Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumisen seuranta. Seurantakausi 1.8.2010-31.12.2012

Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumisen seuranta Seurantakausi 1.8.2010-31.12.2012 16.4.2013 1

2

Sisällysluettelo 1 Tausta ja raportin sisältö... 5 2 Hankerahoituksen kohdistuminen suhteessa maakuntaohjelmaan... 6 2.1 Toimintalinja 1... 7 2.2 Toimintalinja 2... 8 2.3 Toimintalinja 3... 9 2.4 Toimintalinja 4... 10 2.5 Kehittämishankkeet... 11 2.6 Yritystuet... 13 3 Rahoituslähdekohtainen tarkastelu... 16 3.1 EAKR-yritystuet... 16 3.2 ELY:n kansalliset tuet... 18 3.3 TEKES-rahoitus... 19 3.4 Finnveran rahoitus... 22 3.5 EAKR- ja ESR-kehittämishankkeet... 24 3.6 Muut rahoitetut kehittämishankkeet... 27 3.7 Maaseudun kehittämisrahaston hankkeet... 28 LIITTEET... 31 3

4

1 Tausta ja raportin sisältö Tässä raportissa kuvataan Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumista. Mittapuu on valtion ja EU:n yritys- ja kehittämisrahoituksen kohdistuminen maakuntaohjelman painoaloille. Aineiston muodostavat eri rahoituslähteistä kootut hanketiedot ajalta 1.8.2010-31.12.2012 1. Hanketiedot on koottu EURA2007- rakennerahastotietopalvelusta ja muista rahoittajaviranomaisilta saaduista aineistoista. Tarkastelujakso päättyy vuoden 2012 lopussa. Tässä analyysissä käytetyt rahoituslähteet olivat seuraavat: - Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Euroopan sosiaalirahasto (ESR) - TEKES-rahoitus - Finnvera - Kansalliset tuet (yrityksen kehittämisavustus, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus, energiatuki) - Maakunnan kehittämisraha, Pohjois-Savon kehittämisrahasto - Maaseudun kehittämisrahasto (pl. suorat maatilatuet) Raportti on rakenteeltaan ja tarkastelunäkökulmiltaan samanlainen kuin syyskuussa 2012 julkaistu edellinen seurantaraportti. Soveltuvin osin tehdään vertailua mahdollisista muutoksista rahoituksen kohdentumisessa eri seurantajaksoilla. 1 Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 kesäkuussa 2010 5

2 Hankerahoituksen kohdistuminen suhteessa maakuntaohjelmaan Tässä luvussa on kuvattu rahoituksen kohdentumista maakuntaohjelman toimintalinjoihin ja painopisteisiin. Rahoituslähdekohtainen tarkastelu on esitetty luvussa 3. Seurantakauden 1.8.2010-31.12.2012 kokonaisrahoitusvolyymi on ollut noin 237 milj.. Yleisesti todetaan, että rahoituksen suuret volyymit kohdistuvat toimintalinjaan 1. Kyseiseen talouden uudistamiseen tähtäävän toimintalinjaan on kohdistunut noin 57 % seurantakauden rahoituksesta (134 milj. ). Myönnetty rahoitus on kohdistunut hyvin maakuntaohjelman valituille kärkialoille ja niiden kehittämistavoitteiden tukemiseen, sillä noin 9 % viranomaisten hyväksymästä rahoituksesta ei tarkastelun perusteella toteuta maakuntaohjelman tavoitteita. Rahoituksen kohdentuminen maakuntaohjelman toimintalinjoille 1.8.2010-31.12.2012 - Talouden uudistuminen TL 1 134 013 001 - Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL 2 20 711 527 - Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi 9 756 500 - Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus TL 4 29 303 258 - Läpileikkaava teema: Kuopio t&k&i veturina, Itä-Suomi yhteistyö, elinkeinoelämän kansainvälistyminen 8 373 456 Toimintalinja 1 viime vuonna (2012) kohdistunut rahoitus oli noin 48 milj.. Toimintalinjojen 2 ja 3 saama rahoitus hieman yli kaksinkertaistui vuonna 2012 verrattuna edelliseen seurantakauteen. Toimintalinja 4 rahoitus lähes kolminkertaistui, johon on vaikuttanut mm. laajakaistahankkeiden saama rahoitus. Edellä mainittujen summien lisäksi vuosina 2011-2012 Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt maataloustukia yhteensä 294,4 milj. seuraavasti (pl. hanke- ja yritystuet): Maatalouden suorat tulotuet 274 milj. Maatalouden ympäristötuen erityistuet 8,3 milj. Maatalouden investointiavustukset 6,2 milj. Nuoren viljelijän aloitusavustukset 2,8 milj. Kalatalous 3,1 milj. Edellä mainittujen tukien lisäksi vuosina 2011-2012 myönnettiin maatalouden korkotukilainoja 22,8 milj.. Myöskään Finnveran myöntämää rahoitusta ei ole esitetty yllä olevassa kuvioissa. Finnveralta saadut tiedot eivät olleet riittävän yksityiskohtaisella tasolla, jotta niiden kokonaisvaltainen sijoittaminen maakuntaohjelman toimintalinjoille ja painopisteisiin olisi onnistunut. Seurantakauden aikana Finnveran myöntämänä rahoituksen kokonaissumma on noin 138 milj.. Tästä summasta noin 34,5 milj. oli saatujen tietojen perusteella yksilöitävissä maakuntaohjelmaan ja sen toimintalinjaan 1. Tämä rahoitus näyttää kohdistuneen pääasiassa metallituotteiden valmistukseen (13,1 milj. ). Muita merkittäviä ovat olleet mm. puuhun perustuva valmistus (4,7 milj. ) sekä matkailua palveleva toiminta (4,7 milj. ). 6

Toimialajaottelun perusteella osa noin 40 milj. :sta on todennäköisesti edistänyt jotakin maakuntaohjelman painopistettä. Noin 63,6 milj. ei tietojen yleisyyden vuoksi voida luokitella suhteessa maakuntaohjelmaan. Oletettavaa kuitenkin on, että ainakin osa kuljetus- ja ajoneuvojen korjausalan saamasta rahoituksesta toteuttaa maakuntaohjelmaa. 2.1 Toimintalinja 1 Toimintalinjan yleiset painopisteet ovat pk-yritysten kilpailu- ja uudistumiskykyä parantavat palvelut, uusien innovaatioiden löytäminen ja markkinalähtöisten tuotteiden aikaansaaminen, uusyritysperustannan tukitoimet, yritysten toimitilahankkeet ja maatalouden rakennekehityksen tukeminen. Teknologiateollisuuden kilpailukyvyn lisääminen (35,7 milj. ), maito- ja muun elintarviketalouden kehittäminen (25,5 milj. ), metsäteollisuuden uudistuminen (23,4 milj. ), lääkeklusterin vahvistaminen (17,4 milj. ), ja mittaus- ja sensoriteknologian kehittäminen (19,8 milj. ) ovat korostuneet maakuntaohjelman 2011 14 tavoitteita toteuttavassa rahoituksessa ohjelman 2,5 toteutusvuoden aikana. Biojalostukseen, -öljyyn ja energiateknologiaan on panostettu noin 12,6 milj.. Matkailuun on panostettu noin 10,9 milj.. Kaikkia toimintalinjoja läpileikkaavassa teemassa rahoitus on kohdistunut eniten elinkeinoelämän kansainvälistymiseen, noin 4,1 milj.. Talouden uudistuminen TL1 134 013 001 Metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan = 23 379 208 Biojalostuksen t&k resurssien vahvistaminen ja uudet tuotteet 3 743 970 Energiateknologia, uudet biopolttoaineet 8 960 930 Mekaaninen puunjalostus 10 674 308 Teknologiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuutta nostamalla = 35 745 475 Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät 32 151 645 Sovellukset yritysverkoissa 3 593 830 Lääkeklusterin vahvistaminen = 17 366 335 Lääketutkimus ja kehitys 12 421 493 Lääkevalmistus 4 357 720 Viranomaisvalvonta 587 122 Profiloituneet innovaatioympäristöt = 57 687 083 Maitotalouden keskittymä, elintarvikejalostus 25 46 7725 Mittaustekniikan sovellukset 19 821 710 Akkuteknologia 1 287 276 Tahko-Kuopio kasvava matkailukeskus (matkailu laajemmin) 10 945 272 Läpileikkaava teema Kuopio t&k&i veturina 3 140 816, Itä-Suomi yhteistyö 1 115 560, elinkeinoelämän kansainvälistyminen 4 117 080 = 8 373 456 7

