RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 1 2014 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2015
2 Riihimäen kaupunki 2015 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja p. 019 758 4160, 040 330 4160 elina.maenpaa@riihimaki.fi Tilaukset: Tietotupa p. 019 758 4040 Taitto: Jaana Hodju Kuvat: Riihimäen kaupungin kuva-arkisto ellei tosin mainita Lintukuvat Juha Mälkönen Kannen kuva: Juha Mälkönen ISBN: Sidottu: 978-952-5571-67-7 pdf: 978-952-5571-68-4 e-julkaisu: 978-952-5571-69-1 Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo
3 ESIPUHE Sisällysluettelo: Esipuhe 3 Yleistietoa riihimäestä 4 Kaupungin ympäristövastuu 5 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 8 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2014 10 Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen 10 Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen 16 Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä 21 Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen 27 Ympäristöriskien hallinta 32 Ymäristötilinpäätös 2014 38 Riihimäen ympäristötilinpäätös 41 Tytäryhteisöt 42 Riihimäen ympäristön tila 44 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 47 Ilmastostrategian toteutuminen 2014 tiivistelmä (liite) Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Ympäristötietoisuus onkin noussut yhdeksi kaupungin toimintaa ohjaavaksi arvoksi. Riihimäen kaupungin visio turvallisesta ja viihtyisästä Riihimäestä edellyttää ympäristönäkökulman huomioon ottamista kaikessa kaupungin toiminnassa. Ympäristöasioihin sitoutuminen näkyy myös Riihimäki-strategiassa, jonka keskeisenä päämääränä on ekologisesti kestävä ja toimiva yhdyskuntarakenne. Tulevina vuosina ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen varautuminen tulevat nousemaan voimakkaasti esille kaupungin toiminnassa. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän avulla. Kädessäsi oleva Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä 1.6.2015 Seppo Keskiruokanen kaupunginjohtaja Elina Mäenpää ympäristöjohtaja
4 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä. Kaupunkia halkoo itä länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, osa Riihimäestä kuuluu Kokemäenjoen ja osa Vantaanjoen vesistöalueeseen. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on jo laajentunut myös Vahteristoon. Väkiluku 29 350 Pinta-ala n. 126 km², josta vesipinta-alaa n. 5 km² maapinta-alaa 121 km² asemakaavoitettu pinta-ala 2509 ha rantakaavoitettu alue 232 ha kaupungin maaomaisuus n. 1990 ha rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 114 ha muita viheralueita (puistometsät ja niityt) 537 ha luonnonsuojelualuetta 166 ha peltoa 2500 ha, josta kaupungin omistamaa n. 250 ha metsää 4800 ha, josta kaupungin omistamaa n. 500 ha luontopolkuja 5 kpl valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsi-suunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman etelä- puolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena, ja on jo suurimmalta osalta lunastettu valtiolle. Taajama-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2008, Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna 2009 ja Kolisevanmaan luonnonsuojelualue vuonna 2011. Vuonna 2014 perustettiin kaksi uutta yksityistä luonnonsuojelualuetta: Epranojan luonnonsuojelualue ja MiikaRock'n luonnonsuojelualue Vatsianjärven itäpuolella. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 72 %, jalostusta 27 % ja alkutuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2014 oli 1 269. Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimät ovat Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.
5 KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/1995 1 Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä muun muassa vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla. Politiikan toteutumista seurataan Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.
6 Kehittäminen RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen Ympäristöriskien hallinta Seuranta, raportointi Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Materiaalitehokkuus ja hankinnat Luonnon monimuotoisuus ja viheralueet Energian käyttö ja ilmastonmuutos Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne Ympäristötietoisuus Ympäristöriskit Kaupungin toiminnan kehittäminen: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Pilaantumisen ennaltaehkäisy Ympäristön tilan paraneminen Sidosryhmiin vaikuttaminen (asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen
7 Sanasto Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimi välittää tietoa ja koordinoi hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 16 henkilöä. Ekotukihenkilö Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ekotukihenkilön (ennen ympäristövastaava). Ekotukihenkilön tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ekotukihenkilö toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ekotukihenkilöitä on yhteensä noin 80. Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuvan muutoksen hyvä tai huono vaikutus ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Ympäristöohjelmat laaditaan vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.
