Näkemyksiä tulevaisuuden muutoksista ja haasteista

Samankaltaiset tiedostot
Virtualisaatio, robotisaatio ja biokausi tulevat mikä muuttuu työelämässä ja koulutuksessa?

Yritys ja tulevaisuus - kuinka tulevaisuuteen nähdään?

Seuraavat 20 vuotta muuttavat maailmaa enemmän kuin edelliset 200

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

USKALLUSTA JA LUOVUUTTA JOHDETAAN UNOHTAMALLA JA HULLUNKURISILLA PERHEILLÄ

Älyruokaa vai ruokaälyä?

Näkökulmia tulevaisuuteen ja tulevaisuuden yrittäjyyteen

Biotalous nousevana megatrendinä Vuonna 2050 kaikki mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä

Tulevaisuus haastaa johtamisen?

TKI aluekehittäminen - tulevaisuuden trendit

Tekijöiden tulevaisuus

Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta?

Tulevaisuuden liiketoimintaosaaminen ja visionäärinen johtaminen

Voiko energia-alan tulevaisuutta ennustaa?

Vuokatin menestystarina unohtamalla entistä kohti uutta

Kunnat ja uusi paikallisuus 2020-luvulla

Globaalit trendit. Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Meillä on hinku menestyä laivaseminaari M/S Viking Grace

VESI JA TULEVAISUUDEN TRENDIT

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

TULEVAISUUSVALIOKUNNAN HANKKEET VTV Olli Hietanen Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

RAHAPÄIVÄ Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Kaikkien osaaminen käyttöön

Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Urheiluseurat

tutkimus- ja koulutustarpeet

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari Mikko Kosonen

Tulevaisuuden uimaseura.

Mikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle

Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?

Tulevaisuuden kunta, PED-malli, MVA ja osallistava kuntastrategiatyö. Arto Koski

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

Katse asiakaskokemuksen tulevaisuuteen. Demos Helsinki Satu Korhonen

Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan

VOISIKO SUOMI OLLA BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUALUSTA? Harri Jaskari Kansanedustaja, KOK Talousvaliokunnan varapj.

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm

Tredun strateginen ohjelma Ammatillista etumatkaa Rohkee, Retee ja Reilu Tredu

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä Matti Lehti

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Tulevaisuuskakku. Ryhmätöiden tuotoksia ja Sitran puheenvuorosta mieleen jääneitä asioita

RAKENNUSFOORUMI Tulevaisuuden rakentaminen rakentamisen tulevaisuus

Tulevaisuuden näkymiä

HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Megatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Elinkeino-ohjelman painoalat

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1. tunnistaminen

Rakentamisen suhdannenäkymät LVI-koulutus seminaari Sami Pakarinen

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Soteuttamo 2.0 työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Kansliapäälliköiden näkemyksiä tuleville vuosille Jouni Varanka, VNK, Strategiaosasto

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

Trendit ja toimintamalleja monimutkaiseen maailmaan

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Turvallisuus kehittyy joko johtajuuden tai kriisin kautta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen

Transkriptio:

Näkemyksiä tulevaisuuden muutoksista ja haasteista Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Forssan kaupungin, Humppilan kunnan, Jokioisten kunnan ja Tammelan kunnan valtuutettujen yhteinen seminaari Eerikkilän Urheiluopisto, Eerikkilä Sali 6.8.2014

