Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 5/2012/2 DNro ISAVI/8/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2012 HAKIJA ASIA Käsämänlammen pengerrysyhtiö (yhteyshenkilö: pengerrysyhtiön päätoimitsija Jalmari Hiljanen) Käsämänlammen ennallistaminen, Liperi HAKEMUS Käsämänlammen pengerrysyhtiö on pyytänyt aluehallintovirastoon 7.2.2011 saapuneessa hakemuksessa lupaa Liperin kunnan Liperin kylässä sijaitsevan Käsämänlammen ennallistamiseen. Hanke tarkoittaa Käsämänlammen pengerryskuivatuksesta luopumista. Hakemuksen suunnitelmassa on esitetty toimenpiteet, joilla Käsämänlammen vedenkorkeus palautuu ennen pengerrystä valinneelle tasolle ja noudattaa Viinijärven vedenkorkeusvaihtelua. Suunnitelma on laadittu Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksessa yhteistyössä pengerrysyhtiön kanssa. Hankkeen sijainti ja tausta Käsämänlammen pengerryskuivatusalue sijaitsee Viinijärven Käsämänsalmen länsirannalla, noin neljä kilometriä Liperin kirkonkylästä pohjoiseen. Käsämänlampi on ollut Viinijärven tulva-aluetta ennen vuonna 1937 tapahtunutta Viinijärven laskua. Järven laskun jälkeen lammen on erottanut Viinijärvestä noin 0,4 km leveä kannas. Käsämänlammen alue on kuivatettu valtion rahoittamana maanparannushankkeena vuosina 1952 1963. Kuivatus on toteutettu maanviljelysinsinööripiirissä laaditun pengerryskuivatussuunnitelman ja suunnitelmaa selventävän lausunnon (24.4.1941) perusteella. Pengerryskuivatuksen kunnossapitoa koskeva osakkaiden välinen uusi kustannusosittelu on vahvistettu ojitustoimituksessa toimitusmiesten päätöksellä 11.5.1978. Käsämänlammen pengerrysalueen (hyötyalue noin 75 ha) kuivatus on toteutettu pengerryksen ja veden pumppauksen avulla. Rakenteina on tehty patopenger, kuivatuskanava, pumppaamo ja kaksi eristysojaa. Vedenkorkeus on pidetty padon sisäpuolisessa kuivatuskanavassa pumppauksen avulla Viinijärven vedenpintaa alempana. Käsämänlammen alue on kuivattu alkuaan maanviljelyn hyötyä varten. Pengerrysyhtiö pitää Käsämänlammen pengerryskuivatusta nykyisiin ylläpitokustannuksiin nähden kannattamattomana. Esimerkiksi vuotuiset pumppauskustannukset ovat 1000 2000 euroa. Yhtiö toimii luvan hakijana. Yhtiön toiminta lakkaa Käsämänlammen ennallistamiseen liittyvien kunnostustoimenpiteiden ja uuden luonnontilan vakiintumisen myötä yhtiön aiemmin tekemän päätöksen perusteella. Pengerrysyhtiön kokouksessa 20.11.2010 on päätetty pengerrysyhtiön lakkauttamisesta. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka kirjaamo.ita@avi.fi Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 C Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
2/12 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 18.1. ja 26.1.2010 annetuilla päätöksillä perustanut eräiden maanomistajien hakemuksesta Käsämänlammen alueelle luonnonsuojelulain nojalla kolme luonnonsuojelualuetta, Käsämänlammen luonnonsuojelualueet 1 3. Suojeluperusteena on vanhan lehtimetsän ja sen eliölajiston, muun muassa valkoselkätikan suojelu. Luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräykset sallivat Käsämänlammen kuivatuksen lopettamisen ja muut ennallistamistoimet. Vesistötiedot