Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 38/2011/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.6.2011 HAKIJAT Juha ja Virpi Kiiala ASIA Kiinteistön Eevala (276-412-61-2) alueelle ulottuvan luonnontilaisen lammen osittainen ruoppaaminen ja siihen tarvittava vesilain 1 luvun 15 a :n mukainen poikkeuslupa, Kontiolahti HAKEMUS Yleiskuvaus hankkeesta Kaavoitustilanne Suunnitellut työt Juha ja Virpi Kiiala ovat 11.3.2011 Itä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja 23.3.2011 täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa tonttiinsa rajautuvan lammen rannan ruoppaukseen uimarannaksi ja samalla hakeneet vesilain 1 luvun 15 a :n 2 momentin mukaista poikkeusta muuttaa kyseessä olevan, alle hehtaarin suuruisen lammen luonnontilaa. Lampi, jonka rantaa on tarkoitus ruopata, on nimetön ja sen halkaisija on noin 30 metriä, jolloin sen pinta-ala on noin 700 m 2. Hankealue sijaitsee Kontiolahden kunnan Pohjan ja Kontiolahden kylien rajalla niin, että kyseinen lampi kuuluu Kontiolahden varuskunta-alueeseen (276-402-13-60), mutta se rajautuu itärannaltaan hakijoiden tilaan Eevala (276-412-61-2), jolle on tarkoitus rakentaa omakotitalo. Hankealueella on voimassa Joensuun seudun oikeusvaikutteinen yleiskaava 2020, jossa ei ole erityismerkintää hankealueen lammen osalta. Hankkeen tarkoituksena on parantaa tonttiin kuuluvan rannan virkistyskäyttökelpoisuutta ruoppaamalla rannasta noin 100 m 2 :n vesialueelta yhteensä noin 100 m 3 maatunutta kasvillisuutta ja lietettä. Vesikasvillisuutta poistetaan myös niittämällä. Lammen veden korkeuksiin hankkeella ei vaikuteta.
2 Poikkeusluvan tarve Hankealueen kuvaus Ruoppausmassat on tarkoitus läjittää omalle tontille sekä mahdollisesti osittain viedä sukulaisen tontille rakennettavaan suojavalliin. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on hakijalle 19.11.2010 antamassaan lausunnossa todennut: Alueella tehdyn maastotarkastuksen (13.10.2010) perusteella tarkasteltava lampi on laskuvedetön pieni harjulampi, joka on säilynyt luonnontilaisena. Lammella ei ole merkkejä rakentamisesta tai muista töistä, jotka olisivat merkittävästi vaikuttaneet lammen vesitalouteen tai muuhun luonnontilaan. Lampi on vesilain 1 luvun 15 a :n tarkoittama kohde. Vesilain 1 luvun 15 a :n mukaan toimenpide, joka vaarantaa muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin kokoisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty riippumatta siitä, aiheutuisiko siitä vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu seuraus. Vesilain 1 luvun 15 a :n toisen momentin mukaan aluehallintovirasto voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa tarkoitettujen vesistöjen suojelutavoitteet eivät vaarannu. Maastotarkastuksen ja teiltä saatujen tietojen perusteella ELY-keskus katsoo, että hakemuksen mukainen ruoppaus ja rannan muokkaus koskee merkittävää osaa lammesta ja näin ollen voi vesilain 1 luvun 15 a :n vastaisesti vaarantaa lammen säilymisen luonnontilaisena. Tämän vuoksi hanke voidaan toteuttaa vain vesilain 1 luvun 15 a :n tarkoittamalla poikkeusluvalla, jota haetaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristövastuualueelta. Hakemuksen mukaan lampi on saanut olla koskemattomana viimeiset 20 30 vuotta ja on sinä aikana alkanut kasvaa reunoiltaan umpeen ja lammen pohjaan on kertynyt mutaa. Lampi on kauttaaltaan noin yhden metrin syvyinen. Kontiolahden kunnan ympäristönsuojelusihteerin 8.9.2010 tekemän tarkastusmuistion mukaan Eevalan tila sijaitsee Sairaalansuon I-luokan pohjavesialueen reunalla. Tilaan rajoittuva lampi on ruskeavetinen ja humuspitoinen suppaan sijoittuva orsivesilampi, joka on vallitsevan pohjavesipinnan yläpuolella. Lampi ei ole pohjavesivaikutteinen. Se on ollut ennen Höytiäisen laskua (vuonna 1859) osa Höytiäistä ja se on jäänyt järven laskun jälkeen omaksi lammekseen. Lampi on eloperäisen aineksen vaikutuksesta noin 150 vuoden aikana täyttynyt ja rehevöitynyt. Vähäisiä merkkejä aikaisemmasta maanmuokkauksesta on havaittavissa 5 10 metrin etäisyydellä rantaviivasta, mutta lammen rannan ovat luonnontilassa. Rannat ovat soistumassa ja täyttyneet karikkeella ja mudalla. Rantakasvillisuus on tyypillistä sekametsän kasvillisuutta eikä rantavyöhykkeellä ole havaittavissa lähteisyyttä. Ympäristönsuojelusihteerin mukaan kasvillisuudessa ei ole havaittavissa erityisiä suojeluarvoja.
