SOPIMUS ESPOON KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2015

ESPOO SOPIMUS ESPOON KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2015 1. ESPOON TYÖLLISYYDENHOIDON PAINOPISTEET 2. TYÖLLISYYDENHOIDON SUHDE TE-TOIMISTON JA ESPOON KAUPUNGIN STRATEGIAAN 3. ESPOON TYÖTTÖMYYSTILANNE 4. KAUPUNGIN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TUKEMINEN 4.1. Työnvälityspalvelut 4.2. Työvoimakoulutuksen RekryKoulutus 4.3. Oppisopimuskoulutus 5. YHTEISTYÖ YRITYSTEN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI 5.1. Yritysten työvoiman saatavuuden edistäminen 5.2. Alkavan yrittäjyyden tukeminen 5.3. Ammatillisen koulutuksen suunnitteluyhteistyö 6. VERKOSTOYHTEISTYÖ 6.1. Työvoiman palvelukeskustoiminta 6.2. Työllistymisen edistäminen terveyspalveluilla 6.3. Nuorisotakuun toimet 6.4. Hallitusohjelman työllisyydenhoidon kuntakokeilu 6.5. Maahanmuuttajien kotoutuminen ja metropolipolitiikan aiesopimus 2013 2015 6.6. Yritysten, yhdistysten ja säätiöiden tukeminen työllistämisessä 6.7. Kaupungin keskeisimpien yhteistyökumppaneiden ja työllisyyshankkeiden tukeminen 7. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS, TUKITYÖLLISTÄMINEN, TYÖKOKEILUT JA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA 7.1. Kaupungin palkkatukityöllistäminen 7.2. Työllistäminen yrityksiin 7.3. Työkokeilu 7.4. Kuntouttava työtoiminta 8. SOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN 1

1. UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON (JÄLJEMPÄNÄ TE-TOIMISTON) JA ESPOON KAUPUNGIN TYÖLLISYYDENHOIDON YHTEISTYÖN PAINOPISTEET VUONNA 2015 Tämän yhteistyösopimuksen toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan erityisesti neljän alla mainitun painopistealueen kehittymiseen myönteiseen suuntaan. 1. Nuorten työllisyyden koheneminen Kaupunki ja TE-toimisto huolehtivat yhteistyössä nuorisotakuun toteuttamisesta. Espoo Ohjaamon matalan kynnyksen palvelumallissa tullaan vahvistamaan nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä. Erityisesti huomioidaan kouluttamattomat, maahanmuuttajataustaiset sekä palveluiden ulkopuolelle jäävät nuoret. 2. Maahanmuuttajien työllisyyden koheneminen Maahanmuuttajien työllistymistä pyritään edistämään kehittämällä kaupungin ja TEtoimiston yhteisiä palveluprosesseja asiaa koskevan metropolipolitiikan 20.12.2012 solmitun aiesopimuksen mukaisesti. 3. Pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan 1.1.2015 alkaen. Sovitaan edellä mainitun lain mukaisten yhteispalvelujen järjestämisestä Espoon alueella ja kehitetään toimintaa vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeita. 4. Yrittäjyyden tukeminen Uusien yritysten syntyminen, suorat ulkomaiset investoinnit ja olemassa olevien yritysten elinvoimaisuus luovat työpaikkoja, joita ilman ei voi olla kestävää työllisyyskehitystä. Yrittäjiksi aikovia ja jo toimivia yrityksiä tuetaan TE-hallinnon ja YritysEspoon palveluilla. 2. TYÖLLISYYDENHOIDON SUHDE TE-TOIMISTON JA ESPOON KAUPUNGIN STRATEGIAAN Uudenmaan TE- toimiston toiminnan painopisteenä on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorten työttömyyttä sekä nopeuttaa työllistymistä. TE-toimisto panostaa työvoiman saatavuuden ja työmarkkinoiden kohtaantoedellytysten varmistamiseen, yrittäjyyteen ja nuorisotakuuseen. TEtoimisto parantaa työvoima- ja yrityspalvelujen laatua ja vaikuttavuutta lisäämällä sähköisten palvelujen käyttöä ja työtarjousten tekemistä työnhakijoille. TE-toimisto osallistuu TEM-konsernin yritysasiakkuuksiin liittyvien yhteisten toimintamallien kehittämiseen. TE-toimisto panostaa myös työvoiman maahanmuuttoon ja kotouttamiseen. Uudenmaan TE-toimiston linjaukset johdetaan hallitusohjelman työllisyyspolitiikan mukaisesti sekä TEM:n että Uudenmaan ELY -keskuksen strategioista. Espoo-tarinan eli kaupungin strategian mukaan vuoden 2016 lopussa päättyvän valtuustokauden aikana tavoitteeksi on asetettu Espoon työllisyysasteen nouseminen 75 prosenttiin ja työttömyysasteen laskeminen korkeintaan 5 prosentin tasolle. Nuorten työllisyyden osalta tavoitteena on pääseminen maan parhaalle tasolle. 2

2010 Maaliskuu 2010 Kesäkuu 2010 Syyskuu 2010 Joulukuu 2011 Maaliskuu 2011 Kesäkuu 2011 Syyskuu 2011 Joulukuu 2012 Maaliskuu 2012 Kesäkuu 2012 Syyskuu 2012 Joulukuu 2013 Maaliskuu 2013 Kesäkuu 2013 Syyskuu 2013 Joulukuu 2014 Maaliskuu 2014 Kesäkuu 2014 Syyskuu 2014 Joulukuu 3. ESPOON TYÖTTÖMYYSTILANNE Espoossa oli joulukuun 2014 lopussa työttömiä työnhakijoita 13 368 henkilöä (19,8 % enemmän kuin vuotta aiemmin) ja 1 003 avointa työpaikkaa (11,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin). Espoon työttömyysaste oli joulukuun 2014 lopussa 9,9 % ja 8,4 % vuoden 2013 joulukuun lopussa. 6000 5000 4000 5309 4142 3000 2000 1000 1424 1003 2736 0 Avoimet työpaikat Nuoret työttömät Pitkäaikaistyöttömät Ulkomaalaiset työttömät Ulkomaalaiset työnhakijat Työllisyydenhoidon yhteistyösopimuksen vuoden 2014 painopistealueiden osalta vuoden 2013 kehitys näytti tältä: 1. Nuoret Alle 25-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2014 joulukuun lopussa Espoossa 1 424 henkilöä, eli 29,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä 53,6 % oli vailla peruskoulun jälkeistä ammatillista tutkintoa. 2. Maahanmuuttajat Ulkomaalaisia työnhakijoita oli Espoossa vuoden 2014 joulukuun lopussa 5 309 henkilöä (18,9 % enemmän kuin vuotta aiemmin) ja työttömiä ulkomaalaisia työnhakijoita 2 736 henkilöä (26,7 % enemmän kuin vuotta aiemmin). 3. Pitkäaikaistyöttömyys Vuoden 2014 joulukuun lopussa Espoossa oli 4 142 työtöntä, joiden työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Heidän lukumääränsä kasvoi vuoden aikana 43,0 %. 4. Yrittäjyys Yritystä perustamassa olevia asiakkaita ja olemassa olevia yrityksiä palveleva YritysEspoo sai 2981 yhteydenottoa ja järjesti 1591 asiakaskäyntiä vuonna 2014. TE -toimisto teki Espoossa myönteisiä starttirahapäätöksiä 552 kpl (ml. jatkopäätökset). Maahanmuuttajien yrityspalveluita kehitetään yhdessä Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä Uudenmaanliiton kanssa. 3