Käsämänlampi sijaitsee Viinijärven vesistöalueeseen (4.35) kuuluvalla Viinijärven lähivaluma-alueella (4.325). Viinijärven vedenkorkeudet vuosina 1974 2009 ovat olleet N 60 -järjestelmässä: HW (ylivedenkorkeus) + 79,47 m MHW (keskiylivedenkorkeus) + 79,09 m MW (keskivedenkorkeus) + 78,74 m MNW (keskialivedenkorkeus) + 78,48 m NW (alivedenkorkeus) + 78,23 m Käsämänlammen pengerrysalueen suunnitelmassa kuivatuskanavan vedenkorkeuden ylärajaksi mainittu korkeus on N 60 -korkeusjärjestelmässä +77,12 m. Vedenkorkeus on viime vuosina pidetty tätä korkeutta ylempänä, noin tasossa N 60 +78,00 m. Käsämänlammen pengerrysalueen valuma-alueen suuruus on noin 1,5 km 2. Pengerrysalueelta tuleva virtaama on valuma-aluetietojen perusteella arvioituna pumppaamon kohdalla: HQ (ylivirtaama) 360 l/s MHQ (keskiylivirtaama) 190 l/s MQ (keskivirtaama) 15 l/s MNQ (keskialivirtaama) 1,0 l/s NQ (alivirtaama) 0,0 l/s Käsämänlammen pengerrysalueella on nykyisin noin 400 metriä pitkä kuivatuskanava. Uoman vesi on runsasravinteista ja pohjasedimentin pintakerroksen (0,5 m) orgaaninen aines on mustanruskeaa ja voimakkaasti haisevaa. Hankkeen suunnitelma Pengerrysalueen kuivatuskanavasta ruopataan pohjaliejua noin 380 m:n pituiselta ja 15 m:n levyiseltä alueelta noin 0,30 m:n syvyydeltä. Ruoppausmassat, noin 1 700 m 3 ktr, läjitetään Salmensuun tilan RN:o 130:69 alueelle korkeustason N 60 +79,10 m (MHW) yläpuolelle tai tämän korkuisen suojapenkereen taakse. Työ tehdään kuivatyönä talviaikaan. Kuivatuskanavan ruoppauksen aikana uoman vedenkorkeus pidetään matalana pengerrysalueen pumpun avulla. Ruoppaus tehdään kaivinkoneella ja ruoppausmassat kuljetetaan läjitykseen traktoreilla. Läjitysalue muotoillaan ja maisemoidaan läjitetyn aineksen kuivuttua. Kuivatuskanavaan noin 190 m nykyisen pumppaamon alapuolelle Ollilan tilan RN:o 329:0 alueelle kaivetaan 2,5 m syvä laskeutusallas, jonka pituus on 50 m, pintaleveys 15 m ja pohjan leveys 7,5 m. Altaan tilavuus on noin 1 400 m 3. Kaivumaat läjitetään altaan viereen Ollilan tilan alueelle. Altaan kaivulle ja massojen läjittämiselle on
3/12 maanomistajan suostumus. Työ tehdään aliveden aikana kevättalvella tai syys lokakuussa. Laskeutusaltaan tarkoituksena on estää kuivatuskanavan ruoppauksen aikana kiintoaineen kulkeutumista Viinijärveen. Kuivatuskanavan suun edustalla Viinijärven Potoskanlahden rannassa ruopataan vesialuetta noin 15 m pitkältä ja noin kaksi metriä leveältä alueelta veden purkautumisen ohjaamiseksi pois ranta-alueelta. Massoja kertyy noin 30 m 3 ktr. Pumppaamon rakenteet poistetaan ja puretaan. Pumppaamon paikalle kuivatuskanavaan tehdään moreenista pohjakynnys, jonka korkeus on N 60 +77,80 m. Kunnossapito Rakentamistöiden jälkeen tilanteen vakiinnuttua Käsämänlampi toimii kosteikon kaltaisena ravinteiden ja kiintoaineen pidättäjänä. Laskeutusallas ei tarvitse myöhempää kunnossapitoa, koska altaalla ei ole enää työvaiheen jälkeen merkitystä. Hankkeen toteuduttua alue saavuttaa luonnontilaa vastaavan tilan. Rakenteiden pysyvästä kunnossapidosta ei ole tarvetta lupapäätöksellä määrätä. Hankkeen vaikutukset vedenkorkeuksiin Hankkeen toteuduttua Käsämänlammen