Maatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä Ilmastonmuutos Maaseudulla 26.3.2019 Kajaani Hanna Kekkonen
Maatalouden päästölähteet? Kuva: Hanna Kekkonen, Luke 2 8.5.2019
Miksi päästöjä lasketaan, ja miksi niitä lasketaan niin kuin niitä lasketaan? Suomi on allekirjoittanut/hyväksynyt Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen engl. United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC) sopimuksen osapuolet tunnustavat että maapallon ilmaston muutos ja sen haitalliset vaikutukset ovat koko ihmiskunnan yhteinen huolenaihe sekä ratifioinut Kioton pöytäkirjan Sisältää asetettuja päästövähennystavoitteita, oikeudellisesti sitovat velvoitteet kehittyneiden maiden khk päästöille velvoittavat vuosittain raportoimaan ihmisen toiminnasta aiheutuvat khk päästöt lähteittäin Yhteiset säännöt ja mallit laskelmille 3 8.5.2019
Päästöt raportoidaan eri päästökauppaan kuuluvilla sektoreilla Energia Maatalous Teollisuus Jätehuolto Maankäyttö Energiateollisuus Teollisuus ja rakentaminen Kotimaan liikenne Rakennusten lämmitys, maametsä- ja kalatalouden työkoneiden käyttö Haihtumapäästöt Muu polttoaineen käyttö 4 Kotieläinten ruuansulatus Lannan käsittely Maatalousmaat (vain N 2 O täällä) Kasvintähteiden poisto pelloilta Kalkitus Urean levitys Mineraaliteollisuus Kemianteollisuus Metalliteollisuus Polttoaineiden ja liuottimien muu kuin energiakäyttö Otsonikerrosta heikentäville aineille vaihtoehtoisten tuotteiden käyttö Muiden tuotteiden valmistus ja käyttö Muut teollisuusprosessien päästöt Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle Jätteiden biologinen käsittely Jätevesien puhdistus Metsämaa Viljelysmaa (CO 2 ) Ruohikkoalueet (CO2) Kosteikot Rakennettu alue Puutuotteet Epäsuorat N 2 O päästöt (mm. alueiden raivaaminen pelloksi)
Kasvihuonekaasujen päästölähteet Suomessa sektoreittain 2017 Päästöt sektoreittain, paitsi LULUCF Epäsuorat CO2 päästöt 0 % 100 % Energiasektorin päästöt Teollisuusprose ssit ja tuotteiden käyttö 11 % Jätteiden käsittely 3 % Maatalous 12 % Energiasektori 74 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Muu polttoainekäyttö Haihtumapäästöt Rakennusten lämmitys, maametsä- ja kalatalous sekä sektorin työkoneet Kotimaan liikenne 30 % 20 % Teollisuus ja rakentaminen 10 % Energiateollisuus 0 % Kuvan tiedot: Tilastokeskus, Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2017. https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2017_2018_19735_net.pdf 5 8.5.2019
Maatalouden päästöt LULUCF päästöt yht. 10,8 Mt 12 Maankäyttö ja maankäytön muutos - sektorin päästöt (Mt CO2-e) Maatalouden päästöt yht. 6,7 Mt Maataloussektori + maatalouden maankäytön päästöt yhteensä =14,6 Mt Maataloussektorin päästöt turvemaalta + LULUCF päästöt turvemaalta = 7,8 Mt 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Maataloussektorin päästöt (Mt CO2-e) (12% kokonaispäästöistä) Urean levitys Maaperän N2O päästöt, turvemaat Maaperän N2O päästöt, muut lähteet Lannan käsittely CH4 10 Yli 50% Kalkitus maatalouden päästöistä 8 6 4 2 0 Epäsuorat N2O päästöt Rakennettu maa Kosteikot Ruohikkoalue et Viljelysmaa, kuollut biomassa Viljelysmaa, turvemaat Viljelysmaa, kivennäismaa 6 Kuvien tiedot: NIR 2018 8.5.2019 https://unfccc.int/documents/65334
