Rautatiejärjestelmän Ohje turvallisuusluvan hakemista terveydentilavaatimuksia ja muuttamista varten koskevat määräykset ja ohjeet Liikenteen turvallisuusvirasto 30.4.2011
LUKIJALLE Rautatielain (304/2011) uudistamisen yhteydessä turvallisuuslupaa koskevia säännöksiä uudistettiin. Tässä Liikenteen turvallisuusviraston ohjeessa esitellään rautatiejärjestelmän turvallisuuden peruskäsitteet, turvallisuusluvan hakemiseen ja siihen valmistautumiseen sekä turvallisuusluvan ylläpitämiseen ja tarvittaessa muuttamiseen liittyvät seikat. Päivitämme ohjetta tarpeen mukaan. Uusin versio ohjeesta on aina saatavissa Liikenteen turvallisuusviraston Rautatiet-osaston verkkosivuilta www.trafi.fi, josta on myös saatavissa muita lisätietoja. Jatkossa lisätietoa on saatavissa myös www.rautatiemarkkinoille.fi -sivustolta, jonne keskitetään rautatieliikenteen parissa toimimista koskeva viranomaisohjeistus. Helsingissä 30.4.2011 Liikenteen turvallisuusvirasto, Rautatiet-osasto 3
Sisältö LUKIJALLE...3 JOHDATUS TURVALLISUUDEN HALLINTAAN...5 TURVALLISUUSLUPA...6 TURVALLISUUSLUVAN HAKEMINEN...7 TURVALLISUUSLUVAN EDELLYTYKSET: TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ...9 TURVALLISUUSLUVAN EDELLYTYKSET: RATAVERKON TURVALLINEN HALLINTA...10 TURVALLISLUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY...11 TURVALLISUUSLUVAN VOIMASSAOLO...12 TURVALLISUUSLUVAN MUUTTAMINEN...13 TURVALLISUUSLUVAN PERUUTTAMINEN...13 TURVALLISUUSLUVAN HINNOITTELU...14 TURVALLISUUSLUPAA KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ VALITTAMINEN...15 YHTEYSHENKILÖ JA LISÄTIEDOT...15 4
JOHDATUS TURVALLISUUDEN HALLINTAAN Turvallisuuden hallinnan tavoitteena on turvallisuuden pitäminen korkealla tasolla sekä turvallisuuden jatkuva parantaminen. Toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta hallitaan hyvällä turvallisuusjohtamisella, jonka menettelyjen, tavoitteiden ja päämäärien kuvaus on turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Rautatiejärjestelmässä turvallisuuden hallinta pohjautuu EU:ssa hyväksytyille yhteisille turvallisuustavoitteille, yhteisille turvallisuusindikaattoreille sekä yhteisille turvallisuusmenetelmille. Yhteisillä turvallisuustavoitteilla (Common Safety Targets, CST) määritellään minimitaso rautatiejärjestelmän turvallisuudelle. Sen saavuttamisen seurantaan käytetään yhteisiä turvallisuusindikaattoreita (Common Safety Indicators, CSI), joiden mukaiset tiedot saadaan rautatieliikenteen harjoittajilta ja rataverkon haltijoilta. Yhteiset turvallisuusmenetelmät (Common Safety Methods, CSM) ovat puolestaan turvallisuuden tason, turvallisuustavoitteiden saavuttamisen ja muiden turvallisuusvaatimusten noudattamista ohjaavia ja noudattamisen arviointia varten kehitettyjä menetelmiä. Yhteiset turvallisuustavoitteet, turvallisuusindikaattorit ja turvallisuusmenetelmät ohjaavat suorasti tai epäsuorasti rautatiejärjestelmän päätoimijoiden, rautatieyritysten ja rataverkonhaltijoiden, toimintaa. Vastuita on kuitenkin myös muilla järjestelmän toimijoilla. Esimerkiksi kalustoyksikön kunnossapidosta vastaavan yksikön toimintaa ohjaa nk. ECM-asetus, joka julkaistaan myöhemmin vuonna 2011. Toimijoiden on siis huomioitava omaa turvallisuuskulttuuriaan ja turvallisuusjohtamistaan luodessaan ja kehittäessään merkittävä määrä erilaisia toiminnan reunaehtoja asettavia vaatimuksia. Turvallisuusjohtamisella tarkoitetaan kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa, jossa yhdistyvät menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtaminen, kehittäminen ja hallinta. Se pitää sisällään sekä ennakoivan että korjaavan toiminnan