4. KAUPUNGIN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TUKEMINEN 4.1. Työnvälityspalvelut Kaupunki ilmoittaa rekrytointijärjestelmässään kaikki ulkoiseen hakuun menevät työpaikat. Rekrytointijärjestelmän linkin (Passari-palvelu) kautta ilmoitukset tulevat suoraan näkyviin myös www.te-palvelut.fi -sivuilla. Kaupungin rekrytointipalvelut osallistuvat omalla esittelylavallaan työ- ja elinkeinotoimiston tilaisuuksiin. TE-toimisto järjestää Espoon toimipaikassa rekrytointitapahtumia säännöllisesti. 4.2. Työvoimakoulutuksen RekryKoulutus TE- toimisto voi hankkia työttömille RekryKoulutusta yhteistyössä kaupungin ja yritysten kanssa. Kaupunki ja TE -toimisto yhdessä etsivät vastauksia työvoiman saatavuuteen kaupungin työvoimapula-aloille työvoimapoliittisilla yhteishankintakoulutuksilla. TE-toimisto hankkii tarvittaessa ehdokkaat koulutukseen ja koulutushankinnoista vastaa ELY-keskus. Hankintakustannukset rahoitetaan yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön linjausten mukaisesti. 4.3. Oppisopimuskoulutus Omnia Oppisopimuksella yritetään löytää uusia keinoja työllistymiseen aiempaa nuoremmille myös peruskoulusta suoraan valmistuville. Vuosille 2014-2016 oppisopimustoimiston oppisopimukset perustutkinnoilla toteutettavat vuositasolla 520 paikkaa lisäkoulutuksena toteutettavat vuositasolla 870 aikuisopiston tavoitteena on toteuttaa vuositasolla 620 oppisopimuskoulutusta. Yksityisen sektorin oppisopimuspaikkojen löytämiseksi Omnia, TE -toimisto ja kaupunki tekevät tiivistä yhteistyötä. TE-toimisto TE-toimisto voi myöntää kaupungille palkkatuen niistä oppisopimuksen aloittavista, jotka täyttävät tuen myöntämisen ehdot. Tavoitteena on, että kaupunki solmii työsopimuksen oppisopimuskoulutuksen hyväksyttävästi suorittaneen ja tehtävään soveltuvan kanssa, jos koulutettu työpaikan haluaa. Oppisopimuskoulutukseen palkkatuki voidaan myöntää koko sen keston ajaksi. Kaupunki Kaupunki tarjoaa n. 20 oppisopimuspaikkaa esisijaisesti alle 25-vuotiaille työttömille nuorille, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Tavoitteena on edetä työkokeilujen kautta palkkatuettuun oppisopimuskoulutukseen. Nuoria ohjataan työpajoilta, Vamoksesta, Omnian etsivästä nuorisotyöstä ja TE- toimistosta keväällä työkokeiluihin kaupungin eri työpaikkoihin. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saaminen ja toisaalta toimia yhtenä, varteenotettavana väylänä toisen asteen opintoihin peruskoulun jälkeen. 4

Oppisopimuskoulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen yhteistyökumppaneiden, TE-toimiston, Omnian oppisopimustoimiston ja Espoon kaupungin eri toimijoiden kesken edellyttää vuosittain n. kahtakymmentä aloituspaikkaa. Tällä tavoin luodaan vahvoja yhteistyörakenteita ja polkuja, joita voidaan hyödyntää nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen osana nuoren ohjaamista on systemaattista ja pitkäjänteistä. 5. YHTEISTYÖ YRITYSTEN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI 5.1. Yritysten työvoiman saatavuuden edistäminen TE-toimisto järjestää rekrytointitapahtumia Espoon toimipaikassa kuukausittain (pl. kesä-heinäkuu) sekä yritysten tarpeen mukaan. Näiden lisäksi järjestetään muita asiakasinfotilaisuuksia, joita kohdennetaan eri asiakasryhmille, esim. nuorille, maahanmuuttajille tai kuntakokeiluun ohjattaville asiakkaille. TE -toimisto kartoittaa yritysten palvelutarpeita yrityskäynneillä. Yrityskäynnit toteutetaan yrityksille ennakkoon lähetetyllä palvelutarvekyselyllä ja sen jälkeisellä henkilökohtaisella kontaktoinnilla. Palvelutarvekartoituksessa selvitetään yrityksen henkilöstön rekrytointi- tai vähentämistarpeet, kasvu- ja kansainvälistymissuunnitelmat sekä kehittämistarpeet. Vuonna 2015 yrityskäyntejä tehdään 450. TE- toimisto tuottaa henkilöasiakkailleen koulutusohjausta ja koulutuspalveluja, jolla tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta työmarkkinoilla. Työnantajille myönnetään palkkatukea uutta työvoimaa rekrytoitaessa ja henkilöasiakkaiden työmarkkinavalmiuksia parannetaan työkokeilujen avulla. Yritysyhteystyötä tehdään TE -palveluihin (palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu) liittyen aktiivisesti. Työvoimakoulutusta suunnataan työvoimapula-aloille. TE -toimisto tekee lisäksi asiakaslähtöistä kontaktointia työnantajiin esim. työkokeiluista tai palkkatuesta sopimisen yhteydessä. 5.2. Alkavan yrittäjyyden tukeminen TE-toimisto ostaa starttirahapäätöksiä varten asiantuntijalausunnot YritysEspoolta vuosina 2014 2015 erillisen hankintasopimuksen mukaan. Lausuntojen määrä on 600 kappaletta vuodessa. Uudenmaan TE - toimiston (Espoon) Työnvälitys- ja yrityspalvelun palvelujen johto ja YritysEspoo tapaavat 2 kertaa vuodessa keskustellakseen yhteistyöstä yrityspalveluissa. YritysEspoon tavoitteena on vuosittain 2 900 yhteydenottoa, 1 600 asiakaskäyntiä ja 400 perustettua yritystä. Tavoitteena on pitää odotusajat asiakastapaamisiin maksimissaan kahden viikon pituisina. TE-toimiston tekemien starttirahapäätöksien tavoitemäärä vuodelle 2015 on 600 kpl. TE-toimiston resurssi vuonna 2015 seudullisissa yrityspalveluissa (Innopoli) on kolme asiantuntijaa. Alkavaan yrittäjyyteen liittyen TE-toimisto järjestää yhteistyössä YritysEspoon kanssa asiakastilaisuuksia ja infoja. InnoOmnian vuositavoite on yhteisö noin sadalle yrittäjälle, jolla on sopimus Omnian kanssa. 5

