Nuorisolakiuudistus Diasarja on julkinen 15.4. alkaen 27. maaliskuuta Nuorisoyksikkö 1
Nuorisolain uudistus kahden hallituksen rajapinnassa ajallisesti, tavoitteena se, että lakiuudistus ja LANUKE tulisivat voimaan samaan aikaan vuoden 2016 alusta, 2
Valmistelussa Avoimesti ja yhteistyössä hyödynnetään vuosittaiset toimialan seminaarit ja muut yhteiset tilaisuudet, edetään teemoittain, hyödynnetään avoimia nettikyselyjä teemojen käsittelyssä, OKMn nuorisoyksikkö FBn sivu toimii yhtenä keskustelufoorumina, myös Twitterissä, toimialan viestikanavien kautta, OKMn nuoriso-sivustolle tulee tausta-aineistoa, linkit kyselyyn, työvälineitä ja muuta infoa. 3
Avoimesti ja yhteistyössä olette asianne ja työnne parhaat asiantuntijat, joten rohkeasti mukaan, kootkaa tiimejä ja ryhmiä miettimään, ratkomaan ja tekemään ehdotuksia, valitkaa omalle ryhmällenne sopiva tapa työskennellä, hyödyntäkää saatavissa olevaa tietoa, esim. www.tietoanuorista.fi miten ottaisitte nuoret mukaan? vinkatkaa ideoita keskenänne ja nuorisoyksikölle, käsitteet ja termit ja alan sanoittaminen myös tarkastelun kohteena 4
Uudistustarpeet VTV:n tarkastuskertomuksessa 14/2012 Palvelu- ja kehittämiskeskukset LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat Nuorten osallisuudesta ja kuulemisesta Nuorisojärjestöjen avustukset ja luokittelun muuttaminen sekä avustustoimikunnan rooli Kuntien valtionosuudet ja etsivän nuorisotyön rahoitus Non-formaali oppiminen ja sen tunnustaminen Nuorten työpajatoiminnan rooli 5
Uudistustarpeet VTV:n tarkastuskertomuksessa 14/2012 kiinnitetään huomiota nuorisolain ja asetuksen tulosperusteisuutta koskevan käsitteistön osittaiseen sekavuuteen ja tulkinnanvaraisuuteen sekä siihen, että tulosperusteet kansalaistoiminnan järjestöille antavat mahdollisuuden lähinnä kokonaisarvioon. Palvelu- ja kehittämiskeskuksia on kaikkiaan 14. OKM käy tulosneuvottelut kaikkien kanssa siitä, mitä nuorisotyön tai politiikan valtakunnallisia tai alueellisia toimeenpanotehtäviä palvelu- ja kehittämiskeskukset hoitavat. Nuorisolaissa ei ole säädetty tästä vakiintuneesta rakenteesta, johon käytetään 10 % momentin 29.91.50 varoista. 6
Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuorisolaissa (4 ) on säädetty nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta, jonka tulee sisältää valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja suuntaviivat. Alusta alkaen ohjelma on toteutettu erinimisenä kuin on säädetty, sen yhteys esim. EU:n nuorisopolitiikkaan on löyhä sekä rooli hallitusohjelmaan sekä muiden toimialojen lakisääteisiin ohjelmiin tulee selkiyttää nykyistä tarkemmin. Samalla tulee arvioida kehittämisohjelman ajoitus, monialaisuus ja poikkihallinnollinen, nuorisopoliittinen kattavuus ja sitovuus sekä NUORAn tehtävät ohjelman arvioijana. 7
Uudistustarpeet Nuoren määritelmä on tällä hetkellä 0-28-vuotiaat. Väljä määritelmä edellyttää aina selitystä, koska se ei vastaa yleiskielen eikä lasten ja nuortenkaan käsitystä nuoresta tai nuoruudesta. Määritelmät ovat osittain ristiriidassa myös esim. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (lapsi on alle 18-v.) ja UNESCOn nuoruuden (siirtymäjakso lapsuudesta aikuisuuteen) kuvauksen kanssa. Tilastollisessa materiaalissa YK käyttää kuitenkin ikähaarukkaa 15 24 vuotta. Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategiassa tarkoitetaan lapsilla ja nuorilla 0 25-vuotiaita. Määritelmät vaihtelevat suuresti myös kansallisessa lainsäädännössämme. Aiemmin nuorisotointa koskevassa lainsäädännössä on ollut ikärajana 7-24-vuotiaat. 8
