Pääluokka 24 ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 24 ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa keskeistä on ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, aktiiviseen vaikuttamiseen Euroopan unionissa (EU) ja tehokkaaseen monenkeskiseen kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen ja vahvistamiseen perustuvaan yhteistyöhön. Hallinnonalan toimintaympäristö Tietoisuus koko maapalloa koskevista ongelmista kasvaa. Merkitykseltään kaikkein kauaskantoisimpiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, väestönkehitykseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ympäristön elinkelpoisena säilyttämiseen vaikuttaminen edellyttää mahdollisimman laajaa yhteistyötä ja nopeita toimia. Pariisin ilmastosopimus ja kestävän kehityksen tavoitteet määrittelevä Agenda2030 antavat perusteet lähivuosien kansainväliselle yhteistyölle ja Suomen toiminnalle. Äärimmäinen köyhyys maailmassa on vähentynyt, mutta silti sen osuus on huomattava. Erityisesti huomio kohdistuu Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Sitoutuminen universaaleihin ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon on heikentynyt. Kansainväliset yhteistyörakenteet ml. YK-järjestelmä kärsivät erilaisista vastakkainasetteluista. Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden puolustaminen ja kehittäminen uusia tarpeita vastaaviksi on entistä vaikeampaa jakolinjojen vuoksi. Myös Maailman kauppajärjestö (WTO) ja monenvälinen kauppajärjestelmä ovat suurten haasteiden edessä. Nouseva protektionismi ja kriittinen suhteutuminen monenväliseen kauppapolitiikkaan ovat vaikeuttaneet WTO:n toimintaa. Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava sekä turvallisuusyhteisö. Sekä Euroopan että Yhdysvaltojen globaali vaikutusvalta muuttuu maailman moninapaistuessa. Afrikan merkitys EU:n naapurina ja strategisena kumppanina kasvaa. Vaurastunut Kiina pyrkii lisäämään kansainvälista painoarvoaan monin eri tavoin. Muutkin valtiot, kuten Venäjä, hakevat merkittävämpää asemaa, mikä heijastuu myös Itämeren turvallisuustilanteeseen. Arktisen alueen geopoliittinen, ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys kasvaa. Pohjoismaat ovat edelleen Suomen lähimmät yhteistyökumppanit. Turvallisuusyhteistyö Pohjoismaiden kanssa on viime vuosina kehittynyt Itämeren alueen jännittyneisyyden vuoksi. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet v. 2020 ovat: Ulkoasiainhallinto edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia Ulkoasiainhallinto edistää Agenda2030:n toimeenpanoa ja toimii ilmastonmuutoksen torjumiseksi Ulkoasiainhallinto edistää sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää Ulkoasiainhallinto työskentelee ihmisoikeuksien, tasa-arvon, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen vahvistamiseksi Ulkoasiainhallinto edistää Suomen kasvua tukevia avoimia taloussuhteita ja tukee suomalaisyritysten osallistumista kansainväliseen kauppaan ja arvoketjuihin. Sukupuolten välinen tasa-arvo Hallinnonalan linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Ministeriö on vahvistanut tätä koskevan toiminnallisen tasa-arvon linjauksen. Naisten osuus johtotason tehtävissä oli 50 % vuonna 2018. Tavoitteena on naisten ja miesten tasapuolinen sijoittuminen eri tehtäviin. 18.6.2019 12:15 Sivu 1