8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin voimassa oleva ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on 19.9.2013 määritellyt seuraavat asiat: Materiaalitehokkuus ja hankinnat Luonnon monimuotoisuus ja viheralueet Energian käyttö ja ilmastonmuutos Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne Ympäristötietoisuus Ympäristöriskit RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.1.2014 Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöstä. Ympäristöpolitiikka on osa koko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa arvioidaan merkittävät ympäristövaikutukset. Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä ja päätöksentekoa kuuluu kaikille Riihimäen kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion ja toimintasuunnittelun yhteydessä. Hallintokuntien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet ja toimenpiteet. 1. Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden ja muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. Myös kaupungin metsien hoidossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja virkistysarvojen säilyminen. Riihimäen kaupunki turvaa viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja huolehtii kaupunkiluonnon elinvoimaisuudesta ja viherverkon toimivuudesta myös tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Luonnonvarat säilytetään monipuolisina ja elinvoimaisina sekä maisema-arvoiltaan ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää myös pintavesiensä suojelua sekä virkistysarvoa ja -käyttöä. Vantaanjokea kehitetään viihtyisänä ympäristöelementtinä ja lähiluontokohteena. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja parantamalla toimintojen materiaalitehokkuutta ottamalla kaikissa hankinnoissa huomioon koko elinkaaren aikaisen ympäristöystävällisyyden ja resurssitehokkuuden, ehkäisemällä jätteiden syntyä, lisäämällä hyöty- ja uudelleenkäyttöä, jäteneuvonnalla ja kehittämällä alueellista jätehuoltoyhteistyötä. Kaikki hallintokunnat ja tytäryhtiöt kouluttautuvat kestävien hankintojen tekemiseen.
9 2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen Riihimäen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalius. Kaupunki toteuttaa vuoteen 2020 ulottuvaan ilmastostrategiaan kirjatut toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseksi. Riihimäen kaupunki huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen varautumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamia riskejä ennaltaehkäistään. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä ja lisää uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. Riihimäen kaupunki on sitoutunut energiatehokkuussopimuksessa 9 % energiansäästöön vuosina 2008 2016 sekä tähän vaadittaviin toimenpiteisiin, jotka on kirjattu energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelmaan. Riihimäen kaupunki säästää energiaa myös välttämällä tarpeetonta energiankulutusta ja parantamalla energiatehokkuutta. 3. Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Riihimäen kaupungin harjoittama kaavoitus, maankäytön suunnittelu, rakentaminen sekä rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelu ja parantaminen tuottavat yhdyskuntarakenteeltaan eheää, toimivaa, viihtyisää ja luontoarvoiltaan rikasta kokonaisympäristöä. Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin pyritään selvittämään jo suunnitteluvaiheessa. Kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen, meluntorjuntaan, pohjavesien suojeluun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Liikenteen ympäristöhaittoja ehkäistään vähentämällä liikennetarvetta ja turvaamalla kevyen liikenteen toimivuus ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Kevyen ja joukkoliikenteen osuutta lisätään ja pyöräilyn reittiverkoston laatua ja kattavuutta parannetaan. Liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly- ja meluhaitat minimoidaan. 4. Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen Riihimäen kaupunki vahvistaa kuntalaisten sekä kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden ympäristötietoisuutta ja sitoutumista ympäristön- ja luonnonsuojeluun. Kaupungin yksiköihin vakiinnutetaan ympäristöystävälliset toimintatavat. Ympäristön kannalta merkittävien päätösten yhteydessä arvioidaan niiden vaikutukset ympäristöön ja ympäristöpolitiikan päämääriin. Ympäristöasioita edistetään aktiivisella ja vuorovaikutteisella sidosryhmäyhteistyöllä ja viestinnällä. Kaupunki luo mahdollisuuksia ja kannustaa ympäristöä säästävään elämäntapaan. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia omaa ympäristöä koskeviin asioihin parannetaan. Kestävä kehitys ja ympäristökasvatus ovat osa koulujen ja varhaiskasvatuksen oppisisältöä sekä nuorisotyön sisältöä. Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys huomioidaan myös oppimisympäristöissä ja niitä toteutetaan arkitoiminnoissa. 5. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki tunnistaa oman toimintansa ympäristöriskit ja hallitsee ja ennaltaehkäisee ympäristöhaittoja ja -riskejä omilla toimillaan. Kaupunki ennaltaehkäisee maankäytön suunnittelussa, elinkeinopolitiikassa, elinkeinoelämän ohjauksessa ja viranomaistoiminnassa myös tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ympäristöön vähenee. Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.
