Päätös UUDELY/384/2019 30.8.2019 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Voitto Jokela Sijainti Nurmijärven kunta Kirkkotie 962 Kiinteistötunnukset 543-402-1-66, 543-402-1-275, 543-402-1-276 Omistajat Voitto Jokela (kiinteistöt 543-402-1-66, 543-402-1-275), Nurmijärven kunta (kiinteistö 543-402-1-276) Asian vireilletulo Kunnostettavan alueen kuvaus Toiminta alueella UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa Kiinteistöllä 43-402-1-66 (PAJALA) sijainnut öljysäiliö tarkastettiin 27.11.2018. Tarkastuksen yhteydessä oli säiliön pohjassa todettu reikä. Tarkastushetkellä säiliössä oli vettä yli 2 000 litraa. Veden pinnalla oli noin 200 litraa öljyä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) kehotti 10.1.2019 päivätyssä kehotuksessaan kiinteistöjen 43-402-1-66 (PAJALA) ja 543-402-1-275 (VOIMALA) omistajaa teettämään em. kiinteistöillään maaperätutkimuksia alueen maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden laajuuden ja syvyyden selvittämiseksi. Kesällä 2019 alueella tehdyissä tutkimuksissa maaperän todettiin pilaantuneen öljyhiilivedyillä. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan ELYkeskukselle 14.8.2019. Kiinteistöllä 543-402-1-66 sijaitsee asuinrakennus, jonka lämmitysöljysäiliön todettiin vuotaneen kesällä 2019 tehdyissä maaperätutkimuksissa. Nurmijärven kunnan omistama kiinteistö 543-402-1-276 on metsämaata. PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/384/2019 2/14 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kiinteistöt Pajala (543-402-1-66), Voimala (543-402-1-275) ja Notkola (543-402-1-276) sijaitsevat Nurmijärven Kirkonkylässä osoitteessa Kirkkotie 962 (Liite 1.). Kunnostettava alue rajautuu etelässä ja lännessä asuinkäytössä olevaan naapurikiinteistöön, idässä Kirkkotiehen ja pohjoisessa metsämaahan. Alue sijaitsee omakotipainoisella haja-asutusalueella. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat vahinkoalueelta noin 50 metrin päässä lounaassa ja noin 80 metrin päässä koillisessa. Kaavoituksessa kiinteistöt sijaitsevat Nurmijärven kunnan oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan KV 31.8.1988 / 3.6.1992 alueella. Vireillä olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassaluonnoksessa alue on merkitty asuntoalueeksi (A-1). Alueen maa- ja kallioperä sekä pohja- ja pintavesiolosuhteet Kiinteistöt sijaitsevat noin +55 +60 m korkeudella. Kiinteistöt ovat päällystämättömiä. Kiinteistöjen Pajala (543-402-1-66) ja Voimala (543-402-1-275) pohjamaat ovat hietaa ja savea pintamaan ollessa silttistä hiekkaa. Nurmijärvellä ei ole toistaiseksi kartoitettu happamia sulfaattimaita, mutta oletettavasti niitä ei Kirkonkylän ympäristössä esiinny. Lähialueella ei ole tehty pohjatutkimuksia eikä kallion syvyyttä ole varmistettu. Peruskallio on seudulla 1,8 miljardia vuotta vanhaa kvartsi-maasälpägneissiä. Tiedossa ei ole, että kiinteistö sijaitsisi kallion ruhjevyöhykkeellä. Kohdekiinteistöt eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Palojoki, 0154315) sijaitsee kunnostusalueesta noin 2,3 km kaakkoon. Kiinteistöjen rajalla oleva avo-oja laskee luoteeseen, kuivatetulle järvelle, joka nyt on viljelykäytössä. Kunnostettavalla kiinteistöllä 543-402-1-275 ja kunnostusalueen eteläpuolella sijaitsevalla naapurikiinteistöllä sijaitsevat lammet. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - Maaperän pilaantuneisuusselvitys, Kirkkotie 962, Nurmijärvi, Tapio Strandberg Oy, 8.7.2019. - Lisätutkimus maaperän pilaantuneisuuden laajuuden selvittämiseksi, Kirkkotie 962, Nurmijärvi, PS Palosaneeraus Oy, 6.8.2019. - Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Kirkkotie 962, Nurmijärvi, PS Palosaneeraus Oy, 14.8.2019.
