolaakso-Hatsala, Kuopionlahti, Sairaalakatu, Mölymäki, Tahko, Sorsalo/Finnpulp Kuopio Living Lab, DigiPAVe Liittyvät verkostot Kuntien energiatehokkuussopimukset (KETS) KEHTOfoorumi Pyöräilykuntien verkosto MALverkosto Resurssiviisaat kaupungit, FISU-verkosto ICLEI- Ekotukiverkosto CIRCWASTE -verkosto Ilmastokunnat Local Governments for Sustainability
Ympäristönsuojelua koskevat ohjelmat ja sitoumukset Luonnonsuojelun perusselvitys 1975 Ympäristöohjelma vuosille 1989 1992 Ympäristöohjelma vuosille 1995 1998 Euroopan kaupunkien sopimus kestävyydestä (Aalborgin asiakirja) 1995 Kuopion kaupungin energiansäästösuunnitelma 1995 ICLEI-verkoston jäsenyys 1996 Kuntien ilmastonsuojelukampanjan jäsenyys 1998 Paikallinen kestävän kehityksen toimintaohjelma vuosille 1999 2005 Kuopion liittyminen kuntien energiansäästösopimukseen 2000 Ilmastostrategia 2003 Healthy Cities -verkoston jäsenyys 2004 Jätestrategia vuosille 2005 2009 (kuntien yhteinen) Ympäristöstrategia 2006 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2008 2016 Ilmastopoliittinen ohjelma vuosille 2009 2020 Jätepoliittinen ohjelma vuoteen 2015 (kuntien yhteinen 2010) Jätehuollon yhteistyöstrategia (kuntien yhteinen) 2014 Liittyminen Ekotukiverkostoon 2014 Luonnon monimuotoisuusohjelma 2015 Liittyminen FISU-kuntien verkostoon 2016 Jätepoliittinen ohjelma vuoteen 2022 (kuntien yhteinen 2016) Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017 2025 Kuopion resurssiviisausohjelma 2017 Liittyminen Circwaste (Kiertotalouden edelläkävijät)-verkostoon 2017 Liittyminen Pyöräilykuntien verkostoon 2018 Ilmastopoliittisen ohjelman päivitys 2019
Ohjelman laatimistyön sisältö ja tavoitteet Työpaketti 1: Kuopion alueen hiilitase- ja päästövähennysselvityksen tekeminen Perustiedot Kuopion alueesta. Alueen hiilinielujen ja -varastojen nykytila ja kehitysennuste maankäytön ja metsien käytön skenaariotarkastelujen avulla. Arvio merkittävimmistä päästövähennyskeinoista sekä niiden toteuttavuudesta ja kustannuksista. Arvio päästökompensaatiokeinojen toteutettavuudesta ja kustannuksista. Ehdotus Kuopion hiilineutraaliuden ja päästöttömyyden tavoitevuosista sekä toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi ja ideat jatkotutkimus- ja selvitystarpeista. Työpaketti 2: Kuopion alueen ilmastopoliittisen ohjelman laatiminen Perustiedot Kuopion alueesta Kuopion strategian ja ohjelmien tavoitteet sekä ilmastotyöhön liittyvät verkostot ja Kuopion kaupungin sitoumukset Kuvaus alueella toteutetuista merkittävistä ilmastotoimenpiteistä ja - hankkeista Kasvihuonekaasupäästöjen nykytila sekä ennuste kehityksestä Ehdotukset päästövähennystavoitteista ja -toimenpiteistä Ohjelman vaikutusarviointi ja seurantasuunnitelma. YHDESSÄ, KESKUSTELLEN, OSALLISTAEN
Sidosryhmien osallistuminen Asukasyhdistykset Asukkaat Pitäjäraadit Nuorisovaltuusto Yhdistykset ja järjestöt Palvelujen tuottajat Teollisuus Yritykset Energiayhtiöt Jätehuoltoyhtiö Hanketoimijat Naapurikunnat Tutkimus- ja oppilaitokset Kaupunki -konserni Matkailualan yritykset Maakuntaliitto ELY-keskus Ekotukihenkilöt