2.2 Toimintalinja 2 Toimintalinjan yleiset painopisteet ovat koulutustakuun toteuttaminen ammatillisen toisen asteen koulutuksessa sekä työssä oppimisen ja aikuiskoulutuksen resurssien lisääminen. Seurantakauden aikana maakuntaohjelman toimintalinjaan kaksi on rahoitusta kohdistunut noin 20,7 milj.. Suurin osa toimintalinjalle kohdistuneesta rahoituksesta (13,3 milj. ) on painottunut työmarkkinoiden toimintaa tukevaan koulutukseen ja erityisesti toimivan koulutusketjun rakentamiseen. Kuopion kasvun tukeminen markkinoinnin ja työvoiman saatavuuden veturina on viime vuonna saanut rahoitusta noin 4,4 milj., kun edellisessä seurannassa kyseinen painopiste ei ollut kehittämisen kohteena. Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvien toimenpiteiden kokonaisrahoitus on ollut noin 1,4 milj.. Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL2 20 711 527 Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus = 13 310 974 Työmarkkinoiden kysyntä ohjaa 1 786 825 Estetään koulupudokkuus ja tuetaan työharjoittelua 6 669 434 Aikuiskoulutus 4 854 715 Kuopion kasvu työvoiman saatavuuden veturina = 4 411 103 Kuopion kasvu ja markkinointi tukee koko maakuntaa 3 464 868 Kasvun mahdollistaminen kaavoituksella ym. puitteet 946 235 Työurien pidentäminen = 1 633 890 Varhainen puuttuminen kouluissa ja työpaikoilla 165 000 Työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointi 1 468 890 Maakuntaan muuton edistäminen = 1 355 560 Kotouttamispalvelut ja ammatillinen koulutus 1 355 560 8

2.3 Toimintalinja 3 Toimintalinjan yleiset painotukset ovat maakunnan sairastavuusindeksin ja taloudellisen huoltosuhteen kehittäminen myönteiseen suuntaan ja väestön ikärakenteen vanhenemiseen varautuminen. Toimintalinjalle myönnetty kokonaisrahoitus kaksinkertaistui vuonna 2012 suhteessa edelliseen seurantaan. Koko seurantakauden osalta koko toimintalinjan saama panostus on noin 9,8 milj.. Suurimmat kokonaisrahoitusosuudet ovat palveluyrittäjyyden (2,8 milj. ) sekä terveyden edistämisen priorisoinnin ja varhaisen puuttumisen (1,8 milj. ) painopisteissä. Viime vuonna uutena rahoituskohteena ovat olleet elämäntapa, liikunta ja ravinto-osaamiseen liittyvä kokonaisuus sekä Kuopion aseman vahvistaminen johtavana hyvinvointialan osaajana. Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 3 9 756 500 Elämäntavat ja kansansairausten ennaltaehkäisy = 5 650 728 Terveyden edistämisen priorisointi ja varhainen puuttuminen 1 809 907 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy 355 016 Tutkimustiedon jalkauttaminen 1 650 132 Elämäntavat, liikunta, ravinto-osaaminen, kulttuuri 1 835 672 Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa = 3 674 469 Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus 772 183 Palveluyrittäjyys 2 885 886 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet = 431 304 Kuopiosta johtava hyvinvointialan osaaja 300 124 Päätöksentekoa ja palveluja ohjaa tarve ja hintatietoisuus 131 180 9

2.4 Toimintalinja 4 Toimintalinjan saama kokonaisrahoitus seurantakaudella on noin 29 milj.. Viime vuonna toimintalinjan saama rahoitus lähes kolminkertaistui, johon on vaikuttanut mm. laajakaistahankkeet. Noin 8,4 milj. rahoituksesta on kohdistunut elinympäristön vetovoimaa ja matkailu edistäviin hankkeisiin ja 10,3 milj. liikenneyhteyksien kehittämiseen. Toimintalinjan painopisteistä on huomioitava, että ne ovat haastavia ja niiden edistäminen on hyvin pitkällinen prosessi. Lisäksi useat valtakunnalliset linjaukset ja päätökset vaikuttavat toimintalinjan toteutumiseen. Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus TL 4 29 303 258 Liikenneyhteydet = 10 267 225 Maakunnan ulkoiset yhteydet (Pkseutu, Pietari ja muut maakunnat 8 742 025 Maakunnan sisäiset yhteydet (Iisalmi- Kuopio-Varkaus, poikittaisyhteys, muu Pohjois-Savo) 1 525 200 Vetovoimainen ympäristö ja kestävä aluerakenne: = 19 036 033 Nopeat laajakaistayhteydet 10 626 402 Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet 8 409 630 10

2.5 Kehittämishankkeet Tavoitteena oli tarkastelle kehittämishankkeita myös yhtenä kokonaisuutena ja kuvata hieman hankkeiden sisältöjä. Tarkastelujaksolla rahoitusta saaneiden kehittämishankkeiden kokonaiskustannukset ovat noin 144 milj. (taulukko 1). Noin 32 milj. rahoituksesta on kohdistunut profiloituneiden innovaatioympäristöjen kehittämiseen. Taulukko 1. Kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus painopisteittäin (EAKR, ESR, Kansalliset, maaseutu, TEKES) (1.8.2010-31.12.2012). Ohj_linja Kust. Yhteensä 4 Profiloituneet innovaatioympäristöt 32 497 017 12 Vetovoimainen ymp. ja kest. Aluerakenne 17 302 793 2 Teknologiateoll. kilp.kykyä tuottav. nostam. 14 003 163 5 Työmarkk. toimintaa tukeva koulutus 13 305 914 Ei toteuta 10 696 472 13 Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet 10 267 225 3 Lääkeklusterin vahvistaminen 8 875 440 1 Metsäteollisuudesta bioj. ja energiatekn. 8 071 012 15 Kuopio t&k&i -veturina, I-S yht.työ, elink. kv. 7 773 906 11 Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy 5 492 852 6 Kuopion kasvu työvoimaan saatavuuden veturina 4 411 103 Toteuttaa mutta ei yksilöitävissä 3 821 998 EOS 3 188 817 7 Työurien pidentäminen 1 633 890 8 Maakuntaan muuton edistäminen 1 355 560 9 Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa 1 284 233 10 Sos.-ja terv.palv. vahvat tuot.alueet 431 304 Kaikki yhteensä 144 412 698 Suurimmat kehittämishankkeiden panostukset ovat kohdistuneet mittaustekniikkaan, laajakaistayhteyksiin 2, maitotalouteen, teknologiateollisuuteen, maakunnan ulkoisiin yhteyksiin sekä lääkekehitykseen (taulukko 2). 2 EU:maaseuturahaston tukea saavissa kunnissa kunnan oma maksuosuus laajakaistan rakentamisesta on 22 prosenttia. Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella 1186/2009. 11

