Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi Väitöskirja 2009 Lainsäätämisprosessit 1966-2001 Lainsoveltamiskäytännöt 1966-2006 Laintulkinnalliset kysymykset Kainulainen, Heini (2009). Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 245. 1
Väikkäri: aineistot Lainsäätämisasiakirjat 1969-2001 Oikeustilastot: poliisi, syyttäjä, tuomioistuin Itse kerätty asiakirja-aineisto seuraamuksista (N=677/1370/510/763) Haastatteluaineisto (N=24/18/7) Luennon teemoja: Haitat käytön rangaistavuudesta Rikosoikeudellinen huumekontrolli Käyttäjien hoito osana rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää 2
Huumeiden käyttö Nuoruuteen kuuluvaa kokeiluhalua? Rikos? Sairaus? Pakoa sosiaalisesta huonoosaisuudesta? Hakkarainen, Pekka 2004. Sosiaalisten ongelmien määrittely Teoksessa Sosiologisia karttalehtiä, s. 257 Vuoden 1972 huumausainelaki Erimielisyys huumeiden käytön kriminalisoimisesta. Rikosoikeuden viimesijaisuus. Rangaistusjärjestelmän yleisestävyys/erityisestävyys. Kontrollista voi aiheutua enemmän haittaa kuin huumeiden käytöstä. Pidäke etenkin nuorison huumekokeiluille. 3
Poliisin tietoon tullut huumausainerikollisuus 1995-2009 20000 15000 10000 5000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Huumausaineen käyttörikos Huumausainerikos Huumausainerikoksen valmistelu Huumausainerikoksen edistäminen Törkeä huumausainerikos Lähde: Laskettu Tilastokeskuksen luvuista Piiloon jäävä rikollisuus on varsin suurta 450 000 suomalaista on käyttänyt huumeita joskus elämänsä aikana. 100 000 suomalaista on käyttänyt huumeita viimeisen vuoden aikana. 40 000 suomalaista on käyttänyt huumeita viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Huumeiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan 14 500 19 000. Lähde: Väestökyselyt (THL: Hakkarainen, Pekka & Metso, Leena) & Partanen et al. 2007 (YKP 5/2007) 4
Poliisikontrollin kohteeksi joutuu Kokeilijoita Satunnaiskäyttäjiä Viihdekäyttäjiä Säännöllisesti huumeita käyttäviä Huumeriippuvaisia ongelmakäyttäjiä Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset ja niistä annetut seuraamukset vuosina 1997-2008 20000 15000 10000 5000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Syyttämättä jättämättä Rangaistusmääräys Rang. t:tta Sakko Ehdollinen vankeus Ehdoton vankeus 5
Rangaistuskäytännöstä (1/2): 63 % tuomittu sakkoihin 33 % vankeusrangaistukseen 4 % SJP/rang. t:tta Rangaistuskäytännöstä (2/2): 8 % SJP:stä tehty hoidon takia Sakoissa keskimäärin 22 päiväsakkoa Törkeästä huumausainerikoksesta tuomitaan yleensä 3 v 3 kk ehdotonta vankeutta 6
Rangaistusvankien päärikoksena huumausainerikos (1.5.) 600 500 400 300 200 100 0 1996 1997 N = vankien määrä % = kaikista vangeista 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20 15 10 5 0 Hoito osana rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää SJP/Rang. t:tta Valinta ehdollisen tai ehdottoman vankeuden välillä Osana yhdyskuntapalvelua (10h/200h)/ nuorisorangaistusta Käytännössä merkittävin vankilassa rangaistusaikana annettu hoito Sopimushoito suunnitteilla 7
Hoito osana rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää Voi estää sakon muuntamisen vankeudeksi Ajokortin menetys Huumeiden käyttäjät hoitoon: V. 2001 huumausaineen käyttörikosuudistus Pelkkä hoitoon hakeutuminen on riittävää Lievissä rikoksissa: sakon tilalla SJP Alaikäiset rikoksentekijät: puhuttelu - SJP 8
Hoitoonohjaaminen Eri viranomaisten pitäisi yhteistyössä sopia toimivista järjestelyistä. Poliisin rooli. Poliisikontrollin kohteiksi joutuneiden huumeiden käyttäjien hoitoonohjaaminen on käytännössä harvinaista. Miksi käyttäjiä ei saada hoitoon (1/2) Kaikilla käyttäjillä ei ole hoidon tarvetta, henkilö ei myönnä ongelmaansa, ei halua ainakaan vielä hoitoa, pienen sakon välttäminen ei ole tarpeeksi suuri kannustin Poliisi ei ole uskottava hoidontarjoaja, lainvalvontavo:lla ei riittävästi tietoa, mihin ohjata Paikkakunnalla ei ole sovittu toimivasta hoitoonohjauksesta/sen päivittämisestä 9
Miksi käyttäjiä ei saada hoitoon (2/2) Tarjolla ei ole riittävän nopeasti/laajuudessa hoitoa tai ainakaan halutussa muodossa, kunnilla ei ole maksuhalukkuutta. Käyttäjä on syyllistynyt lukuisiin rikoksiin, jolloin rangaistuksesta luopuminen ei tule kyseeseen (vankilalle vaihtoehtoina: YKP/sopimushoito). Entäs jos sakon voisi välttää käyttämällä terveysneuvontapisteiden palveluja? Kritiikin kohteita: Huumausaineen käyttörikosuudistuksen jälkeen repressiivinen kontrolli on kiristänyt otettaan. Huumausainekontrolli on keskittynyt huumeiden käyttäjien ympärille. Poliisisointi: tarvittaisiinko kuitenkin enemmin tukea, apua & hoitoa. Seuraamusjärjestelmässä tarvitaan sakottamisen ja vankilan tilalle vaihtoehtoja. Rikosoikeudellinen järjestelmä sortaa erityisesti huumeiden ongelmakäyttäjiä. 10
Kysymyksiä Pitäisikö rikosoikeudellisessa järjestelmässä pyrkiä tehostamaan hoitoonohjausta? Hoidon vapaehtoisuus ongelmana? Pitäisikö hoitoa ja rangaistusta yhdistää: esim. sopimushoito ja/tai muita uusia seuraamuksia? 11