vedenkorkeus seuraa Viinijärven vedenkorkeuksia (HW = N 60 +79,47 m, MW = N 60 +78,74 m ja NW = N 60 +78,23 m). Pengerrysalueen kuivatuskanavan vedenkorkeus on pidetty viime vuosina noin korkeudessa N 60 +78,00 m. Tähän korkeuteen verrattuna Käsämänlammen keskivedenkorkeus nousee noin 0,7 m, ylivedenkorkeus noin 1,5 m ja alivedenkorkeus noin 0,2 m. Pengerrysalue palautuu soistuvaksi alueeksi ja puuttomalle pohjoisosalle muodostuu avonainen vesialue, jonka laajuus keskivesitilanteessa noin 10 hehtaaria. Hankkeen tuottama hyöty Vedenkorkeuden nousu edistää lahopuun muodostumista. Hankkeen toimenpiteet ovat alueelle perustettujen luonnonsuojelualueiden perustamispäätöksien hoitosuunnitelman mukaisia. Vedenkorkeuksien nousu parantaa vesilintujen ja kahlaajien elinolosuhteita. Kalaston elinympäristöt laajenevat vaellusesteiden poistuttua. Hankkeen toteutus vähentää Viinijärveen kohdistuvaa kuormitusta tehostamalla ravinteiden ja kiintoaineen sedimentoitumista ja pidättymistä lammen pohjaan ja laskeutusaltaaseen. Aiheutuvat haitat ja vahingot Vedenkorkeuden nousu aiheuttaa pengerryskuivatuksen hyötyalueella maankuivatustilanteen huonontumista. Hakemuksessa on vettymisvahingonarvio ja korvausesitys niiden kahden hyötyalueella sijaitsevan kiinteistön osalta, jotka eivät ole antaneet suostumusta hankkeelle. Ruoppaus samentaa työkohteen alueelta tulevaa vettä työn aikana. Talviaikaan tehdyn työn vaikutukset vesistössä jäävät vähäisiksi. Työnaikaista haittaa kalastolle tai kalastukselle ei aiheudu.
4/12 Suostumukset Hakemukseen on liitetty pengerryshankkeen hyötyalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajien pengerrysyhtiön osakkaina antamat suostumukset hankkeelle. Suostumuksen ovat antaneet hyötyalueen kiinteistöjen omistajat lukuun ottamatta kahta kiinteistöä. Näiden osalta hakemuksessa on vettymisvahingonarvio ja korvausesitys. Vahingonarvio Tilan Jaakkola RN:o 130:67 (kiinteistötunnus 426-405-130-67) sekä tilojen Alapelto RN:o 106:12 ja Niemi RN:o 106:23 kummankin puoliksi omistamalle yhteiselle maaalueelle Mutasuonpalsta (426-405-878-35) on tehty seuraavat vahinkoarviot vedenkorkeuden noususta maa-alueelle aiheutuvasta vettymishaitasta. Vahinkoarviot on laadittu niin sanotulla kaksijyvämenetelmällä (maanarvojyvä ja kuivatustilan muutokseen perustuva vettymisjyvä). Vettymisalueet ovat molemmilla kiinteistöillä metsämaata. Metsämaan maanarvojyvänä on käytetty 0,3. Vettymishaitta ulottuu 90 cm:n korkeudelle tulevasta keskivedenkorkeudesta, joka on sama kuin Viinijärven keskivedenkorkeus (MW) N 60 +78,74 m. Vettymisalue ulottuu siis tulevassa tilanteessa korkeudelle N 60 +79,64 m. Pysyvästi veden alle jäävää maata ei kummallakaan kiinteistöllä ole. Vettymisjyvä on arvioitu vettyvän alueen nykyisen ja tulevan tilanteen mukaisen kuivavaran muutoksen perusteella. Vettymisalueen keskimääräiseksi maankorkeudeksi on Jaakkolan tilalla arvioitu N 60 +79,40 m ja Mutasuonpalstalla N 60 +79,30 m. Vedenkorkeus on Käsämänlammen pengerrysalueella pidetty keskimäärin tasossa N 60 +78,00 m. Molemmilla kiinteistöillä vettyvän alueen nykyinen kuivavara on yli 90 cm. Tuleva kuivavara on Jaakkolan tilalla 