ja jatkuvan parantamisen. Turvallisuuden parantamisessa pääpainon tulee olla ennakoivassa turvallisuustyössä, vaarojen järjestelmällisessä tunnistamisessa, riskien hallinnassa ja turvallisuuden kehittämisessä. Turvallisuusjohtamisjärjestelmällä viitataan yleisesti systemaattiseen, dokumentoituun ja kehittyvään toimintatapojen kuvaukseen ja toiminnan ohjaukseen organisaatiossa. Rautatiejärjestelmässä turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönotto liittyy kiinteästi turvallisuustodistukseen ja -lupaan, mutta sitä ei missään tapauksessa saa nähdä ainoastaan toimintaan liittyvänä viranomaisvaatimuksena: turvallisuuden hallinnan tulee olla osa organisaation jokapäiväistä johtamista. Viranomaisen tehtäviin kuuluu yrityksen johtamisen ja toiminnan jatkuva valvonta. Hyvään turvallisuusjohtamiseen kuuluu järjestelmällinen ja suunnitelmallinen työ, jolla varmistetaan kaikkien työntekijöiden ja kaiken toiminnan turvallinen toteutuminen sekä lisäksi organisaation toiminnan kehittäminen turvallisemmaksi ja inhimillisten virheiden ennaltaehkäisy johdonmukaistamalla toimintatapoja. Systemaattinen, jokapäiväinen ja asianmukainen turvallisuusjohtaminen on erinomainen keino saada onnettomuuksia, vahinkoja sekä turvallisuuspoikkeamia vähenemään. Rautatiejärjestelmä koostuu tänä päivänä kasvavasta joukosta erilaisia toimijoita: rataverkon haltijoita, kunnossapitäjiä, laitevalmistajia, palveluntuottajia, rautatieliikennettä harjoittavia yrityksiä jne. Näin ollen myös rautatiejärjestelmän turvallisuus muodostuu eri toimijoiden toiminnan ja yhteistyön tuloksesta. Hyvän turvallisuuden hallinnan ja ajantasaisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän kautta jokainen toimija on vastuussa omalta osaltaan siitä, että Suomen rautatiejärjestelmän turvallisuus on Suomelle asetettujen yhteisten turvallisuustavoitteiden tasolla tulevaisuudessakin. 5
TURVALLISUUSLUPA Turvallisuuslupa on edellytys rataverkon haltijana toimimiselle Jotta rataverkon omistaja tai haltija voi toimia rataverkon haltijana eli hallinnoida ja käyttää rataverkkoa, sillä on oltava turvallisuuslupa. Rataverkon haltijan toimintana pidetään rataverkon suunnitteluun, rakentamiseen, kunnossapitämiseen ja hallintaan, mukaan lukien liikenteen ohjaaminen, liittyvää toimintaa. Rataverkon omistajalla tai haltijalla on oltava turvallisuuslupa myös silloin, kun hän toimii vain jollakin edellä luetelluista toiminta-alueista. Jos rataverkkoa omistaa ja hallinnoi eri toimijat, turvallisuuslupaa tulee hakea sen, joka käytännössä toimii rataverkon haltijana. Rataverkon haltijan on haettava turvallisuuslupaa koko hallinnoimalleen rataverkolle, jos sen hallinnoima rataverkko kuuluu rautatielain (304/2011) soveltamisalaan. Lain soveltamisalaan kuuluvat valtion rataverkko sekä sellaiset yksityisraiteet, joilta on liikennöintiyhteys valtion rataverkolle tai toiselle yksityisraiteelle ja joilta liikennöidään valtion rataverkolle tai toiselle yksityisraiteelle tai joille liikennöidään valtion rataverkolta tai toiselta yksityisraiteelta. Sen sijaan raiteet, jotka eivät ole yhteydessä muihin raiteisiin ja joilta ei liikennöidä muille raiteille tai joille ei liikennöidä muilta raiteilta, eivät kuulu lain soveltamisalaan. Turvallisuuslupa on osoitus siitä, että rataverkon haltija on toiminnassaan huomioinut turvallisuutta koskevat vaatimukset ja pystyy toimimaan rataverkon haltijana hallinnoimallaan rataverkon osalla turvallisesti. Turvallisuuslupa on kansallinen lupa Turvallisuuslupa annetaan aina yhtenä kokonaisuutena. Vaikka EU-lainsäädäntö lähtökohtaisesti jakaakin turvallisuusluvan