10 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2014 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2014 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2014 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle 2015. Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, päälliköiden arvioinnit, esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta sekä päämäärän toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita. LUONNON MONIMUOTOISUUDESTA JA LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Hallinto Monistamon hinnoittelussa suositaan kaksipuoleista kopiointia Kopio- ja tulostuspapereiden hankinnassa kriteerinä ympäristöystävällisyys Vuoden 2014 aikana käynnistettiin hankintastrategian laatimistyö, jossa kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon Sivistys Käytöstä poistettuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille ja kierrätyskeskukseen Paperin käyttö on säästeliästä, kodin ja koulun välillä on siirrytty sähköiseen tiedotusjärjestelmään Askarteluissa, käsitöissä ja leikkimateriaaleina käytetään kierrätysmateriaalia Oppimateriaalit ovat käytössä useampia vuosia Sähköisten oppimateriaalien käyttöönottoa on laajennettu Jätteiden lajittelu eri toimipisteissä Kirjastoaineistoa kierrätetään monipuolisesti Ratamo- ja Kirkeskirjastojen välillä tehdään aineistokuljetuksia (säästöä aineistohankinnoissa) Poistetut kirjastoaineistot myydään eteenpäin Kirjastossa toimii paperinkeräys, josta hyöty menee urheiluseuralle Aineistoa hankitaan keskitetysti eli kirjastoaineisto tulee kerran viikossa Ruokaloissa lajitellaan biojätteet, lisäksi on pyritty myös vähentämään ruokajätteen määrää sekä aloitettu kokeiluna ylijäämäruoan myynti kahdella koululla keväällä 2015 Ruokapalveluissa siirrytään kokonaisvaltaiseen Aromi-ohjelmiston käyttöön, jolla pyritään vähentämään hukkaan menevän ruoan määrää Ruokapalveluiden hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä huomioidaan toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset Luomuruoan käytön lisääminen (kulutus on nyt n. 400 kg/kk) Kotimaisen ruoan käyttöä on lisätty (riisilisäke on vaihdettu ohralisäkkeeseen, silakkamurekepihvien valitseminen ruokalistalle) Naudanlihan käyttöä on vähennetty (jauhelihakastikkeessa osa lihasta on korvattu tomaattimurskalla) Suunnitelmissa on yhden kasvisruoan lisääminen ruokalistalle Valaisimissa suositaan energiansäästölamppuja Sosiaali- ja terveys Palveluhankinnoissa huomioitiin ympäristöasioita
11 Riihimäen Vesi Osallistuttiin Riihimäen kaupungin pohjaveden suojelusuunnitelman päivitystyöhön Vesijohtojen aluesaneerauksella on saatu vesijohtoverkoston vuotovesimäärä putoamaan kohtuulliselle tasolle. Vuotovesiprosentti oli 11,1 % vuonna 2014. Tekniikka Riihimäen yleiskaavan 2035 ja asemakaavojen laadinnan yhteydessä tehdään tarpeen mukaan selvityksiä suunnittelun lähtökohtien selvittämiseksi ja kaavaratkaisun vaikutusten arvioimiseksi muun muassa luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen huolehtimisen näkökulmasta Viheralueohjelman laadinta käynnistyi vuonna 2014 ja se valmistuu vuonna 2015 Metsien ja puistometsien hoitosuunnitelman laadinta, päätöksenteko ja toimeenpanon käynnistäminen on ohjelmoitu vuodelle 2015 Peltosaari -projekti on yhdessä asukkaiden kanssa toteuttanut ympäristön siistimistapahtumia kaksi kertaa vuoden aikana, lisäksi on pyritty edistämään Bad Segebergin lammen ja sen ympäristön kunnostamista. Lammen ruoppaus toteutunee vuonna 2015 ja lammelle rakennetaan onkipaikka yhdessä Jokitalkkari hankkeen kanssa keväällä 2015 Riihimäen linnustoselvitys päivitettiin 2013 2014 Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen avulla, luontotiedot tallennettiin ympäristövalvontasovellukseen Osallistutaan Riihimäen viheralueohjelman laadintaan, alueelliseen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimukseen 2014 2015 sekä Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen projekteihin Maa-ainesten