66 cm ja Mutasuonpaistalla 56 cm. Kuivavaran vähenemisen perusteella määritetty vettymisjyvä Jaakkolan tilalla on 0,18 ja Mutasuonpalstalla 0,29. Vettymisvahinko on laskettu kaavalla a x b x c x d, jossa a = vettyvän alueen pinta-ala (ha) b = maanarvojyvä = 0,3 c =vettymisjyvä, Jaakkolan tilalla 0,18 ja Mutasuonpalstalla 0,29. d = metsämaan arvo 2 356 /ha (toteutuneiden metsätilakauppojen keskihinta Pohjois-Karjalassa vuonna 2009) Vahinkoarvio tiloittain: Jaakkola RN:o 130:67 Vettymishaitta = 0,22 ha x 0,3 x 0,18 x 2 356 /ha = 27,98. Mutasuonpalsta RN:o 878:35 (tilojen Alapelto RN:o 106:12 ja Niemi RN:o 106:23 yhteinen maa-alue) Vettymishaitta 0,39 ha x 0,3 x 0,29 x 2 356 /ha = 79,93, Mutasuonpalstan toisen osakastilan Alapelto RN:o 106:12 omistaja on antanut hankkeelle korvausvaatimuksetta suostumuksen. Toisen osakastilan Niemi RN:o 106:23 omistaja ei ole antanut suostumusta hankkeelle. Vettymishaitta on esitetty
5/12 korvattavaksi Niemen tilan osalta, jolle esitetty korvaus on puolet yhteisen alueen vettymishaitasta eli 39,97. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset on tullut toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään 9.5.2011. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vesilain yleisenä valvontaviranomaisena puoltanut hakemusta. Luvan myöntämiselle hakemuksen suunnitelman mukaisille toimenpiteille ei ole yleisen edun kannalta estettä. Kaivumassojen maisemoimisesta mahdollisimman hyvin ympäristöönsä sopivaksi tulee antaa määräys. ELY-keskus ei pidä talvella tehtävien töiden vesistövaikutusten tarkkailua välttämättömänä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on kalatalousviranomaisena puoltanut hakemusta. Hakemuksen mukaisen luvan myöntämiselle ei ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. Vedenpinnan nostolla on hyödyllisiä vaikutuksia Käsämänlammen tilaan, kuormitusvaikutuksiin ja kalaston elinolosuhteisiin. Hanke muuttaa lammen olosuhteita luonnonmukaisen vedenpinnan vaihtelun mukaiseksi. Tulvarannat soveltuvat erityisesti kevätkutuisten kalalajien lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi. Pumppaamon poisto mahdollistaa kalojen kulun Käsämänlammen ja Viinijärven välillä. Talvikaudella toteutettujen ruoppaustöiden aiheuttama veden samentuminen jäänee melko vähäiseksi ja paikalliseksi, eikä siitä aiheutune mainittavaa haittaa alueen kalastolle. AA (Jaakkola RN:o 130:67) ovat vastustaneet lupaa Käsämänlammen ennallistamiseen niin, että lammen vedenkorkeus palautuu ennen pengerryskuivatusta vallinneelle tasolle ja tulee noudattamaan Viinijärven vedenkorkeutta. Ennallistamisen myötä on odotettavissa, että muistuttajien omistamien nurmija viljanviljelykäytössä olevien Käsämänlammen puoleisten maa-alueiden käytettävyys heikkenee ja taloudellinen hyödynnettävyys pienenee. Peltoalueilla kasvatetaan maitotaloustilan tarvitsemaa nurmirehua ja viljellään tuotannossa tarvittavaa viljaa. Ennallistaminen muodostaa uhan peltoalueen viljelylle. Ennallistamisen myötä on odotettavissa, että myös talousmetsää olevan alueen käytettävyys heikkenee merkittävästi ja taloudellinen hyödynnettävyys pienenee. Odotukset hankkeen