Uudistustarpeet Nuorten osallisuudesta ja kuulemisesta säädetään nuorisolain 8. Nykyinen säädös on niin yleinen, ettei se toteuta tavoitettaan eikä säädöstä tunneta eri toimialoilla. Kuntalain uudistuksen yhteydessä pohditaan, säädetäänkö esim. nuorisovaltuustot tai muu vastaava rakenne pakolliseksi. Kuntalain uudistus edellyttänee tarkennusta nuorisolain 8 :ään. Samalla voitaisiin määritellä, miten valtakunnallisella tasolla nuoria tulisi kuulla ja osallistaa heitä koskevissa asioissa. Nykyinen säädös kattaa vain alue- ja kuntatasot. 9
1 0 Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet Non-formaalista oppimisesta ja sen tunnustamisesta on kansainvälisessä nuorisopolitiikassa vilkas keskustelu. Perustana on EU:n ministerineuvoston suositus (20.12.2012) epävirallisen ja arkioppimisen validioinnista (2012/C 398/01). Asia liittyy aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen (AHOT). Non-formaali- ja in-formaali-oppiminen koskevat nuorten hankkimaa osaamista omissa toimintaympäristöissään, kansalaistoiminnassa sekä nuorten työpajatoiminnassa.
Uudistustarpeet Nuorisojärjestöjen avustukset ja luokittelun muuttaminen sekä avustustoimikunnan rooli. Jos päätetään säätää nuorten palvelu- ja kehittämiskeskuksista, niin se edellyttää nuorisojärjestöjen luokittelun muuttamista ja avustamisperusteiden määrittelyä. Samalla voidaan täsmentää nuorisojärjestöjen avustamista ja tukea nykyistä tarkemmin siten, että otetaan huomioon valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen toiminta ja tukeminen sekä valtakunnallisesta järjestöstä edelleen myönnettävän valtionavustuksen mahdollisuus. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös poliittisia nuorisojärjestöjä koskevan keskustelun esiin nostamat asiat, jotka mahdollisesta edellyttävät säätämistä. Asia liittyy myös nuoren ikämäärittelyyn. Avustustoimikunnan rooli ja kokoonpano on myös saanut osakseen kritiikkiä; tämä asia tulee selvittää nuorisojärjestöjen valtakunnallista avustamista ja avustusperusteita mahdollisesti koskevan muutoksen yhteydessä. 1 1
1 2 Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet Kuntien valtionosuudet ja etsivän nuorisotyön rahoitus. - Vaikuttavuus ja tuloksellisuus ohjelmassa esitetään, että valtion keskushallinnon tasolla vähennettäisiin operatiivisia tehtäviä kuten valtionavustusten käsittelyjä. Hallitusohjelmassa todetaan, että etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan ja että kehitetään nuorten työpajatoimintaa. Vuonna 2013 etsivän nuorisotyön valtionavustuksia on myönnetty 283 kuntaa eli 93 %:iin Manner-Suomen kunnista (toimintaa ei ole 21 kunnassa). Hakuprosessi on työläs (arviolta ¼ työvuotta) ja ympärivuotinen toiminnan sisältöä koskeva neuvonta ja jatkuvien nk. käyttöajanpidennyksiä koskevien päätösten tekeminen työllistävät runsaasti. Koska toiminta on laajentunut jo lähes koko maahan, voitaisiin lain uudistamisen yhteydessä linjata etsivän nuorisotyön siirtämisestä valtionosuuden piiriin. Valtionosuus voidaan määritellä siten, että se mahdollistaa myös tarvittaessa toteutuneen toiminnan tukemisen.