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Sen keskeisenä tavoitteena on edistää systemaattisesti sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumista. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen. Kehitysyhteistyön päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeä painopiste. Tämä näkyy muun muassa Suomen YK- ja kansalaisjärjestöjen rahoituksessa ja maaohjelmissa. Sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi kehitysyhteistyössä Suomi tavoittelee vaiheittain EU:n linjauksen mukaisesti sitä, että uusista hankkeista 85 % sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita sekä sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista kaikessa kehitysyhteistyössä. Kestävä kehitys Ulkoministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa hallinnonalallaan erityisesti Suomen globaalin vastuun osalta. Suomen ulkopolitiikka kokonaisuudessaan edistää kestävää kehitystä ja toiminnan johdonmukaisuutta parannetaan kaikkien hallinnonalojen kesken. Kehityspolitiikan perustana on Agenda2030 ja sillä tuetaan kehittyvien maiden kykyä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet tuoden myös esille Suomen kokemuksia ja käytänteitä. Siten koko Suomen kehitysyhteistyöbudjetti (momentti 24.30.66) 685,3 milj. euroa tukee kestävän kehityksen tavoitteita. Lisäksi ulkoministeriö toimii aktiivisesti Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi myös mm. kauppapoliittisen keinoin sekä edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista ilmastonmuutokseen kaikilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan sektoreilla. Ulkoministeriö toimii omassa kehityspolitiikassaan ja EU-vaikuttamisessaan niin, että kehitysmaiden kestävän kehityksen investointeihin saadaan mukaan yksityistä rahoitusta ja yrityksiä. Ulkoministeriö tukee kestävää kehityksen edellytyksiä myös siviilikriisinhallinnan, rauhanrakentamisen ja -välityksen keinoin. Ulkoministeriön hallinnonalalla edistetään vuoden 2020 talousarvioesityksessä hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi - tavoitetta globaalisti yhteensä arviolta noin 361,2 milj. eurolla. Kehitysyhteistyöhankkeita, joiden osa- tai päätavoitteena on ruokaturva, veden ja energian saatavuus sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, tuetaan arviolta 219,3 milj. eurolla kehitysyhteistyövaroista. Ulkoministeriö edistää myös ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön, jolla rajoitetaan ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Kehitysyhteistyön finanssisijoituksista tuetaan 129,7 milj. eurolla YK:n kestävää kehitystä tavoitteita tukevia hankkeita ja ohjelmia. Finnfundin pääoman korotuksesta 10 milj. eurolla tuetaan ilmastohankkeita arviolta 6,5 milj. eurolla. Ulkoministeriö työskentelee myös tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Vuonna 2020 tuetaan kestävän kehityksen innovaatioita tukemalla YK:n teknologiainnovaatioiden laboratoriota 2,5 milj. eurolla. Lisäksi tuetaan pääluokkaan osoitetuista muista määrärahoista muita hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitetta tukevia hankkeita yhteensä 3,2 milj. eurolla, joista musta hiili -hankkeita 1,8 milj. eurolla. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2019 varsinainen talousarvio 2020 esitys 24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle kehitysyhteistyövaltuus 168,19 168,19 kehitysyhteistyövaltuus 100,00 100,00 24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) kehitysyhteistyövaltuus 416,35 460,80 24.30.67 Demokratia- ja oikeusvaltiotuki (siirtomääräraha 2 v) kehitysyhteistyövaltuus - 1,50 24.30.89 Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v) kehitysyhteistyövaltuus 130,00 129,73 18.6.2019 12:15 Sivu 2

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018 2020 v. 2018 tilinpäätös 1000 v. 2019 varsinainen talousarvio 1000 v. 2020 esitys 1000 Muutos 2019 2020 1000 % 01. Ulkoasiainhallinto 249 473 263 162 259 871-3 291-1 01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 222 562 225 276 234 205 8 929 4 20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v) 982 952 2 285 1 333 140 21. Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 155 3 305 2 005-1 300-39 29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 11 254 16 059 13 376-2 683-17 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 13 520 17 570 8 000-9 570-54 10. Kriisinhallinta 72 853 66 528 73 665 7 137 11 20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v) 57 999 51 168 53 080 1 912 4 21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) 14 854 15 360 19 585 4 225 28 22. Rauhanvälitys (kiinteä määräraha) 1 000 1 000 0 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 703 441 723 759 833 831 110 072 15 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 0 0 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 563 441 583 759 691 101 107 342 18 67. Demokratia- ja oikeusvaltiotuki (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 000 0 88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 10 000 10 000 10 000 0 89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v) 130 000 130 000 129 730-270 0 90. Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot 89 868 82 146 93 048 10 902 13 50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 1 339 1 541 1 341-200 -13 51. Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) 26 45 45 0 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 83 931 76 060 87 662 11 602 15 18.6.2019 12:15 Sivu 3

v. 2018 tilinpäätös 1000 v. 2019 varsinainen talousarvio 1000 v. 2020 esitys 1000 Muutos 2019 2020 1000 % (67.) Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (kiinteä määräraha) 100 100-100 -100 68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 1 800 3 400 3 000-400 -12 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 2 672 1 000 1 000 0 Yhteensä 1 115 635 1 135 595 1 260 415 124 820 11 Henkilöstön kokonaismäärä 1) 1 414 1 472 1 407 1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä v. 2020 enintään n. 500 henkilötyövuotta, siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä n. 150 asiantuntijaa ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä v. 2020 n. 940 henkilöä. 01. Ulkoasiainhallinto S e l v i t y s o s a : Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta ennakointia, seurantaa, analyysiä, viestintää ja resurssien joustavaa käyttöä. Ulkoasiainhallinnon keskeinen vaikuttamisen väline on tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla. Ulkoasiainhallinto kiinnittää toiminnassaan enenevästi huomiota tiedolla johtamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen. Toiminnallinen tuloksellisuus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja tasa-arvon edistämiseen kaikessa toiminnassa. Ulkoasiainhallinto asettaa vuodelle 2020 seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita: Edistämme YK:n kestävän kehityksen Agenda2030:n ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita monenkeskisesti, osana Euroopan unionia ja kahdenvälisesti Tavoitteena on yhtenäinen, vahva ja toimintakykyinen EU, joka keskittyy kasvuun ja turvallisuuteen; konkreettisia tuloksia tavoitellaan sisämarkkinoita syventämällä, monenvälistä sääntöpohjaista kauppaa edistämällä, EU:n ulkoista toimintaa ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa vahvistamalla sekä muuttoliikkeen hallinnalla Vahvistamme monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimimme kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on keskeinen tavoite Toimimme YK:n aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi ja edistämme Suomen jäsenyyttä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuosina 2022-2024 Osallistumme konfliktinestoon ja rauhanvälitykseen ja -rakennukseen ja edistämme Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Vahvistamme jatkumoa pitkittyneiden kriisien hoitamisessa yhteensovittamalla rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön Jatkamme kumppanuuteen perustuvaa laaja-alaista Nato-yhteistyötä ja edistämme EU:n ja Naton välistä yhteistyötä yhteisiin turvallisuusuhkiin vastaamiseksi Edistämme kansainvälistä yhteistyötä monipuolistuviin turvallisuusuhkiin varautumisessa, ml. hybridi- ja kybervaikuttaminen ja terrorismin torjunta 18.6.2019 12:15 Sivu 4