vaikutuksista perustuvat historiatietoon koskien aikaa ennen pengerryskuivauksen aloittamista ja omiin kokemuksiin pengerryskuivauksen aikana. Ympärivuotinen kosteus on haitannut talousmetsän ja osan peltoalueiden tehokasta hyötykäyttöä kaikkina vuodenaikoina. Muistuttajien mielestä pengerrysyhtiön on selvitettävä ennallistamisen vaikutukset Käsämänlammen vaikutusalueella ennen vireillä olevan hakemuksen hyväksymistä. Selvityksen laatimista ei voi jättää yksin pengerrysyhtiön tehtäväksi, vaan se on teetettävä luotettavalla, yleisesti hyväksyttävällä ja riittävän pätevyyden omaavalla toimijalla. Muistuttajien maa-alueen hyödynnettävyys aktiivisen maatilatalouden harjoittamisessa ja mahdollisen ennallistamisen vaikutukset maa-alueeseen on myös huomioitava selvityksessä. Mahdollisesta entistämisestä ei saa aiheutua haittaa muistuttajien maa-alueelle, joka on aktiivisessa maatalouskäytössä. BB (tilojen yhteisen maa-alueen Mutapalsta 426-405-878-35 osakastila Niemi RN:o 106:23) ei hyväksy Käsämänlammen vedenpinnan nostamista Viinijärven kanssa
6/12 Hakijan selitys samaan tasoon. Kuivatusyhtiön on pidettävä kustannuksellaan entiseen tapaan huolta palstan pitämistä entisessä kuivatustilassa. Pumppaus tulisi tehdä tarpeeksi pienellä pumpulla, ettei se, kuten nykyinen liian suuri pumppu, nostaisi ja sekoittaisi veteen mutaa ja savea aiheuttaen hajuhaittoja. Palstalle on kasvanut kuivatuksen jälkeen tukeva koivikko, joka on hakattu noin 40 vuotta sitten ja seuraavan kerran noin 25 vuotta sitten. Nyt palstan alueella on uusi koivikko (yli 200 kpl, paksuus keskimäärin noin 25 cm). Osalla aluetta kasvaa samanikäinen haavikko. Jos lammen pinta nostetaan pysyvästi alkuperäiseen asemaan, koivikko kuivuu. Koivikkometsä siis menetettäisiin tulevaisuudessa lopullisesti. Viinijärven pinta on ollut suuren osan vuotta 40 cm korkeammalla kuin se on ollut 5.5.2011 suoritetun katselmuksen aikana. Mutapalstan läpi kulkeva oja on veden korkeudeltaan 20 cm alle maan pinnan tason. Jos ja kun Viinijärven pinta nousee, on palsta kokonaan veden alla, niin, että siinä voi soudella veneellä, kuten joskus tilanne on ollutkin. Tämä tilanne olisi lammen vedenkorkeuden muutoksen jälkeen lähes jatkuva. Muistuttaja pitää varteenotettavana menetyksenä myös sitä, että veden noustua Viinijärven tasoon menetetään mahdollisuus rakentaa tontille lintutorni" tai vastaava. Mutapalsta on alun perin ollut maanparannusaineen savikkopelloille ottamista varten. Nyt se mahdollisuus menisi. Palstaan liittyvät tulevat arvot, mahdollisesti luomuviljelylle ja tutkimukselle, on otettava huomioon, ei pelkästään nykyisen tilanteen mukaista menetystä. Muistuttaja varautuu ilmoittamaan uusista menetyksistä, jos lammen pinnan annetaan nousta pysyvästi. AA:n muistutus (Jaakkola RN:o 130:67): Hankkeesta ei aiheudu peltojen viljelyyn haittavaikutusta. Metsäalueelle aiheutuvasta haitasta on hakemuksessa laskettu korvaus. Aiheutuvat vahingot ovat hyvin vähäiset. BB:n muistutus (Niemi RN:o 106:23 Mutapalstan 426-4054-878-35 osakkaana): Mutapalstan alueen vettymisestä aiheutuva haitta on arvioitu hakemuksessa ja siitä on esitetty korvaus. Aiheutuvat vahingot ovat hyvin vähäiset. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Käsämänlammen pengerrysyhtiölle Käsämänlammen ennallistamista varten luvan seuraaviin toimenpiteisiin Liperin kunnan Liperin kylässä: Käsämänlammen pengerrysalueen kuivatuskanavan ruoppaus laskeutusaltaan rakentaminen kuivatuskanavaan Viinijärven vesialueen ruoppaus kuivatuskanavan suun edustalla pengerrysalueen pumppaamon poisto ja vedenpumppauksen lopettaminen. Maa-alueen vettymisvahingoista määrätään korvaukset (lupamääräys 6) niille tiloille, joilta ei ole suostumusta hankkeelle. Hankkeesta ei aiheudu ennalta arvioiden muita vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä.
7/12 Hankkeen suunnitelma 1. Kuivatuskanavan ruoppaus, kanavan pohjakynnys, kuivatuskanavan laskeutusallas ja kanavan suun vesialueen ruoppaus tehdään hakemuksen liitteenä 15 olevan toimenpidekartan 1:4 000/22.11.2010 sekä hakemuksen täydennyksenä aluehallintovirastoon 21.3.2011 saapuneiden ruopattavan kanavan asemapiirustuksen sekä ruopattavan kanavan ja laskeutusaltaan leikkauspiirustusten mukaisesti. Töiden ajoitus 2. Rakentamistyöt on tehtävä siten, että töistä vesistölle ja sen käytölle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Ruoppaus ja muut vesistön samentumista aiheuttavat työt on tehtävä ajalla 1.10. 30.4. Ruoppausmassojen läjitys 3. Ruoppaus- ja kaivumassat on läjitettävä maa-alueelle korkeustason N 60 +79,10 m yläpuolelle tai tämän korkuisen suojapenkereen taakse siten, että massoja ei pääse valumaan vesistöön. Jälkihoito ja kunnossapito 4. Työskentely- ja läjitysalueet on siistittävä ja maisemoitava ympäristöön sopiviksi. Alueet on pidettävä kunnossa siihen asti, kunnes ne ovat palautuneet luonnontilaa vastaavaan tilaan. Rakentamisaika 5. Rakennustyöt on tehtävä valmiiksi kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Korvaukset 6. Luvan saajan on maksettava vedenkorkeuden noususta aiheutuvista vettymisvahingoista tilojen omistajille kertakaikkisena korvauksena: Tila Jaakkola RN:o 130:67 Niemi RN:o 106:23 (yht. maa-alueen Mutapalsta 426-405-878-35 osakastilana) Korvaus 93 euroa 133 euroa Korvaukset on maksettava ennen rakentamistöiden aloittamista, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman (= eräpäivä). Maksun viivästyessä korvauksille on maksettava eräpäivän ja maksupäivän väliseltä ajalta korkolain mukainen viivästyskorko. Ilmoitukset 7. Töiden aloittamisajankohta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
8/12 Ratkaisun perustelut Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois- Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. Ohjaus ennakoimattoman vahingon varalta Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Käsämänlammen pengerryskuivatushanke on toteutettu ennen vesilain (264/1961) voimaantuloa voimassa olleen vesioikeuslain (31/1902) perusteella. Hankkeelle ei ole tuolloin vaadittu vesioikeuslain mukaista lupaa. Pengerrysyhtiön osakkaiden uusittu kustannusosittelu on hyväksytty vesilain mukaisessa ojitustoimituksessa toimitusmiesten päätöksellä 11.5.1978. Luvan hakijana on pengerrysyhtiö, joka on tehnyt päätöksen pengerryskuivatuksesta luopumisesta. Hakemuksessa