A- ja B-osiin, osia ei kuitenkaan voi hakea turvallisuustodistuksen tapaan erillisinä. Rataverkon haltijan omistamat tai hallinnoimat raiteet ovat aina tietyn EU-jäsenvaltion alueella eikä turvallisuusluvassa täten ole samanlaista kansainvälistä ulottuvuutta kuin turvallisuustodistuksessa. Jos rataverkon haltija omistaa tai hallinnoi raiteita useamman EU-jäsenvaltion alueella, sen on haettava kustakin jäsenvaltiosta omaa jäsenvaltiokohtaista turvallisuuslupaa. Turvallisuusluvan lisäksi toimija tarvitsee joskus myös turvallisuustodistuksen Jos rataverkon haltija liikennöi itse rataverkolla, sen tulee hakea myös turvallisuustodistusta. Turvallisuustodistus on yksi keskeisimmistä liikennöinnin edellytyksistä eikä liikennöintiä voi harjoittaa ilman sitä. Liikenteen turvallisuusvirasto on antanut turvallisuustodistukseen liittyen oman ohjeen (ks. Liikenteen turvallisuusviraston ohje turvallisuustodistuksen hakemista ja muuttamista varten), jossa kuvataan myös todistuksen hakemiseen liittyvät siirtymäajat. Jos toimija hakee sekä turvallisuuslupaa että -todistusta, on huomattava, että niiden edellytykset ovat turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevilta osin yhdenmukaiset. Tällöin toimijan on luonnollisesti laadittava vain yksi turvallisuusjohtamisjärjestelmä, mutta siinä tulee huomioida toimijan roolit sekä rataverkon haltijana että rautatieliikenteen harjoittajana. 6
TURVALLISUUSLUVAN HAKEMINEN Turvallisuuslupaa haetaan Liikenteen turvallisuusvirastolta Suomessa turvallisuusluvan myöntää kansallisena turvallisuusviranomaisena toimiva Liikenteen turvallisuusvirasto. Tarvittaessa muiden EU-jäsenvaltioiden kansallisten turvallisuusviranomaisten yhteystiedot löytyvät Euroopan rautatieviraston verkkosivuilta (www.era.europa.eu). Turvallisuuslupaa Suomen ulkopuolelta haettaessa on otettava huomioon hakemuksessa käytettävä kieli sekä kohdemaan kansallinen lainsäädäntö, erityisesti rataverkkoon ja rataverkon hallinnointiin liittyvät vaatimukset. Turvallisuuslupaa haettaessa on huomioitava rautatielain siirtymäajat Turvallisuuslupaa haettaessa tulee ottaa huomioon rautatielain turvallisuusluvan hakemista koskevat siirtymäajat, jotka on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Rautatielain siirtymäsäännökset Toimija Toimenpiteet 1 Valtion rataverkon haltija Uusi turvallisuuslupa oltava myönnettynä ennen kuin voimassaolevan turvallisuusluvan voimassaolo päättyy. 2 Yksityisraiteiden rataverkon haltija Haettava turvallisuuslupaa rautatielain mukaisesti joko 1.8.2011-1.6.2012 (TEN-merisatama tai satama-alue) tai 1.1.2012-1.8.2013. a Omistaja, joka hallinnoi Kuten yllä. b Haltija, joka ei omista Kuten yllä, mutta hallinnoinnista on sovittava esim. sopimusjärjestelyin. c Omistaja, joka ei hallinnoi Jos yksityisraiteet ovat rautatielain soveltamisalaan kuuluvia, on omistajan esimerkiksi sopimusjärjestelyin huolehdittava siitä, että yksityisraiteilla on rataverkon haltija. Tällöin tilanne on 2b. Jos yksityisraiteet eivät kuulu rautatielain soveltamisalaan, ne on erotettava soveltamisalaan kuuluvasta rataverkosta esimerkiksi Seislevy -merkillä. Tällöin ei tarvita turvallisuuslupaa. d Yhteinen hakemus, joka pitää sisällään useita yksityisraiteiden rataverkon haltijoita ja/tai omistajia Sovittava rataverkon hallinnasta sekä haettava turvallisuuslupaa rautatielain mukaisesti joko 1.8.2011-1.6.2012 (TEN-merisatama tai satama-alue) tai 1.1.2012-1.8.2013. 7