Koska aina pitää olla jotain mihin verrata 16 Päästölähteitä ja päästöjä, Mt CO2-e 14 12 10 8 6 4 2 0 Maatalouden päästöt Turvemaiden päästöt Lentoliikenteen päästöt Kuvien tiedot: NIR 2018 7 https://unfccc.int/documents/65334 8.5.2019
Nielut? Miksi pellon kasvimassa ei kuitenkaan ole (aina) nielu??? 40 35 Puutuotteet + metsämaa, Mt CO2-e Turvemailla hajotus kiivaampaa kuin uuden kasvimassan muodostuminen 30 25 Kasvimassa (sato) korjataan pellolta pois jotakin käyttötarkoitusta varten (rehu, elintarvike) Päästöt syntyvät ravintoketjussa eteenpäin koko pellon tuottama kokonaissato ei siis kerrytä maaperän hiilivarastoa 20 15 10 5 0 Kuvien tiedot: NIR 2018 8 https://unfccc.int/documents/65334 8.5.2019
Miksi turvemailta tulee enemmän päästöjä kuin kivennäismailta? Turvemaihin on ajansaatossa varastoitunut merkittävä määrä hiiltä biomassan muodossa, jota korkea pohjavesitaso säilöö Turve on kuin suolakurkkupurkki: kun poistat nesteen, orgaaninen materia alkaa hajota (tai suolakurkkujen tapauksessa mädäntyä) pois päästöt! Turvemaa voi sitoa hiiltä jopa n. 10 x per ha verrattuna mihinkään muuhun ekosysteemiin, myös metsiin Viljelytoimet voimistavat turpeen hajotusta: Kuva: Hanna Kekkonen, Luke Viljelytoimet Mikrobitoiminnan kiihtyminen Vaikutukset ympäristöön Päästöt ilmaan ja vesistöön Ojitus Kalkitus Muokkaus Hajotus 9 8.5.2019
Turvemaat maailman mittakaavassa Turvemaat edustavat vain 3 % maa-alasta, mutta varastoivat 30% maaperän hiilestä Turvemaita on otettu viljelykäyttöön muuallakin: suurimmat päästöt turvemaiden viljelystä mm. Venäjältä ja Indonesiasta EU:n tilastokärkipaikkaa päästöissä turvemailta pitää Suomi, ei myöskään asettanut yhtä aktiivisia tavoitteita vähentää tai rajoittaa turvemaiden käyttöä (vrt. Saksa, jossa tavoitteena vettää kaikki viljellyt turvemaat) Muualla maailmassa turvemaiden kuivattamisesta koitunut päästöjen lisäksi haittaa mm. tulvien ja maastopalojen kannalta sekä turvaamaan monimuotoisuutta 10 8.5.2019
Viljellyt turvemaat Suomessa 350000 35 300000 250000 30 25 Turvemaita 10% kokonaisviljelypintaalasta 200000 20 150000 15 Merkitys elinkeinolle suurempi pohjoisessa 100000 10 50000 0 5 0 10 % alasta 50 % päästöistä? Kokonaisviljelyala (ha) Turvemaita (ha) Turvemaiden % osuus viljelyalasta Kuvan tiedot: peltolohkorekisteri & 11 maannostietokanta 8.5.2019
Viljellyt turvemaat ELY keskuksittain 100 % Kolmella ELY alueella; Pohjanmaalla, Pohjois- Pohjanmaalla ja Etelä- Pohjanmaalla; viljellään 51,8% viljellyistä turvemaista 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Ahvenanmaa Lapin ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELYkeskus Pohjois-Savon ELY-keskus 20 % 10 % Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELYkeskus Pirkanmaan ELY-keskus 0 % Viljellyt turvemaat Kuvan tiedot: peltolohkorekisteri & maannostietokanta 12 8.5.2019
Turvemaita raivataan edelleen 250000 245000 240000 235000 230000 Ha 225000 220000 215000 210000 205000 200000 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Kuva: Kristiina Regina Luke Lannanlevitysalan tarve, Peltojen huono saatavuus tilakeskuksen ympäriltä 13 8.5.2019
Jos jatkamme 3500 ha/vuosi raivaustahtia... Päästöt nousevat 1Tg LULUCF sektorilla ja 0,3 Tg maataloussektorilla v.2020 mennessä Vs. ilmasto- ja energiastrategian mukaan maataloussektorin päästöjä pitäisi vähentää 0,75 Tg vuoteen 2020 Maankäytön ennuste: uutta turvemaata otetaan viljelyskäyttöön 30000 ha v.2040 mennessä 2000- luvulla viljellyn turvemaan pinta-alan kasvu suurin syy siihen, ettei päästövähennystavoitteita ole saavutettu 14 8.5.2019
