TKI aluekehittäminen - tulevaisuuden trendit



Samankaltaiset tiedostot
Seuraavat 20 vuotta muuttavat maailmaa enemmän kuin edelliset 200

Virtualisaatio, robotisaatio ja biokausi tulevat mikä muuttuu työelämässä ja koulutuksessa?

Yritys ja tulevaisuus - kuinka tulevaisuuteen nähdään?

USKALLUSTA JA LUOVUUTTA JOHDETAAN UNOHTAMALLA JA HULLUNKURISILLA PERHEILLÄ

Näkemyksiä tulevaisuuden muutoksista ja haasteista

Näkökulmia tulevaisuuteen ja tulevaisuuden yrittäjyyteen

Biotalous nousevana megatrendinä Vuonna 2050 kaikki mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä

Tulevaisuus haastaa johtamisen?

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Tekijöiden tulevaisuus

Älyruokaa vai ruokaälyä?

Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta?

Tulevaisuuden liiketoimintaosaaminen ja visionäärinen johtaminen

Visionäärisellä johtamisella kohti tulevaa trendit ja heikot signaalit päätöksenteon tukena

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Voiko energia-alan tulevaisuutta ennustaa?

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Vuokatin menestystarina unohtamalla entistä kohti uutta

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Globaalit trendit. Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Meillä on hinku menestyä laivaseminaari M/S Viking Grace

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

Kaikkien osaaminen käyttöön

Kestävän hyvinvoinnin seuranta

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Kunnat ja uusi paikallisuus 2020-luvulla

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Elinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Työelämän vaatimukset tulevaisuudessa

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

Elinkeino-ohjelman painoalat

VESI JA TULEVAISUUDEN TRENDIT

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari Mikko Kosonen

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

TOIMIALAKATSAUS 2010

maakuntakartalla kuntatalouden

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

PERHOSTALOUTTA, BLOGALISAATIOTA JA GLOBAALEJA INNOVAATIOEKOSYSTEEMEJÄ TULEVAISUUS HAASTAA OSAAMISEN

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Maakuntaohjelma

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelu miten alueet näkyvät. Johanna Osenius Varkaus

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Kansliapäälliköiden näkemyksiä tuleville vuosille Jouni Varanka, VNK, Strategiaosasto

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

Urheiluseurat

SATAKUNNAN ALUE-ENNAKOINNIN TOIMINTAMALLIN UUDISTAMINEN SATAKURSSI -HANKE

Positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva ja seuranta. Antti Vasanen, Varsinais-Suomen liitto

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan valmistelutilanne

Parasta kasvua vuosille

EDUNVALVONNALLINEN VISIO SATAKUNNASTA AA-H

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Transkriptio:

TKI aluekehittäminen - tulevaisuuden trendit Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 2014 17.12.2014 Teknologiakeskus ooga es Pripoli

Jos luovuus ja innovaatiot ovat ratkaisu, niin mikä on ongelma? Alf Rehn

Perhostalous haastaa kilpailukyvyn Vuonna 1851 perustetun Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunut vuosien varrella ruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin ja pakkauksiin sekä erikoistuotteisiin. Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n. 15 000 työntekijää ja heistä 83% Suomessa. 2000 luvun taitteessa työntekijöitä oli n. 6600 ja heistä n. 27% Suomessa. Vuonna 2013 työntekijöitä oli enää 3500 samaan aikaan kun tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita on yli 24 maassa, kuudessa maanosassa: ikuinen ja jatkuva muutos ekstensiivisestä (työllistävästä) kasvusta intensiiviseen (tehokkuuden) kasvuun. Uutta on vain vauhti: maa ja metsätalous työllisti suomessa enemmän ja enemmän 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja tietoyhteiskunta vain 25 vuotta. Jos trendi jatkuu, niin seuraava menestysklusteri t työllistää tää 2,5 vuotta - ja siitä seuraavat vain kuukausia k tai päiviä. Tuloksena perhostalous - yhden kesän tuotteet ja klusterit.