3 Hankkeen vaikutukset vesistöön ja ympäristöön Ruoppauksen seurauksena lampi syvenisi työalueella noin kahden metrin syvyiseksi ja vesikasvillisuus vähenisi tällä alueella. Samalla ruopattavan alueen ranta muuttuisi selvärajaiseksi ja kiinteäksi. Lammella ei ole merkitystä kalastuskohteena eikä siinä tiettävästi ole kalakantaa. Lammella ei ole havaittu uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia eläin- tai kasvilajeja. Esitetyistä toimenpiteistä ei aiheudu pysyvää haittaa naapureille tai vesialueelle. Töihin liittyvä mahdollinen samentumishaitta on lyhytaikainen. Arvio hankkeen hyödyistä Hankkeen suurin hyöty on siinä, että ruoppauksen ja siistimisen jälkeen lammesta on "iloa silmälle". Samalla lampi saadaan uimakelpoiseksi, jolloin siitä on hyötyä virkistyskäytössä. Töiden seurauksena myös tontin arvo kohoaa ja lampi muuttuu turvalliseksi lapsiperheen näkökulmasta. Hanketta koskeva suostumus Metsähallitus on 1.3.2011 antanut hallinnoimansa Kontiolahden varuskunta-alueen kiinteistön (276-402-16-60) osalta suostumuksensa siihen, että lammen siistimiseen ja ruoppaamiseen haetaan tarvittavat luvat. Perusteet vesilain mukaisen poikkeusluvan osalta Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on edellyttänyt, että lammen ruoppaamiseen haetaan poikkeuslupa, koska lampi on pinta-alaltaan alle hehtaarin suuruinen luonnontilainen lampi (vesilain 1 luvun 15 a ). Poikkeama voidaan myöntää, mikäli kyseisen luontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Hakijan mukaan karttatarkastelun perusteella Kontiolahden kunnan alueella on vastaavia alle hehtaarin suuruisia lampia 285 kpl. Yhden lammen vähäinen, noin 20 metrin rantavyöhykettä koskeva luonnonmuutos ei voi huomattavasti vaarantaa kyseisten lampien suojelutavoitteita. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Kontiolahden kunnassa ja erityistiedoksiantona naapurikiinteistöjen asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään 11.5.2011.