Turvallisuusluvan hakemiseen tulee valmistautua huolella Turvallisuuslupahakemusta valmisteltaessa on hyvä perehtyä kunnolla turvallisuuslupaa koskeviin säädöksiin ja ohjeisiin sekä varata riittävästi aikaa hakemuksen ja erityisesti turvallisuusjohtamisjärjestelmän laatimiseen. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaus on hakemuksen tärkein osa. Lupaa haettaessa kannattaa ehdottomasti perehtyä myös kansallisille turvallisuusviranomaisille suunnattuun turvallisuusluvan arviointikriteerejä koskevaan EU-asetukseen ((EU) N:o 1169/2010), joka löytyy Liikenteen turvallisuusviraston verkkosivuilta. Asetukseen tutustuminen on tärkeää, koska se sisältää kaikki ne kriteerit, joiden perusteella luvan myöntävä viranomainen arvioi, täyttääkö hakemus luvan myöntämisen edellytykset. Asetus antaa siten rataverkon haltijalle kuvan siitä, minkälaisiin asioihin Liikenteen turvallisuusviraston on kiinnitettävä huomiota turvallisuuslupahakemusta arvioidessaan ja määrittää samalla luvan saamiseksi hakijalta edellytetyt vähimmäistoiminnot ja menettelyt. Lupahakemusta laadittaessa on kiinnitettävä huomiota toimijan toiminnan laatuun ja laajuuteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikka luvan edellytykset ovat kaikille lähtökohtaisesti samat, esimerkiksi eri toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmät voivat erota huomattavasti toisistaan. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvauksen päämäärä on kuvata yrityksen omia toimintoja ja auttaa yrityksen johtoa vastuullisessa toiminnan johtamisessa sekä ohjata yrityksen työntekijöiden toimintaa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaus on siis jokaisen yrityksen itsensä näköinen ja se on syytä tehdä omaa toimintaa tukevaksi. Toiminnan ja johtamisen kuvauksen tulee keskittyä toimijan todelliseen tekemiseen ja vain siihen, huomioiden kuitenkin rataverkolla toimivat muut toimijat muun muassa riskienhallinnan kautta. Organisaation oma sisäinen toiminta on kuitenkin kuvattava kattavasti EU-asetuksessa N:o 1169/2010 asetettujen edellytysten mukaisesti. Tärkeää on siten huomata, että kaikkien luvan edellytysten tulee täyttyä, jotta lupa voidaan myöntää. Hakemusta valmisteltaessa on hyvä muistaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto pystyy käsittelemään lupahakemuksen sitä nopeammin, mitä valmiimpi hakemus on virastoon toimitettaessa. Jos hakemiseen liittyvät ohjeistus ja sitä koskevat säädökset herättävät kysymyksiä, Liikenteen turvallisuusvirastoon kannattaa olla yhteydessä jo ennen hakemuksen jättämistä. Lisäksi asian käsittelyä nopeuttaa, jos hakija esimerkiksi hakemuksensa saatekirjeen liitteenä toimittaa kuvauksen siitä, missä kohdin hakijan dokumentaatiota vastataan kuhunkin EU-asetuksen N:o 1169/2010 asettamiin kriteereihin. Tämän voi toteuttaa muun muassa taulukolla, johon on merkitty asetuksen arviointikriteerin kohta ja sitä vastaava oman dokumentaation luku tai kohta. Toimijat voivat hakea turvallisuuslupaa yhdessä Rataverkon haltijat voivat myös hakea turvallisuuslupaa yhdessä. Yhteinen hakemus voi tulla kyseeseen esimerkiksi satama-alueilla. Yksityisraiteille turvallisuuslupaa haettaessa voi vastaan tulla myös tilanne, jossa kaikki yhden liittymän takana olevat yksityisraiteen haltijat eivät ole halukkaita hakemaan turvallisuuslupaa raiteelleen. Jotta turvallisuuslupa voitaisiin kuitenkin myöntää esimerkiksi kolmesta yksityisraiteesta koostuvalle raideosuudelle, niillä kaikilla tulee kuitenkin olla turvallisuuslupa, jos liikennöinti on tarkoitus ulottaa viimeiselle yksityisraiteelle saakka. Jos kaikki yksityisraiteen haltijat eivät ole halukkaita turvallisuusluvan hakemiseen itse, tulee yksityisraiteen haltijoiden sopimusteitse tai muuten järjestää tilanne sellaiseksi, että kaikille yksityisraiteille haetaan turvallisuusluvat joko erikseen tai yhdessä. Myös yksityisraiteen hallinnan siirtäminen voi toimia ratkaisuna tällaisessa tilanteessa. Olennaista on kuitenkin, että omistajat ovat yhdessä sopineet rataverkon haltijuuden vastuista ja järjestelyistä. 8