esitetyt rakentamistoimenpiteet ovat tarpeen Käsämänlammen ennallistamista varten. Hanke parantaa kalaston ja vesilinnuston elinolosuhteita. Toimenpiteet edistävät hajakuormituksen pidättymistä Käsämänlampeen ja vähentävät Viinijärven kuormitusta. Hankkeen hyötynä on myös pengerryskuivatuksesta aiheutuvien kustannusten (pumppauskustannukset 1000 2000 euroa vuodessa) säästyminen. Hankkeen toimenpiteet ovat yksityisten omistamille tiloille Käsämänlammen pengerryskuivatusalueelle perustettujen luonnonsuojelualueiden hoitosuunnitelman mukaisia. Pengerryskuivatuksen pumppauksen lopettaminen huonontaa maankuivatusta pengerryskuivatushankkeen hyötyalueella. Hakemukseen on liitetty pengerrysyhtiön osakkaiden hyötyalueen maanomistajina antamat suostumukset hankkeelle lukuun ottamatta kahta kiinteistöä. Näiden kiinteistöjen metsämaata oleville alueille aiheutuvasta vettymisvahingosta määrätään korvaukset (lupamääräys 6). Aluehallintovirasto muuttaa hakemuksen vahingonarviota siten, että metsäalueen maanarvojyvä on 1,0 hakemuksen vahingonarviossa esitetyn 0,3:n sijasta. Vahinkoarvion perusteita on selostettu enemmän jäljempänä lausunnossa muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin. Rakentamisesta ei aiheudu, hakemukseen liitetyt suostumukset huomioon ottaen, ennalta arvioiden muita korvattavia vahinkoja, haittoja ja edunmenetyksiä. Hankkeesta aiheutuu työnaikaista vesistön samentumista työkohteiden ympäristössä. Kun työ ajoittuu talveen, on haitta vesistön käytölle vähäinen. Käsämänlammen vedenkorkeus nousee Viinijärven vedenkorkeuden tasolle. Keskivedenkorkeuden nousun vuoksi pysyvästi veden alle jäävän maa-alueen kiinteistöjen omistajat ovat luvan hakijana olevan pengerrysyhtiön osakkaita ja antaneet suostumuksen hankkeelle. Hakijalla on näiden suostumusten perusteella oikeus veden alle jäävään maa-alueen vesialueeksi muuttamiseen. Hakijalla on myös
9/12 maanomistajien suostumus laskeutusaltaan tekemiseen ja läjityksiin toisen maaalueelle. Hankkeen toimenpiteet eivät vaaranna vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisesti laaditun vesienhoitosuunnitelman vesiensuojelutavoitteiden saavuttamista. Edellä sanotun perusteella hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin nojalla olemassa. Näin ollen ja koska hakijalla on oikeus hankkeen toteuttamiseksi tarvittaviin ja veden alle jääviin alueisiin, lupa voidaan myöntää. Asiaan on sovellettu 1.1.2012 voimaan tulleen vesilain (587/2011) 19 luvun 3 :n 1 momentissa olevan siirtymäsäännöksen perusteella aikaisempaa vesilakia (264/1961). Lausunto muistutuksissa esitetyistä vaatimuksista Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on puoltanut hanketta. Läjitysalueen maisemoinnista on annettu lupamääräys. AA (Jaakkola RN:o 130:67): Hakemuksen suunnitelma ja sen liitteenä oleva Jaakkolan tilaa koskeva vettymisvahingonarvio perustuu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa laadittuun selvitykseen. Aluehallintovirasto pitää vahingonarviossa esitettyjä maanpinnan korkeustietoja luotettavina. Muistuttajien vaatima lisäselvitys ei ole tarpeen. Tilan vettyvä alue on metsämaata, jonka maanpinnan