4 Muistutukset 1) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että hakemuksessa todetaan lampien suojelutavoitteen vaarantumiseen osalta, että Kontiolahden kunnan alueella on 285 kpl alle hehtaarin suuruisia lampia, joten yhden lammen vähäinen 20 metrin levyinen luonnontilan muutos ei voi huomattavasti vaarantaa ko. lampien suojelutavoitteita. Myöskään lammella tehdyissä Kontiolahden kunnan ja ELY-keskuksen luontotarkastuksissa ei hakemuksen mukaan löytynyt mitään erityistä tai suojeltavaa kasvillisuutta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen vuonna 2005 julkaiseman selvityksen "pienvesien suojelu talousmetsissä" mukaan vesilain 1 luvun 15 a :n tarkoittamista pienvesistä lampien luonnontila on säilynyt paremmin kuin lähteiden ja pienten virtavesiuomien. Edelleen selvityksen mukaan harjulammet ovat säilyneet suolampia paremmin. Hakemuksessa mainittujen Kontiolahdessa sijaitsevien lampien luonnontilaisuudesta tai niiden merkityksestä luonnon monimuotoisuuden kannalta ei ole esitetty minkäänlaista arviota. Yllä mainitun ympäristökeskuksen selvityksen perusteella voidaan olettaa, että melko suuri määrä Kontiolahden harjulammista on säilynyt luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena. Tällaisen lampien määrällisen tarkastelun perusteella lammen osittaiselle ruoppaukselle voitaisiin myöntää haettava poikkeuslupa. Vesilain perusteluissa (HE 79/1996) todetaan mm. että "lampien ja pienten järvien merkitys biodiversiteetin turvaamisessa on suuri. Ne luovat metsäympäristössä tärkeätä ekosysteemin vaihtelua sekä luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä reuna- ja vaihettumisvyöhykkeitä. Niiden merkitys useiden eläinlajien biologisen tuottokyvyn kannalta on huomattava. Usein ne ovat myös linnuille tärkeitä". Kontiolahden kunnan ja ELY-keskuksen tekemien maastotarkastusten perusteella lampi on luonnon monimuotoisuuden kannalta melko tavanomainen. Vaikka maastotarkastukset eivät ole kovin yksityiskohtaisia, niin ne osoittavat, että tarkasteltavan lammen merkitys vesilaissa esitettyjen pienvesien suojeluperusteiden kannalta ei ole kovin suuri. Yllä mainitussa ympäristökeskuksen tekemässä pienvesiselvityksessä on tarkasteltu pienvesien suojelutavoitteiden määrittelyä. Selvityksen mukaisen arvioinnin perusteella tarkasteltava lampi ei ole edustavuudeltaan niin arvokas, että sille ei tulisi lähtökohtaisesti myöntää poikkeuslupaa. Poikkeusta tuleekin tarkastella tapauskohtaisesti, jolloin arviointiin vaikuttaa mm. lähialueiden lampien määrä, edustavuus ja luonnontilaisuus. ELY-keskus katsoo, että tarkasteltavana olevalla luonnontilaisella lammella ei ole luonnon monimuotoisuuden ja biologisen tuottokyvyn kannalta niin suurta merkitystä, että poikkeusluvan myöntämiselle ei olisi edellytyksiä. Kontiolahden vastaavan kokoisten lampien suuri määrä, vaikka niiden luonnontilaisuutta tai merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta ei tunneta, viittaa siihen, että kyseisten lampien suojelutavoitteet eivät todennäköisesti vaarannu hankkeen toteutumisesta. Näin ollen ELYkeskuksen mielestä hankkeelle on mahdollista myöntää vesilain 1 15 a :n tarkoittama poikkeuslupa.
ELY-keskus edellyttää, että hanke tulee toteuttaa hyvin huolellisesti ja siten, että muu osa lammesta säilyy koskemattomana. ELY-keskuksen käsityksen mukaan näin toteutettuna lampi voisi edelleen säilyä vesilain 1 luvun 15 a :n tarkoittamana vesiluontotyyppinä. Tässä ELY-keskus viittaa vesilain uudistuksen (HE 277/2009 vp) perusteluissa esitettyyn vesiluontotyyppien luonnontilan käsitteeseen, mikä vastaa pitkälti metsälain 10 :ssä tarkoitettua luonnontilan kaltaisuutta. Hakemuksen liitteenä olevassa Metsähallituksen sähköpostissa annetaan ohjeistusta rantojen puuston ja pensaikon käsittelystä metsälain kannalta. Vesilain uudistuksessa vesiympäristöllä tarkoitetaan vesistön ja sen rantavyöhykkeen muodostamaa kokonaisuutta. Näin ollen Metsähallituksen antamat ohjeet ovat sopivia myös arvioitaessa hankkeen toteutusta vesilain kannalta. 2) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kalatalousviranomaisena ilmoittanut, että koska lammessa ei tiettävästi ole lainkaan kaloja, ei hakemuksen mukaisen luvan myöntämiselle ole yleisen kalatalousedun kannalta estettä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU POIKKEUSLUPA LAMMEN LUONNONTILAISUUDEN MUUTOKSEEN Aluehallintovirasto myöntää Juha ja Virpi Kiialalle vesilain 1 luvun 15 a :n 2 momentin tarkoittaman luvan poiketa kiellosta vaarantaa Eevalan tilaan (276-412-61-2) rajautuvan lammen säilyminen luonnontilaisena. Lammen luonnontilaa ei ole sallittua muuttaa enempää kuin se on välttämätöntä hakemuksen mukaisen ranta-alueen kunnostussuunnitelman toteuttamiseksi. POIKKEUSLUPARATKAISUN PERUSTELUT Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut hakijoille 19.11.2010 antamassaan lausunnossa, että kunnostushankkeen kohteena oleva lampi on vesilain 1 luvun 15 a :n 1 momentin tarkoittama luonnontilainen lampi ja että hakemuksen mukainen ruoppaus ja rannan muokkaus vaarantavat lammen säilymisen luonnontilaisena. Edellytyksenä kunnostushankkeen toteutukselle on vesilain 1 luvun 15 a :n 2 momentin mukaisen poikkeuksen myöntäminen. Kunnostuksen kohteena olevaa lampea ei ole luokiteltu luonnonsuojelullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaaksi pienvedeksi eikä sille ole asetettu voimassa olevassa yleiskaavassa erityismääräyksiä tai käyttörajoituksia. Alle hehtaarin suuruisia lampia on Kontiolahden kunnan alueella runsaasti. Saadun selvityksen mukaan lammella ei ole erityisiä luontoarvoja. Hanke koskee vain rajoitettua osaa lammen kokonaispintaalasta ja hankkeella ei ole vaikutusta lammen veden laadulle eikä veden korkeuteen. Myös Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen mukaan edellytykset myöntää poikkeuslupa ovat olemassa. 5
Täten edellytykset poikkeuksen myöntämiseksi ovat olemassa, koska vesilain 1 luvun 15 a :n 1 momentissa tarkoitettujen pienvesien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. VESITALOUSLUPA RANTA-ALUEEN KUNNOSTAMISEEN TILAN EEVALA (276-412-61-2) EDUSTALLA Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Juha ja Virpi Kiialalle luvan tilaan Eevala (276-412-61-2) rajoittuvan lammen ranta-alueen ruoppaamiseen hakemukseen sisältyvän suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Hanke on toteutettava laajuudeltaan enintään hakemuksen liitekarttaan (asemapiirros) merkityn mukaisesti siten, että ruoppausmassojen määrä on korkeintaan 100 m 3. 2. Ruoppausmassat on sijoitettava maalle siten, että ne eivät pääse valumaan takaisin vesialueelle eivätkä imeytymään pohjaveteen. 3. Töiden päätyttyä ranta on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyvään kuntoon. 4. Rakennustyöt on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. 5. Luvan saajien on ilmoitettava töiden aloittamisesta Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. 6. Luvan saajien on ilmoitettava kirjallisesti töiden valmistumisesta 60 päivän kuluessa aluehallintovirastolle, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjaus ennakoimattoman vahingon varalta Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saajat ovat vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimenpiteitä vahinkojen poistamiseksi aiemman ratkaisun estämättä vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella. 6
7 VESITALOUSLUPARATKAISUN JA LUPAPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU Ruoppaustyöt tehdään luvan saajien ranta-alueelta käsin eikä töillä ole vaikutusta lammen veden korkeuksiin. Hakemuksessa tarkoitetut toimenpiteet eivät sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja ne ovat tarpeen ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Luvan saajat ovat saaneet vesialueen omistajalta suostumuksen ranta-alueen ruoppaamista koskevan lupahakemuksen tekemiseen. Luvan saajien noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamisesta. Vesilaki 1 luku 15 ja 15 a sekä 2 luku 3, 6 1 momentti, 12 ja 15 Vesiasetus 85 1 momentti Päätöksestä peritään käsittelymaksu 250 euroa. Kysymyksessä on vähäinen ja pelkästään yksityistä tarvetta varten vireille pantu asia. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Antti Ylitalo Tiina Ristola Asian ovat ratkaisseet ympäristöylitarkastaja Tiina Ristola ja ympäristöneuvos Antti Ylitalo (asian esittelijä).
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 14.7.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.