1 3 Nuorisoyksikkö Uudistustarpeet Nuorten työpajatoiminnan rooli oppivelvollisuuden pidentämisessä ja siihen liittyvänä julkisena palveluna sekä non-formaalina, nuoren kasvua tukevana oppimisympäristönä tarvitsisi nykyistä tarkempaa säätämistä. Nuorten työpajatoiminnan sisällöstä on tällä hetkellä olemassa opetusja kulttuuriministeriön päätös vuodelta 2006. Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies ilmoittaa kantanaan päätöskantelun ratkaisussa, että opetus- ja kulttuuriministeriön tulee säätää nuorten työpajoilla tehtävästä huumausainetestauksesta lailla (tiedoksi saatu päätöskantelun ratkaisun jäljennös dnro 4784/4/11). Päätöksessä todetaan, että asiasta tulee säätää laissa siksi, että on kyse asiakkaan perusoikeuksien toteutumisesta. OKMn on antanut vastauksensa 28.2. mennessä..
Eräitä huomioita Lanuke - miten tehokkaaksi ohjelmaksi? Nuorten osallisuus ja kuuleminen 8 voisi olla selkeämpi tai sitä voisi asetuksella täsmentää, VTV:n tarkastuskertomus 14 / 2012 VTV kiinnitti tarkastuskertomuksessaan huomiota nuorisolain ja asetuksen käsitteistöön. VTV totesi raportissaan Nuorisolain ja - asetuksen tulosperusteisuutta koskeva käsitteistö ja käsitteiden väliset suhteet ovat osin sekavat ja tulkinnanvaraiset. Esimerkiksi toiminnan laajuutta arvioidaan paitsi osallistujien määrällä myös toiminnan vaikuttavuudella. Tulosperusteet muodostavatkin perustan lähinnä kokonaisarviolle. Täsmällisten tulosperusteiden määrittämistä vaikeuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan se, että järjestökenttä on niin moninainen. Palvelu- ja kehittämiskeskukset eivät ole mainittu laissa eikä asetuksessa. Nuorisotyön toimintaympäristö on muuttunut 1 4
1 5 Nuorisoyksikkö Näistä ei ole ollut keskustelua Arvopohja ( 1 ) Valtion nuorisotyö ja politiikka ( 3 ) Kuntien nuorisotyö ( 7 ) Monialainen yhteistyö ( 7 a ) Etsivä nuorisotyö ( 7 b ) Valtionosuus kunnille ( 9 ) etsivien rahoituksesta kyllä Muut valtionavustukset ( 13 ) Luku 5 (15, 16 ) - valtionapuviranomainen Luku 6 (17, 18 ) voimaantulo, tekninen
1 6 Nuorisoyksikkö Lain valmistelun vaiheet kevät Yhteistyön aloittaminen nuorisoalan toimijoiden kanssa Webropol-kyselyt ja keskustelukanavat: 1) Ikärajasta 2) Lanuke-ohjelmasta Kooste muitten maiden lainsäädännöstä Teemojen analysointi Kevät
1 7 Nuorisoyksikkö Lain valmistelun vaiheet syksy OKM:n työryhmän asettaminen Kevään työskentelyn pohjalta nousseiden teemojen työstäminen - kuulemisia - pieniryhmiä - tietopohjan ja datan kerääminen Syksy
1 8 Nuorisoyksikkö Lain valmistelun vaiheet kevät 2015 Esityksen luonnoksen laatiminen Keskustelu tilaisuus esityksestä ennen lausuntokierrosta Esitys lausuntokierrokselle Kevät 2015
1 9 Nuorisoyksikkö Lain valmistelun vaiheet syksy 2015 Lausuntojen purku HE:n viimeistely VN käsittely HE:n Eduskunta käsittelee HE Tavoite uusi laki voimaan 1.1.2016 Syksy 2015
Nuorisotyö ja -politiikka valtion talousarviossa (1000 ) mom 29.91.50/51/52 1) nuorten työpajat 2) etsivä nuorisotyö 3) nuorten yhteiskuntatakuu Veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen Saamelaisten kulttuurija kielipesätoiminta 2010 2011 2012 2013 15 023 13 323 17 523 21 000 21 000 46 267 51 583 52 035 52 556 53 081-350 350 500 550 yhteensä 61 290 65 256 69 908 74 056 74 631 2 0
2 1 Nuorisoyksikkö Kiitos