Toimikunnan tehtävä oli asettamispäätöksen mukaan seuraava:

Transkriptio

1 Oikeusministeriölle Oikeusministeriö asetti 10 päivänä lokakuuta 2001 toimikunnan valmistelemaan nuoria rikoksentekijöitä koskevan seuraamusjärjestelmän uudistamista.

2 Toimikunnan tehtävä oli asettamispäätöksen mukaan seuraava: Toimikunnan tehtävänä on tarkastella nuoria rikoksentekijöitä koskevan seuraamusjärjestelmän uudistamistarpeita laaja-alaisesti. Toimikunnan yleisenä tavoitteena on suuremman painon antaminen erityisestäville näkökohdille sekä seuraamusten valintakriteerien että seuraamusten sisällön suhteen siten, että kuitenkin asianmukaisesti otetaan huomioon rikosoikeudellisen suhteellisuusperiaatteen sekä yhdenvertaisuusperiaatteen ja ennustettavuuden vaatimukset. Pääpaino nuorten seuraamusjärjestelmän kehittämisessä on oltava vapaudessa täytäntöön pantavissa seuraamuksissa. Toimikunnan on selvitettävä nuorisorikollisuuden tämänhetkinen tila ja erityisesti arvioitava suomalaiseen ja kansainväliseen kehitykseen pohjautuen sitä, miten nuorisorikollisuus seuraavan kymmenen vuoden aikana kehittyy. Arvioinnissa on otettava huomioon vuotiaiden rikollisuuden lisäksi myös rikosoikeudellista vastuuikärajaa nuorempien tekemät rangaistavaksi säädetyt teot sekä jo täysi-ikäisyyden saavuttaneet ns. nuoret aikuiset. Tarkasteltavaksi tulevat rikosoikeudellinen syyntakeisuusikäraja ja nykyinen nuoria koskeva seuraamusjärjestelmä. Tässä yhteydessä on selvitettävä, miltä osin ja miten nykyisiä seuraamusvaihtoehtoja on kehitettävä, jotta ne ottaisivat paremmin huomioon tulevien vuosien nuorisorikollisuusongelmat. Arvioidessaan ehdottoman vankeuden käyttöedellytyksiä nuorten rikoksentekijöiden kohdalla toimikunnan on selvitettävä esimerkiksi se, tarvitaanko lainsäädännössä ohjeistusta vankeusrangaistuksen käytölle silloin, kun kyseessä ovat rikoksensa vuotiaana tehneet nuoret. Samoin olisi arvioitava se, olisiko nuorille tuomitun vankeusrangaistuksen sisältöä kehitettävä hoidollisempaan suuntaan esimerkiksi kansainvälisten kokemusten pohjalta. Ehdollista vankeutta arvioidessaan toimikunnan pitäisi kiinnittää erityistä huomiota ehdolliseen vankeuteen liittyvään valvontaan. Toimikunnan on arvioitava, minkälaisissa tilanteissa ja millä edellytyksillä ehdolliseen vankeuteen on liitettävä valvonta. Samoin on selvitettävä, olisiko valvontaan määräämisen edellytyksistä säänneltävä nykyistä täsmällisemmin. Toimikunnan tehtävänä on myös arvioida valvonnan sisältöä, muun muassa sitä, voisiko ehdollisen rangaistuksen tehosteena käyttää myös velvoittavuudeltaan eriasteista valvontaa. Yksi nykyisen seuraamusjärjestelmän arviointiin liittyvä toimikunnan tehtävä on selvittää, voidaanko nuorisorangaistusta kehittää saatujen kokemusten perusteella niin, että se voitaisiin sisällyttää vakinaiseksi osaksi seuraamusjärjestelmää. Toimikunnan on tarkasteltava muun muassa nuorisorangaistukseen sisältyvää nuorisopalvelua ja valvontaa koskevan jaottelun mielekkyyttä sekä sitä, olisiko alustavasta toimeenpanosuunnitelmasta säädettävä laissa. Alustavaa toimeenpanosuunnitelmaa on mahdollisuuksien mukaan tarkasteltava henkilötutkinnan osana. Toimikunnan on myös selvitettävä, onko tarvetta tarkistaa nuorisorangaistuksen ehtojen rikkomisesta seuraavia sanktioita ja mitä keinoja tähän olisi käytettävissä sekä olisiko nuorisorangaistuksen suhteesta muihin seuraamuksiin säädettävä nykyistä täsmällisemmin. Lisäksi on selvitettävä, pitäisikö nuorisorangaistukseen tuomittavien yläikärajaa nostaa. Nykyisin käytössä olevien seuraamusten arvioinnin lisäksi toimikunnan on muun muassa kansainväliseen vertailuun nojautuen selvitettävä mahdollisuudet ottaa käyttöön erityisesti sellaisia nuorille tarkoitettuja uusia seuraamusvaihtoehtoja, jotka toimivat vankeusrangaistuksen vaihtoehtona. Toimikunnan on esimerkiksi arvioitava voidaanko rangaistusvaroitus ottaa käyttöön eräissä syyttämättä jättämisen tilanteissa ja tuoda ns. ehdollista syyttämättä tai tuo-