Taulukko 2. Kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus maakuntaohjelman painopisteiden tarkenteisiin (EAKR, ESR, Kansalliset, maaseutu, TEKES) (1.8.2010-31.12.2012). Tarkenne Yhteensä Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt 12 871 481 Muut 10 696 472 Nopeat laajakaistayhteydet 10 626 402 Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät 10 409 333 Suomen vahvin maitotalousalue 9 586 702 Maakunnan ulkoiset yhteydet 8 742 025 Lääkekehitys 8 288 318 Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet 6 676 391 Toimiva koulutusketju 6 669 434 Tahkon-Kuopion matk. kasvu keskusten verkostona 5 470 485 Energiateknologia ja biopolttoaineet 5 332 462 Aikuiskoulutus 4 854 715 elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito 4 051 549 Sovellukset yritysverkoissa 3 593 830 Elinkeinoelämän kansainvälistyminen 3 517 530 Kuopion kasvu tukee koko maakuntaa 3 464 868 EOS 3 188 817 Kuopio t&k&i-veturina 3 140 816 Biojalostus 2 334 550 KOKO-ohjelmat 2 307 816 Koulutuksen kysyntälähtöisyys 1 781 765 Elämäntavat, liikunta, ravintoosaaminen ja kulttuuri 1 729 305 Terveyden edistämisen priorisointi SOTE-palveluissa 1 680 482 Tutkimustiedon jalkauttaminen 1 639 682 Maakunnan sisäiset yhteydet 1 525 200 Työyhteisöjen kehittäminen 1 468 890 Kotoutumisen tukeminen 1 305 560 Yritysten kehittäminen 1 228 657 Itä-Suomi yhteistyö 1 115 560 Kasvun mahdollistaminen (tutkimus- ja innovaatiotoiminta) 946 235 Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus 732 493 Viranomaisvalvonta ja yhteistyö 587 122 Palveluyrittäjyys 551 740 Mekaaninen puunjalostus 404 000 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy 355 016 Akkuteknologia ja uudet sovellukset 351 700 Kuopiosta johtava hyvinvointialan osaaja 300 124 Vesiturvallisuusosaaminen 285 525 Lääkevalmistus 165 100 Varhainen puuttuminen 165 000 Päätöksent. ja palv. ohj. tarve ja hintatietoisuus 131 180 Elämäntavat, liikunta, ravinto-osaaminen ja kulttuuri 88 367 Koulutuksen vetovoiman lisääminen 50 000 Kaikki yhteensä 144 412 698 12

2.6 Yritystuet Yritystukien kokonaistarkastelussa ovat seuraavat rahoituslähteet: - Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - TEKES-rahoitus - Kansalliset tuet (yrityksen kehittämisavustus, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus, energiatuki) - Maaseudun kehittämisrahasto (pl. suorat maatilatuet) Seurantakauden aikana yrityshankkeiden rahoitus on 92,5 milj.. Summa koostuu 621 erillisestä yritystuesta. Tässä summassa ei ole Finnveran myöntämä rahoitus (ks. luku 3.4). Edellä mainitusta summasta noin 17 milj. ei toteuta maakuntaohjelman tavoitteita tai tuista ei ollut riittävän yksityiskohtaista tietoa, jotta ne olisi voinut sijoittaa maakuntaohjelman painopisteisiin. Yritystukien painopiste on ollut teknologiateollisuudessa, elintarvikejalostuksessa, mekaanisessa puunjalostuksessa, mittaustekniikassa ja lääkeklusterissa. Lääkeklusteria lukuun ottamatta rahoitusvolyymi kasvoi tasaisesti kaikilla keskeisillä painopisteillä suhteessa edelliseen seurantakauteen Yrityshankkeiden rahoitus suhteessa maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin (1.8.2010-31.12.2012) MAKO-Tarkenne Rahoitus yht. uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät 21 742 312,43 Ei toteuta 11 182 993,08 Elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito 10 791 923,61 Mekaaninen puunjalostus 10 270 307,73 mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt 6 950 228,89 EOS 5 931 572,00 Tahkon-Kuopion matk. kasvu keskusten verkostona 5 474 787,20 Lääkevalmistus 4 192 620,00 Lääkekehitys 4 133 175,00 Energiateknologia ja biopolttoaineet 3 628 468,00 Palveluyrittäjyys 2 334 145,50 Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet 1 733 240,00 Biojalostus 1 409 420,00 Suomen vahvin maitotalousalue 1 037 550,89 Akkuteknologia ja uudet sovellukset 935 576,00 elinkeinoelämän kansainvälistyminen 599 550,00 Terveyden edistäminen ja priorisointi SOTE-palveluissa 129 425,80 Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus 39 690,00 Elämäntavat, liikunta, ravinto-osaaminen ja kulttuuri 18 000,00 Tutkimustiedon jalkauttaminen 10 450,00 Työmarkkinoiden kysyntä ohjaa 5 060,00 Kaikki yhteensä 92 550 496,13 Lukumääräisesti (196 kpl) ja rahoituksellisesti (noin 30 milj. ) yritystukia on myönnetty eniten Kuopioon. Iisalmen saama rahoitus on noin 12,6 milj. ja Siilinjärven noin 9,2 milj.. Kuopion, Iisalmen, Siilinjärven ja Varkauden (5-tien kehityskäytävä) osuus kokonaisrahoituksesta on noin 63 %. Kun mukaan otetaan vielä Lapinlahti ja Leppävirta, nousee osuus noin 72 %. 13

Yrityshankkeiden kokonaisrahoitus kunnittain ja hankkeiden lukumäärät (1.8.2010-31.12.2012) (Mukana rahoitus, joka ei toteuta maakuntaohjelman tavoitteita tai tuista ei ollut riittävän yksityiskohtaista tietoa, jotta ne olisi voinut sijoittaa maakuntaohjelman painopisteisiin) KUNTA Rahoitus yht. Kpl Kuopio 30 061 001,19 196 Iisalmi 12 609 990,00 54 Siilinjärvi 9 157 903,34 40 Varkaus 6 734 177,73 52 Lapinlahti 4 122 668,01 23 Kiuruvesi 4 035 341,20 27 Leppävirta 3 828 397,10 46 Suonenjoki 3 345 045,12 28 Keitele 3 243 481,00 11 Juankoski 3 145 795,05 18 Vesanto 2 595 362,00 15 Tuusniemi 2 503 822,80 17 Vieremä 1 824 752,57 19 Maaninka 1 537 407,00 10 Rautavaara 814 447,33 11 Rautalampi 753 252,47 15 Kaavi 705 469,73 14 Pielavesi 544 953,95 10 Tervo 537 528,56 5 Sonkajärvi 449 699,98 10 Kaikki yhteensä 92 550 496,13 621 Kuopion 22,7 milj. yrityshankkeiden rahoituksesta noin 48 % on painottunut profiloituneiden innovaatioympäristöjen kehittämiseen, erityisesti mittaustekniikkaan (6,4 milj. ), elintarvikealaan (2,9 milj. ) ja matkailuun (1,5 milj. ). Lääkeklusterin vahvistamiseen on rahoitusta kohdistunut noin 7,2 milj.. Iisalmessa yritystoiminnan kehittäminen on painottunut teknologiateollisuuteen (6,3 milj. ) ja metsäteollisuuteen (2,5milj. ). Siilinjärven 8 milj. yrityshankkeiden rahoituksesta 37 % on painottunut profiloituneiden innovaatioympäristöjen kehittämiseen erityisesti elintarvikealalla (2,9 milj. ). Toiseksi suurin panostus on ollut teknologiateollisuuteen (n. 2,2 milj. ). Varkauden yritysten saamassa rahoituksessa (4,4 milj. ) korostuu teknologiateollisuus (1,5 milj. ) ja metsäsektori (noin 1,2 milj. ) sekä akkuteknologia. 14

Kuva. 1 Yritystukien kuntakohtainen jakautuminen maakuntaohjelman painopisteisiin (1.8.2010-31.12.2012) (Mukana eivät ole hankkeet, jotka eivät toteuta maakuntaohjelman tavoitteita tai niistä ei ollut riittävän yksityiskohtaista tietoa). 15