Päivän lehti Oxfordin yliopiston mukaan lähes puolet työpaikoista voidaan Yhdysvalloissa korvata roboteilla ja keinoälyllä 20 vuoden aikana. Etlan mukaan joka kolmas työpaikka on uhattuna Suomessa tietotekniikan vuoksi Samaan aikaan myös globalisaatio siirtää tuotantoa Euroopasta Aasiaan ja Afrikkaan - siirtymätalouksiin, joissa on halpa työvoima ja nopea kasvu. Intiassa valmistuu joka vuosi enemmän insinöörejä, kuin mitä Suomessa syntyy lapsia. Suomi ei kykene kilpailemaan osaamisen määrässä tai edes laadussa... Euroopassa väestö vähenee ja ikääntyy: työvoima vähenee, vaikka työtä syntyisikin. Monikulttuurisuus (maahanmuutto) aiheuttaa haasteita Hyvinvointivaltio yskii tuottavuusvajeessa. Suomessa jää joka päivä 6 alle 30 vuotiasta nuorta ihmistä sairaseläkkeelle pelkästään masennuksen vuoksi. (THL) Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana johonkin psyykkiseen sairauteen (depressio, ahdistus, addiktiot jne.). Suomessa syödään päivittäin 700 000 psyykenlääkettä (masennuslääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet jne.). Joka toinen päivä yksinäinen vanhus tekee itsemurhan. (VNK) Kaupungistuminen ja keskittyminen jatkuvat. Syntyy harva-alueita, joissa 170 miestä sataa naista kohtaan (Tilastokeskus ja Väestöliitto). Julkisen vallan roolin muutos: tehtaiden perustamisesta, sääntelyyn ja nyt mahdollistamiseen,

Teknologinen murros on vasta alkanut Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Esimerkiksi 20 viime vuotena on julkaistu enemmän kuin puolet kaikkina aikoina julkaistuista tieteellisistä artikkeleista (n. 50 miljoonasta). Tee lista kaikista niistä asioista, jotka ovat täysin mahdottomia. Kun lista on valmis, niin kysy ovatko ne mahdottomia vielä 1000 vuoden päästä? Melkein kaikki nykyinen teknologia olisi ollut mahdottomien listassa tuhat vuotta sitten (Michio Kaku) http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.c gi/trip?${appl}=erekj&${base}=erekj&${ THWIDS}=0.13/1400744473_311049&${T RIPPIFE}=PDF.pdf

Megatrendit muutoksen taustalla

Vuonna 2050 pelto on täynnä antureita, nelikopterit ja kyberhyönteiset täsmähoitavat satoa ja robotti kasvattaa keinolihaa navetassa Ubinetti, automatisaatio ja robotisaatio Pakkaukset tunnistavat kuka niitä käyttää ja valmistavat käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä; käyttöohjeita, diagnooseja yms. Pakkausta koskettamalla saa suoraa kuvaa sodista, lehmistä, avaruusasemasta, kalastajasta Älytalot tuottavat energiansa ja tarkkailevat veden ja sisäilman laatua, energian kulutusta ja asukkaiden terveyttä. Myös design on virtuaalinen: tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Esimerkiksi jääkaappi tietää mikä on loppu tai pilaantunutta ja kertoo lähikaupan tarjoukset. Vaatteet, huonekalut, jääkaappi ja asunnon rakenteet seuraavat terveyttä ja ohjeistavat terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, lääkitykseen tms. Lähes puolet työpaikoista on vaarassa kadota (robottien vuoksi) Yle 2013 Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa robotit ovat alkaneet tehdä sydänleikkauksia (Yle 2011) Palvelurobotti Kaveria testattiin ylivieskalaisessa vanhusten palvelukodissa. (www.ruokala.net 2011) Tietokoneiden välinen supernopea pörssikaupankäynti eli robottikauppa on muokannut rajusti sijoitusmarkkinoita. (Talouselämä 2011) Googlen sci-fi-auto sai ajo-luvan Kaliforniassa (Taloussanomat 2012)

Hybriditalouden aktiiviset ja virtuaaliset kansalaiset: Blogalisaatio ja hybriditalous Seuraavaksi pilvipalvelut (Big Data ja My Data), lisätty todellisuus koska ja missä vain Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian (TVA) Tutu 1 -kurssi 10.11.2011 Sekä jakamistalous

Sampovisio: voimme tuottaa kaikesta orgaanisesta biomassa, josta voimme valmistaa mitä tahansa Biokausi: vuonna 2050 kaikki se mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista myös tehdään niistä http://inhabitat.com/poop-burger-japanese-researcher-creates-artificial-meat-from-human-feces/