ottamisalueet tarkastetaan vuosittain Uusittuun rakennusjärjestykseen lisättiin maaperän pilaantuneisuuteen ja pohjavesialueelle rakentamiseen liittyviä määräyksiä ja maalämpökaivot otettiin lupamenettelyn piiriin. Myös hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen liittyviä määräyksiä tarkennettiin Kiinteistöjen hulevesien hallintaan kiinnitettiin rakennuslupamenettelyssä erityistä huomiota Rakennuslupien sähköinen luvanhakeminen toteutetaan Trimble Locus järjestelmässä vuoden 2015 aikana Rakennushankkeen aloituskokoukset: työmaan jätehuolto ja kierrätys Ympäristö Siivoamiskehotuksia annettiin vuonna 2014 36 kpl, kehotusten noudattamisaste oli 92 % Koordinoitiin Siisti Riksu kampanjaa Pohjavesien ja pintavesien laatua seurattiin Riihimäen Veden ja laitosten velvoitetarkkailujen avulla. Vuonna 2015 toteutetaan järvien vedenlaadun seuranta. Ympäristönsuojeluyksikön koordinoima Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma valmistui Osallistuttiin alueelliseen pohjavesiseurantaryhmän työskentelyyn. Vuonna 2015 käynnistetään uutena kaupungin oman pohjavesiryhmän työskentely Herajoen pohjavesialueen yritysten ympäristöriskit kartoitettiin 2013 2014. Muiden teollisuusalueiden yritysten ympäristöriskit kartoitetaan 2015 2016
12 Kehitystä kuvaavat mittarit Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi, vuotoprosentti ja vuotoprosentin kehittyminen Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu 1 000 m 3 3 000 2 500 2 000 % 30 25 20 Kpl 60 50 40 36 47 63 66 35 35 76 63 63 % 80 60 1 500 1 000 500 15 10 5 30 20 10 17 22 23 21 27 27 16 17 17 40 20 0 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 pumppaus 1000 m³ vuoto 1000 m³ vuotoprosentti Lin. (vuotoprosentti) Vesijohtoverkoston vuotoveden määrä vuonna 2014 oli 11,1 %, mikä on 0,7 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuotoveden määrä on edelleen matala. Vuotovesimäärän hyvänä arvona pidetään 10 %. Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmään kuuluvien laitosten osalta vuotovesimäärän keskiarvo vuonna 2013 oli 20,3 %. Riihimäellä hyvä taso on saavutettu yli kymmenen vuotta kestäneellä ja edelleen jatkuvalla verkostojen suunnitelmallisella saneerauksella. 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat % Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa huomioitiin hankinnasta riippuen myös ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Ympäristöasioita huomioitiin vuonna 2014 muun muassa kalusteissa, siivousaineissa, satokausituotteissa sekä kasvualustoissa ja orgaanisissa katteissa. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen palveluhankinnoissa huomioitiin ympäristöasioita. Vuonna 2014 vuosisopimuksia oli yhteensä 27 kpl, ja niistä 17:ssä oli huomioitu ympäristöasioita (63 %). 0
13 Tonnia 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät 5 369 5 433 5 608 5 804 5 798 5 867 6 094 5 868 5 840 6 073 6 221 6091 6201 Riisiä 10000 8000 6000 4000 7058 2319 Kaupungin paperinkulutus 7915 7379 7564 2585 2396 2392 8055 3174 kpl 4000 3200 2400 1600 1 000 2000 800 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Sekajäte Erilliskerätty biojäte Yhteensä 0 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä 0 Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista kuiva- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli 6 201 tonnia vuonna 2014, mikä on 110 tonnia (n. 1,8 %) enemmän kuin vuonna 2013. Sekajätteen määrä kasvoi 87 tonnia ja erilliskerätyn biojätteen määrä 24 tonnia. 10000 7500 5000 2500 Kaupungin paperinkulutus toimialoittain Riihimäen Vesi Ympäristö Kulttuuri- ja vapaa-aika Hallinto Tekniikka Sosiaali- ja terveys Riihimäen lukio 0 2010 2011 2012 2013 2014 Sivistys Kaupungin paperinkulutus on kasvanut noin 6 % vuodesta 2013. Eniten paperinkulutus kasvoi vuonna 2014 sosiaali- ja terveystoimialalla. Paperihankintojen epätasaisuudesta johtuen eri vuosien välillä esiintyy vaihtelua hallintokuntien laskennallisessa paperinkulutuksessa.
