Miten metsiä tulisi käsitellä?

Samankaltaiset tiedostot
Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

Laura Riuttanen, Helsingin yliopisto

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Hiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus. Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Kestävää metsätaloutta turv la?

Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauksen näkökulmasta

Metsäpolitikkafoorumi

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä

Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Energiapuu ja metsänhoito

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Metsätiedon liiketoimintamallit - selvityksen anti, miten tästä eteenpäin. Tuomo Vuorenpää

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Puurakentamisen edistämishankkeet

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Suomen metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma Luomukeruun mahdollisuudet seminaari Lahdessa

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Metsäohjelman seuranta

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Metsäohjelman seuranta

Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen?

Metsien tuotto-odotusten ja ympäristötavoitteiden yhdistäminen Seurakuntien metsäseminaari klo Kolilla

Metsäohjelman seuranta

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Metsäohjelman seuranta

Soista voimaa vai soidinmenoja?

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Uudet metsänhoidon suositukset

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Puurakentamisen edistämishankkeet

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Hiilineutraali kirkko 2030

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäohjelman seuranta

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

LIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Mistä ryhtiä? Metsänhoitoklubin seminaari

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsäohjelman seuranta

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

Hiilensidonnan haasteita ja mahdollisuuksia

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Transkriptio:

Miten metsiä tulisi käsitellä? Seurakuntien metsäseminaari Koli 28.8.2019 Markku Remes Johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

Sisältö Käsitteitä Kokonaiskestävyys Seurakuntien metsiin kohdistuvia odotuksia Lopuksi

Metsienkäsittelyn ymmärtämistä vaikeuttaa monitulkintainen käsitteistö Metsänhoidon suositukset 2019

Suomen metsiä on käytetty kestävästi Metsien kasvu on kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana Noin 50 milj. m 3 vuodessa -> reilut 107 milj. m 3 vuodessa Metsien kokonaispuusto on lisääntynyt yli 1,5-kertaiseksi vastaavana aikana: nyt noin 2,5 miljardia m 3 Metsät ovat valtava hiilinielu ja varasto verrattuna itsenäisen Suomen alkuvuosiin

Kirkon energia- ja ilmastostrategia ohjaa metsien käyttöä Tavoite 3: Päästöt kompensoidaan Suositus 1: Selvitetään mahdollisuudet niiden ilmastopäästöjen kompensointiin, joita ei ole teknisesti tai taloudellisesti järkevää vähentää muilla keinoilla. Suositus 2: Kartoitetaan seurakuntien omistamien maiden (erityisesti metsien ja soiden) tila hiilivarastoina sekä arvo hiilinieluina vuoden 2020 loppuun mennessä. Laaditaan suunnitelma ja annetaan suositus, jonka avulla seurakuntien metsiä hoidetaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävästi siten, että niiden tila myös hiilivarastoina ja arvo hiilinieluina paranee

Seurakuntien metsien käsittelyssä tulee muistaa kokonaiskestävyys Esimerkiksi puuntuotokseen soveltumattomien suometsien ennallistaminen/jatkokasvatus Karut suot Karut rämeet jätetään rauhaan!* *(kts. HY Minkkinen 2018) Ennallistaminen muuttaa karut suot päästölähteiksi vuosikymmeniksi Suuret kiintoaines- ja ravinnehuuhtoumat vesistöihin ennallistamisen jälkeen Lajisto monipuolistuu Viljavat suot Tapauskohtainen harkinta A) Ennallistamisen myötä puuston kasvu hidastuu ja metaanipäästöt kasvavat-> saattaa olla ilmastoa lämmittävä vaikutus B) Turpeen hiilivarasto säilyy-> hyvä vaihtoehto (jos turpeen hajonta lakkaa) Suuret vesistöhaitat ennallistamisen jälkeen

Vaihtoehto ennallistamiselle Tuhkalannoitus viljaville soille puuston lisäkasvu +samanaikaisesti jäte (tuhka) hyötykäyttöön Jätetään ojitetut suot ennalleen toistaiseksi tai pysyvästi Odotetaan tutkimustiedon ja tekniikan kehittymistä, jolloin mahdollisesti löydetään ratkaisu myös ennallistamisen ympäristöhaittoihin Ei siis anna kompensaatiohyötyä 2020-luvulla, heikentää hiilineutraaliustavoitetta

Jaksollinen vai jatkuva kasvatus? Kokonaiskestävyyden turvaamiseksi tarvitaan monipuolisia metsänkäsittelymenetelmiä Nyt käytössä monipuolinen keinovalikoima: siirtyminen pelkästään jatkuvaan kasvatukseen johtaa ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ilmastollisesti kestämättömään kehitykseen Uudistushakkuiden systemaattinen välttäminen johtaa metsätuhojen lisääntymiseen: juurikääpä, hyönteistuhot, metsäpalot Heikentää hiilineutraaliustavoitetta *Monimuotoisuus *Virkistyskäyttö *Matkailu *Maaseudun elävyys yms. Tapio, Piirros Juha Varhi Kaavio: Jyrki Kangas 2019

Pelkästään jatkuvaan kasvatukseen siirtymisessä suuret riskit Puuntuotos laskee selvästi eteläisessä Suomessa: eri-ikäisten kasvu 20 % alempi (15-25 %)* Metsänomistajien tulot laskevat (viljavat) Kotimaisen puun tarjonta vähenee Vaikutukset kansantaloudelle Hiilensidonta heikkenee Uudistumisen hitaus riskinä Juurikäävän leviämisen riski kasvaa Korjuuvaurioriski kasvaa Kuusettuminen lisääntyy monimuotoisuus heikkenee

Lopuksi Seurakuntien metsissä turvallisin tie kestävään kehitykseen on huolehtia metsien hyvästä kasvusta ja terveydestä sekä ennaltaehkäistä metsätuhot varautumalla ilmastonmuutokseen Kiire ei saa johtaa hätiköityihin ja haitallisiin ratkaisuihin Mahdollisia virheitä ei tule korjata uusilla virheitä Suomen metsienkäsittelyn mahdollisuudet vaikuttaa globaalisti ovat hyvin rajalliset Suomalaisten on rohkeasti haettava ratkaisua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin kansainvälisellä yhteistyöllä Kirkko voi vaikuttaa esimerkiksi metsityshankkeilla ( Sahel ym,) asiantuntijaorganisaatioiden kanssa

Kiitos ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ KUMPPANIT YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus www.facebook.com/suomenmetsakeskus