Miten päästöjä voi hillitä? 15 8.5.2019
Kasvipeitteisyyden vaaliminen Muokkaus kiihdyttää turpeen hajoamista: suurin osa CO2 päästöistä turvemailta muodostuu pintaturpeen hajoamisesta Paljaalta maalta muodostuu merkittävää päästöhävikkiä Kasvukausi lyhyt maa saattaa olla suuren osan vuodesta paljaana Paljaan maan kautta lyhennettävä esim. kevätkynnöin, syyskylvöllä, suorakylvöllä tai aluskasveilla Turvemailla parempi vaihtoehto nurmipeitteisyys kuin yksivuotiset kasvit Suorakylvössä kemikaalien käyttö? Kevennetyllä muokkauksella (todennäköisesti) suotuisimmat vaikutukset turvemailla 16 8.5.2019
tonnia CO2 ekvivalenttia/ha/vuosi (Pitkäaikainen) Nurmiviljely Nurmiviljely säästää maaperän hiilivarastoja, Päästökertoimet pienemmät nurmella kuin yksivuotisilla Vähäinen muokkaus Nurmien osuutta turvemailla voi nostaa joko siirtäen nurmia kivennäismailta turvemaille (eritoten nauta-alueella), tai tuottamalla biomassaa bioenergiantuotantoon (biokaasu) Nurmenviljelyalan tarve? Maaperän kasvihuonekaasupäästöt turvepellon eri käyttömuodoissa 40 35 30 25 20 15 10 5 0-5 Yksivuotinen Nurmi Nurmi, korkea vesipinta Kristiina Regina Luke 17 8.5.2019 CH4 Hylätty pelto Metsitys Ennallistettu N2O CO2
Säätösalaojitus Pohjaveden nosto pitää turpeen veden alla hidastaa hajoamista Mitä matalammalla pohjaveden pinta on sitä enemmän khk päästöjä Osittainenkin nosto hyödyllistä: 1 cm kerros turvetta sis. Noin 20 t hiiltä ja 1 t typpeä/ha Pohjaveden nosto ei aina mahdollista vettä oltava luonnollisesti saatavilla Merkittävämpi hyöty paksuille turvemaille (säästää enemmän turvetta) Viljasatoihin ei tutkimusten mukaan suuria vaikutuksia (lisätietoa pohjaveden noston vaikutuksesta viljasatoihin merja.myllys@luke.fi ) 18 8.5.2019
Kosteikkoviljely: päätuotteena päästövähennys? Kosteikkoviljelyssä viljellään kasveja jotka menestyvät märässä maassa Ajatuksena pitää maa tuottavana, jolloin tukikelpoisuus säilyy Kosteikkoviljelyn päätuote kasvihuonekaasujen vähentäminen Kansainvälisesti suhteellisen tunnettu menetelmä, jolla hyödyllisiä vaikutuksia mm. maastopalojen torjunnassa, tulvien hallinnassa ja päästövähennyksiä tavoiteltaessa: halpa ja tehokas menetelmä vähentää päästöjä Suomessa mahdollisia kasveja mm. marjat, ruokohelpi, hieskoivu, paju.. (Kokeet aloitettu Jokioisilla 2018) Markkinat tuotteille? Tukipolitiikka? Olisiko järkevämpää saada tukea päästövähennyksistä kuin yrittää viljellä heikkotuottoisia peltolohkoja? Kuvat: Hanna Kekkonen Luke 19 8.5.2019
Hehtaaria Kuinka monta hehtaaria tarvitaan vähentämään viljelysmaiden hiilidioksidipäästöjä 10 % eri keinoin? 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 Esim. 23 000 ha ennallistettua turvepeltoa tai maanparannusaineita 1,3 milj. kivennäismaan hehtaarille vähentäisi päästöjä 720 kt CO 2 600000 400000 <1 % peltoalasta 200000 0 Vilja nurmeksi Turvepelto Viljapelto ennallistettu kosteikoksi Kerääjäkasvi 20 8.5.2019 Maanparannus Kivennäismaan pelto Kuvat: Kristiina Regina, Luke
Mielenkiintoista lueskeltavaa SOMPA hanke: https://www.luke.fi/sompa/ CANEMURE hanke: https://www.syke.fi/hankkeet/can emure Kosteikkoviljelystä (paludiculture) https://www.greifswaldmoor.de/ 21 8.5.2019
Kiitos!