14 Luonnonsuojelualueet ja suojellut luontotyypit Vuonna 2014 Riihimäki sai kaksi uutta yksityistä luonnonsuojelualuetta: Epranojan luonnonsuojelualueen (3,4 ha) ja MiikaRock'n luonnonsuojelualueen Vatsianjärven itäpuolella (1 ha). Yhteensä luonnonsuojelualueita Riihimäellä on noin 166 ha. Kierrätyskeskuksen uudet tilat Kierrätyskeskus siirtyi uusiin tiloihin elokuussa 2014. Ennen muuttoa tilat remontoitiin kierrätyskeskuksen tarpeita hyvin palvelevaksi. Siistit, valoisat ja tarkoituksenmukaiset tilat luovat hyvät työskentelyolosuhteet kierrätyskeskuksen toiminnalle. Yhteensä tuhannen neliömetrin tiloihin mahtuu myymälän lisäksi tekninen työtila, kädentaitopaja, keittiö, puutyötila, pesula, vastaanotto ja sosiaalitiloja. Myymälän tiloihin avattiin myös kahvila. Lokakuussa kierrätyskeskuksessa vietettiin 25-vuotisjuhlaa. kpl 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä Kausitavara Muut tavarat Huonekalut Kodin tekstiilit Kodinkoneet Remonttitarvikkeet Taloustavarat 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kierrätyskeskus siirtyi uusiin tiloihin elokuussa 2014. Maksaneita asiakkaita oli koko vuonna 8 158, mikä lähentelee edellisen vuoden vastaavaa lukua 10 815, vaikka vuonna 2014 kierrätyskeskus oli puolet vuodesta kiinni muuton takia. Välillä elokuu joulukuu maksaneita asiakkaita oli 6 674 kpl. Ero vastaavaan aikaan vuonna 2013 oli +66 %. Vuonna 2014 ei tehty manuaalista asiakasseurantaa kaikista kierrätyskeskuksessa asioineista asiakkaista. Tätä seurantaa jatketaan vuonna 2015.
15 Espanjansiruetanan torjuntaa Espanjansiruetana on vieraslaji, joka on viime vuosina yleistynyt Riihimäellä voimakkaasti. Espanjansiruetanan torjuntaan on panostettu Riihimäellä vuosina 2013 2014. Nurmikot sekä niittyjen, katujen ja ojan pientareiden kasvustot on pyritty pitämään siisteinä. Myös avo-ojia on ruopattu. Kaupunkilaisten ja puistoyksikön yhteistyöllä on saatu aikaan hyviä tuloksia. Asukkaat ovat keränneet etanoita eri puolille kaupunkia sijoitettuihin etanaroskiksiin, joista puistoyksikkö on toimittanut etanat hävitettäväksi. Vuonna 2013 kerättiin etanoita yhteen etanaroskikseen noin 1 000 kg ja vuonna 2014 kuuteen roskikseen saman verran. Etanat ovat vähentyneet merkittävästi varsinkin Uramon ja Harjukylän kaupunginosissa. Viheralueohjelmatyö käynnistyi 2014 Viheralueohjelma on pitkän aikavälin suunnitelma, jolla ohjataan asemakaavoittamattomien alueiden ja asemakaavoitettujen viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Se toimii samalla Riihimäen yleiskaavan 2035 viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Viheralueohjelman tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä vetovoimaisista alueista muodostuvan riittävän laajan ja monipuolisen viherverkon muodostaminen. Viheralueohjelman laatimisen yhteydessä järjestettiin myös karttakysely verkossa. Kyselyyn vastasi 223 henkilöä ja he tekivät kartalle yhteensä 1 736 viheralueita koskevaa merkintää. Asukkaat ilmoittivat viherkaavaohjelman karttakyselyn avulla suosikkikohteitaan Riihimäellä. Kartta: FCG