Onko mahdollista tehdä keppi, joka isketään maahan, minkä jälkeen se valmistaa ihmeellisiä asioita? Elävät materiaalit ja koneet Eikö omenapuu jo ole tällainen? Aalto Biofilia/Maurizio Montalti Kuva: Bioglow http://www.biogl owtech.com/ http://luma.aalto.fi/fi/lumarts/

HS 8.9.2013: 64 koulua haki avustusta 3D-tulostamiseen YLE 25.10.2013: Kirjaston uusi palvelu mahdollistaa 3Dtulostamisen kaikille 3D tulostus Ministeri Kiuru: ohjelmointi peruskoulun opetussuunnitelmaan, HS 24.1. 2014 Risteilijän kokoinen 3D tulostin voisi valmistaa mitä tahansa HS 18.9.2012 AALTO YLIOPISTON FABLAB Parhaillaan 3D tulostimet maksavat nettikaupassa alle 300 dollaria ja lukiolaiset rakentavat niitä huvikseen Itse tehty 3D tulostin, Aarni Saarimaa, 2012 http://www.thingiverse.com/ 3D tulostimet ovat vuonna 2025 kotitalouksissa yhtä yleisiä kuin mikroaaltouunit nykyään. Tulevaisuuden tuotteet ovat ohjelmistoja ja algoritmejä ja biomassasta voi tulostaa mitä tahansa.!

Kuudes aalto Venäläisen taloustieteilijän, Nikolai Kondratieffin mukaan teknologian ja talouden historiaa luonnehtivat pitkät aallot, joiden pituus on 50 70 vuotta. Taloudellinen nousukausi alkaa uudesta teknologisesta innovaatiosta, jonka vaikutus aikanaan sammuu, jolloin talous suistuu lamaan, kunnes uusi innovaatio saa taas aikaan uuden taloudellisen kasvun. Merkittäviä murroskohtia ovat olleet mm. höyrykone (1780- luvulla), rautatiet (1840-luvulla), sähkö ja polttomoottori sekä kemianteollisuus (1890-luvulla), transistoriteknologia, viihde-elektroniikka, radio ja tv (1950-luvulla) sekä mikrotietokoneiden laajamittainen käyttö, tietoverkot, ohjelmat (1990-luvulla). Viime vuosina on puhuttu Kondratieffin kuudennesta aallosta (2010 2050), jonka merkittävin ero viidenteen on se, että raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nousussa, eikä nykyisellä teknologialla voida enää laskea niiden hintaa. Kilpailukyvyn keskiöön ovat nousemassa luonnonvaratalous ja niukkuuden teknologiat: Määritellään 10 ihmiskunnan suurinta ongelmaa ja kehitetään ratkaisuja niihin. Näitä tuotteita kysytään seuraavina vuosina jopa vuosisatoina jos/kun niukkuus ja ympäristöongelmat kasvavat Kiina tulee, oletko valmis? Satoja miljardeja ekologiseen ja teolliseen modernisaatioon Ja myös Venäjällä on sama tarve.

Lantin kääntöpuoli

Huominen lehti: työvoimapula Väestönkasvu, kaupungistuminen ja siirtymätalouksien vaurastuminen luovat kaikki kasvua ja työtä: kysyntä perinteisillekin tuotteille kasvaa globaalisti. Kaikki uudet teknologiat (höyrykone, auto, juna jne.) vähensivät aluksi työpaikkoja, mutta loivat samalla uusia ja talouskasvua. Uuden teknologian valmistaminen työllistää, uutta teknologiaa hyödyntävä vanha teollisuus työllistää ja jokaisen teknologian päässä on palvelu: energiatalkkari, help desk, Kuudes aalto muuttaa kestävän kehityksen haasteet kestävän työllistävän kasvun mahdollisuuksiksi (Cleantechin kysyntä kasvaa). Hyvinvointivaltio heikkenee, mutta hyvinvointiyhteiskunta kasvaa: hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa (mm. ikääntymisen ja elintason kasvun vuoksi), julkinen sektori mahdollistajana/kumppanuus, myös kolmas sektori työllistäjänä, jakamistalous, kokeiluyhteiskunta, joukkoistuminen, innostusyhteiskunta, leppostaminen, elämyspalvelut, lähituotteet Big ja My Data, pelillisyys, suunnittelu, sisällöt, koulutus, korjausrakentaminen Kauppa, finanssi- ja vakuutusala, logistiikka, älyliikenne,