3 Rahoituslähdekohtainen tarkastelu 3.1 EAKR-yritystuet Toimintalinjan 1 yritystukia on myönnetty seurantajakson aikana noin 24,6 milj. euroa, josta 43 % on kohdistunut maakuntaohjelman painopisteelle 2, teknologiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuutta nostamalla (taulukko 4). Painopisteellä on pyritty kehittämään nimenomaan uusia tuotannollisia ja teknologisia menetelmiä sekä parantamaan tuottavuutta (taulukko 5). Noin 16 % tuista on kohdistunut metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan painopisteelle. Rahoituksen avulla on pyritty kokonaisuudessaan vastaamaan mekaanisen puujalostuksen kehittämishaasteisiin, kuten uusien tuotteiden ja tuottavuuden kehittämiseen sekä kasvuyrittäjyyteen. Profiloituneet innovaatioympäristöt painopisteelle kohdistuneet tuet ovat rahoituksellisesti kasvaneet vuonna 2013 suhteessa edelliseen seurantakauteen. Kyseiselle painopisteelle on kohdistunut noin 16 % EAKR-TL1 yritystuista. Painopisteessä 44 % (noin 1,7 milj. ) tuesta on kohdistunut elintarvikejalostuksen kehittämiseen 3. Lähes vastaava osuus (noin 40 %) rahoituksesta on kohdistunut mittaustekniikan alalle. Noin 9,5 milj. tukipotti vetovoimaisen ympäristön ja kestävän aluerakenteen kehittämiseen pitää sisällään elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisen mm. toimitilarakentamisella. Lääkeklusterin vahvistamiseen tukia on kohdistunut noin 9 %. Klusterin vahvistamisessa pääpaino näyttää olevan lääkekehityksessä, joskin on varsin vaikeaa määritellä joidenkin yritysten kohdalla, onko kyseessä ollut lääkekehitys vai valmistus. Vuonna 2012 ei lääkeklusterin vahvistamiseen myönnetty merkittäviä tukia kyseisestä rahoitusvälineestä. Taulukko 4. EAKR-TL 1 yritystukien jakautuminen maakuntaohjelman painopisteisiin (1.8.2010-31.12.2012) Summa / Myönnetty EU- ja MKO-painopiste valtion rahoitus 2 Teknologiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuutta nostamalla 10 575 490,00 1 Metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan 3 966 330,00 4 Profiloituneet innovaatioympäristöt 3 884 690,00 ei toteuta 2 383 690,00 3 Lääkeklusterin vahvistaminen 2 216 170,00 12 Vetovoimainen ymp. ja kest. aluerakenne 952 890,00 15 Kuopio t&k&i-veturina, Itä-Suomi yhteistyö, elinkeinoelämän kansainvälistyminen 592 060,00 11 Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy 28 450,00 Kaikki yhteensä 24 599 770,00 3 Maitotalouden keskittymän vahvistaminen pitää sisällään myös muun elintarvikekehityksen tukemisen. 16

Taulukko 5. EAKR-TL 1 yritystukien jakautuminen maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin (1.8.2010-31.12.2012). Summa / Myönnetty EU- ja MAKO-tarkenne valtion rahoitus uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät 10 575 490,00 mekaaninen puunjalostus (kasvuyrittäjyys, uudet tuotteet ja tuottavuus) 3 966 330,00 Muut 2 383 690,00 lääkekehitys 2 216 170,00 elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito 1 724 550,00 mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt 1 564 390,00 Elinymp. vetovoimaa ja matk. edist. ymp.hankkeet 952 890,00 Tahkon-Kuopion matk. kasvu keskusten verkostona 595 750,00 elinkeinoelämän kansainvälistyminen 592 060,00 Elämäntavat, liikunta, ravintoosaaminen ja kulttuuri 18 000,00 Tutkimustiedon jalkauttaminen 10 450,00 Kaikki yhteensä 24 599 770,00 Seurantajakson aikana TL 1 yritystukia on kohdistunut eniten Kuopioon ja Iisalmeen (taulukko 6). Lääkeklusterin kehittämisen painopisteeseen kohdistunut rahoitus on kokonaisuudessaan myönnetty Kuopiossa toimiville yrityksille (noin 2,2 milj. ), sillä kaikki alan yritykset tai niiden toimipaikat sijaitsevat pääasiassa Kuopiossa. Toiseksi eniten rahoitusta Kuopioon on kohdistunut profiloituneet innovaatioympäristöt painopisteelle ja siinä erityisesti mittaustekniikan alalle (1,2 milj. ) mutta myös elintarvikealan kehittämiseen (n. 700 000 ). Teknologiateollisuuden kehittämiseen Kuopion yritykset ovat saanet rahoitusta noin 500 000. Iisalmen alueelle myönnetystä rahoituksesta noin 3,2 milj. on kohdistunut teknologiateollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. Lisäksi noin 2,2 milj. :lla on pyritty edistämään mekaanisen metsäteollisuuden kasvua ja tuotekehitystä. Iisalmen rahoituksen kohdistuminen kyseisille aloille heijastaa Ylä-Savon seutukunnan vahvaa profiloitumista, mikä on näkynyt myös alueen talouskehityksessä. Taulukko 6. EAKR-TL 1 yritystukien jakautuminen kunnittain (1.8.2010-31.12.2012) Summa / Myönnetty EU- ja Kunnat valtion rahoitus Kuopio 7 114 050,00 Iisalmi 6 307 030,00 Lapinlahti 1 985 750,00 Suonenjoki 1 703 340,00 Varkaus 1 583 320,00 Siilinjärvi 1 403 290,00 Tuusniemi 1 079 500,00 Keitele 992 980,00 Leppävirta 685 740,00 Kiuruvesi 612 690,00 Vieremä 423 870,00 Kaavi 321 570,00 Rautavaara 278 100,00 Pielavesi 51 040,00 Nilsiä 40 500,00 Juankoski 10 500,00 Sonkajärvi 6 500,00 Kaikki yhteensä 24 599 770,00 Varkauteen kohdistunut rahoitus on jakaantunut varsin tasaisesti metsä- ja teknologiateollisuuden kehittämisen välillä. 17

Ylä-Savon teknologiateollisuuden vahvistamista on tukenut Lapinlahden ja Vieremän alueen yritysten saamat yritystuet, jotka ovat kohdistuneet teknologiateollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. Varkauden seudulla sama näkyy Leppävirran yritysten rahoituksessa. Suonenjoella yritystuen painopiste on ollut teknologiateollisuudessa ja elintarvikejalostuksen kehittämisessä. 3.2 ELY:n kansalliset tuet Tämän tuki-instrumentin tarkastelussa ovat mukana yrityksen kehittämisavustus 4, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus 5 ja energiatuki 6. Kaikkia edellä mainittuja tukimuotoja tarkastellaan tässä yhtenä kokonaisuutena, jolloin myönnetyn rahoituksen kokonaissumma tarkastelujaksolla on noin 9 milj.. Vuonna 2012 kyseisiä tukia ja avustuksia myönnettiin vähän suhteessa edelliseen seurantakauteen, noin 1,8 milj.. Rahoitusvolyymin alenemisen taustalla on se, että aiemman seurantajakson aikana Varkauteen, Leppävirralle ja Juankoskelle kohdentui runsaasti rakennemuutosrahoitusta. Osa on ollut kansallista yritysrahoitusta, osa EAKR- ja ESR-rahoitusta. Tässä luvussa tarkastelussa olleista avustuksista osa on nimenomaan kohdistettu rakennemuutosalueille. Taulukossa 7 on esitetty tukien jakautuminen maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin. Huomioitava on, että hieman yli neljännestä myönnetyistä tuista ei voitu luokitella kuuluvaksi mihinkään maakuntaohjelman painopisteeseen, koska tietoa ei ollut riittävästi saatavilla. Merkittävää on kuitenkin, että noin 41 % tuesta on kohdistunut metsäteollisuuden uudistamiseen tähtäävään painopisteeseen (energiateknologia, biopolttoaineet ja biojalostus sekä mekaaninen puu). Taulukko 7. Yrityksen kehittämisavustuksien, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksien, ja energiatukien jakautuminen maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin (1.8.2010-31.12.2012). MAKO-tarkenne Yht. EOS 2 647 817 Energiateknologia ja biopolttoaineet 1 898 962 Biojalostus 1 233 620 Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät 926 290 Elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito 573 015 Mekaaninen puunjalostus 554 615 Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet 475 000 Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt 380 340 Muut 269 470 Tahkon-Kuopion matk. kasvu keskusten verkostona 24 400 Terveyden edistämisen priorisointi SOTE-palveluissa 12 880 Lääkevalmistus 8 520 Työmarkkinoiden kysyntä ohjaa 5 060 Kaikki yhteensä 9 009 989 Kuntakohtaisessa tarkastelussa eniten kyseisten rahoitusmuotojen tukea on kohdistunut Varkauteen, noin 20 % ajanjaksolla myönnetystä rahoituksesta. Maakuntaohjelman sisältötarkastelussa Varkauden saamalla rahoituksella on pyritty kehittämään uusia tuotannollisia ja teknologisia menetelmiä, energiateknologiaa sekä edistämään biopolttoaineiden kehitystyötä ja käyttöä. Siilinjärven yritysten saamat tuet sijoittuivat lähes kokonaan maakuntaohjelman energiateknologia ja biopolttoaineet -sisältöalueeseen. 4 Yrityksen kehittämisavustus. http://www.te-keskus.fi/public/?nodeid=12813&area=12721 5 Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus. http://www.te-keskus.fi/public/?nodeid=12796&area=12721&lang=1 6 Energiatuki. http://www.tem.fi/index.phtml?s=3091 18