Turvallisuuslupaa haetaan hakemuslomakkeella Turvallisuuslupaa haetaan hakulomakkeella, joka on saatavissa Liikenteen turvallisuusviraston verkkosivuilta. Turvallisuuslupahakemukseen tulee liittää vaaditut asiakirjat Turvallisuuslupaa haettaessa Liikenteen turvallisuusvirastolle tulee toimittaa hakemuksen lisäksi kaikki tarvittavat asiakirjat eli selvitykset turvallisuusluvan edellytysten täyttymisestä. Näillä tarkoitetaan ennen muuta turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvausta sekä kaikkia niitä asiakirjoja, jotka osoittavat, että rataverkon haltija kykenee hallinnoimaan rataverkkoa turvallisesti. Liikenteen turvallisuusvirastolle on toisin sanoen toimitettava kaikki se asiakirja-aineisto, jonka se tarvitsee todetakseen, että turvallisuuslupaa hakeva rataverkon haltija täyttää luvan edellytykset. TURVALLISUUSLUVAN EDELLYTYKSET: TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ Turvallisuusluvan a ja o on vaatimusten mukainen turvallisuusjohtamisjärjestelmä Rautatiejärjestelmän turvallisuudessa lähtökohtana on, että kukin toimija on vastuussa omasta toiminnastaan. Toiminnan turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi toimijalla on oltava toimiva turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Tätä kautta varmistetaan, että rautatiejärjestelmä voi saavuttaa vähintään yhteiset turvallisuustavoitteet, että se on säädösten mukainen ja että siinä sovelletaan yhteisten turvallisuusmenetelmien asiaan kuuluvia osia. Turvallisuusjohtamisjärjestelmällään hakijan tulee lisäksi varmistaa kaikkien organisaation toimintaan kuuluvien riskien hallinta. Tällä tarkoitetaan niin omasta toiminnasta aiheutuvia riskejä kuin muiden toimijoiden kanssakäymisestä aiheutuvia riskejä sekä mahdollisten ulkopuolisten aiheuttamia riskejä. Turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat vaatimukset perustuvat rautatieturvallisuusdirektiiviin (2004/49/EY). Direktiivin turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat säännökset on pantu kansallisesti täytäntöön rautatielailla (304/2011, 40 ) ja sen nojalla annetulla Liikenteen turvallisuusviraston rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevalla määräyksellä (TRAFI/5223/03.04.02.00/2011). Sen lisäksi, että turvallisuusjohtamisjärjestelmällä tulee varmistaa kaikkien rataverkon haltijan toimintaan kuuluvien riskien hallinta, rataverkon haltijan on otettava turvallisuusjohtamisjärjestelmässään huomioon myös rautatieliikenteen harjoittajien toiminnan vaikutukset rataverkkoon sekä huolehdittava siitä, että rautatieliikenteen harjoittajat voivat toimia rataverkon haltijan rataverkolla heitä koskevien sääntöjen ja määräysten (esimerkiksi yhteentoimivuuden tekniset eritelmät eli YTE:t ja kansalliset turvallisuussäännöt) mukaisesti. Rataverkon haltijan on lisäksi selvitettävä turvallisuusjohtamisjärjestelmässään se, miten sen hallinnoimalla rataverkolla toimivien rautatieliikenteen harjoittajien erilaiset hätätilannemenettelyt on sovitettu yhteen. Tätä selvittäessään rataverkon haltijan on tärkeää kuulla rataverkollaan toimivia rautatieliikenteen harjoittajia. 9