Megatrendit muutoksen taustalla

Teknologinen murros on vasta alkanut Seuraavat t20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Esimerkiksi 20 viime vuotena on julkaistu enemmän kuin puolet kaikkina aikoina julkaistuista tieteellisistä artikkeleista (n. 50 miljoonasta). Tee lista kaikista niistä asioista, jotka ovat täysin mahdottomia. Kun lista on valmis, niin kysy ovatko ne mahdottomia vielä 1000 vuoden päästä? Melkein kaikki nykyinen teknologia olisi ollut mahdottomien listassa tuhat vuotta sitten (Michio Kaku) http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/ thw.cgi/trip?${appl}=erekj&${base} =erekj&${thwids}=0.13/140074447 3_311049&${TRIPPIFE}=PDF.pdf http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/ thw.cgi/trip?${appl}=erekj&${base} =erekj&${thwids}=0.34/141879825 4_54713&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

Teknologinen imperatiivi Oxfordin yliopiston raportin mukaan lähes puolet työpaikoista voidaan Yhdysvalloissa korvata roboteilla ja keinoälyllä 20 vuoden aikana. Etlan mukaan joka kolmas työpaikka on uhattuna Suomessa tietotekniikan vuoksi Musta surma (1347 1352) 1352) tappoi noin kolmasosan Euroopan väestöstä. Vastaavasti Teknologinen surma voi nyt viedä meiltä merkittävän osan työstä ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Kaikki uudet teknologiat (höyrykone, auto, juna jne.) vähensivät aluksi työpaikkoja, mutta loivat samalla uusia ja talouskasvua. Uusi teknologia työllistää, uutta teknologiaa käyttävä vanha teollisuus työllistää ja jokaisen teknologian päässä on palvelu. Esimerkiksi Valmet Automotive on eräs Suomen robotisoituneimmista tehtaista. Silti se palkittiin 2013 siitä, että se palkkasi eniten uutta työvoimaa Varsinais-Suomessa. Ja se tullaan palkitsemaan samasta asiasta myös tänä vuonna. Kreikan taloudella ei mene huonosti siksi, että siellä on liikaa robotteja vaan siksi, että niitä on liian vähän. Työ ei lopu! (Reshoring/uudelleen teollistuminen)

Ubinetti, automatisaatio ja robotisaatio Vuonna 2050 pelto on täynnä nanoantureita, nelikopterit ja kyberhyönteiset täsmähoitavat satoa ja robottinavetta kasvattaa keinolihaa/solumassaa Pakkaukset tunnistavat kuka niitä käyttää ja valmistavat käyttäjälleen henkilö- kohtaista sisältöä; käyttöohjeita, diagnooseja yms. Pakkausta koskettamalla saa suoraa kuvaa sodista, lehmistä, avaruusasemasta, kalastajasta Älytalot tuottavat energiansa ja tarkkailevat veden ja sisäilman laatua, energian kulutusta ja asukkaiden terveyttä. Myös design on virtuaalinen: tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Esimerkiksi jääkaappi tietää mikä on loppu tai pilaantunutta ja kertoo lähikaupan tarjoukset. Vaatteet, huonekalut, jääkaappi ja asunnon rakenteet seuraavat terveyttä ja ohjeistavat terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, lääkitykseen tms. Palvelurobotti Kaveria testattiin ylivieskalaisessa vanhusten palvelukodissa. (www.ruokala.net 2011) Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa robotit ovat alkaneet tehdä sydänleikkauksia (Yle 2011) Bio-Bots: https://www.youtube.com/watch?v=skczl7flm34 Nano-Bots ja klaytroniikka http://www.popsci.com/article/science/rmjgkdulkcafedah.01 Chatbots: http://www.bbc.com/future/story/20140609-how-online- Tietokoneiden välinen supernopea pörssikaupankäynti eli robotti-kauppa on muokannut rajusti sijoitusmarkkinoita. (Talouselämä 2011) Robots Can Now Teach Other Robots, Thanks To The Robo Internet (http://www.fastcoexist.com/3024972/robots-can-now-teach-other-robots-thanks-to-the-robo-internet) Googlen sci-fi-auto sai ajo-luvan Kaliforniassa i (Taloussanomat 2012) TS 2.3.2014: Elektroniikkaa hyönteisten t selkään (http://www.ts.fi/teemat/tie de/600946/elektroniikkaa +hyonteisen+selkaan)

Hybriditalouden aktiiviset ja virtuaaliset kansalaiset: Blogalisaatio ja hybriditalous Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian (TVA) Tutu 1 -kurssi 10.11.2011 Seuraavaksi pilvipalvelut (Big Data ja My Data), lisätty todellisuus koska ja missä vain Sekä jakamistalous