Sekä-että trendi ja kolmannen syntyminen Manuel Castells (1996, 1997 ja 1998) on kirjoittanut polarisoitumisesta ääripäiden kasvusta. Yhteiskunnallinen ja alueellinen eriarvoistuminen. Tulevaisuudentutkimuksessa puhutaan myös trendeistä, antitrendeistä ja syntrendeistä (vrt. teesi, antiteesi ja synteesi). (Kuusi ja Hietanen 2013) Vastakohdat kasvavat samaan aikaan (sekä-että trendi): hyvinvointi ja pahoinvointi, köyhyys ja rikkaus, terveys ja sairaudet, turvallisuus ja turvattomuus, tieto ja tietämättömyys, globaalipalvelut ja lähipalvelut, virtuaalisuus ja fyysinen, Voidaan myös olettaa, että kumpikaan ääripäistä ei toteudu sellaisenaan, vaan teesin ja antiteesin (trendin ja antitrendin) seurauksena syntyy synteesi (syntrendi) - eli kolmas. Esimerkiksi ei kaupunkia eikä maaseutua, vaan Kolmas Suomi (vuorovaikutusalueet, puutarhakaupungit - maaseutu teollistuu ja kaupungit vihertyvät )

Onnellisuustalous Seitsemäs kuppi kahvia Markku Wilenius 2009 Jokin jytky vielä tulossa?

12 perusviestiä alueellisilta ennakointiverkostoilta Venäjä ja Itämeren alue tärkeitä mahdollisuuksia Alueiden kansainvälistyminen/kansainvälistäminen (globaali toimintaympäristö) Sote (hyvinvointi, terveys ja luottamusyhteiskunnan säilyttäminen) Saavutettavuus (fyysinen ja virtuaalinen infra sekä pääväylät tärkeitä alueille ja teollisuudelle). Huom: 2 2,5 miljardin :n korjausvelka. Keskittyminen ja hajautuminen tapahtuvat yhtä aikaa: pääkaupunkiseutu, maakuntakeskukset ja niiden välissä olevat vuorovaikutusalueet ja maaseutu voivat kaikki kasvaa samaan aikaan kukin omilla vahvuuksillaan Alueet ovat omaleimaisia - tätä erilaisuutta ja erilaistumista on tuettava Muutos ja älykäs erikoistuminen haastavat osaamisen ja koulutuksen: aloituspaikat Ennakointi (muutoksia tapahtuu: toipuminen, uusiutuminen, joustavuus ja visionäärisyys) Kehittämisalustat, pilotit ja kokeilut älykkään alueellisen erikoistumisen konkretisoimiseksi ja verkostojen yhteen keräämiseksi Julkiset hankinnat innovaatioveturiksi: referenssilaitokset ja lähituotteet Uusi hallintokulttuuri: osallistaminen, verkostoituminen, joustavuus, mahdollistaminen Kuntien ja maakuntien rajoja tulisi arvioida (ainakin ruuhka Suomessa) uudestaan: rajat hälvenevät ja kaupungit/alueet yli rajojen löytävät toisensa

Kasvu-/resurssikolmio Loppujen lopuksi kyse on siitä, mitä Forssa, Humppila, Jokioinen ja Tammela haluavat tehdä: missä haluatte menestyä? Ja sen jälkeen on määriteltävä keinot halutun tulevaisuuden rakentamiseksi. Tämän lisäksi on syötävä rusinat Helsingin, Tampereen ja Turun pullasta.