Turvallisuusjohtamisjärjestelmä rakennetaan perusosien varaan Turvallisuusjohtamisjärjestelmä koostuu perusosista, jotka jokaisen rataverkon haltijan tulee sisällyttää turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä. Toimijoiden tulee toisin sanoen turvallisuusjohtamisjärjestelmässään kuvata se, kuinka ja minkälaisia menettelyjä hyödyntämällä se varmistaa perusosien toteutumisen omassa toiminnassaan. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän perusosia koskevat säännökset on pantu kansallisesti täytäntöön edellä mainitulla Liikenteen turvallisuusviraston turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevalla määräyksellä. Määräyksen lisäksi toimijan tulee turvallisuusjohtamisjärjestelmää laatiessaan kiinnittää huomiota turvallisuusluvan arviointikriteerejä koskevaan EU-asetukseen N:o 1169/2010, koska siitä löytyvät ne kriteerit, joiden täyttymisen liikenteen turvallisuusvirasto on velvollinen tarkistamaan turvallisuuslupahakemusta tarkastaessaan. Turvallisuusjohtamisjärjestelmää laadittaessa kannattaa ehdottomasti perehtyä myös kesällä 2011 julkaistavaan Liikenteen turvallisuusviraston turvallisuusluvan arviointiperusteita koskevaan ohjeeseen. Lisäksi on hyödyllistä tutustua muuhun turvallisuusjohtamisesta kertovaan dokumentaatioon, jota on löydettävissä internetistä esimerkiksi hakusanalla safety management system. Turvallisuusjohtamisjärjestelmää tulee ylläpitää ja kehittää Pelkkä vaatimustenmukaisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän laatiminen ei riitä vaan rataverkon haltijan toiminnan on myös oltava turvallisuusjohtamisjärjestelmässä kuvatun mukaista. Tärkeää on, että turvallisuusjohtamisjärjestelmään kirjattuja menettelyjä ja periaatteita toteutetaan rataverkon haltijan jokapäiväisessä toiminnassa ja organisaation kaikilla tasoilla. Selvää on lisäksi se, että turvallisuusjohtamisjärjestelmää tulee jatkuvasti ylläpitää ja kehittää vastaamaan rataverkon haltijan toimintaa ja sen mahdollisia muutoksia. Vastuu turvallisuusjohtamisjärjestelmästä on johtajalla Koska turvallisuusjohtamisjärjestelmä on keskeisin työkalu rataverkon haltijan turvallisuuden hallinnassa, on tarpeen, että sen käyttöönottaminen, ylläpitäminen, kehittäminen sekä noudattamisesta vastaaminen on yksiselitteisesti kohdennettu joko rataverkon haltijan toimitusjohtajalle, pääjohtajalle tai muulle liikkeenjohtamisesta vastaavalle henkilölle. Vastuussa oleva henkilö tulee mainita nimeltä turvallisuusjohtamisjärjestelmässä. TURVALLISUUSLUVAN EDELLYTYKSET: RATAVERKON TURVALLINEN HALLINTA Toimijan on varmistettava rataverkon turvallinen suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja hallinta Turvallisuusjohtamisjärjestelmän lisäksi rataverkon omistajan tai haltijan tulee osoittaa, että se voi turvallisuusjohtamisjärjestelmässään kuvatuilla sekä muilla sisäisillä menettelyillään varmistaa rataverkon turvallisen suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja hallinnan. Huomattavaa on, että rataverkko kattaa tässä mielessä myös liikenteenvalvonta- ja opastinjärjestelmät, joiden osalta hallinnan ja menettelyjen tulee olla myös kunnossa. Rataverkon haltijan tulee toisin sanoen osoittaa, että se tuntee toimintaansa kohdistuvat säännöt ja määräykset ja on sisäistänyt ne toiminnassaan siten, että sääntöjä ja 10