Asukaskohtaiset päästöt 1990-2017 -47 % Sektorikohtaisten päästöjen kehitys Kuopiossa vuosina 1990, 2006 ja 2008 2018. Asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet 47 % vuoden 1990 tasosta vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuoden 2018 tiedot perustuvat osittain ennakkotietoihin. Lähde: Kuopion CO2-raportti 2018
ILMASTOTAVOITTEET SUOMEN MUISSA KAUPUNGEISSA JA KUNNISSA
RAMBOLLIN TYÖRYHMÄ Lari Rajantie Heikki Savikko Anna-Maria Rauhala Heini Koutonen Eliisa Haanpää Pasi Rajala Joonas Hokkanen
https://www.dw.com/en/have-we-already-blown-our-carbon-budget/a-39878925
MEGATRENDIT MUUTTAVAT MAAILMAA Ilmastonmuutos Kaupungistuminen Ikääntyvä väestö Digitalisaatio Sosiaaliset haasteet Sään ääri-ilmiöt yhä yleisempiä myös Suomessa Resilienssi Sopeutuminen Kestävyys Suomessa 90 % uusista asunnoista rakennetaan 14 suurimpaan kaupunkiin Alueiden väliset erot kasvavat Vuonna 2040 yli 26 % suomalaisista on yli 65-vuotiaita Talouden kestävyys, huoltosuhde Alueiden väliset erot Digitalisaatio muuttaa toimintaympäristöä: ü Tulevaisuuden työssäkäynti ja asuminen ü Tulevaisuuden liikkuminen ü Kauppa ja palvelut Maahanmuutto Alueiden välinen segregaatio Köyhyys ü Älykkäät ratkaisut
ILMASTONMUUTOS LUO SYNKKIÄ TULEVAISUUSKUVIA
PERIAATTEESSA ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA ON HELPPOA PITÄÄ VAIN LUOPUA FOSSIILISISTA POLTTOAINEISTA HAASTE ON SE, MITEN SAAMME YHTEISKUNNAN TOIMIMAAN SEN JÄLKEEN
OSAAMMEKO KUVITELLA TULEVAISUUDEN? Olisipa nopeampi hevonen!?
RATKAISUJA ON OLEMASSA
KAUPUNGIT RATKAISIJAN ROOLISSA Start Up SMART Elämyksellisyys Ilmaston lämpeneminen Maahanmuutto IoT Urbanisaatio Etätyö Kiertotalous Väestörakenteen muutos Kokeilukulttuuri Jakamistalous Pop Up Saavutettavuus Osallisuus Digitalisaatio Resilienssi Cleantech Resurssiviisaus Vihreä infrastruktuuri Big data Robotisaatio
KOKONAISKUVA MUODOSTUU USEASTA NÄKÖKULMASTA Vähänpäästöisten kulkumuotojen käyttö helpompaa kaupungeissa Kaupunkien tiivistäminen: laajemmat viheralueet kaupungin ulkopuolella säilyy Kaupunkilaisten subjektiivinen onnellisuus heikompaa kuin hajaasutusseuduilla asuvilla Milleniaalit onnellisimpia isoissa kaupungeissa Kaupunkien tiivistäminen: lähiluonnon puuttumien lisää vapaa-ajan matkustamista mm. loma-asunnoille Kaupunkilaisten kulutusintensiivisyys kasvattaa epäsuorasti päästöjä
SUOMALAISIA EDELLÄKÄVIJÄKUNTIA
KAUPUNGIT TAVOITTELEVAT HIILINEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Joensuu Lahti Pori Lappeenranta Jyväskylä Vaasa Kotka Kouvola 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Turku Espoo Vantaa Helsinki Oulu
MIKÄ ON KUOPION TAPA TEHDÄ PAREMPAA KAUPUNKIA?
ONNISTUMME VAIN YHTEISTYÖLLÄ!
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN JA HIILINIELUJEN MALLINNUKSEN TULOKSET
ILMASTOVIISAS KUOPIO Tavoitellaan tilannetta, jossa ihmisen toiminta ei muuta mm. ilmakehän hiilipitoisuutta. Tällöin yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä. Ilmastoviisaassa yhteiskunnassa päästöjä vähennetään mahdollisuuksien mukaan siirtymällä täysin hiilipäästöttömään tekniikkaan tai tasapainottamalla toiminnan hiilipäästöt sitomalla ilmakehästä päästöjä. Täydellinen hiilipäästöttömyys on käytännössä vaikea tai mahdoton saavuttaa, jolloin ilmastovaikutusta voidaan pienentää päästökompensaatioilla.