UUDELY/384/2019 3/14 Alueella tehdyt maaperätutkimukset Kesäkuussa 2019 tehdyt maaperätutkimukset Alueella tehtiin 19.6.2019 maaperätutkimuksia, joiden yhteydessä maaperänäytteitä otettiin öljysäiliökaivannon seinämistä sekä pohjalta. Säiliön läheisyydessä kulkee talon salaojalinja, joka laskee pihan länsipuolella olevaan betonirumpuun. Betonirummun päästä, ojan vierestä, otettiin maaperänäyte rummun alta. Liitteessä 2 on tutkimuspistekartta kesäkuussa 2019 tehdyistä maaperätutkimuksista. Säiliökaivannon pohjalta, kaivannossa sijainneen öljysäiliön alapuolelta, todettiin 2 metrin syvyydeltä otetussa näytteessä Kaivanto 2 m valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 - C 21 pitoisuus 3 700 mg/kg sekä alemman ja ylemmän ohjearvon välille sijoittuva raskaiden öljyjakeiden >C 21 - C 40 pitoisuus 980 mg/kg. Myös metri kaivannossa sijainneen säiliön alapuolelta otetussa näytteessä Kaivanto 3 m ylittyi ylempi ohjearvotaso raskaiden öljyjakeiden >C 21 - C 40 osalta, pitoisuuden ollessa 2 100 mg/kg. Öljysäiliökaivannon seinämistä otetuissa näytteissä Kaivanto länsi ja Kaivanto itä todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet 5 200 mg/kg ja 8 500 mg/kg öljyhiilivetyjen keskitisleitä >C 10 - C 21. Näytteessä Kaivanto itä ylittyi ylempi ohjearvotaso myös raskaiden öljyjakeiden >C 21 - C 40 osalta (4 200 mg/kg). Näytteessä Kaivanto länsi todettiin puolestaan alemman ja ylemmän ohjearvon välille sijoittuva raskaiden öljyjakeiden >C 21 - C 40 pitoisuus 1 600 mg/kg. Lisäksi betonirummun alta otetussa näytteessä todettiin alemman ja ylemmän ohjearvon välille sijoittuva öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 - C 21 pitoisuus 720 mg/kg. Heinäkuussa 2019 tehdyt lisätutkimukset Alueella tehtiin lisätutkimuksia 19.7.2019 ja 29.7.2019. Lisätutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa pilaantuneisuuden levinneisyyttä. Tutkimusalueeksi rajattiin säiliön lähimaasto, salaojaputkien kulkureitti maastossa sekä avo-oja, johon vedet laskevat. Liitteessä 3 on esitetty tutkimuspistekartta heinäkuussa 2019 tehdyistä maaperätutkimuksista. Alueelta otettiin myös vesinäytteitä avo-ojaan laskevan betonirummun suulta sekä kiinteistöllä 543-402-1-275 sijaitsevasta lammesta. Kasalle kaivetuista maa-aineksista otetussa näytteessä 14540-02 todettiin ns. vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 - C 21 pitoisuus 28 000 mg/kg ja ylemmän ohjearvon ylittävä raskaiden öljyjakeiden >C 21 - C 40 pitoisuus 3 700 mg/kg. Säiliökaivannon vierestä otetuissa näytteissä oli kohtalaisia öljyhiilivetypitoisuuksia vielä noin kolmen metrin syvyydessä. Kyseiseltä alueelta laboratoriossa analysoidussa näytteessä 14540-06 todettu öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 - C 21 pitoisuus 1 100 mg/kg ylitti ylemmän ohjearvotason.