määräyksiä noudatetaan ja että sen hallinnoima rataverkko on turvallisesti käytettävissä kaikissa olosuhteissa. Toimija on vastuussa myös käyttämistään alihankkijoista Rataverkon haltija voi käyttää rataverkon hallinnoinnissa apunaan alihankkijoita. Rataverkon haltija ei voi kuitenkaan siirtää vastuuta toiminnastaan alihankkijoille, mistä johtuen rataverkon haltijan tulee varmistaa, että myös alihankkijat toimivat heidän toimintaansa kohdistuvien sääntöjen ja määräysten mukaisesti. TURVALLISLUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen käsittelyyn on olemassa menettely ja määräajat Liikenteen turvallisuusviraston tulee käsitellä turvallisuuslupahakemus neljässä kuukaudessa siitä, kun se on vastaanottanut kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat asiakirjat. Tarvittaessa Liikenteen turvallisuusvirasto pyytää hakijaa täydentämään hakemustaan eli pyytää asian ratkaisemiseksi tarvittavaa lisäselvitystä. Tällöin hakijan on toimitettava viraston pyytämät tiedot virastolle viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa lisäselvityspyynnön tiedoksisaamisesta. Täydennyskehotuksia voidaan tehdä useampiakin, koska lisäselvityspyynnön johdosta toimitettu aineisto voi tuoda ilmi uuden lisäselvitystarpeen. Liikenteen turvallisuusviraston käsittelyprosessia voidaan kuvata kuvassa 1 esitetyn prosessin mukaisesti: Turvallisuustodistusten/-lupien käsittely Kuva 1. Turvallisuustodistus- ja turvallisuuslupahakemusten käsittely Liikenteen turvallisuusvirastossa 11
Hakemuksen käsittelyssä viranomaisen tulee noudattaa EU:n arviointikriteerejä EU on pyrkinyt varmistamaan turvallisuuslupahakemusten yhtenäisen arvioinnin ohjeistamalla kansallisten turvallisuusviranomaisten arviointia arviointikriteereitä koskevalla EU-asetuksella N:o 1169/2010, jota myös Liikenteen turvallisuusviraston tulee noudattaa turvallisuuslupaa koskevia hakemuksia arvioidessaan ja hyväksyessään. Hakemuksen käsittelyyn vaikuttavat toimijan toiminnan laatu ja laajuus Hakemusta käsitellessään Liikenteen turvallisuusvirasto kiinnittää arviointikriteerien täyttymisen lisäksi huomiota rataverkon haltijan toiminnan luonteeseen ja laajuuteen. Vaikka luvan edellytykset ovat kaikille lähtökohtaisesti samat, esimerkiksi eri toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmät voivat erota huomattavasti toisistaan. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvauksen päämäärä on kuvata rataverkon haltijan omia toimintoja ja auttaa sen johtoa vastuullisessa toiminnan johtamisessa sekä ohjata rataverkon haltijan työntekijöiden toimintaa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaus on siis jokaisen toimijan itsensä näköinen ja se on syytä tehdä omaa toimintaa tukevaksi. Erojen täytyy olla kuitenkin perusteltuja suhteessa rataverkon haltijan toiminnan laatuun ja laajuuteen. Jos hakemus täyttää turvallisuusluvan edellytykset, lupa myönnetään Jos rataverkon haltijalla on vaatimukset täyttävä turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja hakija täyttää muut turvallisuusluvan edellytykset, Liikenteen turvallisuusviraston on myönnettävä sille turvallisuuslupa. TURVALLISUUSLUVAN VOIMASSAOLO Turvallisuuslupa on pääsääntöisesti voimassa viisi vuotta Turvallisuuslupa on voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan. Koska turvallisuusluvan edellytysten täyttymisen tarkistamisessa menee aikaa, uutta lupaa on hyvä hakea noin vuotta ennen edellisen luvan voimassaolon päättymistä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi tarvittaessa myöntää luvan myös viittä vuotta lyhyemmäksi ajaksi esimerkiksi silloin, kun on tiedossa, että turvallisuussääntely muuttuu luvan edellytyksiin vaikuttavilta osin aikaisemmin kuin viiden vuoden kuluessa tai hakija on osoittanut kykenevänsä hoitamaan vastuullista rataverkon hallinnointia vain määrätyn ajan. Turvallisuuslupaan voidaan liittää ehtoja Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää luvan tarvittaessa myös ehdollisena. Ehtojen asettaminen ei suoraan vaikuta turvallisuusluvan voimassaoloon, mutta ehtojen noudattamista viranomainen valvoo tarkasti. Ehtojen noudattamatta jättäminen johtaa aina luvan voimassaolon uudelleen arviointiin. Ehtojen tulee koskea rautatiejärjestelmän turvallisuutta ja niillä tulee varmistaa rautatiejärjestelmän turvallisuus hakijan harjoittaman toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen. Ehto ei voi kuitenkaan koskea luvan myöntämisen edellytyksiä, joiden tulee täyttyä, jotta luvan myöntäminen on mahdollista. Liikenteen turvallisuusvirasto ei toisin sanoen voi poiketa EU-asetuksessa N:o 1169/2010 asetetuista vaatimuksista. 12