Näistä yrityksistä puolet on aloittavia kädentaitojen tai palvelualan yksinyrittäjiä, osuuskuntalaisia tai harjoittelu- ja opiskeluyrittäjiä. Toinen puolisko yrityksistä on kokeneempia, opiskelijayhteistyöhön sitoutuneita yrittäjiä. Yritykset voivat toimia Omnian tiloissa noin kolme vuotta, mutta ne saavat pysyvän jäsenyyden InnoOmnian yritysyhteisöön. 5.3. Ammatillisen koulutuksen suunnitteluyhteistyö Ammatillisen koulutuksen suunnitteluyhteistyö perustuu ennakointiin. Omnia tekee ennakointityötä pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen verkostossa sekä Helsingin seudun kauppakamarin Ennakointikamarin puitteissa. TE-toimiston kanssa Omnia on yhteydessä sekä Omnian johtoryhmän ja TE-toimiston välisissä tapaamisissa että yksittäisten Omnian yksiköiden (erityisesti aikuisopisto, oppisopimustoimisto ja työpajat) päivittäisessä yhteistyössä. 6. VERKOSTOYHTEISTYÖ Kaupunki ja TE-toimisto tekevät monien eri tahojen kanssa aktiivista yhteistyötä espoolaisten työllisyydestä huolehtimiseksi. Tämän lisäksi Työvoiman palvelukeskuksessa kaupungin sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, KELA ja TE-toimisto tekevät moniammatillista työtä vaikeasti työllistyvien kaupunkilaisten auttamiseksi. Espoo Ohjaamossa kehitetään monialaista yhteistyötä kaupungin, Omnian, TE-toimiston ja kolmannen sektorin kanssa. Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kanssa tekemänsä yhteistyön avulla Uudenmaan TEtoimisto tavoittelee vuonna 2015, että työttömyys ei jatkuisi yhtäjaksoisesti yli kolmen kuukauden ajan kuin enintään 31 prosentilla kaikista työttömistä. 6.1. Työvoiman palvelukeskustoiminta Espoon työvoiman palvelukeskustoiminnan (myöhemmin ETYP) tavoitteena on alentaa pitkäaikaistyöttömyyttä ja rakenteellista työttömyyttä sekä tarjota syrjäytymisvaarassa oleville työttömille moniammatillista tukea. Nuorisotakuun kohderyhmiin kuuluvat asiakkaat ovat myös palvelukeskuksen kohderyhmää. ETYP keskittyy kaupungin, TE-toimiston ja Kelan yhteisvoimin etsimään ratkaisuja työttömille, jotka eivät ole pelkästään koulutus- ja työllistämistoimin autettavissa työmarkkinoille. Laki työllistämistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan 1.1.2015. Yhteispalvelua varten Uudenmaan TE-toimiston toiminta-alueelle muodostetaan yhteistoimintaverkostoja, joiden lukumäärästä toiminta-alueen kunnat, Kela ja TE-toimisto päättävät monialaisen yhteispalvelun johtoryhmässä. Nämä johtoryhmät on tarkoitus asettaa kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Monialaisen yhteispalvelun on oltava toiminnassa 1.1.2016 alkaen. Vuoden 2015 aikana ETYP:n toiminta nykyisellään loppuu, kun uuden lain mukainen toiminta toiminta-alueella em. mukaan sovitusti alkaa. ETYP:n asiakkaista eivät kaikki täytä uuden lain mukaisen monialaisen yhteispalvelun asiakkuuskriteerejä. Näiden asiakkaiden asiakkuus ETYP:ssä tulee päättää vuoden 2015 loppuun mennessä. TE-toimistokohtaisten yhteispalvelun asiakasmäärien tulee olla tiedossa toukokuun 2015 loppuun mennessä. Arvioitujen asiakasmäärien perusteella johtoryhmät tulevat arvioimaan monialaisen yhteistoimintaverkoston edellyttämät resurssit. 6