UUDELY/384/2019 4/14 Salaojalinjan alueella havaittiin suurempia öljypitoisuuksia vasta kohdassa, jossa salaojat yhtyvät betonirumpuun. Alueelta otetussa laboratorionäytteessä 14540-14 todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 - C 21 pitoisuus 2 000 mg/kg. Avo-ojassa todettiin korkeita pitoisuuksia myös pidemmällä ojassa. Näytteessä 14540-16 ylempi ohjearvo ylittyi öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 - C 21 ( pitoisuus 8 700 mg/kg) osalta. Lisäksi kyseisessä näytteessä todettiin alemman ja ylemmän ohjearvon välille sijoittuva pitoisuus 1 200 mg/kg raskaita öljyjakeita C 21 - C 40. Lammesta otetussa vesinäytteessä (14540-A) ei todettu öljyhiilivetypitoisuuksia. Avo-ojan päädystä otetussa vesinäytteessä (14540-B) todettiin öljyhiilivetyjen >C 10 - C 40 pitoisuus 3,7 mg/l. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Alueelle on laadittu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi kulkeutumisriskien, terveydellisten riskien ja ekologisten riskien arvioimiseksi. Kriittisiksi aineiksi on valittu öljyhiilivetyjakeet >C 10 - C 40. Kohdetietojen ja haitta-aineiden ominaisuuksien perusteella on laadittu käsitteellinen malli, jonka tarkoituksena on tunnistaa kohteen maaperässä ja pohjavedessä todettujen haitta-aineiden mahdollisesti merkitykselliset ympäristöön ja terveyteen kohdistuvat sekä haittaaineiden kulkeutumiseen liittyvät riskit. Päästölähteenä on omakotitalon maanalaisen öljysäiliön vuodon aiheuttama pilaantuneisuus. Käsitteellisessä mallissa tunnistettiin seuraavat kulkeutumis- ja altistumisreitit, joista kulkeutumisriskit on merkitty (k), terveysriskit (t) ja ekologiset riskit (e): haitta-aineiden kulkeutuminen pintamaasta hulevesien mukana (k) haitta-aineiden kulkeutuminen pohjamaahan ja sieltä pohjaveteen (k) altistuminen haitta-aineille pintamaasta ihokosketuksen kautta (t) altistuminen haitta-aineille pintamaan nielemisen tai pölyn hengittämisen kautta (t). Haitta-aineiden leviäminen lähiympäristöön pintamaasta (avo-oja) hulevesien mukana on nykytilanteessa mahdollista erityisesti voimakkaiden sateiden ja sulamisvesien aikaan. Kiinteistöllä kulkee salaojalinja säiliökaivannon vieressä yhtyen kauempana betonirumpuun, joka kuljettaa hulevedet kiinteistöjen rajalla sijaitsevaan avo-ojaan. Mahdollinen pohjavesipinta on syvemmällä kuin kunnostettavat alueet, joten haitalliset aineet eivät nykytilanteessa voi mainittavasti kulkeutua pohjaveden mukana.
UUDELY/384/2019 5/14 Esitetty kunnostussuunnitelma Pintamaassa oleville öljyhiilivedyille voi nykytilanteessa altistua suorassa ihokosketuksessa tai maa-aineksen pölyämisen yhteydessä hengitettynä, tahattomasti nieltynä tai ihon kautta (avo-oja). Alueen maaperässä olevat haitalliset aineet eivät aiheuta ekologisia riskejä, jotka pitäisi huomioida kunnostustavoitteissa. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Alueen pilaantuneen maaperän puhdistaminen tehdään massanvaihdolla. Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan lajittelevana kaivuna kaivinkoneella ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kunnostustavoitteiksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvotasoja. Puhdistettavan alueen laajuus tarkentuu kaivutyön aikana. Esimerkiksi avo-ojan pilaantuneisuuden laajuutta ei ole nykyisillä tutkimuksilla pystytty tarkasti rajaamaan. Kaivamista jatketaan, kunnes puhdistustavoitteet saavutetaan. Kaivannot täytetään geoteknisesti sopivilla kunnostustavoitteen täyttävillä massoilla. Pilaantuneen maaperän puhdistustyö voidaan aloittaa, kun päätös puhdistustöille on saapunut. Kunnostuksen arvioidaan kestävän noin neljä työvuoroa. Työn aikainen näytteenotto Ympäristökonsultti ohjaa kaivutyötä ja ottaa maaperänäytteet. Kaivutyötä ohjataan ja kaivutyön laajuus määräytyy kenttämittauksilla ja aistihavaintojen perusteella. Kaivutyön aikana otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta ns. jäännöspitoisuusnäytteitä. Kenttämittauksista noin 10 %, mutta vähintään yksi kappale eri mittauksista varmistetaan laboratorioanalyyseillä. Pilaantuneen maa-aineksen käsittely Urakoitsija huolehtii maiden kaivusta ja kuljetuksesta vastaanottopaikalle. Pilaantunut maa-aines peitetään kuljetuksen ajaksi kevytpeitteellä. Kuljetusta varten konsultti laatii siirtoasiakirjan, jonka kuljettaja toimittaa vastaanottopaikkaan. Kohteessa kaivettavien pilaantuneiden maamassojen työmaa-aikainen varastointiaika pyritään minimoimaan. Mikäli kasalle jää yön yli maamassoja, ne varastoidaan kevytpeitteen päällä ja yön ajaksi kevytpeitteellä peitettynä ja sateelta suojassa. Vaihtoehtoisesti pilaantuneita massoja seisotetaan siirtolavalla, jossa massa on suojattu sateelta kevytpeitteellä.