Vaikutamme EU:n kauppasuhteiden kehittämiseen ja kauppasopimusten toimeenpanoon talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Edistämme Suomen vientiä vaikuttamalla liiketoimintaympäristöihin sekä tukemalla suomalaisyritysten osallistumista kansainvälisiin arvoketjuihin Vahvistamme ja parannamme Team Finland toimijoiden yhteistyötä tavoitteena asiakastyytyväisyyden ja toiminnan vaikuttavuuden nostaminen. Tavoitteena on TF-verkoston resurssien vahvistaminen Jatkamme suhteiden monipuolistamista, syventämistä ja maantieteellistä laajentamista Afrikan maiden kanssa. Toiminnan johdonmukaisuuteen kiinnitetään lisääntyvää huomiota Edistämme arktisen alueen vakautta ja turvallisuutta sekä vahvistamme EU:n arktista politiikkaa Edistämme pohjoismaista yhteistyötä ja syvennämme ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin kanssa. Edistämme Itämeren alueen turvallisuuspoliittista vakautta ja Itämeri-yhteistyötä yhteistyössä alueen maiden kanssa Edistämme poliittista ja taloudellista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa panostaen erityisesti vaikuttamistyöhön. Vaikutamme sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta transatlanttisten kauppa- ja investointisuhteiden parantamiseksi Pidämme yllä toimivia suhteita Venäjään EU:n yhteisten politiikkalinjausten puitteissa. Venäjään kohdistuvista rajoittavista toimista pidetään kiinni, kunnes edellytykset niiden poistamiseen täyttyvät. Keskeistä on myötävaikuttaa Ukrainan konfliktin ratkaisuedellytyksiin Kehitämme yhteistyötä ja tiivistämme suhteita Kiinan kanssa sekä tuemme EU:n tavoitteita kehittää EU:n ja Kiinan kauppa- ja investointisuhteita. Vaikutamme sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta suomalaisten yritysten markkinoillepääsyn ja toimintaedellytysten parantamiseen Kiinan markkinoilla Vahvistamme vastuullamme olevien maahantuloasioiden käsittelyä ministeriössä ja edustustoissa, erityisesti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon Kasvatamme Suomen kansainvälistä vaikuttavuutta ja Suomen ja suomalaisen osaamisen kiinnostavuutta suunnitelmallisella maakuvatyöllä sekä lisäämme pohjoismaista yhteistyötä arvopohjaisen yhteisen brändin vahvistamiseksi. 01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 234 205 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen 2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2020 (euroa) Ministeriö 74 838 000 Toimintamenot 15 540 000 Henkilöstömenot 59 298 000 Edustustot, 89 toimipistettä 1) 142 687 000 Toimintamenot 70 211 000 Henkilöstömenot 72 476 000 18.6.2019 12:15 Sivu 5

Hallinnonalan toimialavastaavat menot 16 680 000 Tietohallinto 14 000 000 Kiinteistöhallinto 880 000 Turvallisuus 1 800 000 Yhteensä 234 205 000 1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 27, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä. Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutus- ja päivähoitokorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin. Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa. Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen nettobudjetoituja toimintamenoja. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2018 toteutuma 2019 ennakoitu 2020 tavoite Henkilötyövuodet 2 331 2 406 2 344 Ulkoministeriö 877 869 833 Ulkomaanedustus 537 603 571 Paikallisesti palkatut 917 934 940 Työtyytyväisyysindeksi 3,6 3,7 3,7 Eläköitymisikä 65,7 66 66 Sairauspoissaolot, pv/htv 5,8 5,0 5,0 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2018 toteutuma 2019 varsinainen talousarvio 2020 esitys Bruttomenot 234 694 237 609 247 277 Bruttotulot 12 925 12 333 13 072 Nettomenot 221 764 225 276 234 205 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 27 403 siirtynyt seuraavalle vuodelle 28 201 18.6.2019 12:15 Sivu 6