16 ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Hallinto Monistamossa säästetään sähköä avaamalla kopiokoneet aamulla ensimmäisen tulostus- tai kopiointityön yhteydessä, sulkemalla koneet työpäivän päätyttyä ja käyttämällä virransäästötilaa Sähkökäyttöisissä jälkikäsittelylaitteissa virta on päällä ainoastaan käytön ajan Monistamon ilman jäähdytyksessä on käytössä ilmalämpöpumppu työpäivän ajan Sivistys Sähkön ja veden kulutukseen on kiinnitetty huomiota: valot sammutetaan, kun poistutaan tiloista, opetuslaitteet sammutetaan kaikista tiloista päivän päätteeksi Perusparannetuissa/uusissa kouluissa valaistuksessa on liiketunnistimet ja aikakatkaisimet Hankinnoissa käytetään isoja tilauseriä Koulukyydeissä käytetään joukkoliikennettä (35 % koulukyydeistä joukkoliikenteellä) mahdollisuuksien mukaan, erityisryhmien taksikuljetuksissa reitit suunnitellaan siten, että sama taksi palvelee useampaa lasta Ruokapalveluissa vältetään laitteiden päälle laittamista turhan aikaisin; esimerkiksi astianpesukonetta ei käynnistetä vajaana Ruokakuljetuksissa on hyödynnetty kuljetusrenkaita ja keskitettyjä tilauseriä, jolloin yhdellä autolla on yhden käynnin aikana useita pudotus- ja lastauspisteitä Sosiaali- ja terveys Järjestettäessä asiakkaille kuljetuksia palveluihin huomioitiin tarkoituksenmukainen reititys Tavarahankinnoissa huomioitiin pakkauskoot hävikin minimoimiseksi Panostettiin jätteiden lajitteluun ja uusiokäyttöön toimintayksiköissä Kiinnitettiin huomiota paperinkulutuksen vähentämiseen Kulttuuri- ja vapaa-aika Uusi jäähalli on energiatehokkaampi kuin vanha jäähalli Riihimäen Vesi Jätevedenpuhdistamon saneerauksessa huomioitiin energiansäästöasiat mm. kiinnittämällä huomio moottoreiden ja muiden laitteiden energiankulutukseen Pääviemärisaneeraukset ja alueellisessa vesihuoltosaneerauksessa toteutettavat erillisviemäröinnit, joissa viemärin saneerauksen lisäksi rakennetaan hulevesiviemärit, pienentävät pumppaamoiden ja puhdistamon kautta johdettavia viemärivesimääriä Riihimäen Vesi on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa Tekniikka Työ- ja elinkeinoministeriö ja Riihimäen kaupunki ovat allekirjoittaneet vuonna 2008 energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008 2016. Sopimuksen perusteella on laadittu Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma vuosille 2008 2016, jota toteutetaan parhaillaan Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma toteutui eri hallintokuntien ja Kotikulman toimesta suunnitelmien mukaisesti. Energian säästötavoitteet on saavutettu hyvin ja tavoitteet on ylitetty muun muassa kiinteistöjen lämmityksen osalta Energiatehokkuus huomioitiin isoissa investointikohteissa, kuten uuden paloaseman, jäähallin, Tiilikadun asumisyksikön ja Mäkikujan perhekodin rakentamisessa Tekniikan ja ympäristön toimialan johtosääntöä päivitettiin vuonna 2014 hulevesivastuiden selventämiseksi ja vastaamaan 1.9.2014 voimaantullutta vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutosta Riihimäen yleiskaavan 2035 ja asemakaavojen laadinnan yhteydessä tehdään tarpeen mukaan selvityksiä suunnittelun lähtökohtien selvittämi-
17 seksi ja kaavaratkaisun vaikutusten arvioimiseksi muun muassa ilmaston muutoksen sekä ilmastonmuutokseen varautumisen näkökulmasta Peltosaari -projekti järjesti elokuussa yhteistyössä ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontayksikön kanssa päättäjille ja virkamiehille Energia- ja ilmastoseminaarin, jossa esiteltiin kiristyviä energiamääräyksiä ja 2018 alkavaa nollaenergiarakentamista sekä keinoja päästöjen vähentämistavoitteisiin pääsemiseksi. Vuonna 2015 pyritään järjestämään vastaavanlaista tiedotusta Ympäristö Osallistuttiin kuntien ilmastonsuojelukampanjaan ja viikoittaiseen CO2 -päästöjen seurantaan, vuonna 2014 julkaistiin seurantaraportti vuodelta 2013 Kaupungin ilmastoryhmän työskentelyä koordinoidaan ja toimenpiteet raportoidaan kaupungin ympäristöraportissa