korkeus on keskimäärin +79,40 m. Tilalla ylempänä sijaitsevan pellon alareunan kohdalla maanpinnan korkeus on alimmillaan noin +82,0 m. Vedenkorkeuden nousun jälkeen Käsämänlammen keskivedenkorkeus (MW) on +78,74 m, keskiylivedenkorkeus (MW) +79,09 ja ylin vedenkorkeus (HW) +79,47 m. Edellä mainittujen korkeustietojen perusteella arvioituna Käsämänlammen vedenkorkeuden nousu ei huononna Jaakkolan tilan pellon kuivatusta. Aluehallintovirasto muuttaa tilan metsämaan vettymisvahingonarviota niin, että vahinko lasketaan käyttäen maanarvojyvänä 1,0 (hakemuksessa 0,3). Tarvetta muuttaa tilan vettyvän metsämaan (0,22 ha) vettymisvahinkoastetta kuvaavaa vettymisjyvää (0,18) eikä metsämaan arvona käytettyä maakauppojen keskihintaa 2 356 /ha ei ole. Näin muutettuna tilan vettymisvahinko 0,22 hehtaarin suuruisella metsäalueella on: 0,22 ha x 1,0 x 0,18 x 2 356 /ha = 93. BB (Niemi RN:o 106:23 yhteisen maa-alueen Mutapalsta 426-405-878-35 osakastilana): Mutapalstalla oleva vettyvä alue on metsämaata, jonka maanpinnan korkeus on keskimäärin +79,30 m. Vedenkorkeuden nousun jälkeen Käsämänlammen keskivedenkorkeus on +78,74 m, keskiylivedenkorkeus +79,09 ja ylin vedenkorkeus +79,47 m. Näiden korkeustietojen perusteella Mutapalstan maa-alue ei jää pysyvästi veden alle eikä keskimääräinen tulva ulotu alueelle. Ylimmät tulvat voivat ulottua alueelle.
10/12 Käsämänlammen vedenkorkeuden nousu ei estä alueen käyttöä mutapalstan alkuperäiseen tarkoitukseen eikä lintutornin rakentamista. Aluehallintovirasto muuttaa Mutapalstan vettyvän metsämaan vettymisvahingonarviota niin, että vahinko lasketaan käyttäen maanarvojyvänä 1,0 (hakemuksessa 0,3). Tarvetta muuttaa vettyvän metsämaan (0,39 ha) vettymisvahinkoastetta kuvaavaa vettymisjyvää (0,29) ja metsämaan arvona käytettyä maakauppojen keskihintaa 2 356 /ha ei ole. Näin muutettuna vettymisvahinko on 0,39 hehtaarin suuruisella vettyvällä metsäalueella: 0,39 ha x 1,0 x 0,29 x 2 356 /ha = 266,50. Lupamääräyksessä 6 määrätty korvaus on Mutapalstan osakastilan RN:o 106:23 osalta puolet tästä eli 133. Lainkohdat KÄSITTELYMAKSU Vesilain (264/1961) 2 luvun 3, 6 :n 2 momentti ja 11 luvun säännökset Vesilain (587/2011/) 19 luvun 3 :n 1 momentti Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 220. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Perustelu: Alempana mainitun valtioneuvoston asetuksen maksutaulukossa mainitun muun vesilain mukaisen päätöksen maksu on 1 220. Vesilain (264/1961) 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Liperin kunnanhallitus Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue / kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla Mikkelissä ja päätöksestä kuulutetaan Liperin kunnan virallisella ilmoitustaululla.
11/12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Viljo Mikkonen Antti Ylitalo Aune Mielonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen ja Antti Ylitalo. Asian on esitellyt ympäristölakimies Aune Mielonen.
12/12 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.2.2012. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (015) 760 0150 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.