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa) 2019 2018 varsinainen toteutuma talousarvio 2020 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 6 194 6 439 6 416 suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) 27 473 27 249 32 215 Tuotot yhteensä 33 667 33 688 38 631 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 11 670 10 968 12 200 osuus yhteiskustannuksista 15 118 14 972 15 433 Kustannukset yhteensä 26 788 25 940 27 633 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 6 879 7 748 10 998 Kustannusvastaavuus, % 126 130 140 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99. Edustustoverkon nykyvahvuuden säilyttäminen (HO 2019) 4 000 Edustustoverkon vahvistaminen; edustuston uudelleen avaaminen Manilaan, Filippiineille (HO 2019) 1 000 Elintarvikeviennin erityisasiantuntijat edustustoverkossa (3 htv) -1 000 Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä (siirto momentille 26.01.01) -191 Finland Promotion Board (siirto momentilta 23.01.01) 100 ILO:n hallintoneuvoston jäsenyys; erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä (siirto momentille 32.01.01) -88 Kansallinen viisumijärjestelmä; tuottavuushyöty 2020-2023 -200 Kiinan paikkariippumaton viisumikäsittely -pilotti -410 Konsulipalvelujen asiakaspalvelutehtävien tuottaminen Hätäkeskuslaitoksessa (siirto momentilta 26.30.02) 289 Laitonta maahantuloa koskeva viestintä -150 Lisääntyneestä turvapaikanhakijamäärästä aiheutuvat menot (erityisesti perheenyhdistämiset) -34 Maahanmuuton erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 26.01.01) -56 Maahantuloasioiden käsittelyn vahvistaminen edustustoissa ja ministeriössä (HO 2019) 2 500 Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Kiovassa (siirto momentille 24.30.66) -137 Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 26.30.01) -69 Team Finland Knowledge -asiantuntijat edustustoverkossa (siirto momentille 29.40.20) -446 Team Finland Knowledge -asiantuntijat edustustoverkossa (siirto momentilta 29.20.21) 123 Team Finland Knowledge -asiantuntijat edustustoverkossa (siirto momentilta 29.40.50) 674 Team Finland Knowledge -asiantuntijat edustustoverkossa (siirto momentilta 29.40.55) 338 Tietoturva (1 htv) 75 Tietoturvallisuus ja muut henkilöstökulut (HO 2019) 2 400 18.6.2019 12:15 Sivu 7

Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -71 JTS-miljardin tuottavuussäästö -983 Lomarahojen alentaminen (Kiky) 1 500 Palkkausten tarkistukset -242 Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 361 Siirtyvien erien taso (HO 2019) -40 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -314 Yhteensä 8 929 2020 talousarvio 234 205 000 2019 talousarvio 225 276 000 2018 tilinpäätös 222 562 000 20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 285 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen 2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa. Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla. Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20. Ateenan asuntolan peruskorjaus 37 Ateenan instituutin peruskorjaus 36 Venetsian Pohjoismaiden paviljongin peruskorjaus 1 009 Villa Lanten peruskorjaus 225 Vuokramuutokset 26 Yhteensä 1 333 2020 talousarvio 2 285 000 2019 talousarvio 952 000 2018 tilinpäätös 982 000 21. Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 005 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. 18.6.2019 12:15 Sivu 8

S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Vuonna 2020 määrärahat käytetään uuteen kansalliseen viisumijärjestelmään. Uusi kansallinen viisumijärjestelmä; siirto mom. 28.70.20-1 300 Yhteensä 2020 talousarvio 2 005 000 2019 talousarvio 3 305 000 2018 tilinpäätös 1 155 000 29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 13 376 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen. -1 300 Tasomuutos -2 683 Yhteensä Määräraha on kehyksen ulkopuolinen. 2020 talousarvio 13 376 000 2019 talousarvio 16 059 000 2018 tilinpäätös 11 253 887 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen 2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : -2 683 18.6.2019 12:15 Sivu 9