Sampovisio: voimme tuottaa kaikesta orgaanisesta biomassa, josta voimme valmistaa mitä tahansa Biokausi: vuonna 2050 kaikki se mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista myös tehdään niistä http://inhabitat.com/poop-burger-japanese-researcher-creates-artificial-meat-from-human-feces/

Elävät materiaalit ja koneet Onko mahdollista tehdä keppi, joka isketään maahan, minkä jälkeen se valmistaa ihmeellisiä asioita? Eikö omenapuu jo ole tällainen? Synteettinen biologia HS 25.4.2014: Tulevaisuuden kodeissa voi olla likaa syöviä mattoja ja tunnistavia seiniä (http://www.hs.fi/tiede/a1398344570326) hs Aalto Biofilia/Maurizio Montalti http://www.aka.fi/fi/a/suomen- Akatemia/Mediapalvelut/Tiedotteet 1/Synteettisen-biologiantutkimusohjelmaan-laajastitutkimusalan-hankkeita-/ Kuva: Bioglow http://www.biogl owtech.com/ co http://luma.aalto.fi/fi/lumarts/

HS 8.9.2013: 64 koulua haki avustusta 3D-tulostamiseen YLE 25.10.2013: Kirjaston uusi palvelu mahdollistaa 3D- tulostamisen t kaikille 3D tulostus Ministeri Kiuru: ohjelmointi peruskoulun opetussuunnitelmaan, HS 24.1. 2014 Risteilijän kokoinen 3D tulostin voisi valmistaa mitä tahansa HS 18.9.2012 AALTO YLIOPISTON FABLAB Parhaillaan 3D tulostimet maksavat nettikaupassa alle 300 dollaria ja lukiolaiset rakentavat niitä huvikseen Itse tehty 3D tulostin, Aarni Saarimaa, 2012 http://www.thingiverse.com/ 3D tulostimet ovat vuonna 2025 kotitalouksissa yhtä yleisiä kuin mikroaaltouunit nykyään. Tulevaisuuden tuotteet ovat! ohjelmistoja j ja algoritmejä ja biomassasta voi tulostaa mitä tahansa.

Ihminen?

Elämysyhteiskunta 100.00 80.0 60.0 40.0 00 53 5.3 12.4 2.9 6.4 12.9 59.2 7.3 19.6 55 5.5 10.2 8.6 46.0 4.9 3.4 14.7 28.7 28.7 Terveys Huonekalut ja tarvikkeet Vaatteet ja jalkineet Liikenne Sekalaiset tarvikkeet ja palvelut Asuminen ja energia Ruoka ja juoma 20.0 16.0 Vinnari 2006 0.0 1900 1913 1925 1938 1950 1964 1975 1990 1998 2002 K70-kerholaiset ja lapselliset 30-kymppiset syövät rinnat paljaina TosiTV:ssä kilpaa matoja. Mediayhteiskunnan turhat julkkikset ja tyhjänpäiväinen ohjelmavirta

Hyvinvointivaltion kriisi BKT:n rinnalle on luotu hyvinvoinnin mittareita, kuten aidon kehityksen mittari (GPI, Genuine Progress Index) ja kestävän taloudellisen kehityksen mittari (ISEW, Index of Sustainable Economic Development). GPI- mittari kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo 1970-luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin. Samaan aikaan USA:n bruttokansantuote on kuitenkin noussut yli puolella. Suomen kestävä taloudellinen hyvinvointi (ISEW) oli huipussaan vuonna 1983. Vuonna 2000 se oli vain noin puolet vuoden 1983 tasosta. t Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote oli kuitenkin kasvanut noin puolella. (Tilastokeskus) Suomi myös eriarvoistui nopeasti 2000-luvulla. (OECD) Suomessa jää joka päivä 6 alle 30 vuotiasta nuorta ihmistä sairaseläkkeelle pelkästään masennuksen vuoksi. (THL) Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana johonkin psyykkiseen sairauteen (depressio, ahdistus, addiktiot jne.). Suomessa syödään päivittäin 700 000 psyykenlääkettä (masennuslääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet jne.). (VNK) Joka toinen päivä yksinäinen vanhus tekee itsemurhan. Luottamusyhteiskunta murenee ylhäältä ja alhaalta

Onnellisuustalous Seitsemäs kuppi kahvia Markku Wilenius 2009 Jokin jytky vielä tulossa?