Kuopiossa oli suuri määrä sellaisia tukea saaneita yrityksiä, joita ei voinut luokitella maakuntaohjelman sisältöalueisiin. Luokiteltavissa olleet tuet ovat kohdistuneet mekaanisen puunjalostuksen, energiateknologia ja biopolttoaineet sekä elintarvikejalostuksen sisältöalueisiin. Juankoskelle myönnetty avustus luokiteltiin täysin biojalostukseen, koska se pitää sisällään puun uudet mahdollisuudet. Leppävirran yritysten saamilla tuilla on pyritty luokittelun perusteella kehittämään pääasiassa uusia tuotannollisia ja teknologisia menetelmiä sekä mittaustekniikan alaa. Taulukko 8. Yrityksen kehittämisavustuksien, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksien, ja energiatukien jakautuminen kunnittain (1.8.2010-31.12.2011). Kunta Summa VARKAUS 1 794 121 SIILINJÄRVI 1 517 450 KUOPIO 1 380 053 JUANKOSKI 1 215 590 LEPPÄVIRTA 951 390 LAPINLAHTI 574 625 NILSIÄ 466 170 TERVO 334 000 MIKKELI 300 000 IISALMI 238 900 SUONENJOKI 145 270 KIURUVESI 39 340 VIEREMÄ 29 220 TUUSNIEMI 9 520 KAAVI 6 470 RAUTAVAARA 5 710 PIELAVESI 2 160 Kaikki yhteensä 9 009 989 3.3 TEKES-rahoitus TEKES-rahoituksen tarkastelu jakaantuu kahteen osaan, EAKR-TL 2 7 kautta myönnettyyn ja kansalliseen rahoitukseen. EAKR TL 2 kautta on myönnetty yhteensä (EU+valtio) rahoitusta tarkastelujaksolla 11,9 milj.. EAKR-rahoituksesta noin 28 % on suuntautunut profiloituneet innovaatioympäristöt painopisteelle (taulukko 9) ja siinä kokonaisuudessaan mittaustekniikan sovellusten ja kehitysympäristöjen kehittämiseen. Lääkeklusterin vahvistamiseen on myönnetty rahoitusta noin 3 milj.. Klusterin kehittämiseen kohdistunut rahoitus lisääntyi selvästi vuonna 2012, sillä edelliselle vajaan 1,5 vuoden seurantajaksolla rahoitusta kohdistui klusterille noin 700 000. Teknologiateollisuuteen ei kohdistunut vuonna 2012 uutta rahoitusta kyseisestä rahoituslähteestä. Tarkastelun perusteella noin viidennes rahoituksesta ei toteuta maakuntaohjelmaan painopisteitä. 7 EAKR-TEKES rahoitus. http://www.tekes.fi/fi/community/eakr-rahoitus/1038/eakr-rahoitus/2325 19

Taulukko 9 TEKES-rahoituksen (EAKR TL 2) kohdentuminen maakuntaohjelman painopisteisiin (1.8.2010-31.12.2012). MKO-painopiste Summa EU + valtio 4 Profiloituneet innovaatioympäristöt 3 368 531 3 Lääkeklusterin vahvistaminen 2 951 372 ei toteuta 2 297 470 2 Teknologiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuutta nostamalla 2 169 000 1 Metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan 1 072 500 Kaikki yhteensä 11 858 873 Toimintalinjan 2 TEKES-rahoitus on kohdistunut suurelta osin Itä-Suomen yliopistolle (noin 8,6 milj. ). Muita rahoitettuja organisaatioita tarkastelujaksolla ovat olleet Lappeenrannan teknillinen yliopisto (1,4 milj. ), VTT (1 milj. ) ja Savonia-AMK (860 000 ). Kansallista TEKES-rahoitusta on tarkastelujaksolla myönnetty yhteensä noin 43 milj. (taulukko 10). Noin 11 milj. rahoituksesta on painottunut profiloituneille innovaatioympäristöille. Tästä summasta lähes 9 milj. :lla on pyritty kehittämään mittaustekniikan alaa ja siihen liittyviä kehittämisympäristöjä (taulukko 11). Noin 8 milj. rahoituksesta on painottunut lääkeklusterin vahvistamiseen. Teknologiateollisuuden tuottavuuden ja teknologisten menetelmien kehittämiseen on kansallista TEKES-rahoitusta myönnetty puolestaan noin 6,8 milj.. Teknologiateollisuuden saama rahoitus on kolminkertaistunut verrattuna edelliseen seurantakauteen. Taulukko 10. Kansallisen TEKES-rahoituksen kohdentuminen maakuntaohjelman painopisteisiin (1.8.2010-31.12.2012). MKO-painopiste Summa/myönnetty avustus 4 Profiloituneet innovaatioympäristöt 11 307 165,00 EOS 8 762 735,00 3 Lääkeklusterin vahvistaminen 7 843 805,00 2 Teknologiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuutta nostamalla 6 832 313,00 Ei toteuta 3 225 301,00 1 Metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan 3 155 800,00 11 Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy 964 224,00 9 Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus 521 840,00 7 Työurien pidentäminen 103 104,00 5 Työmarkk. toimintaa tukeva koulutus 52 200,00 Kaikki yhteensä 42 768 487 Taulukko 11. Kansallisen TEKES-rahoituksen jakautuminen maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin (1.8.2010-31.12.2012). MKO-tarkenne Summa/myönnetty avustus Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt 8 889 668,00 EOS 8 762 735,00 Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät 6 229 313,00 Lääkevalmistus 4 184 100,00 Lääkekehitys 3 659 705,00 Ei toteuta 3 225 301,00 Energiateknologia ja biopolttoaineet 1 462 750,00 mekaaninen puunjalostus 1 105 250,00 Akkuteknologia ja uudet sovellukset 935 576,00 Elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito 777 441,00 Suomen vahvin maitotalousalue 704 480,00 Sovellukset yritysverkoissa 603 000,00 Biojalostus 587 800,00 Tutkimustiedon jalkauttaminen 489 341,00 Palveluyrittäjyys 482 150,00 Terveyden edistämisen priorisointi SOTE-palveluissa 437 883,00 Työyhteisöjen kehittäminen 103 104,00 Toimiva koulutusketju 52 200,00 Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus 39 690,00 Terveyden edistäminen ja priorisointi SOTE-palveluissa 37 000,00 Kaikki yhteensä 42 768 487,00 20