Kiinteistöjen korjausvelan vähentäminen ja kiinteistöjen arvon säilyttäminen; määrärahojen sitominen tasearvoon 3 000 Suomen Moskovan suurlähetystökiinteistön perusparannus -4 300 Suomen Pekingin suurlähetystön kanslian väistötilat -7 000 Vuoden 2019 välttämättömät korjaustarpeet -1 270 Yhteensä 2020 talousarvio 8 000 000 2019 talousarvio 17 570 000 2018 tilinpäätös 13 520 000-9 570 10. Kriisinhallinta S e l v i t y s o s a : Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Hallitusohjelman ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon painopisteiden mukaisesti Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Kriisinhallinnassa painotetaan kokonaisvaltaisuutta niin sotilaallisen kuin siviilikriisinhallinnan roolia. Osallistumisella kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan vahvistetaan myös kansallista suorituskykyä ja valmiuksia. Sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan v. 2020 olevan enimmillään n. 500 henkilötyövuotta. Siviilikriisinhallintaan arvioidaan palkattavan v. 2020 n. 150 asiantuntijaa. Sotilaallisen kriisinhallintaosallistumisen alueelliset painopisteet ovat Libanonissa (UNIFIL), Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR) ja Afganistanissa (Resolute Support, RS), mutta Suomi osallistuu myös muilla alueilla oleviin operaatioihin mm. Kosovossa ja Afrikassa. Suomi osallistuu Saksan johtamaan EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon v. 2020 jälkimmäisellä puoliskolla. Suomen toiminnassa korostuu kriisialueiden omien turvallisuusrakenteiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ja turvallisuustoimijoiden kouluttaminen. Operaatio-osallistumisen ohella panostetaan myös kriisinhallinnan koulutusosaamisen viemiseen tavoitteena vahvistaa kehittyvien maiden omaa kriisinhallintakykyä, ml. Afrikassa. Siviilikriisinhallinnassa osallistumisen alueelliset painopisteet ovat Ukrainassa, Irakissa, Kosovossa ja Georgiassa. YK:n rauhanturvaoperaatioihin osallistutaan n. 20 poliisilla. Suomen osallistuminen keskitetään niihin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kannalta merkittäviin operaatioihin, joissa Suomen panoksella voidaan saavuttaa erityistä lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu Euroopan unionin operaatioihin. Uusi avaus siviilikriisinhallinnassa on Suomen osallistuminen ISILin vastaisen koalition poliisikoulutukseen. Rauhanvälityksessä laajennetaan suomalaista osallistumista YK:n ja muihin rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin. Toimintaa kehitetään Suomen vahvuuksien pohjalta. Tavoitteena on vahvistaa suomalaisten rauhanvälitystoimijoiden verkostomaista toimintatapaa. Suomi edistää YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus 1325-päätöslauselman mukaisesti naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin ja rauhanrakentamiseen painottaen naisten ja tyttöjen oikeuksia. 20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 53 080 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 18.6.2019 12:15 Sivu 10

1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin 3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen 4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu, taloudellisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen 5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuvien menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma (euroa) 01. EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot 4 710 000 04. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 1 910 000 05. Yhteiset menot 10 219 000 08. Resolute Support -operaatio, Afganistan 6 881 000 09. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 3 656 000 11. EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 1 133 000 14. Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 14 827 000 15. EUTM/Malin koulutusoperaation menot 460 000 16. Malin YK-operaation menot (MINUSMA) 1 160 000 18. Irakin koulutusoperaation menot 7 610 000 23. Naton Irakin koulutusoperaation menot (NMI) 514 000 Yhteensä 53 080 000 S e l v i t y s o s a : Operaatioiden määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi suunnittelee osallistuvansa v. 2020. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan v. 2020 olevan enimmillään n. 500 henkilötyövuotta. Pääosa momentin määrärahoista siirretään puolustusvoimien käyttöön. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot budjetoidaan puolustusministeriön pääluokkaan momentille 27.30.20. YK:n maksamat palkkausmenokorvaukset on budjetoitu momentille 12.24.99. EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot 4 710 EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot -1 391 Irakin koulutusoperaation menot -711 Libanonin kriisinhallintaoperaation menot -398 Muiden käyttösuunnitelmakohtien muutokset 180 Resolute Support -operaatio, Afganistan -379 18.6.2019 12:15 Sivu 11

Suomen Kosovon kriisinhallintajoukkojen menot (KFOR-operaatio) -75 Siirtyvien erien taso (HO 2019) -24 Yhteensä 1 912 2020 talousarvio 53 080 000 2019 talousarvio 51 168 000 2018 tilinpäätös 57 999 000 21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 19 585 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien menojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen 2) vaalitarkkailijatoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen 4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen 5) siviilikriisinhallintaa rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Käyttösuunnitelma (euroa) 01. Siviilikriisinhallinta 19 335 000 02. Vaalitarkkailijat 250 000 Yhteensä 19 585 000 S e l v i t y s o s a : Suomi on osallistunut siviilikriisinhallintaan viime vuosina 100 150 asiantuntijan vuotuisella vahvuudella. Hallitusohjelman mukaisella määrärahatasolla Suomi pystyy vuosittain lähettämään operaatioihin n. 150 asiantuntijaa. Pääosa momentin määrärahoista siirretään sisäministeriön käyttöön. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet budjetoidaan sisäministeriön pääluokkaan momentille 26.01.04. Momentilta myönnettäviin valtionavustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99. ISIL:n vastainen koalitio 625 Rauhanvälitys (siirto momentille 24.10.22) -500 Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirto momentille 26.01.04) -400 Siviilikriisinhallinnan vahvistaminen (HO 2019) 4 500 Yhteensä 4 225 18.6.2019 12:15 Sivu 12