UUDELY/384/2019 6/14 Veden käsittely Kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteen, siirretään kunnostustyömaan sivuun kasalle. Kyseisiä maa-aineksia käytetään kaivantojen täyttöön. Kaivantojen täyttömaat eivät saa haista tai olla muuten tahriutuneita. Kasalle siirrettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tarkkaillaan kenttämittauksin ja aistinvaraisesti. Kunnostuksen aikaisiin syviin kaivantoihin voi kertyä vettä sateiden tai pohjaveden takia. Kaivantoon kertyvä vedestä otetaan vesinäytteet. Veden öljypitoisuudet tarkastetaan, jotta varmistetaan maastoon johtamiselle tai viemäröinnille asetettujen kriteereiden täyttyminen. Vain vähäinen vesimäärä voidaan imeyttää kaivannosta kaivettavaan muuhun maa-ainekseen. Muussa tapauksessa öljypitoinen vesi pumpataan erillisen säiliöön tai imuautoon. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Pilaantunut maa-aines peitetään kuljetuksen ajaksi kevytpeitteellä. Syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty työmaalla. Urakoitsijat ja ympäristökonsultti huolehtivat työtekijöidensä henkilökohtaisesta suojavarustuksesta. Ympäristökonsultti tiedottaa työmaalla työntekijöitä kohteessa esiintyvistä haitta-aineista ja antaa suosituksen henkilökohtaisesta suojautumisesta työmaa-alueella. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Puhdistustöiden aikana ympäristökonsultti kirjaa ylös mm: kenttäanalyyseillä todetut pitoisuustasot kaikki muut kunnostuksen aikana tehdyt oleelliset havainnot kunnostuksen aikaiset haitta-aineiden välitulokset jäännöspitoisuudet kunnostuksen valmistuttua pilaantuneen maan määrät sekä sijoituskohteet Puhdistetut alueet, näytteenottopisteet/-alueet ja kaivantojen koot merkitään karttapohjalle. Kunnostustöiden päätyttyä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan asiakkaalle, valvontaviranomaiselle (Uudenmaan ELY-keskus) sekä Keski-Uudenmaan Ympäristökeskukselle. Raportissa esitetään viranomaisen päätöksen mukaiset asiat toteutetusta kunnostuksesta. Raporttiin kootaan viranomaiskatselmusten ja kokousten pöytäkirjat, tehdyt kunnostustoimenpiteet, kunnostetut alueet sekä lopetusnäytteiden ottokohdat karttapiirustuksessa esitettynä, oleellisten kenttämittausten
UUDELY/384/2019 7/14 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet tulokset, laboratorioanalyysien tulokset (välinäytteet ja jäännöspitoisuusnäytteet) sekä puhdistustuloksen toteaminen. Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut PS-Palosaneeraus Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Nurmijärvellä osoitteessa Kirkkotie 962 sijaitsevilla kiinteistöillä 543-402-1-66, 543-402-1-275, 543-402-1-276, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Alueelta on poistettava maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. Lisäksi asuinkäyttöön tarkoitetuilta alueilta on poistettava öljyhiilivedyille haisevat maa-ainekset. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. 1.4. Kiinteistöllä 543-402-1-276 tehtäville maaperän puhdistustoimenpiteille on oltava kiinteistön omistajan suostumus ennen puhdistustoimenpiteisiin ryhtymistä. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen,
UUDELY/384/2019 8/14 kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä aiemmissa tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen, mahdollisen välivarastoinnin ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haittaaineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 6.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.