Tilattiin Suomen ympäristökeskukselta laskelma Riihimäen mahdollisuudesta HINKU-kunnaksi Osallistutaan kaupungin energiaryhmän työskentelyyn Energiaselvitysten valvonta ja seuranta Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien määräysten noudattamista valvotaan rakennuslupakäsittelyn ja rakentamisen yhteydessä Kehitystä kuvaavat mittarit Riihimäen ilmastostrategian toteutuminen Riihimäen ilmastostrategia 2020 Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä hyväksyttiin syksyllä 2011. Tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä 25 prosentilla Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta. Ilmastostrategia on laadittu vuoteen 2020 ulottuvana ilmastostrategisena toimenpideohjelmana. Tietoa ilmastostrategian toimenpiteiden toteutumisesta vuonna 2014 löytyy ympäristöraportin liitteestä. MWh 21 000 18 000 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 0 Sähkönkulutus 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Hallinto Tekniikka Sivistys Sosiaali- ja terveys Kulttuuri- ja vapaa-aika Jäähalli Uimala Riihimäen Vesi Katuvalot Sähkön kokonaiskulutus on pienentynyt vuodesta 2013 noin kolme prosenttia (375 MWh). Rakennusten peruskorjaaminen näkyy yleensä lämmitysenergian kulutuksen alenemisena, kun taas sähköenergian kulutus kasvaa muun muassa sähkölaitteiden lisääntymisen vuoksi. kwh 750 700 650 600 550 500 Katuvalojen energiankulutus kwh/valaisin vuodessa 731 715 705 701 691 664 630 582 568 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus oli 4 300 MWh vuonna 2014. Katuvalojen sähkönkulutus on laskenut viitenä vuonna peräkkäin ja kokonaiskulutus oli vuonna
18 2013 730 MWh pienempi kuin vuonna 2009. Edellisellä sivulla olevassa kuvassa esitetty valaisinkohtainen energiankulutus oli suurimmillaan vuonna 2006, minkä jälkeen se on laskenut noin 22 %. Katuvalaisinten kokonaismäärä on tuona aikana kasvanut noin 14 %. Katuvalaisimia oli vuonna 2014 kaikkiaan 7 565 kpl, joista 46 % on uusia, vähemmän energiaa kuluttavia. Katuvalaisinten uusimisen vaikutus energiankulutukseen vuonna 2014 on noin 1 227 MWh. Säästöä syntyy noin 110 000 euroa verrattuna tilanteeseen ilman toimenpiteitä. m 3 100 000 80 000 60 000 Vedenkulutus Hallinto Tekniikka- ja ympäristö Sivistys MWh 30 000 Lämmitysenergian kulutus 40 000 20 000 Sosiaali- ja terveys Kulttuuri- ja vapaa-aika Jäähalli 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Hallinto Tekniikka- ja ympäristö Sivistys Sosiaali- ja terveys Kulttuuri- ja vapaa-aika Uimala Riihimäen Vesi 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Uimala Veden kulutus vaihtelee eri toimialoilla huomattavasti toiminnan luonteen mukaan. Eniten vettä käyttävät uimala sekä kasvatus- ja opetuskeskus. Veden kokonaiskulutus on viimeiset vuodet ollut suhteellisen tasaista. Vedenkulutus vaihtelee suurimpien käyttäjien käytön mukaan. Myös peruskorjauksessa olevien suurten kohteiden tilastointipuutokset aiheuttavat vaihtelua kulutukseen. Vuoden 2014 vedenkulutus oli noin 1 000 m³ suurempi kuin vuonna 2013. Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan tavallisesti normitetulla ominaiskulutuksella, kwh/rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuonna 2014 tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön normitettu kulutus oli 41,9 kwh/rm³. Kokonaisuutena lämmitysenergian kulutus väheni vuodesta 2013 vuoteen 2014 noin 1 500 MWh. Tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutus väheni vuodesta 2013 vuoteen 2014 noin 8 360 litraa.