3 mitsematta jättämistä koskevat menettelyt järjestelmällisemmin osaksi suomalaista seuraamusvalikoimaa, sekä tarvittaisiinko tällaisten menettelyjen tukemiseksi mahdollisesti lainsäädännöllisiä muutoksia. Muita suomalaisessa järjestelmässä uusia seuraamusmuotoja, joita toimikunnan on arvioitava, ovat nopeasti täytäntöön pantavat lyhyet vapausrangaistukset, esimerkiksi aresti tai sähköisesti valvottu kotiaresti. Lisäksi toimikunnan on oltava yhteistyössä sopimushoitoa pohtivan toimikunnan kanssa siltä osin kuin sopimushoito tulisi kyseeseen nuorten seuraamusmuotona. Seuraamusjärjestelmän uudistamisen lisäksi toimikunnan on selvitettävä, onko syytä tarkistaa nuorten tekemien rikosten esitutkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä koskevia säännöksiä. Selvitettäväksi tulevat ainakin prosessin nopeuttamista koskevat kysymykset sekä nuoria koskevan asiantuntemuksen keskittämistä koskevat asiat. Toimikunnan pitää myös tarkastella laajaalaisesti viranomaisyhteistyön laatua nuorten rikosasioissa ja ehdottaa keinoja sen tehostamiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorille suunnattujen tukipalvelujen mahdollisimman varhaiseen saatavuuteen sekä jatkuvuuteen (ennen rangaistuksen täytäntöönpanoa, sen aikana ja rangaistuksen suorittamisen jälkeen). Toimikunta laatii ehdotuksen henkilötutkintaa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Toimikunnan on myös pohdittava sovittelun merkitystä ja kehittämistä nuorten rikoksiin puututtaessa. Tarkasteltavaksi kuuluu sovittelun käyttö myös alle 15-vuotiaiden lasten tekemien rikosten osalta. Edellä mainittujen rikosoikeudellista järjestelmää koskevien tai siihen liittyvien tehtävien lisäksi toimikunnan on selvitettävä puuttumistapoja rikosoikeudellista vastuuikärajaa nuorempien lasten tekemiin rikoksiin. Tässä yhteydessä olisi esitettävä mahdollisimman kokonaisvaltainen arvio niistä nykyisistä sosiaali- ja oikeusviranomaisten toimenpiteistä, jotka kohdistuvat rikoksia tehneisiin vastuuikärajaa nuorempiin lapsiin, ja ehdotettava mahdollisia muutoksia. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota rikosoikeusjärjestelmän, sosiaalilainsäädännön ja koulun yhteentoimivuuteen sekä vanhempien osallistumisen korostamiseen. Seuraamusjärjestelmää sekä esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä koskevien säännösten uudistamista koskevat ehdotuksensa toimikunnan on laadittava hallituksen esityksen muotoon. Toimikunnan toimikausi päättyi asettamispäätöksen mukaan 31 päivänä joulukuuta Määräaika on toimikunnan pyynnöstä jatkettu päättymään 28 päivänä helmikuuta Toimikunnan puheenjohtajana on toiminut johtaja Kirsti Nieminen Keravan vankilasta. Jäseniksi kutsuttiin yhteiskuntatieteiden maisteri Tarja Juvonen, käräjätuomari Matti Lahti Espoon käräjäoikeudesta, johtaja Tapio Lappi-Seppälä Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta, erikoissuunnittelija Jaana Leino Rikosseuraamusviraston Kriminaalihuoltolaitoksesta, komisario Vesa Lilja Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksesta, apulaisosastopäällikkö Jarmo Littunen oikeusministeriöstä, toiminnanjohtaja Hannu Penttinen Aseman Lapset ry:stä, lainsäädäntöneuvos Paula Puoskari oikeusministeriöstä, ylitarkastaja, sittemmin neuvotteleva virkamies Kauko Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä ja kihlakunnansyyttäjä Leena Salovartio Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirastosta. Toimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi kutsuttiin dosentti Janne Kivivuori Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta, professori Pekka Koskinen Helsingin yliopistosta, yhteiskuntatieteiden tohtori Tapio Kuure Tampereen yliopistosta, oikeustieteen tohtori Sami Mahkonen oikeusministeriöstä, professori Ari-Matti Nuutila Turun yliopistosta, lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist

4 oikeusministeriöstä ja lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa oikeusministeriöstä. Oikeusministeriö on täydentänyt toimikunnan asettamispäätöstä 30 päivänä marraskuuta 2001 tehdyllä päätöksellä siten, että asiantuntijaksi on kutsuttu myös asianajaja Marja Toivio-Kaasinen. Toimikunnan päätoimisena sihteerinä on toiminut erityisasiantuntija Janne Kanerva oikeusministeriöstä. Sivutoimisina sihteereinä ovat toimineet erityissosiaalityöntekijä Leo Heikkilä ja oikeustieteen kandidaatti Tuuli Herlin. Toimikunta otti nimekseen nuorisorikostoimikunta ja valitsi varapuheenjohtajakseen Penttisen. Toimikunta on kokoontunut 48 kertaa. Sen työtä on järjestänyt työvaliokunta, johon ovat kuuluneet puheenjohtajana Nieminen, jäseninä Juvonen, Lappi-Seppälä, Littunen ja Penttinen sekä sihteerinä Kanerva. Toimikunnalla on ollut kolme alaryhmää niiden alueisiin kuuluvien kysymysten valmistelua varten. Prosessiryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana Lahti, jäseninä Leino, Lilja ja Salovartio sekä sihteerinä Herlin, seuraamusryhmään puheenjohtajana Lappi-Seppälä, jäseninä Lahti, Littunen ja Puoskari sekä sihteerinä Kanerva ja sosiaaliryhmään puheenjohtajana Penttinen, jäseninä Juvonen ja Salo sekä sihteerinä Heikkilä. Lisäksi nuoren rikoksentekijän tilanteen selvittämiseen liittyvää lainsäädäntöä on käsitelty ryhmässä, jonka ovat muodostaneet puheenjohtajana Lahti, jäseninä Juvonen ja Leino sekä sihteerinä Herlin. Pysyvät asiantuntijat ovat osallistuneet alaryhmien toimintaan. Toimikunta on pysyvien asiantuntijoiden lisäksi asiantuntijoina kuullut professori Per Ole Träskmania, psykiatri Jari Sinkkosta, professori Mika Ojakangasta, psykologi Ulla Kalimaa, professori Lea Pulkkista, kihlakunnansyyttäjiä Pekka Niskasta ja Jorma Mikkosta, Kriminaalihuoltolaitoksen projektityöntekijää Marko Tiilikaista ja aluetoimiston johtajaa Pekka Kepasta, Kokkolan kaupungin sosiaaliturvajohtajaa Matti Kaivosojaa ja Helsingin kaupungin erityissosiaalityöntekijää Jaana Yläholloa. Toimikunnan mietintö on kaksiosainen. Ensimmäinen osa sisältää hallituksen esityksen muotoon laaditut lakiehdotukset, jotka koskevat esitutkintaa, oikeudenkäyntiä, nuoren rikoksentekijän tilanteen selvittämistä ja seuraamusjärjestelmää. Mietinnön toinen osa sisältää toimikunnan kannanotot muihin kysymyksiin sekä erilaisia vertailu-, tausta- ja tilastotietoja. Kansainvälisen vertailun tietoja on tarkistettu ja täydennetty kahdeksalle valtiolle lähetetyllä kirjallisella kyselyllä. Mietinnössä on otettu huomioon eduskunnan tammi- ja helmikuussa 2003 hyväksymät esitutkintalakia, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettua lakia ja rikoslakia sekä henkilötietojen käsittelyä poliisitoimessa koskevat lait. Saatuaan työnsä valmiiksi toimikunta luovuttaa mietintönsä kunnioittavasti oikeusministeriölle.

5 Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2003 Kirsti Nieminen Tarja Juvonen Matti Lahti Tapio Lappi-Seppälä Jaana Leino Vesa Lilja Jarmo Littunen Hannu Penttinen Paula Puoskari Kauko Salo Leena Salovartio Janne Kanerva