Uuden monialaisen yhteistoimintaverkoston kohderyhmään kuuluu asiakas, jolla on työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan tai Kelan arvioima monialaisen yhteispalvelun tarve ja hän on saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella tai täyttänyt 25 vuotta ja ollut julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 1 luvun 3 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu työtön yhtäjaksoisesti 12 kuukautta tai alle 25-vuotias ja em. mainitun lain kohdan mukaisesti työtön yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta. Nykyinen ETYP jatkaa vuoden 2015 toimintaansa kahden johtajan mallilla, kunnes uuden lain mukainen toiminta alkaa. Espoon kaupungin aikuisten sosiaalipalveluiden työntekijöillä sekä TEpalveluiden työntekijöillä on ETYP:in toimipisteessä oma lähiesimies. Toimintaa ohjaa ja seuraa ohjausryhmä, jossa on edustus kaupungin työllisyys- ja terveyspalveluista, TE-toimistosta sekä KELA:sta. Ohjausryhmä määrittelee toiminnan tarkemmat tavoitteet ja seurantamittarit vuosittain. ETYP:n vuoden 2015 toiminnan tavoitteena on, että aikuisten aktivointiaste on 37 % ( 33% v 2014). ETYP:n toimintaa tulee tehostaa alkuvuoden 2015 aikana vastaamaan tulevan monialaisen yhteispalvelun vaatimia edellytyksiä. Tämä toteutetaan tehostamalla ja kehittämällä asiakasohjausta, -prosesseja ja -virtausta. Asetetaan tavoitteet toteutuneiden asiakastapaamisten määrälle ammattiryhmittäin. Tavoitteena on, että palvelukeskus ottaa vuoden aikana vähintään yhtä monta uutta asiakasta kuin vuonna 2014 (470 uutta asiakasta/2014). Asiakasmäärää seurataan TEhallinnon työnvälitystilaston ja URA -tietojärjestelmän sekä kaupungin Effica-järjetelmän avulla/ Typpi-järjestelmän avulla. Ryhmämuotoisia palveluja ja sähköisiä palvelumenetelmiä kehitetään. Tehostetaan viestintää ja tiedottamista avoimista työllistymistä edistävien palvelujen paikoista kaupungilla ja välityömarkkinoilla. 6.2. Työllistymisen edistäminen terveyspalveluilla Työllisyyden edistämiseen terveyspalveluilla on varattu kaupungin puolelta kuuden hoitajan työpanos. ETYP:issä on työssä 4 hoitajaa ja eteläisessä ja pohjoisessa sosiaalikeskuksessa yksi yhteinen terveydenhoitaja, joka ottaa vastaan asiakkaita Kuntakokeilusta, TE-toimistosta ja sos.toimistosta. Yhden terveydenhoitajan vakanssi on tällä hetkellä avoin. Toiminnan koordinointia halutaan kehittää perustamalla ohjausryhmä tai vastaava yhteistyömalli, johon nimetään edustajat TE-toimistosta sekä kaupungin työllisyys- ja terveyspalveluista. Koordinoinnin tavoitteena on selvittää toiminnan raportointikäytännöt tavoitteineen ja mittareineen alkuvuoden 2015 aikana. Terveyspuolella otetaan kuukausittain käyntiraportit, joista selviävät itsenäiset käynnit, puhelinkontaktit, lähetetyt kirjeet ja muiden asiakirjamerkintöjen lukumäärät. Työttömien työkyvyn arviointi ja terveystarkastukset Terveystarkastuksen tavoitteena on työttömän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien tunnistaminen ja niiden ehkäiseminen ja asiakkaan ohjaaminen hoitoon sekä lääkinnälliseen, ammatilliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen. Toiminnalla tähdätään siihen, että työttömät työnhakijat pääsevät tarvitsemansa hoitojärjestelmän piiriin ja siihen, ettei terveydellisistä seikoista tulisi estettä tai hidastetta työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiselle tai työmarkkinoille pääsemiselle. 7

Työllistävissä ja aktivoivissa toimissa huomioidaan terveydelliset seikat ja niiden asettamat rajoitteet. Työttömien terveystarkastuksiin osoitettu valtionosuus maksetaan kunnille osana terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia. Terveystarkastukseen voi asiakas hakeutua itse tai hänet voidaan ohjata sinne TE-toimiston, työvoiman palvelukeskuksen, sosiaalitoimiston tai Espoon työllisyydenhoidon kuntakokeilun kautta. TE-toimiston tavoitteena on tehostaa ja lisätä asiakasohjausta työttömien terveystarkastukseen vuoden 2015 aikana. Uudenmaan TE-toimisto tavoittelee vuonna 2015 koko toimiston alueella 900 asiakkaan ohjausta työttömien terveystarkastukseen. Eläkemahdollisuuksien selvittäminen TE-toimisto voi hankkia työkyvyn arviointia vain tilanteessa, jossa asiakkaan työ- ja toimintakykyä pitää tarkemmin tai yksilöidymmin selvittää suhteessa hakuammattiin tai suunniteltuun koulutukseen. Työttömän työ- ja toimintakyky voi tulla selvitettäväksi monialaisessa yhteispalvelussa osana työllistymisprosessia, jos työ- ja toimintakyvyn selvittäminen johtaa siihen, että työkyvyttömyyseläkkeen katsottaisiin olevan työttömän kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Tässä tilanteessa työ- ja elinkeinotoimisto ja kunta voivat osana monialaista yhteispalvelua antaa työkyvyttömyyseläkehakemusta varten selvityksen asiakkaan työllistymisen edistämiseksi tarjotuista palveluista ja niiden tuloksista. Selvitys voisi sisältää myös työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan monialaisen arvion siitä, miksi eläke olisi tarkoituksenmukaisin vaihtoehto työttömän tilanteen ratkaisemiseksi. Lisäksi työtöntä voidaan osana monialaista yhteispalvelua tarvittaessa avustaa työkyvyttömyyseläkkeen hakemisessa. Muussa tapauksessa työtön henkilö saa apua työkyvyttömyyseläkkeen hakemista varten eri viranomaisilta. Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on neuvoa ja ohjata eläkkeen hakemisessa, terveydenhuollon tehtävänä on arvioida henkilön jäljellä olevaa työkykyä sekä kirjoittaa tarvittaessa B-todistus ja kunnan sosiaalitoimi voi ohjata toimeentulon turvaamiseen liittyvissä kysymyksissä. 6.3. Nuorisotakuun toimet Kaupunki ja TE -toimisto toteuttavat yhteistyössä nuorten yhteiskuntatakuuta. Hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten työttömien yhteiskuntatakuusta, että jokaiselle alle 30-vuotiaalle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Vuodenvaihteessa 2014 2015 Espoossa oli 1424 alle 25-vuotiasta työtöntä (virtaama yli 3 kuukauden työttömyyteen 38,0 %). Alle 25-vuotiaista työttömistä 53,6 %:lla ei ollut ammatillista tutkintoa. Vuonna 2015 Espoon kaupungin tavoitteena on pitää kiinni nuorisotakuuseen kuuluvasta koulutustakuusta, eli tarjota kaikille peruskoulunsa päättäneille jotain koulutuspaikkaa. Nuorisotakuun tavoitteena on myös se, että alle 25-vuotiaiden työttömien ja alle 30-vuotiaiden vastavalmistuneiden työttömien virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen tulisi olla 0 %. Uudenmaan TE- toimiston tavoitteena on 2015, että alle 25-vuotiaiden virtaama yli 3 kuukauden työttömyyteen on enintään 9 prosenttia ja 25 29 -vuotiaiden kohdalla enintään 13,5 prosenttia. 8