Joukkokukoistus ja innostunut t yhteiskunta t Tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaosto: Ahkeruus on tärkeämpää kuin lahjakkuus. Vaikka kaikki eivät voikaan olla hyviä esimerkiksi kielissä ja matematiikassa, niin kaikki voivat olla mahdollisimman i hyviä. Lisäksi jokaisen ihmisen sisällä on kukka: jokin asia, jossa juuri hän on kauneimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana itsenään. Varhaiskasvatuksen, koulujärjestelmän ja työelämän on saatava nämä kukat esiin. http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/ thw.cgi/trip?${appl}=erekj&${base} =erekj&${thwids}=0.42/141879712 2_278779&${TRIPPIFE}=PDF.pdf http://www.eduskunta.fi/tripho me/bin/thw.cgi/trip?${appl}=e rekj&${base}=erekj&${thwid S}=0.15/1418797335_295220 &${TRIPPIFE}=PDF.pdf http://www.eduskunta.fi/triphom e/bin/thw.cgi/trip?${appl}=erekj &${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.37/1418797537_457714&${TRI PPIFE}=PDF.pdf

Kuudes aalto Venäläisen taloustieteilijän, Nikolai Kondratieffin mukaan teknologian ja talouden historiaa luonnehtivat pitkät aallot, joiden pituus on 50 70 vuotta. Taloudellinen nousukausi alkaa uudesta teknologisesta innovaatiosta, jonka vaikutus aikanaan sammuu, jolloin talous suistuu lamaan, kunnes uusi innovaatio saa taas aikaan uuden taloudellisen kasvun. Merkittäviä murroskohtia ovat olleet mm. höyrykone (1780-luvulla), rautatiet (1840- luvulla), sähkö ja polttomoottori sekä kemianteollisuus (1890-luvulla), transistoriteknologia, viihde-elektroniikka, elektroniikka, radio ja tv (1950-luvulla) sekä mikrotietokoneiden laajamittainen käyttö, tietoverkot, ohjelmat (1990-luvulla). Viime vuosina on puhuttu Kondratieffin kuudennesta aallosta (2010 2050), jonka merkittävin ero viidenteen on se, että raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nousussa, eikä nykyisellä teknologialla voida enää laskea niiden hintaa. Kilpailukyvyn keskiöön ovat nousemassa luonnonvaratalous ja niukkuuden teknologiat: Määritellään 10 ihmiskunnan suurinta ongelmaa ja kehitetään ratkaisuja niihin. Näitä tuotteita kysytään seuraavina vuosina jopa vuosisatoina jos/kun niukkuus ja ympäristöongelmat kasvavat

Kestävä kasvu 10 tuotetta/alaa/toimintamllia, jotka aidosti ratkaisevat kestävyyden ongelmia ja joihin samalla sisältyy työllistävän kasvun mahdollisuus. http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/tri p?${appl}=erekj&${base}=erekj&${thwids }=0.56/1414602476_351258&${TRIPPIFE}=P DF.pdf http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/ thw.cgi/trip?${appl}=erekj&${base} =erekj&${thwids}=0.45/141460132 5 169296&${TRIPPIFE}=PDF pdf http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.c gi/trip?${appl}=erekj&${base}=erekj&${t HWIDS}=0.10/1414601830_281463&${TR IPPIFE}=PDF pdf DF pdf 5_169296&${TRIPPIFE}=PDF.pdf IPPIFE}=PDF.pdf

Cleantech http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/t hw.cgi/trip?${appl}=erekj&${base}= erekj&${thwids}=0.41/1414603121 _416403&${TRIPPIFE}=PDF.pdf Kiina tulee, oletko valmis? Seuraavan 10 vuoden aikana satoja miljardeja euroja ekologiseen ja teolliseen modernisaatioon Myös Venäjällä on sama tarve. Ja se voi olla Suomelle helpompi asiakas.