UUDELY/384/2019 9/14 6.2. Kunnostusalueilta kaivettuja maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan hyödyntää kunnostuskaivantojen täytöissä. Hyödynnettävät maaainekset eivät kuitenkaan saa sisältää helposti haihtuvia haittaaineita (yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen), eivätkä maa-ainekset saa olla haitta-aineille haisevia. Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Välivarastointi Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. 8. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kunnostuksen aikana kunnostusalueella. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista. Välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maaaineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle
UUDELY/384/2019 10/14 ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen
UUDELY/384/2019 11/14 pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty öljyhiilivedyille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Kevyet öljyjakeet (>C 10 - C 21 ) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C 21 - C 40 ) 600 2 000 Öljyjakeet (>C 10 - C 40 ) 300 Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi öljyhiilivedyille ilmoituksessa esitetyn mukaisesti alemmat ohjearvotasot. Lisäksi asuinkäyttöön tarkoitetuilta alueilta on edellytetty öljyhiilivedyille haisevien maa-ainesten poistamista, ettei niistä aiheudu alueen käyttäjille terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Kunnostustaso on katsottu riittäväksi huomioiden alueelle laadittu riskinarviointi sekä alueen käyttö ja ympäristöolosuhteet. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Maaperän pilaantuneisuuden on todettu jatkuvan Nurmijärven kunnan omistaman kiinteistön 543-402-1-276 alueelle. Päätöksessä on edellytetty, että kyseisellä alueella tehtäville puhdistustoimenpiteille on oltava kiinteistön omistajan suostumus ennen puhdistustoimenpiteisiin ryhtymistä. Suostumus on edellytetty, koska sitä ei ole esitetty maaperän puhdistamisesta laaditussa ilmoituksessa. (Määräys 1.4.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-ai-
UUDELY/384/2019 12/14 neseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien maaperätutkimusten tulokset. (Määräys 2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 6.1. ja 6.2.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 6.1.) Päätöksessä on hyväksytty tietyin edellytyksin kunnostusalueelta kaivettujen ja alueelta aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen, haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevien maaainesten hyötykäyttö kaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 6.2)
UUDELY/384/2019 13/14 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Valvonnan maksullisuus Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten välivarastointi kunnostusalueella siten, ettei kyseisestä toiminnosta aiheudu ympäristötai terveyshaittaa. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 660. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 12 tuntia. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 :n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.
UUDELY/384/2019 14/14 Päätöksen voimassaolo Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Voitto Jokela (postitse) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä PS-Palosaneeraus Oy (sähköisesti) Nurmijärven kunta (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Nurmijärven kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 4. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Mikko Tuomikoski ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää. Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Tutkimuspistekartta (kesäkuu 2019) Liite 3. Tutkimuspistekartta (heinäkuu 2019) Liite 4. Valitusosoitus
Tämä asiakirja UUDELY/384/2019 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/384/2019 har godkänts elektroniskt Esittelijä Tuomikoski Mikko 29.08.2019 15:40 Ratkaisija Valkeapää Hanna 29.08.2019 15:52
LIITE 2 2019-08-06 Kirkkotie 962, Nurmijärvi 5 km
rummun alta betonirumpu salaojalinja (sijainti viitteellinen) kaivanto öljysäiliö länsi kaivanto etelä kaivanto 5 10 m Liite 1. Näytepistekartta Maaperän pilaantuneisuusselvitys Kirkkotie 962, Nurmijärvi 9.7.2019
10 m rummun päästä 3 m rummun päästä Vesinäyte 14540-B LIITE 7 14540 Kirkkotie 962, Nurmijärvi Näytepistekartta 5 m putkien yhtymiskohdasta Vesinäyte 14540-A Putkien yhtymäkohta Salaoja anturan vieressä 2 m länteen 2 m etelään 2 m itään
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15