Noin 66 % rahoituksesta on kohdistunut yrityksille. Taulukko x. Kansallisen TEKES-rahoituksen jakautuminen hakija/toteuttajaorganisaatioittain (1.8.2010-31.12.2012). Summa/myönnetty Toteuttaja avustus Yritykset 28 205 869,00 Itä-Suomen yliopisto 4 718 720,00 Ylä-Savon Kehitys Oy 3 762 050,00 Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä 1 438 500,00 Teknologian tutkimuskeskus VTT 1 017 883,00 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 867 590,00 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 777 000,00 Suomen aivotutkimus- ja kuntoutussäätiö 429 341,00 Geologian tutkimuskeskus 359 800,00 Ilmatieteen laitos 336 000,00 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 288 000,00 Kuopion kaupunki 159 200,00 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 147 480,00 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä 100 000,00 Suomen ortodoksinen kirkko 31 554,00 Ylä-Savon evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä 29 500,00 Kaikki yhteensä 42 768 487,00 Yrityksille seurantakaudella myönnetystä rahoituksesta yli 5 milj. on kohdistunut sekä mittaustekniikan alan että uusien teknologioiden ja tuotannollisten menetelmien kehittämiseen. Vuonna 2012 mittaustekniikan alan saama rahoitus yli kaksinkertaistui. Teknologiateollisuudessa kasvu oli yli kolminkertainen. Lääkevalmistukseen ei vuonna 2012 myönnetty uutta tukea kyseisestä rahoitusmuodosta. Lisäksi energiateknologian ja biopolttoaineiden sekä mekaanisen puunjalostuksen rahoitus kasvoi selvästi vuonna 2012 verrattuna edelliseen seurantajaksoon. Molempien alojen saama rahoitus koko seurantakaudella on yli 1 milj.. Yrityksien saaman rahoituksen painottuminen mittaustekniikkaan ja lääkeklusteriin näkyy rahoituksen alueellisessa jakautumisessa, sillä noin 50 % (14,2 milj. ) yritysten saamasta kansallisesta TEKESrahoituksesta on kohdistunut Kuopion alueen yrityksille. Iisalmeen alueen yritysten saama rahoitus on noin 3,7 milj. painottuen teknologiateollisuuteen. Varkauden alueen yritysten rahoitusosuus on noin 2 milj.. koko seurantakaudella. Painopiste Varkaudessa on ollut teknologiateollisuudessa ja akkuteknologiassa. 21

Taulukko 13. Yrityksille myönnetyn kansallisen TEKES-rahoituksen jakautuminen maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin (1.8.2010-31.12.2012). Summa/myönnetty MKO-tarkenne avustus Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt 5 572 578,00 Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät 5 135 513,00 Lääkevalmistus 4 184 100,00 Ei toteuta 3 125 301,00 EOS 2 595 315,00 Lääkekehitys 2 090 405,00 Energiateknologia ja biopolttoaineet 1 392 750,00 mekaaninen puunjalostus (kasvuyrittäjyys, uudet tuotteet ja tuottavuus) 1 105 250,00 Akkuteknologia ja uudet sovellukset 935 576,00 Elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito 777 441,00 Suomen vahvin maitotalousalue 557 000,00 Palveluyrittäjyys 482 150,00 Biojalostus 175 800,00 Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus 39 690,00 Terveyden edistäminen ja priorisointi SOTE-palveluissa 37 000,00 Kaikki yhteensä 28 205 869,00 3.4 Finnveran rahoitus Finnveralta saadut tiedot eivät olleet riittävän yksityiskohtaisella tasolla, jotta niiden kokonaisvaltainen sijoittaminen maakuntaohjelman toimintalinjoille ja painopisteisiin olisi onnistunut. Tästä syystä Finnveran tiedot esitetään muista poikkeavalla tavalla (taulukko 14). Seurantakauden aikana Finnveran myöntämänä rahoituksen kokonaissumma on noin 138 milj.. Tästä summasta noin 34,5 milj. oli saatujen tietojen perusteella yksilöitävissä maakuntaohjelmaan ja sen toimintalinjaan 1. Tämä rahoitus näyttää kohdistuneen pääasiassa metallituotteiden valmistukseen (13,1 milj. ). Muita merkittäviä ovat olleet mm. puuhun perustuva valmistus (4,7 milj. ) sekä matkailua palveleva toiminta (4,7 milj. ). Toimialajaottelun perusteella osa noin 40 milj. :sta on todennäköisesti edistänyt jotakin maakuntaohjelman painopistettä. Noin 63,6 milj. ei tietojen yleisyyden vuoksi voida luokitella suhteessa maakuntaohjelmaan. Oletettavaa kuitenkin on, että ainakin osa kuljetus- ja ajoneuvojen korjausalan saamasta rahoituksesta toteuttaa maakuntaohjelmaa. Kuopion seutukuntaan on kohdistunut noin 40 % Finnveran myöntämästä rahoituksesta ja Ylä-Savon seutukuntaan noin 32 % (taulukko 15). 22

Taulukko 14. Finnveran myöntämä rahoitus suhteessa maakuntaohjelman painopisteisiin (1.8.2010-31.12.2012). Taulukko 15. Finnveran myöntämä rahoitus seutukunnittain (1.8.2010-31.12.2012). Seutukunta Summa / KAIKKI YHTEENSÄ EUR Kuopion seutukunta 54 878 978 Ylä-Savon seutukunta 44 425 326 Varkauden seutukunta 21 578 075 Koillis-Savon seutukunta 11 049 080 Sisä-Savon seutukunta 6 451 739 Kaikki yhteensä 138 383 198 Finnvera välittää myös asiakkailleen korkotukea, joka sisältyy rahoitukseen. Lainojen ja takausten määrät ja summat seutukunnittain on esitetty taulukossa 16. Taulukko 16. EAKR-lainat ja takaukset Pohjois-Savossa seutukunnittain (1.8.2010-31.12.2012). EAKR -laina EAKR -takaus Yhteensä kpl kpl kpl Koillis-Savon seutukunta 63 000 3 205 000 3 268 000 6 Kuopion seutukunta 7 345 664 131 1 754 250 5 9 099 914 136 Sisä-Savon seutukunta 554 600 6 297 419 2 852 019 8 Varkauden seutukunta 2 335 500 36 553 000 3 2 888 500 39 Ylä-Savon seutukunta 9 537 666 42 571 000 5 10 108 666 47 Pohjois-Savo yht. 19 836 430 218 3 380 669 18 23 217 099 236 23