Espoon kaupunki, Omnia ja TE -toimisto tarjoavat seuraavia mahdollisuuksia nuorille: Kaupunki: 40 palkkatuettua työpaikkaa tarjotaan työkokeilupaikkoja monipuolisesti eri toimialoilta. Työkokeilujen määrää seurataan ja vuodelle 2016 asetetaan seurannan pohjalta määrätietoiset tavoitteet. 20 oppisopimuspaikkaa työhönvalmennuskeskus järjestää maanantaisin vuoden aikana arviolta 45 tutustumiskäyntiä, joihin TE-toimisto voi ohjata vuoden aikana 400 nuorta. Työhönvalmennuskeskuksen tavoitteena on se, että näistä 400 nuoresta 200 aloittaa keskuksen pajoilla työkokeilun ja heistä 100 siirtyy pajalta opiskelemaan tai töihin. soveltuviin kaupungin hankintoihin kirjataan sosiaalisia kriteerejä, joiden täyttämisestä yritykset voivat huolehtia tarjoamalla erityisesti työttömille kouluttamattomille nuorille oppisopimuspaikkoja tai palkkatukipaikkoja Omnia: tarjoaa aiempaan verrattuna 220 perustutkintopaikkaa enemmän (vuoden 2016 loppuun mennessä yhteensä 608 paikkaa) tarjoaa nuorille InfoOmnian koulutusneuvontaa ja työllistymistä tukevia palveluita toteuttaa Ohjaamo-hanketta yhdessä sidosryhmien kanssa tarjoaa nuorille nuorten aikuisten osaamisohjelman koulutuspaikkoja 20 29-vuotiaille sekä uuden rahoitusohjelman mukaisesti koulutuspaikkoja 30 50-vuotiaille osallistuu työvoimakoulutuksista järjestettäviin kilpailuihin tarjoaa nuorille 180 paikkaa ammatillisilla pajoilla tarjoaa nuorille 12 paikkaa starttipajalla Tarjoaa etsivän nuorisotyön palveluja nuorille (tavoitteena 800 nuoren tavoittaminen) TE -toimisto: 418 paikkaa nuorille suunnattuun työnhaku- ja uravalmennukseen, joista 5 päivää kestävää työnhakuvalmennusta 12 ryhmää 20 päivää kestävää yleistä uravalmennusta 80 paikkaa 40 päivää kestävää yleistä uravalmennusta 32 paikkaa 40 päivää kestävää maahanmuuttajanuorten uravalmennusta 15 paikkaa tarjoaa nuorille kaupungin eri toimialojen työkokeilupaikkoja. Tavoitteena kohdentaa työkokeilut nuorille, joilta puuttuu ammatillinen koulutus, jotka ovat vaihtamassa ammattialaa ja jotka ovat olleet pitkään työttömänä. myöntää ehdot täyttäville työllistettäville nuorille palkkakustannuksiin linjausten mukaisen palkkatuen järjestää useita nuorille suunnattuja infotilaisuuksia yhteistyössä InfoOmnian kanssa tarjoaa ammatillista työvoimakoulutusta tai oppisopimuskoulutusta nuorille, esim. niille joilta puuttuu ammatillinen koulutus, ja myöntää lisäksi oppisopimuksen aikaisen palkkatuen nuorille, jotka täyttävät tuen myöntämisen ehdot tarjoaa maahanmuuttajanuorille kotouttamiskoulutusta tekee yhteistyötä Espoo Ohjaamo hankkeen kanssa 9

Espoon kaupunki, Omnia ja TE -toimisto kehittävät nuorisotakuu palveluverkostoa: Espoon kaupungin ja Omnian yhteisessä hankkeessa kartoitettiin 6.3. 30.9.2014 nuorisotakuuta toimeenpanevaa palvelujärjestelmää ja sen puutteita. Kartoituksen pohjalta käynnistettiin palvelujärjestelmän kehittämistyö, johon Omnia haki rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta marraskuussa 2014. Vuoden 2015 alussa tehtävän rahoituspäätöksen mukaan Omnia saanee Espoon työttömiä nuoria tukevan Ohjaamon toimintaan resursseja 8 henkilötyövuoden ja toimitilojen kustannuksia varten. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on merkittävästi kohentaa nuorten työllisyystilannetta. Uudenmaan TE-toimiston osallistumisesta Ohjaamon toimintaan sovitaan erikseen vuoden 2015 aikana. Espoossa on asetettu työllisyys- ja nuorisotakuun koordinointiryhmä. Espoon nuorisotakuun toteutumisesta vastaavan koordinointiryhmän tehtävänä on huolehtia poikkihallinnollisesti nuorisotakuun toteuttamisesta Espoossa. Siinä ovat mukana keskeisten kaupungin yksiköiden ja yhteistyökumppaneiden edustajat. Koordinointiryhmä varmistaa, että päätöksenteon tueksi kootaan mahdollisimman laaja-alaista tietoa nuorten tilanteesta tilastojen ja asiakastyöstä kertyneiden tietojen kautta. Ryhmä toimii myös Espoon Ohjaamo-hankkeen ohjausryhmänä. 6.4. Hallitusohjelman työllisyydenhoidon kuntakokeilu Espoon työllisyyden kuntakokeiluhankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat 25-59 -vuotiaat espoolaiset työttömät, jotka ovat saaneet työttömyysetuutta vähintään 500 päivää tai olleet yhtäjaksoisesti työttömänä yli vuoden. Kuntakokeiluun ohjataan asiakkaita, joiden toimintakyky ja terveys mahdollistavat työllistymisen. Työllisyyden kuntakokeiluhanke toimii vuoden 2015 loppuun. Tavoitteena on, että kuntakokeilussa aloittaa vuonna 2015 150 uutta asiakasta, minkä lisäksi työskentely myös aiemmin aloittaneiden asiakkaiden kanssa jatkuu edelleen. Tämän lisäksi kuntakokeilu vastaa vuonna 2015 Espoon kaupungin velvoitetyöllistämisestä. Valtaosa asiakkaista tulee kuntakokeiluun TE-toimiston ohjaamina. Tavoitteena on, että kuntakokeilun asiakkaista ohjautuu työkokeiluun 55 asiakasta, palkkatuella 3. sektorille 25 henkilöä, palkkatuella kaupungille 30 henkilöä sekä yrityksiin 40 henkilöä. Kaupungin palkkatukityöllistämisen osalta kuntakokeilun kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on hyvä työhistoria ja koulutus. Kuntakokeilu ohjaa asiakkaitaan aktiivisesti opiskelemaan; tavoitteena on 30 henkilön hakeutuminen koulutukseen vuonna 2015. Kuntakokeilun asiakkaille hankitaan ostopalveluna mm. starttivalmennusta (työnhaku- ja uravalmennus), ATK-valmennusta ja työhönvalmennusta. Työhönvalmennuksella pyritään positiivisiin siirtymiin palkkatuetusta työstä avoimille työmarkkinoille. Lisäksi kuntakokeilu tuottaa omana toimintanaan eri asiakassegmenteille suunnattua työhönhaun ryhmävalmennusta. TE-toimisto kutsuu 2. ja 3. palvelulinjansa asiakkaita tiloissaan pidettäviin velvoittaviin kuntakokeilun infotilaisuuksiin, joihin osallistumiseen on kytketty asiakkaiden työnhaun jatkuminen. Asiakkaalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta aloittaa kuntakokeilussa. Infotilaisuuksia pidetään kuuden viikon välein, minkä lisäksi kuntakokeilu voi osallistua myös muihin TE-toimiston tiloissa pidettäviin rekrytointitilaisuuksiin. TE-toimisto ohjaa asiakkuuskriteerit täyttäviä asiakkaita hankkeeseen myös suoraan. 10