Alueet

Yhteenveto alueellisen ennakoinnin kehittämisestä Ennakointi liittyy uudistumiseen ja rakennemuutokseen Resilienssi, joustavuus Vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin varautumista Yhteen kokoavaa toimintaa, verkostoja, tiedon tuottamista ja jakamista Osallistamista ja vuoropuhelua Yhteinen (kansallinen) tietopohja ja visionääristä tulkintaa alueiden näkökulmasta Proaktiivista tulevaisuuden tekemistä Työkalut, toimintamallit ja yhteinen tietopohja Tietoa liikaa, se hukkuu: yhteen kokoaminen Parempi yhteistyö kansallisen ja alueellisen ennakoinnin välillä Päätökset, panostukset ja konkreettiset toimenpiteet Suunnittelun kulttuurista tekemisen kulttuuriin Yhteen kokoavia pilotteja ja kehittämisalustoja (esimerkiksi lääketeollisuudessa ja biotaloudessa) Älyttömien normien/turhien esteiden purku Alueellisen ennakoinnin laatutyö Kesu-työn kansallinen tuki (jatkettava/varmistettava) Yhteistä ja jatkuvaa ennakointia - Ehdotus kansalliseksi toimintatavaksi. Vnk:n raporttisarja 1/2014: http://vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=415727

Alueelliset ennakointiverkostot eriarvoisuus Työn luonne muuttuu Aloituspaikat vähenevät 3000 Nokian työntekijää Voimakas T&K panostus Komissio edellyttää valintoja Maahanmuutto Eriarvoisuus kasvaa Resilienssi Huoltosuhde ja ikä rakenteen muutos Ennakoinnista edunvalvontaa Digitalisoituminen Työvoima Elinkeinorakenteen muutos Bio, nano, optiikka/fotoniikka Opetustarpeet Energia Suunnittelun kulttuurista tekemisen kulttuuriin Saavutettavuus Biotalous Venäläisten turistien tuoma rahoitus suuri Venäjä Arktinen Itämeri Kehysriihen/lyhyen aikavälin kanssa ristiriitaa Ikääntyminen Pohjois Karjala on jo väestöllisesti siellä mihin koko Suomi on Tasa arvo Luottamus Ikärakenteen muutos Epävarmuuden sietäminen Energia Cleantech Sijainti Kestävyyden ajurit Uusi maantiede Liikenteen tulevaisuuskuvat Ei tunne ikääntymistä, syntyvyys ylivertaista maassa Pitkä aikaväli tunnetaan Tämän ä tunnustaminen Itämeri Alueet omaleimaisia Pk yrittäjyys verkostot Myös kansalaiset mukaan Ympäristö Ruokaketju Maatalous, lähiajattelu Osaamista YM Uudistuva metsäteollisuus Bio ja luonnonvaratalous Työvoimaa Työvoiman saatavuus Uusimaa Pohjois Pohjanmaa Innostava selonteko Työpaikat Työllisyys Muutoksia tulee Eroja myös alueen sisällä Uudistumiskyky, varautuminen, toipuminen VT8 Osaaminen Mitä edellyttää? matkailu Viime lama opetti Ei leikata Koulutus Etelä Pohjanmaa Lappi Alueelliset ennakointiverkostot Rakennemuutos Pohjois Karjala Strategiassa ei valita aloja Arktinen Koko Suomelle kasvua Yhteistyö alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti Venäjä Osaaminen Ikääntyminen Paljon investointeja tulossa Varsinais Suomi Pirkanmaa Energia klusteri Tulevaisuusselonteko toimii, koska Pirkanmaa on Suomi pienoiskoossa Pohjanmaa maahanmuutto Etelä Savo Kainuu Uusia toimintamalleja Maakunnallinen ennakointi Kaivostoiminta Tulevaisuuden ammatit Biotalous Ammattikuvien sisällä Laadullisen ennakoinnin kehittäminen Reimareiden tunnistaminen Ennakointi Etelä Karjala ja Kymenlaakso Satakunta Keski Suomi Ennakoinnissa ei vain yhtä: Vahvojen valintojen Pirkanmaa Villi ja vapaa Pirkanmaa Välkky, kestävä ja saavutettava P.maa Tiiviimpi Vähähiilisyys Työelämän murros Yrittäjyys TEM Kestävyys Mtkil Matkailu Aluerakenne ja infra Erilaisia tulevaisuuskuvia Isoa kuvaa kootaan Alueellinen ennakointi Meriklusteri Selonteko malttaa olla ennustamatta Ruoka Keskittymiskehitys ja eriytyminen 2010 luvulla Venäjä Visionäärisyys Asukkaiden hyvinvoinnin parantaminen Itä ja Pohjois Suomi korostuvat rakennerahastossa Laadullista, holistista, mittarit huomioitu Sähkö ja elektroniikka, koneiden valmistus Edelläkävijyyttä: teollisuutta, osaamista, kvyhteyksiä Teollinen internet Ikäihmisten ratkaisut kotihoidossa 3D Uusiutuvat Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen säästäminen Merkittävä Robotiikka Lääketeollisuus Venäjä Äly liikenteessä, asumisessa, luonnonvarojen käytössä Arktinen Maaseutu Metalli Uusi teknologia mahdollisuutena Yritystoiminnan kehittäminen Julkiset resurssit heikkoja Väestörakenne Alueelliset erot suuria Resurssit muuttuvat Älykäs erikoistuminen Uudistuva metsäteollisuus Koulutus EK pärjännyt paremmin kuin KL Elämykset ja hyvinvointi Keski Suomen ja Pirkanmaan satama Bio ja digitalous, osaaminen ja hyvinvointi Keinot olla mahdollistaja Suomen menestynein maakunta ja toisaalta koko Suomen eduksi Talous heikkenee Sote resurssit vahva koulutus turvattava ICT (myös muille toimi aloille), ohjelmistosovellutus, kaivos, metalli ja prosessiteollisuus Ennakointikoulutus Energia Aluerajat eivät ole johdonmukaisia; joissakin asioissa yhdistetään läntiseen ja toisissa itäiseen Suomeen insinöörit, metallijne. aikuiskoulutus resurssit Koulutuksen työvoima