3.5 EAKR- ja ESR-kehittämishankkeet Tarkastelujaksolla rahoitusta saaneiden kehittämishankkeiden (EAKR, ESR) kokonaiskustannukset ovat noin 73,1 milj. (taulukko 17). Työmarkkinoiden toimintaa tukevan koulutuksen kehittämiseen on tämän tarkastelun perusteella kohdistettu rahoitusta eniten, noin 13. milj.. Edellisellä seurantakaudella kyseiseen painopisteeseen oli kohdistunut rahoitusta noin 7 milj.. Rahoitus on painottunut erityisesti toimivan koulutusketjun rakentamiseen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen (taulukko 18). Innovaatioympäristöjen kehittämiseen on panostettu noin 10,9 milj.. Innovaatioympäristöjen kehittämisessä suurin osa rahoituksesta on kohdistunut mittaustekniikan alalle (noin 4,4 milj. ). Toiseksi suurimpana on ollut Kuopio-Tahko alueen matkailun kasvun tukeminen (noin 3,5 milj. ). Tarkastelussa matkailun kehittäminen on nähty laajempana kuin vain Kuopio-Tahko alue. Aiemmalla seurantakaudelle innovaatioympäristöjen kehittämiseen oli rahoitusta suuntautunut noin 6,2 milj.. Saavutettavuuteen ja elinkeinoelämää tukeviin liikenneyhteyksiin kohdistunut kokonaisrahoitus on noin 10,3 milj.. Edelliseen seurantajaksoon verrattuna kokonaisrahoitus on kasvanut selvästi, sillä silloin painopisteen kokonaisrahoitus oli 4 milj.. Näissä toimenpiteissä pääpaino on ollut niin maakunnan ulkoisten kuin sisäisten yhteyksien kehittämisessä. Teknologiateollisuuden kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen on panostettu noin 8,4 milj.. Tarkempi sisältötarkastelu osoittaa, että tähän on pyritty erityisesti uusilla tuotannollisilla ja teknologisilla menetelmillä. Painopisteen saama rahoitus hiipui hieman vuonna 2012, sillä kyseisenä vuonna kokonaisrahoitus oli 2,1 milj.. Taulukko 17. Kehittämishankkeiden rahoitus (EAKR ja ESR) suhteessa maakuntaohjelman painopisteisiin (1.8.2010-31.12.2012). MKO-painopisteet Summa / Kust_yht Summa / EU_valtio Summa / Muu_julkin Summa / Kuntaraha Summa / Yksraha 5 Työmarkk. toimintaa tukeva koulutus 12 942 714 10 410 413 133 250 1 855 062 415 239 4 Profiloituneet innovaatioympäristöt 10 861 407 7 977 514 1 053 255 1 281 363 549 275 13 Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet 10 267 225 6 719 410 261 000 3 271 815 15 000 2 Teknologiateoll. kilp.kykyä tuottav. nostam. 8 446 763 6 381 290 309 832 1 274 448 445 980 15 Kuopio t&k&i -veturina, I-S yht.työ, elink. kv. 5 630 891 4 381 452 288 134 895 805 65 500 1 Metsäteollisuudesta bioj. ja energiatekn. 5 220 400 3 746 780 241 000 916 870 315 750 ei toteuta 4 461 123 3 078 105 273 000 933 007 177 011 12 Vetovoimainen ymp. ja kest. aluerakenne 2 903 735 1 913 940 42 200 669 195 278 400 6 Kuopion kasvu työvoimaan saatavuuden veturina 2 634 275 1 815 854 43 520 619 178 155 723 11 Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy 2 605 774 1 662 382 212 198 686 194 45 000 3 Lääkeklusterin vahvistaminen 2 190 174 1 547 321 398 244 125 258 119 351 7 Työurien pidentäminen 1 365 786 919 777 70 273 132 703 243 033 8 Maakuntaan muuton edistäminen 1 355 560 1 198 060 3 000 125 600 28 900 Toteuttaa mutta ei yksilöitävissä 1 281 202 1 014 436 35 755 119 306 111 705 10 Sos.-ja terv.palv. vahvat tuot.alueet 431 304 342 629-84 501 4 174 9 Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus 342 500 240 000 53 075 20 425 29 000 Kaikki yhteensä 73 105 833 53 489 363 3 417 736 13 035 730 2 999 041 24

Taulukko 18. Kehittämishankkeiden rahoitus (EAKR ja ESR) suhteessa maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin (1.8.2010-31.12.2012). MKO-tarkennetut sisällöt Summa / Kust_yht Summa / EU_valtio Summa / Muu_julkin Summa / Kuntaraha Summa / Yksraha Maakunnan ulkoiset yhteydet 8 742 025 5 956 810 15 000 2 755 215 15 000 Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät 6 957 933 5 145 468 242 872 1 145 613 423 980 Toimiva koulutusketju 6 617 234 5 687 500 5 250 530 614 393 870 Aikuiskoulutus 4 854 715 3 487 109 128 000 1 092 856 18 000 Muut 4 461 123 3 078 105 273 000 933 007 177 011 Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt 4 406 997 3 364 346 636 000 255 704 150 947 Energiateknologia ja biopolttoaineet 3 861 400 2 800 780-882 870 177 750 Tahkon-Kuopion matk. kasvu keskusten verkostona 3 553 331 2 424 206 394 380 487 525 247 220 Kuopio t&k&i-veturina 3 140 816 2 450 000 41 179 609 637 40 000 Elinymp. vetovoimaa ja matk. edist. ymp.hankkeet 2 903 735 1 913 940 42 200 669 195 278 400 Suomen vahvin maitotalousalue 2 243 365 1 721 251-419 130 102 984 Lääkekehitys 1 870 613 1 347 380 361 645 95 088 66 500 Kuopion kasvu tukee koko maakuntaa 1 688 040 1 181 628 16 880 379 809 109 723 Maakunnan sisäiset yhteydet 1 525 200 762 600 246 000 516 600 Sovellukset yritysverkoissa 1 488 830 1 235 822 66 960 128 835 22 000 Koulutuksen kysyntälähtöisyys 1 470 765 1 235 804-231 592 3 369 Elinkeinoelämän kansainvälistyminen 1 374 515 1 150 560 111 955 86 500 25 500 Työyhteisöjen kehittäminen 1 365 786 919 777 70 273 132 703 243 033 Biojalostus 1 359 000 946 000 241 000 34 000 138 000 Kotoutumisen tukeminen 1 305 560 1 156 060 3 000 117 600 28 900 Itä-Suomi yhteistyö 1 115 560 780 892 135 000 199 668 - Terveyden edistämisen priorisointi SOTE-palveluissa 1 229 000 884 800-344 200 - Yritysten kehittäminen 995 677 837 885 5 281 70 806 81 705 Kasvun mahdollistaminen (tutkimus- ja innovaatiotoiminta) 946 235 634 226 26 640 239 369 46 000 Elämäntavat, liikunta, ravinto-osaaminen ja kulttuuri 932 493 487 497 97 999 301 997 45 000 Tutkimustiedon jalkauttaminen 609 281 430 085 114 199 64 997 - Akkuteknologia ja uudet sovellukset 351 700 266 300 50 400 35 000 Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus 342 500 240 000 53 075 20 425 29 000 Viranomaisvalvonta ja yhteistyö 319 561 199 941 36 599 30 170 52 851 Kuopiosta johtava hyvinvointialan osaaja 300 124 234 339-65 785 - Vesiturvallisuusosaaminen 285 525 176 551 30 474 48 500 30 000 Lääkevalmistus 165 100 117 484 22 875 20 780 3 961 Elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito 140 914 83 927-47 824 9 163 Päätöksent. ja palv. ohj. tarve ja hintatietoisuus 131 180 108 290-18 716 4 174 Koulutuksen vetovoiman lisääminen 50 000 42 000-8 000 - Kaikki yhteensä 73 105 833 53 489 363 3 417 736 13 035 730 2 999 041 Tarkastelujakson aikana Kuopion TKI-roolin vahvistamiseen, Itä-Suomi-yhteistyöhön ja elinkeinoelämän kansainvälistymiseen on panostettu noin 5,6 milj. :lla. Vuonna 2012 kokonaisrahoitus ei juurikaan kasvanut kyseisen painopisteen osalta. Metsäteollisuuden uudistumista on tuettu koko seurantakaudella noin 5,2 milj. :lla. Pääpaino on ollut erityisesti energiateknologiassa, biopolttoaineissa ja jonkin verran biopolttoaineissa. Edellisen tarkastelujakson aikana ei ole ollut kovin suuria panostuksia hyvinvointialan ja palvelujen kehittämiseen (toimintalinja 3). Viime vuonna toiminta aktivoitui hieman, sillä kyseisenä vuonna painopisteiden kokonaisrahoitus EAKR- ja ESR-kehittämishankkeissa oli noin 2,2 milj.. Koko seurantajakson kokonaisrahoitus on noin 3,4 milj.. Alan kehittäminen on painottunut terveyden edistämisen priorisointiin sote-palveluissa, elämäntapoihin, ravinto-osaamisen ja liikuntaan sekä tutkimustiedon jalkauttamiseen. Merkittävimmät kehittämishankerahoitusta saaneet organisaatiot ovat olleet Itä-Suomen yliopisto, Savoniaamk, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Kuopion kaupunki. Kyseisten organisaatioiden hallinnoimien kehittämishankkeiden (EAKR, ESR) rahoituksellinen osuus on 62 % kokonaisrahoituksesta Itä-Suomen yliopiston hankkeissa suurin kehittämisrahoitus on kohdistunut Kuopion aseman vahvistamiseen TKI-toiminnassa ja elinkeinoelämän kansainvälistymisosaamisen parantamiseen (3,9 milj. ). Lääkeklusterin vahvistamiseen tähtääviä kehittämishankkeita on tarkastelujaksolla rahoitettu noin 2,2 milj. :lla ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen painottuneita hankkeita noin 1,9 milj. :lla (mittaustekniikan sovellukset ja kehittämisympäristöt). 25