Asiakasohjauksen toimivuutta ja hankkeen sekä TE-toimiston yhteistyökäytäntöjä arvioidaan säännöllisesti yhteisissä tapaamisissa. TE-toimisto on nimennyt hankkeelle yhdyshenkilöt 2. ja 3. palvelulinjalta sekä ETYP:stä. TE-toimisto päivittää asiakkaan työllistymissuunnitelman ja URAasiakastietojärjestelmän tiedot siten, että ne kattavat kuntakokeilun palveluvalikoiman. Kuntakokeilun ja TE-toimiston asiantuntijat vastaavat yhdessä asiakkaiden aktivointisuunnitelman laatimisesta tai parityöstä erityisesti tilanteissa, joissa asiakkaan prosessin edistäminen sitä edellyttää. TE-toimisto vastaa palveluihin liittyvien päätösten tekemisestä erikseen sovitun käytännön ja aikataulun mukaisesti. Kuntakokeilu tiedottaa aktiivisesti TE-toimistolle palveluistaan ja varaa TEtoimistolle riittävän ajan palveluja koskevien päätösten tekemiseen. TE-toimisto osallistuu kuntakokeilun kehittämiseen ja on nimennyt edustajan hankkeen ohjausryhmään. 6.5. Maahanmuuttajien kotoutuminen ja metropolipolitiikan aiesopimus 2013 2015 Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöt ja Helsingin seudun kauppakamari edistävät kotoutumista ja maahanmuuttajien työllistymistä asiasta solmitun metropolipolitiikan aiesopimuksen mukaisesti. Aiesopimuksen tavoitteena on erityisesti sopijaosapuolten kehittäminen niin, että maahanmuuttajat voivat nopeasti työllistyä tai ryhtyä yrittäjäksi tai päästä kielikoulutukseen, työkokeiluun tai muuhun työvoimapoliittiseen palveluun. Edelliseen sopimuskauteen verrattuna uutena painopisteenä on maahanmuuttajien työelämäyhteyksien vahvistaminen yksityiselle sektorille tiiviissä yhteistyössä Espoon Yrittäjien ja Helsingin seudun kauppakamarin kanssa. Vuoden 2015 aikana kaupungin tavoitteena on aiesopimusyhteistyön jatkuvuuden varmistaminen yhdessä sopimuskumppanien kanssa vuoden 2015 lopussa päättyvän sopimuskauden jälkeen. Aiesopimuksen mukaisesti kaupunki on varannut talousarvioonsa 550 000 euroa maahanmuuttajien rekrytointimallin käyttöön vuodelle 2015. Vuosina 2010 2014 alle viidesosa rekrytointimallissa mukana olleista maahanmuuttajista on palannut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Aiesopimukseen perustuvat henkilöstöresurssit TE-toimistossa on vakinaistettu. 6.6. Yritysten, yhdistysten ja säätiöiden tukeminen työllistämisessä Espoon kaupungilla on kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia kolmannen sektorin, erilaisten työllisyyshankkeiden sekä muiden työllisyyden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Tyypillisesti tuki on kohdentunut niille toimijoille, jotka toimivat heikossa työmarkkina-asemassa olevien kuntalaisten kanssa. Tukimuotoina ovat esimerkiksi osallistuminen hankerahoitukseen sekä toiminta- ja palkkakuluihin. TE-hallinto tukee Espoon alueen hanketoimintaa ELY-keskuksen hankkeille suuntaaman rahoituksen kautta. Työllistämisen Espoo-lisä on tarkoitettu välityömarkkinoiden rahoitukseksi, jolla tuetaan kolmannen sektorin työllistämistä sekä työntekijöiden edelleen sijoittumista avoimille työmarkkinoille työministeriön ja Espoon kaupungin ohjeiden mukaisesti. Vuonna 2015 Espoo-lisää laajennetaan koskemaan myös yrityksiä. 11

Espoo-lisän saamisen edellytyksenä on, että edellä mainitut työnantajat palkkaavat espoolaisen työttömän, joka on: - alle 25-vuotias ammattikoulutettu ja ollut työttömänä yhdenjaksoisesti yli 6 kuukautta, enintään 6 kuukaudeksi - yli 25-vuotias ja saanut työmarkkinatukea yli 300 päivää, tuki aluksi 6 kuukaudeksi ja jatko harkinnanvaraisesti enintään 6 kuukaudeksi (yhteensä enintään 12 kuukautta) - osatyökykyinen (vamma tai sairaus, joka alentaa pysyväisluonteisesti tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä), tuki aluksi 6 kuukaudeksi ja jatko harkinnanvaraisesti enintään 6 kuukaudeksi (yhteensä enintään 12 kuukautta) 6 kk:n jatkon harkinnan perusteena on, että työllistetylle tarjotaan työhönvalmennusta tai muuta systemaattista tukea työjakson aikana Lisäksi Espoo-lisän myöntäminen edellyttää, että työ- ja elinkeinotoimisto on myöntänyt henkilön palkkauskustannuksiin palkkatukea vähintään samalle ajanjaksolle. Työllistämisen Espoo-lisän määrä on 300 euroa kuukaudessa. 6.7. Kaupungin keskeisimpien yhteistyökumppaneiden ja työllisyyshankkeiden tukeminen Kaupunki tukee seuraavia työllisyyshankkeita vuonna 2015 (hankkeiden omarahoitusosuuteen osallistumalla): - Espoon järjestöjen yhteisö ry:n hallinnoiman Sektori III-hankkeen tavoitteena on työllistää vaikeasti työllistyviä henkilöitä Espoossa tai Helsingissä kotipaikkaansa pitäviin yhdistyksiin. Työllistämisen toissijaisena tavoitteena voidaan pitää pienten sosiaali- ja terveysalan potilas-, vammais- ja sairausjärjestöjen toimintaedellytysten kohentumista. - +50-kokemus esiin -hanke Lisäksi kaupunki tukee kolmannen sektorin toimijoita, jotka tarjoavat työllistäviä palveluja (mm. kuntouttavaa työtoimintaa): - Espoon mielenterveysyhdistys ry (EMY ry), Kalliolan setlementti ja Hyvä Arki ry Pääkaupungin Kierrätyskeskuksen ja kaupungin välisessä sopimuksessa kaupunki sitoutuu avustamaan Kierrätyskeskuksen toimintaa. Kierrätyskeskus käyttää avustuksen työllistämiseen, työllistämisen tukemiseen ja toimitilojen vuokriin. 12

7. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS, TUKITYÖLLISTÄMINEN, TYÖKOKEILUT JA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään yhteistyössä monin eri keinoin: monialainen yhteistyö, tukityöllistäminen, työkokeilut, kuntouttava työtoiminta, kotouttamistoimet, yrittäjyyden palvelut ja erilliset määrärahat. TE- toimisto: Palkkatukimäärärahat kohdennetaan ensisijaisesti 300 pv työmarkkinatukea saaneisiin, pitkään työttömänä olleisiin ja vastavalmistuneisiin. Monialaiseen yhteistoimintaan liittyvään asiakaskartoitukseen on varattu erillinen määräraha Uudenmaan TE-toimistolle määräaikaisten kartoittajien rekrytoimiseksi. Sovitaan uusista työkäytännöistä aktivointisuunnitelmien määrän lisäämiseksi ja asiakkaiden ohjaamiseksi kuntouttavaan työtoimintaan. Lisätään työvoimakoulutuksessa rakennetyöttömien ja 300 pv työmarkkinatukea saaneiden osuutta valituista. Pitkäaikaistyöttömiä kutsutaan henkilökohtaisella kutsulla TE- toimistossa järjestettäviin Rekrytilaisuuksiin ja infoihin. Työttömien terveystarkastuksiin ohjaamista tehostetaan. Vuonna 2014 Espoossa asiakkaita ohjautui työttömien terveystarkastuksiin arviolta 50 henkilöä. Vuonna 2015 on tavoitteena noin 100 henkilön ohjaamista palveluun. ( Koko Uudenmaan tavoite 900 ohjausta) 7.1. Kaupungin palkkatukityöllistäminen Palkkatukityöllistämistä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan muiden toimenpiteiden, kuten työkokeilun jatkoksi kestävien työllistymispolkujen luomiseksi. Kaupunki tekee työllistetyn kanssa määräaikaisen työsopimuksen. Työntekijöillä on oikeus kesken sopimuksen siirtyä avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen. Työllistettyjen tulee osallistua ryhmä- ja yksilömuotoiseen työhönvalmennukseen kaupungin palkkatukityösuhteen aikana. Vuoden 2015 palkkatukityöllistämisen tavoitteena on tarjota 1100 palkkatukikuukautta 200 työttömälle espoolaiselle kaupungin toimialoilla. Avoimet palkkatukipaikat ohjataan TE-palvelujen kautta työhallinnon järjestelmään julkaistavaksi sekä julkaistaan myös Espoon kaupungin rekryjärjestelmässä. TE-toimiston asiantuntijat voivat ohjata asiakkaitaan näihin paikkoihin. Kuntalaiset voivat myös itse hakea paikkoja. Palkkatukijakson pituus on maksimissaan 6 kuukautta. Kaupungin palkkatukibudjetin kohdennukset: Yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet 55 %, Yli 12 kk työttömänä olleet yli 25 vuotiaat ( pääasiassa ansiosidonnaisella olevia) 15 %, nuoret yli 6 kk työttömänä olleet 20 %, velvoitetyöllistettävät 10 % Kaupungin eri toimialat ilmoittavat tarjoamansa avoimet palkkatukipaikat Espoon rekrytointiin ilmoitusmenettelyllä 1-2 kertaa vuodessa. Paikat laitetaan avoimiksi Espoon rekrytointijärjestelmään 4 kertaa vuodessa ja lisäksi ne ilmoitetaan TE-toimistoon kuntatyönantajia palvelevalle vastuuasiantuntijalle. TE-toimiston asiantuntijat tiedottavat ehdot täyttäville henkilöasiakkaille palkkatukipaikoista ja tekevät asiakaskohtaiset palkkatukipäätökset. Työhönvalmennustiimin työntekijät kutsuvat palkkatukipaikkaa hakeneet henkilöt alkukartoitushaastatteluun ja ohjaavat kaupungin palkkatukilinjaukset täyttävät sekä muutoin soveltuvat palkkatukiehdokkaat toimialoilla avoinna oleviin paikkoihin lähiesimiesten haastatteluun. Ne henkilöt, joille ei löydy sopivaa palkkatukipaikkaa tai joille palkkatukityö ei ole vielä sopiva palvelu, ohjataan työpajoille. 13

Kaupungin työllisyyspalvelut edellyttää palkkatukityöntekijän saavalta työyksiköltä, että työpaikka ottaa lisäksi toisen henkilön työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Tällä toimintamallilla saadaan lisättyä palveluja espoolaisille työttömille, joiden työttömyys on pitkittynyt. Työllistettyjen palkkakustannuksiin TE-toimisto myöntää kaupungille palkkatuen ehdot täyttäville työllistettävien mukaisesti. TE-toimiston tavoitteena on myöntää palkkatuki Espoon kaupungin esityksen mukaisesti 200 työttömälle espoolaiselle Uudenmaan TE- toimistolle myönnettävien määrärahojen puitteissa. Kaupungin toimialoille työllistettyjen palkkakustannukset maksetaan työllisyyspalveluiden keskitetyistä palkkatukimäärärahoista. Työllistämisvelvoite TE-toimiston osoituksesta on työttömälle työnhakijalle hänen kotikuntansa järjestettävä työntekomahdollisuus kuuden kuukauden ajaksi silloin, jos hän ei ole työllistynyt avoimille työmarkkinoille eikä hänelle ole voitu järjestää TE-toimiston puolesta soveltuvaa työllistämistä edistävää palvelua, kuntoutusta tai palkkatuettua työtä muun kuin kunnan palveluksessa. Tämä koskee työtöntä työnhakijaa, jonka oikeus työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, ennen kuin hän täyttää 60 vuotta. TE-toimisto tekee työllistämisilmoituksen suoraan kuntakokeilun kehittämispäällikölle. Kuntakokeilun työntekijät kutsuvat työnhakijan haastatteluun ja pyrkivät löytämään hänelle sopivan tehtävän kaupungin organisaatiosta. Palkkakustannukset maksetaan keskitetyistä palkkatukimäärärahoista. Kuntakokeilun päätyttyä 31.12.2015 Työllisyyspalvelut ilmoittavat TEtoimistolle ajankohdan, mistä lähtien työllistämisilmoitukset toimitetaan työhönvalmennustiimin vastaavalle työhönvalmentajalle. 7.2. Työllistäminen yrityksiin Uudenmaan TE-toimiston tavoitteena on, että palkkatuen avulla työllistyneistä vähintään 45 % sijoittuu yrityksiin. Kaupunki mahdollisti vuonna 2014 yhteensä 50 henkilön työllistymisen palkkatuen avulla yrityksiin sisällyttämällä sosiaalisia kriteerejä tehtyihin julkisiin hankintoihin. Hankintojen kautta yrityksiin suuntautuvan työllistämisen volyymia nostetaan vuonna 2015. Palkkatukityöllistämisen rinnalla hankintojen kautta pyritään myös tarjoamaan erityisesti vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille mahdollisuuksia löytää oppisopimuspaikkoja yrityksistä. Huhtikuun alkuun mennessä sovitaan tarkemmista tavoitteista ja yhteisistä prosesseista hankintojen kautta työllistämiselle ja oppisopimuskoulutukselle kaupungin, Omnian oppisopimustoimiston ja TE-toimiston kesken. Työllistettyjen palkkakustannuksiin TE -toimisto myöntää yritykselle palkkatuen ehdot täyttävän työllistettävän mukaisesti. TE-toimisto on nimennyt vastuuasiantuntijat Espoon toimipaikasta tekemään yhteistyötä suoraan yritysten kanssa. TE-toimiston tavoitteena on kasvattaa julkisten hankintojen kautta yrityksiin työllistämisen volyymiä palkkatuen myöntämisen keinoilla yhdessä Espoon kaupungin hankintatoimen kanssa Uudenmaan TE-toimistolle myönnettävien määrärahojen puitteissa. 14