PERUSURAN LASKENTA VUOTEEN 2050 Kulutusperusteinen laskentatapa Sektorikohtaiset perusurat Sähkönkulutus (kuluttajat ja teollisuus) Rakennusten lämmitys (sähkölämmitys, kaukolämmitys, erillislämmitys, maalämpö) Teollisuus ja työkoneet Tieliikenne Maatalous Jätehuolto LULUCF*-sektori maankäyttöluokittain: metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennettu maa ja muu maa *Land use, land use change & forestry = Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous
PERUSURAN LASKENTA VUOTEEN 2050 Perusura ei ole ennuste Perusura kuvaa päästöjen ja hiilinielujen kehitystä nykyisen politiikan tavoitteiden ja säännösten pohjalta. Näitä ovat mm. Euroopan komission pitkän aikavälin tavoite: 80-95 % päästövähennys vuoteen 2050 mennessä. Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteet: keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Ilmastolaki
KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUOSINA 1990-2050
KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN PERUSURA VUOTEEN 2050
YHTEENVETO PÄÄSTÖKEHITYKSESTÄ Vuoteen 2050 mennessä kokonaispäästöt laskevat perusuran kehityksen mukaisesti noin 66 % vuodesta 1990. Suurimmat päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä saavutetaan sähkön ja lämmön kulutuksessa. Toteutunut päästökehitys Muutos 1990-2050 (tonnia CO 2 -ekv.) Muutos 1990-2050 Kuluttajien sähkönkulutus -83 754-94 % Sähkölämmitys -22 768-93 % Maalämpö 2 892 Kaukolämpö -262 239-99 % Erillislämmitys -49 650-93 % Tieliikenne -56 985-28 % Maatalous -37 486-28 % Jätehuolto -27 565-79 % Teollisuuden sähkönkulutus -48 236-98 % Teollisuus ja työkoneet -156 561-57 % Päästöt yhteensä ilman teollisuutta -537 556-67 % Päästöt yhteensä, ml. teollisuus -742 353-66 %
KUOPION HIILITASE VUOSINA 1990-2050
KUOPION PÄÄSTÖJEN JA HIILINIELUJEN PERUSURA VUOTEEN 2050 2015 2016 2017 2018 2020 2030 2040 2050 Puuston määrän muutos (m3) 247 000 211 000 153 000 31 000 488 000 572 000 672 000 672 000 Huomioita Perustuu todellisiin hakkuisiin ja kasvunopeuteen. Perustuu Luken ennustamiin hakkuumääriin ja puuston kasvunopeuteen.
PUUSTON MÄÄRÄN MUUTOS KUOPIOSSA
SUOMEN HIILINIELUJEN PERUSURAN MUKAINEN KEHITYS (LÄHDE: MAATALOUS- JA LULUCF-SEKTORIEN PÄÄSTÖ- JA NIELUKEHITYS VUOTEEN 2050. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 20/2019) LULUCF-sektorin historialliset päästöt ja poistumat 1990 2016 ja niiden kehittyminen LULUCF-WEMskenaariossa 2017 2050.
MALLINNUKSEN EPÄVARMUUDET Mallinnuksessa on käytetty julkisesti saatavilla olevia tietoja, jotka ovat samoja kuin Suomen virallisten kasvihuonekaasupäästömallinnusten yhteydessä käytettävät tietolähteet. Suomen virallisen kasvihuonekaasuinventaarion yhteydessä ilmoitetut epävarmuudet sektoreittain on esitetty oheisessa taulukossa. Lähtötietojen perustuessa suurelta osin samoihin tietolähteisiin epävarmuudet ovat vastaavat sektoreittain. Sektorit Epävarmuus % Energia 1 Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö 9 Maatalous 32 Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) Jätteet 32 Kaikki sektorit yhteensä (pl. LULUCF) 4 Kaikki sektorit yhteensä 35 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6049. 2018, Laatuseloste: Kasvihuonekaasut. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.9.2019]. 59
TYÖPAJA TYÖSKENTELYÄ 10 12 ALUSTUSTEN JÄLKEEN TYÖSKENNELTIIN PIENRYHMISSÄ SEURAAVIEN TEHTÄVIEN PARISSA TEHTÄVÄ 1: VISIO TEHTÄVÄ 2: HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET TEHTÄVÄ 3: TAVOITTEET SEURAAVASSA TYÖPAJASSA KESKITYTÄÄN KONKREETTISIIN TOIMENPITEISIIN
LISÄTIETOA: www.kuopio.fi/ilmastopoliittinen-ohjelma