Savonia-amk:n saama kehittämisrahoitus on painottunut teknologiateollisuuden (4,2 milj. ) ja innovaatioympäristöjen (3,9 milj. ) kehittämiseen. Metsäteollisuuden uudistamiseen tähtääviä hankkeita on rahoitettu noin 2,4 milj. :lla. Pohjois-Savon ELY-keskuksen hallinnoimat hankkeet painottuvat toimivan koulutusketjun ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen (noin 4,4 milj. molemmissa kokonaisuuksissa). Kuopion kaupungin 9,1 milj. kokonaiskustannuksista noin puolet tulee matkakeskuksen kehittämiseen tähtäävästä hankkeesta. Muu rahoitus on kohdistunut Kuopio-Tahko alueen matkailun (1,8 milj. ) sekä maakunnallisen markkinoinnin (1,7 milj. ) kehittämiseen. Taulukko 19. Kehittämishankkeiden rahoitus (EAKR ja ESR) päätoteuttajittain/hakijaorganisaatioittain (1.8.2010-31.12.2012). Toteuttajat Summa / Kust_yht Summa / EU_valtio Summa / Muu_julkin Summa / Kuntaraha Summa / Yksraha Itä-Suomen yliopisto 14 220 806 10 608 374 1 769 345 1 337 191 505 896 Savonia-amk 12 869 835 9 732 757 136 810 2 253 493 746 775 Pohjois-Savon ELY-keskus 9 536 209 7 743 909 128 000 1 197 550 338 000 Kuopion kaupunki 9 120 132 5 206 485 16 880 3 787 044 109 723 Liikennevirasto 4 000 000 4 000 000 Savon koulutuskuntayhtymä 2 945 784 2 132 107-711 614 102 063 Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä 2 580 673 2 064 732-463 159 17 569 Kuopion Pursiseura ry 1 770 000 1 180 000 354 000 236 000 Navitas Kehitys Oy 1 659 550 1 251 084 7 600 358 466 42 400 VTT 1 187 000 830 000 200 000 50 000 107 000 Lapinlahden kunta 1 132 400 600 800 255 600 276 000 - Siilinjärven kunta 1 130 000 840 000 15 000 260 000 15 000 Leppävirran kunta 1 118 000 559 000-559 000 - Suomen ortodoksinen kirkollishallitus 1 040 000 468 000 386 880 185 120 Metla, Suonenjoki 1 001 500 646 500 256 000 44 000 55 000 Kuopio Innovation Oy 946 235 634 226 26 640 239 369 46 000 Kuopion rouvasväenyhdistys, muotoiluakatemia 760 500 639 570-62 919 58 011 Kiuruveden kaupunki 725 700 399 750-325 950 - Keiteleen kunta 679 866 339 933 339 933 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 670 000 603 000 - - 67 000 Kriisinhallintakeskus 619 000 526 000 68 000 15 000 10 000 Työterveyslaitos 516 135 316 635 38 200 18 800 142 500 TEKEL Oy 428 170 364 170 - - 64 000 Geologian tutkimuskeskus 380 400 266 280 75 000 39 120 Ylä-Savon Kehitys Oy 300 672 255 405 5 281 39 986 - Nilsiän kaupunki 300 000 210 000-90 000 - Iisalmen Nuorison Tuki ry 286 705 208 500-40 000 38 205 Savon Yrittäjät ry 266 835 218 310-30 820 17 705 Pohjois-Savon Liikunta ry 232 500 137 500-50 000 45 000 Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiö 196 781 111 381 7 500 32 000 45 900 Pohjois-Savon lastensuojelun keh.yksikkö 165 000 140 000-25 000 - Pohjois-Karjalan amk 131 180 108 290-18 716 4 174 Etelä-Savon ELY-keskus 71 665 46 665 25 000 - - Kuopion Matkailupalvelu Oy 50 000 42 500-7 500 - Maaseudun Sivistysliitto 49 100 40 000-9 100 - Rautavaaran kurssi- ja leirikeskussäätiö 17 500 17 500 Kaikki yhteensä 73 105 833 53 489 363 3 417 736 13 035 730 2 999 041 26

3.6 Muut rahoitetut kehittämishankkeet Muista rahoituslähteistä tarkastelussa ovat mukana maakunnan kehittämisraha ja Pohjois-Savon kehittämisrahasto. Tarkastelujakson aikana kyseisistä rahoituslähteistä rahoitusta saaneiden hankkeiden kokonaiskustannukset ovat noin 17 milj. (taulukko 21). Hankkeiden kokonaisrahoituksesta noin 2,6 milj. ei pääsääntöisesti kohdistu mihinkään maakuntaohjelman painopisteeseen. Noin 2,3 milj. puolestaan toteuttaa maakuntaohjelmaa, mutta kyseessä ovat laajemmat koordinaatiohankkeet (KOKO-ohjelmat), joiden sisällä toimenpiteet ovat kohdistuneet ei toimialoille ja painopisteille. Tarkastelussa nousee esille kolme selvästi eniten rahoitusta saanutta painopistettä, jotka ovat elinkeinoelämän kansainvälistyminen, lääkeklusterin vahvistaminen (lääkekehitys), profiloituneet innovaatioympäristöt (elintarvikejalostuksen kehittäminen) ja Kuopion kasvun tukeminen työvoiman saatavuuden veturina (mm. maakunnallinen markkinointihanke, jonka päärahoitus EAKR). Taulukko 21. Maakunnan kehittämisrahan ja Pohjois-Savon kehittämisrahaston tuet suhteessa painopisteisiin (1.8.2010-31.12.2012). MKO-painopisteet Summa / Kok.kust. ei toteuta 2 581 904 4 Profiloituneet innovaatioympäristöt 2 333 049 Toteuttaa mutta ei yksilöitävissä 2 307 816 3 Lääkeklusterin vahvistaminen 2 042 561 15 Kuopio t&k&i -veturina, I-S yht.työ, elink. kv. 1 975 015 6 Kuopion kasvu työvoimaan saatavuuden veturina 1 748 240 1 Metsäteollisuudesta bioj. ja energiatekn. 1 258 600 11 Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy 1 255 043 12 Vetovoimainen ymp. ja kest. aluerakenne 804 679 9 Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus 389 993 5 Työmarkk. toimintaa tukeva koulutus 311 000 Kaikki yhteensä 17 007 900 Taulukko 22. Maakunnan kehittämisrahan ja Pohjois-Savon kehittämisrahaston tuet suhteessa maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin (1.8.2010-31.12.2012). Tarkenne Summa / Kok.kust. Muut 2 581 904 KOKO-ohjelmat 2 307 816 Elinkeinoelämän kansainvälistyminen 1 975 015 Lääkekehitys 1 775 000 Kuopion kasvu tukee koko maakuntaa 1 748 240 Elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito 1 700 000 Elämäntavat, liikunta, ravinto-osaaminen ja kulttuuri 699 993 Elinymp. vetovoimaa ja matk. edist. ymp.hankkeet 665 079 Biojalostus 660 000 Energiateknologia ja biopolttoaineet 598 600 Tutkimustiedon jalkauttaminen 517 550 Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt 440 000 Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus 389 993 Koulutuksen kysyntälähtöisyys 311 000 Viranomaisvalvonta ja yhteistyö 267 561 Tahkon-Kuopion matk. kasvu keskusten verkostona 193 049 Nopeat laajakaistayhteydet 139 600 Terveyden edistämisen priorisointi SOTE-palveluissa 37 500 Kaikki yhteensä 17 007 900 27