Hankintojen kautta työllistämisen lisäksi Espoon kaupunki on kilpailutuksen kautta solminut yhteistyösopimuksen TIMrent Oy nimisen työpankkiyrityksen kanssa 1.2.2014 alkaen. TIMrent Oy vastaa pitkäaikaistyöttömien ohjaamisesta takaisin avoimille työmarkkinoille, työntekijöiden työhönvalmennuksesta ja työn laadusta. Tarkoituksena on pienentää yksityisen sektorin riskiä palkata pitkäaikaistyöttömiä. Työllistettävät työskentelevät aluksi kaupungin avustavissa tehtävissä, jonka jälkeen heidän työpanostaan vuokrataan avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on vakituinen työsuhde asiakasyrityksessä. STM maksaa työpankkiyritykselle jokaisesta työllistetystä henkilöstä bonuksia. Vuonna 2014 TIMrent Oy on työllistänyt 24 pitkäaikaistyötöntä Espoon kaupungin päiväkotien, kiinteistönhoidon ja cateringin avustaviin tehtäviin. Em. henkilöistä vakituisen työsuhteen avoimilta työmarkkinoilta on saanut neljä henkilöä. Toimintamalli jatkuu vuoden 2015 aikana ja samalla selvitetään mallin laajentamista sosiaali- ja terveystoimen toimialalle. 7.3. Työkokeilu Kaupungin järjestämässä työkokeilussa painopisteryhminä ovat nuoret työttömät, maahanmuuttajat ja pitkään työttömänä olleet. Työkokeiluun voi hakeutua joko Espoon nettisivuilla ilmoitettuihin paikkoihin tai etsiä toimialoilta paikan itsenäisesti. Vuoden 2015 alusta työkokeilu liitetään osaksi kaupungin palkkatukityöllistämisen prosessia. Esimiesten ohjeistusta selkeytetään ja eri toimialojen menettelytavat pyritään yhtenäistämään. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä sen ajalta makseta palkkaa. Työkokeilu voi olla väylänä palkkatuettuun työhön. Toimenpiteen aikaisen toimeentulon työtön saa työttömyyskassalta tai KELA:sta. Työkokeilu voi kestää enintään 12 kk, joista 6 kk samassa työpaikassa. 7.4. Aktivointisuunnitelmat ja kuntouttava työtoiminta Työvoiman palvelukeskuksen ohjausryhmä on määritellyt vuoden 2015 tavoitteeksi aktivointiasteen kohottamisen 37 prosenttiin. Aikuisten sosiaalipalveluiden johtoryhmä määrittelee ja ohjaa asiakaspalveluprosessien kehittämislinjaukset. Kaupungin työllisyyspalvelut lisäävät ja monipuolistavat kuntouttavan työtoiminnan palvelutarjontaa sekä omana toimintana että yhdessä ostopalvelujen tuottajien kanssa. TE-toimiston asiantuntijoilla on kaikilla valmius tehdä aktivointisuunnitelmia. Aktivointipalveluista kuntouttavan työtoiminnanosuutta nostetaan vuoden 2014 tasosta (125 henkilöä/kk:ssa) siten, että vuonna 2015 kuntouttavassa työtoiminnassa on keskimäärin 200 henkilöä kuukauden lopussa. Aktivointisuunnitelmien laatimista nopeutetaan ja joustavoitetaan ajan ja paikan suhteen ja näin ollen nopeutetaan asiakkaan prosessia. Monialaisessa yhteispalvelussa työllistymissuunnitelma korvaa aktivointisuunnitelman. 15

8. SOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Kaupungin ja TE-toimiston työllisyysryhmä vastaa vuosittaisten yhteistyösopimusten valmistelemisesta sekä niiden toteutumisen seuraamisesta. Tapaamisista laaditaan muistio kummankin osapuolen tiedoksi ja noudatettavaksi. Työllisyysryhmässä ovat edustettuina kaupungin toimialat, Uudenmaan TE -toimiston Espoon toimipaikan palvelulinjat sekä työvoiman palvelukeskus ja Omnia. Kaupungin ja TE-toimiston vuoden aikana esiin tulevat yhteistyötarpeet ja uudet avaukset käsitellään loma-aikoja lukuun ottamatta pidettävissä, säännöllisesti kokoontuvissa työllisyysryhmän kokouksissa. Työllisyysryhmän puheenjohtajana toimii kaupungin työllisyyspäällikkö ja sihteerinä toimii kaupungin työllisyyspalveluiden tiedottaja. Tarvittaessa järjestetään erillisiä kaupungin ja TE -toimiston johdon yhteistyötapaamisia. Työllisyysryhmän lisäksi kaupungin ja TE-toimiston edustajat tekevät suunnitteluyhteistyötä asiakohtaisissa työryhmissä, kuten Espoon työvoiman palvelukeskuksen ohjausryhmässä, työttömien terveyspalvelujen ohjausryhmässä, asiakasyhteistyöryhmässä sekä kuntakokeilun ohjausryhmässä. Jos sopijaosapuolet haluavat muuttaa tätä sopimusta, muutoksesta sovitaan kirjallisesti ja muutossopimus liitetään tähän sopimukseen. Jarmo Ukkonen Johtaja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Jukka Mäkelä Kaupunginjohtaja Espoon kaupunki 16