19 GWh 250 200 150 100 50 Kaukolämmön hankinta 40,0 52,6 28,8 32,7 10,5 11,02 82,6 86,3 81,4 88,6 93,7 89,4 82,6 88,3 85,6 90,2 93,8 89,4 Vaasan Sähkö Oy:n myymän sähkön alkuperä vuonna 2013 19,8 % 44,2 % 36,0 % Uusiutuvia Ydinvoimaa Fossiilisia 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Uusiutuva Jätelämpö Fossiilinen Lähde: Riihimäen kaukolämpö Oy Lähde: Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähkön hiilidioksidin ominaispäästö 298 g/kwh Riihimäen vuoden 2014 kaukolämmöstä 94 % oli Ekokemin jätteenpoltolla tuotettua lämpöä ja loppu 6 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämpöä. Ekokemin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on tässä kuvassa oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä. Kuitenkaan todellisuudessa ei ole tietoa siitä, kuinka suuri osa Ekokemin toimittamasta jätelämmöstä on peräisin fossiilista alkuperää olevista jätteistä ja kuinka suuri osa lämmöstä on peräisin uusiutuvaa alkuperää olevista jätteistä. Riihimäen kaupunki hankki vuonna 2014 sähkön Vaasan Sähkö Oy:ltä. Vuonna 2013 Vaasan Sähkö Oy:n myymästä sähköstä 19,8 % oli peräisin uusiutuvista energialähteistä, 44,2 % fossiilisista energialähteistä ja 36 % ydinvoimasta.
20 % 100 80 60 40 20 kt CO 2 -ekv 250 200 150 100 50 0 Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet 6,4 6,4 181,3 12,6 13,1 12,5 27,2 26,5 Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt 7,1 182,2 203,2 174,7 166,9 6 5,7 5,3 5,1 156 148,8 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* Yhteensä kt 17,5 22,1 30,5 29,3 33,7 38,8 36,1 Asukasta kohden t/as Ydinvoima Fossiilinen Jäte-energia Uusiutuva 0 2012 2013 2014 Kaupungin julkisten rakennusten energiajakaumassa on huomioitu lämmitys ja sähkö. Uusiutuvaa energiaa on 36,1 %, jäte-energiaa 29,3 %, fossiilista energiaa 22,1 % ja ydinenergiaa noin 12,5 %. Ekokemin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on tässä kuvassa oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä. t CO 2 /as 8 Riihimäen alueen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain ympäristönsuojelun kotisivulla julkaistussa CO2-päästöraportissa. Raportti kertoo 7 6 5 4 3 2 1 0 muun muassa viikon päästöjen kokonaismäärän, päästölähteisiin jakautumisen sekä asukaskohtaiset päästöt. Riihimäen CO2-vuosiraportin perusteella kulutuksen päästöt ja asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet vuodesta 2013 vuoteen 2014, tosin vuoden 2014 tieto on ennakkotieto, joka voi vielä tarkentua. Maatalouden päästöt 2 % Liikenteen päästöt 39 % Vuoden 2014 kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen Jätehuollon päästöt 3 % Erillislämmitys 15 % Kaukolämpö 17 % Kuluttajien sähkönkulutus 16 % Sähkölämmitys 8 % Maalämpö 0 % Ennakkotieto Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen jakautumisesta eri sektoreille vuonna 2014 ilman teollisuutta. Lähde: CO2-vuosiraportti. Rakennusten valaistus Kaupungin kiinteistöjen rakentamisessa ja saneeraamisessa energiaa säästetään käyttämällä valaistuksen ohjauksissa liiketunnistimia, jotka sammuttavat valot automaattisesti, kun tiloissa ei ole liikettä. Uuden harjoitusjäähallin pelikentän valaistus on toteutettu energiaa säästävillä led-valaisimilla sekä valonsäädöllä.