2020 talousarvio 19 585 000 2019 talousarvio 15 360 000 2018 tilinpäätös 14 854 444 22. Rauhanvälitys (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu 2) rauhanvälitystä tukeviin kahdenvälisiin ja monenkeskisiin hankkeisiin 3) kansainvälisissä järjestöissä ja niitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen 4) rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin 5) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Rauhanvälitys on osa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä aktiivisesti ja johdonmukaisesti. Suomi tukee rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja, edistää käynnissä olevien konfliktien ratkaisua sekä vahvistaa rauhanvälitystoimintaa ja rauhanvälityskapasiteettia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Rauhanvälityksen vahvistaminen (HO 2019) 500 Siirto momentilta 24.01.21 500 Yhteensä 1 000 2020 talousarvio 1 000 000 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön keskeisimpänä päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Turvalliset elinolot, ihmisoikeudet ja ihmisten mahdollisuus vaikuttaa asioihinsa, riittävä toimeentulo ja hyvä elinympäristö vahvistavat myös kansainvälistä turvallisuutta, taloutta ja ympäristöä. Kehityspolitiikan perustana on kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030, joka antaa puitteet kaikkien maiden toiminaalle kestävän kehitysksen aikaansaamiseksi. Suomi tukee kehitysmaita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistää globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia. Kehitysyhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti Suomen painopistealueilla: 18.6.2019 12:15 Sivu 13

naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman vahvistuminen. Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat Suomen kehityspolitiikan tärkein painopiste. Tämä näkyy muun muassa Suomen YK- ja kansalaisjärjestöjen rahoituksessa ja maaohjelmissa kehitysmaiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vuoteen 2030 mennessä 15 24 -vuotiaiden osuus maailman väestöstä kasvaa 7 %. Kasvu on nopeinta kehitysmaissa. Suunnan ratkaisee se, löytyykö nuorille toimeentuloa. Suomi osoittaa varoja kehitysmaiden investointien tukemiseen Finnfundin ja muiden kanavien kautta yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyvyn vahvistuminen, ml. verotuskyky ja laadukas koulutus. Kansanvalta, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä avoin ja toimiva julkinen hallinto, veronkantokyky ja julkiset palvelut, hyvä oikeusjärjestelmä, riippumaton media ja vapaa kansalaisyhteiskunta ovat edellytyksiä kehitykselle ja rauhalle. Suomi kohdistaa rahoitusta kehitysmaiden verotuskyvyn ja talousosaamisen kehittämiseen. Suomi vahvistaa tukeaan oppimisen kriisin ratkaisemiseen kehitysmaissa Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, sekä ruokaturvan, veden ja uusiutuvan energian saatavuuden parantuminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, mukaan lukien metsät. Kehitysmaissa ilmastonmuutos on kohtalon kysymys. Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta ottaen huomioon osuutensa Pariisin ilmastorahoitusvastuusta. Pyrkimyksenä on ohjata puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen muun muassa kansainvälisten rahastojen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Investointi- ja lainamuotoinen tuki painottuu ilmastotoimiin. Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka. Kehitysyhteistyön lisärahoitus kohdennetaan edellä mainituille painopistealueille. Nostetaan tehokkaiksi ja tuloksellisiksi todettujen YK-järjestöjen ja muun monenkeskisen kehitysyhteistyön rahoitusta Suomen painopistealueisiin keskittyen. Kansalaisjärjestöille suunnattua kehitysyhteistyörahoitusta nostetaan. Vahvistetaan ulkoministeriön hallinnollisia resursseja. Vuoden 2020 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi arvioidaan tässä talousarvioesityksessä noin 0,42 % bruttokansantulosta. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi jatketaan kestävän kehityksen mukaisten kehitysmaainvestointien tukemista finanssisijoitusten ja lainojen avulla. Näitä varoja käytetään erityisesti ilmastotoimien rahoitukseen YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 % bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 % BKTL:sta tukena vähiten kehittyneille maille. Toiminnallinen tuloksellisuus Kehitysyhteistyön ja -politiikan toimeenpano kohdentuu Suomen kehityspolitiikan arvojen ja periaatteiden sekä painopistealueiden edistämiseen. Suomen kehityspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi kehitysyhteistyössä Suomi tavoittelee vaiheittain EU:n linjauksen mukaisesti sitä, että uusista hankkeista 85 % sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita sekä sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista kaikessa kehitysyhteistyössä. Suomi kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen ja osallisuuteen kehityspolitiikan valmistelussa. Kaikessa yhteistyössä edistetään aiempaa järjestelmällisemmin yhdenvertaisuutta sekä vähäpäästöistä kehitystä ja ilmastokestävyyttä. Suomi edistää kehityspolitiikkaansa entistä tavoitteellisemmin sekä kahdenvälisten että monenkeskisten kumppaniensa kanssa. Suomen rahallista panostusta keskitetään erityisesti niiden toimijoiden tueksi, jotka parhaiten edistävät kehityspolitiikan tavoitteita. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisten toimien lisäksi mittavia yksityisiä investointeja kehittyvien maiden ilmastotoimiin, tasa-arvon edistämiseen ja reilujen työpaikkojen luomiseen. Suomi toimii omassa kehityspolitiikassaan ja EU-vaikuttamisessaan niin, että kehitysmaiden kestävän kehityksen investointeihin saadaan mukaan yksityistä rahoitusta ja yrityksiä. Tuotokset ja laadunhallinta Uudet rahoituspäätökset ja kansainvälinen vaikuttamistyö kohdistetaan hallitusohjelman antamien suuntaviivojen mukaisesti. Suomen maa- ja aluekohtaisessa toiminnassa otetaan myös huomioon maiden omat kehitysponnistelut ja -tavoitteet, tuen tarve sekä Suomen vahvuusalueet 18.6.2019 12:15 Sivu 14