12 perusviestiä Venäjä ja Itämeren alue tärkeitä mahdollisuuksia Alueiden kansainvälistyminen/kansainvälistäminen (globaali toimintaympäristö) Sote (hyvinvointi, terveys ja luottamusyhteiskunnan säilyttäminen) Saavutettavuus (fyysinen ja virtuaalinen infra sekä pääväylät tärkeitä alueille ja teollisuudelle). Huom: 2 2,5 miljardin :n korjausvelka. Keskittyminen ja hajautuminen tapahtuvat yhtä aikaa: pääkaupunkiseutu, maakuntakeskukset ja niiden välissä olevat vuorovaikutusalueet ja maaseutu voivat kaikki kasvaa samaan aikaan kukin omilla vahvuuksillaan Alueet ovat omaleimaisia - tätä erilaisuutta ja erilaistumista on tuettava Muutos ja älykäs erikoistuminen haastavat osaamisen ja koulutuksen: aloituspaikat Ennakointi (muutoksia tapahtuu: toipuminen, uusiutuminen, joustavuus ja visionäärisyys) Kehittämisalustat, pilotit ja kokeilut älykkään alueellisen erikoistumisen konkretisoimiseksi ja verkostojen yhteen keräämiseksi Julkiset hankinnat innovaatioveturiksi: referenssilaitokset ja lähituotteet Uusi hallintokulttuuri: osallistaminen, verkostoituminen, joustavuus, mahdollistaminen Kuntien ja maakuntien rajoja tulisi arvioida (ainakin ruuhka Suomessa) uudestaan: rajat hälvenevät ja kaupungit/alueet yli rajojen löytävät toisensa

Kokeiluyhteiskunta Haasteena ei niinkään ole ennakointitiedon lisääminen, vaan jatkuvasti syntyvän y runsaan tiedon yhteen kerääminen ja tiedon käytön edistäminen: tarvitaan järjestelmä, joka kerää oikean tiedon, oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cg i/trip?${appl}=erekj&${base}=erekj&${th WIDS}=0.56/1414602476_351258&${TRIP PIFE}=PDF.pdf Tulevaisuusmietintöä valmistellessaan tulevaisuusvaliokunta kuuli myös alueellisia ennakointiverkostoja. Tässä yhteydessä nousi vahvasti esille se, että vaikka elämme yhteisessä maailmassa ja megatrendit ovat samoja kaikille, niiden vaikutukset ovat hyvin erilaisia eri toimijoille. Metropolialueen, muiden suurten kaupunkien, maakuntien ja maaseudun mahdollisuudet, haasteet ja resurssit ovat varsin erilaisia. Siksi tarvitaan alueellisia ennakointiverkostoja kansainvälisten ja kansallisten megatrendien sovittamisessa paikalliseen yhteyteen. http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/th w.cgi/trip?${appl}=erekj&${base}=er ekj&${thwids}=0.3/1418809203_295 662&${TRIPPIFE}=PDF.pdf Alueelliset pilotit ja referenssit.