humanitaarisiin tarpeisiin reagoidaan nopeasti ja rahoitus kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin. Humanitaarisen avun tasoa nostetaan hallituskauden aikana. Suomi pyrkii varmistamaan, että humanitaariset toimijat ottavat haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset paremmin huomioon. Pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista jatketaan yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumentteja ja kehitysmaihin kohdistuvaa investointirahoitusta. Tuetaan suomalaisten yritysten osallistumismahdollisuuksia tukemalla niiden kestävää kehitystä edistävää kaupallista yhteistyötä kehitysmaiden kanssa. Velvoitetaan kehitysyhteistyövaroin tuettavat yritykset noudattamaan verovastuullisuuden ja avoimuuden kriteereitä sekä edistämään ihmisoikeuksia sekä Suomen kehityspolitiikan tavoitteita. Kehitysyhteistyörahoituksella vastataan Suomen kansainvälisiin ilmastorahoitussitoumuksiin. Toiminnassa tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään, samoin kuin siihen sopeutumisen ja varautumisen tukemiseen. Toiminnallinen tehokkuus Vahvistetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa sekä riskien hallintaa, tulosten ja vaikutusten mittaamista, raportointia ja arviointia mm. ottamalla käyttöön kehitysyhteistyön toimintatapauudistuksen tuottamat käytännöt suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toimintaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi suunnataan ensisijaisesti monivuotisiin ohjelmiin. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä tuetaan. Kehitysyhteistyölle annettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut 2018 2019 toteutuma 1) ennakoitu 2020 tavoite Suomen kehityspolitiikan painopisteiden osuus kehitysyhteistyön rahoituspäätöksistä ja vaikuttamissuunnitelmien tavoitteista (%) 89 90 90 Humanitaarisen avun osuus kehitysyhteistyöstä (%) 10 8 8 Ilmastokestävyyttä edistävän kehitysyhteistyön arvo (milj. euroa) 144 165 201 Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuus (%) 38 38 40 Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin ja kehitysyhteistyölainoihin kohdennettu osuus kehitysyhteistyöstä (milj. euroa) 140 140 140 Vähiten kehittyneisiin maihin (LDC) kohdennettujen maksatusten osuus BKTL:sta (%) 0,11 0,15 0,15 1) Vuoden 2018 toteutuma on laskettu ennakkotietojen mukaan. Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta 2012 2013 2014 2015 2016 2018 2018 1) 2019 Määrärahat yhteensä 1 124,0 1 173,1 1 171,6 1 016,4 817,7 881,2 886,3 988,7 Maksatukset 1 026,7 1 081,1 1 232,0 1 161,0 955,7 961,4 832,8 %-osuus BKTL:sta 0,51 0,53 0,59 0,55 0,44 0,42 0,36 1) Vuoden 2018 maksatukset ja BKTL-osuus ovat ennakkotietoja. 18.6.2019 12:15 Sivu 15

Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat vuonna 2020 hallinnonaloittain (1 000 euroa) Ulkoministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 681 301 Ulkoministeriön hallinnonalan muilla momenteilla 120 957 Sisäministeriön hallinnonalalla 50 888 Valtiovarainministeriön hallinnonalalla 132 106 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 7 199 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla 183,9 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 1 306 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 39 402 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 2 554 Ympäristöministeriön hallinnonalalla 882 Yhteensä 1 036 779 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle Momentille ei myönnetä määrärahaa. Valtuus Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 :n 4 momentin ja 3 a ja b :n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään aiemmat tehdyt sitoumukset mukaan lukien 168 188 000 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa. 2020 talousarvio 2019 talousarvio 2018 talousarvio 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 691 101 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen 3) Finnfundin toteuttamaan eristyisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 4 milj. eurolla vuodessa 4) ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeen menojen maksamiseen 5) Business Finlandin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 18.6.2019 12:15 Sivu 16

6) kansainvälisisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi 7) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen. Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. Momentin määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä. Momentin määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29. Käyttösuunnitelma (euroa) 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 220 055 000 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 1) 188 931 000 3. Euroopan kehitysrahasto 67 800 000 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 34 885 000 5. Humanitaarinen apu 72 500 000 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 4 480 000 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 1 450 000 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 75 300 000 9. Korkotuki-instrumentti 25 700 000 Yhteensä 691 101 000 1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisen yhteistoimintahankkeen menoja 5 800 000 euroa sekä Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 4 000 000 euroa. Valtuus Vuoden 2020 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 460 795 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 217 163 000 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 157 260 000 3. Euroopan kehitysrahasto - 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 17 912 000 5. Humanitaarinen apu 9 000 000 18.6.2019 12:15 Sivu 17

6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot 660 000 sekä kehityspoliittinen tiedo tus 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen 4 000 000 tarkastus 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle 36 800 000 ja kehitysyhteistiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 9. Korkotuki-instrumentti 18 000 000 Yhteensä 460 795 000 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2020 2021 2022 2023 2024 Yhteensä vuodesta 2020 lähtien Kehitysyhteistyövaltuus Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset 483 967 510 673 493 730 461 898 1 051 296 3 001 563 Vuoden 2020 sitoumukset - 119 148 103 025 100 790 137 831 460 795 Menot yhteensä 483 967 629 821 596 755 562 688 1 189 128 3 462 358 Momentilta rahoitettavat erät tilastoidaan ja raportoidaan kokonaisuudessaan Suomen julkisena kehitysapuna (Official Development Assistance, ODA) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD). 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 220 055 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä 217 163 000 euroa. Merkittävä osa määrärahoista käytetään Suomen maksuosuuksiin Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten lisärahoituksissa. Toinen kanava ovat yleisavustukset YK:lle. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan rahoittaa myös mainittujen toimijoiden kanssa tehtävää maailmanlaajuista teemakohtaista kehitysyhteistyötä sekä niiden jäsenmaksuja ja kumppanuusohjelmia. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan mm. Maailmanpankkiryhmää, YK:n väestörahastoa (UNFPA), Afrikan kehityspankkiryhmää, YK:n lastenrahastoa (UNICEF) ja YK:n tasa-arvojärjestöä (UN Women). Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien monenkeskisten toimijoiden kanssa perustuu vaikuttamissuunnitelmiin, joita on laadittu kehitysyhteistyön tulosohjauksen puitteiksi. Tärkeimmillä Suomen tukemilla monenkeskisillä toimijoilla on käytössään tulosperustainen toimintamalli. 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 188 931 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä 157 260 000 euroa. Määrärahojen kohdentamisen perustana ovat maaohjelmat, jotka määrittävät yhteistyötä kumppanien kanssa. Suomi tekee kahdenvälistä yhteistyötä seuraavien kumppanimaiden kanssa: Tansania, Mosambik, Sambia, Etiopia, Kenia, Somalia, Afganistan, Nepal ja Myanmar. Suomi tukee myös seuraavia maita ja alueita: Lähi-itä (ml. Irak, Syyria ja lähialueet), Palestiinalaisalue, Pohjois-Afrikka, Ukraina ja Keski-Aasia. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kumppanimaiden sektoriohjelmien yhteisrahastoja, sektoribudjettitukea kumppanimaiden hallituksille, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtio 18.6.2019 12:15 Sivu 18

navustuksia suomalaisille tai kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja säätiöille. Määrärahoja käytetään myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin. Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta. 3. Euroopan kehitysrahasto Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 67 800 000 euroa. Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan Cotonoun sopimukseen perustuvaa EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Tuki kohdennetaan Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Osaa varoista hallinnoi Euroopan investointipankki (EIB). Suomi toimii sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti EIB:n kautta takaajana AKT-maille myönnettävissä lainoissa. EKR-osuuden maksukaton lisäksi varaudutaan mahdollisiin lainatakausmaksuihin. 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 34 885 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä 17 912 000 euroa. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysinnovaatio- ja liikekumppanuusohjelmia, humanitaarista miinanraivausta sekä YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen ja kehitysrahoituslaitosten muita kuin tiettyyn maahan tai alueeseen liittyviä temaattisia hankkeita sekä kansainvälisten järjestöjen asiantuntijaohjelmia ja näihin liittyviä rekrytointikuluja. Käyttösuunnitelmakohdalta myönnetään tukea korkeakouluohjelmiin sekä valtionavustuksia kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt). 5. Humanitaarinen apu Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 72 500 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä 9 000 000 euroa. Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen sekä EU komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan yleisavustukset keskeisille kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Määrärahasta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC). Yleisavustusten lisäksi käyttösuunnitelmakohdalta tuetaan maakohtaisia ja alueellisia avustusoperaatioita. Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä vaikuttamissuunnitelmien avulla. 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 4 480 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä 660 000 euroa. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa käytetään muun muassa kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen sekä sitä tukevien asiantuntijapalvelujen hankkimiseen, kehitysyhteistyön henkilös 18.6.2019 12:15 Sivu 19