TURVALLISUUSLUVAN MUUTTAMINEN Toimijan tulee pitää turvallisuuslupa ajan tasalla ja ilmoittaa muutoksista virastolle Vaikka turvallisuuslupa olisi myönnetty viideksi vuodeksi, lupaa voidaan kuitenkin muuttaa sen voimassaoloaikana. Rataverkon haltijalla on nimittäin velvollisuus ilmoittaa viipymättä Liikenteen turvallisuusvirastolle seuraavista asioista: turvallisuuslupaan vaikuttavista merkittävistä muutoksista rataverkon käytön tai kunnossapidon periaatteiden olennaisesta muuttamisesta rataverkolla olevien laitteiden käytön tai kunnossapidon periaatteiden olennaisesta muuttamisesta Jos turvallisuusluvan myöntämisen edellytykset ovat muuttuneet, Liikenteen turvallisuusviraston on tarvittaessa muutettava myöntämäänsä turvallisuuslupaa. Turvallisuuslupaa voidaan muuttaa myös säädösmuutoksista johtuen Vastaavasti turvallisuuslupaa tulee muuttaa silloin, kun turvallisuusluvan myöntämisen edellytyksiä koskevia säädöksiä tai määräyksiä muutetaan olennaisesti. Velvoite luvan muuttamiseen ei siten aina johdu rataverkon haltijasta itsestään vaan velvoite muuttamiseen voi syntyä myös lainsäädännön muuttamisen seurauksena. Toimijan tulee hakea luvan muuttamista virastolta Liikenteen turvallisuusvirasto ei voi oma-aloitteisesti muuttaa rataverkon haltijan turvallisuuslupaa. Jos Liikenteen turvallisuusvirasto katsoo rataverkon haltijalta saamansa ilmoituksen perusteella, että turvallisuuslupaa tulisi muuttaa, viraston on pyydettävä rataverkon haltijaa toimittamaan virastolle turvallisuusluvan muuttamista koskeva hakemus. Samoin on toimittava lainsäädännön muuttuessa. Tarvittaessa Liikenteen turvallisuusvirasto voi vaatia rataverkon haltijaa toimittamaan turvallisuusluvan muuttamista koskeva hakemus virastolle. Tarvittaessa virasto voi tehostaa vaatimustaan huomautuksella, varoituksella tai uhkasakolla. Myös turvallisuusluvan peruuttaminen on mahdollista (ks. seuraava kohta). TURVALLISUUSLUVAN PERUUTTAMINEN Turvallisuusluvan peruuttamiseen on oltava perusteet Liikenteen turvallisuusvirasto voi tarvittaessa peruuttaa turvallisuusluvan, jos rataverkon haltija ei enää täytä turvallisuusluvan edellytyksiä. Toimijaa on pääsääntöisesti kuultava ennen turvallisuusluvan peruuttamista Ennen turvallisuusluvan peruuttamista Liikenteen turvallisuusviraston on lähtökohtaisesti varattava rataverkon haltijalle tilaisuus korjata puutteellisuus. Puutteellisuus tulee korjata viraston asettamassa määräajassa, jonka on oltava pituudeltaan vähintään kahden kuukauden pituinen. Määräajan päättymisen jälkeen viraston on selvitettävä, onko rataverkon haltija korjannut puutteellisuuden ja täyttääkö se turvallisuusluvan myöntämisen edellytykset. Jos puutteellisuutta ei ole korjattu tai luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty, turvallisuuslupa tulee peruuttaa, jos puutetta on pidettävä olennaisena. Määräajan päättymisen jälkeen viraston on aina tarjottava rataverkon haltijalle myös mahdollisuus oman kantansa ilmaisemiseen asiasta. 13
Tarvittaessa turvallisuusluvan välitön peruuttaminen on kuitenkin mahdollista Poikkeuksena edelliseen on tilanne, jossa rataverkon haltijan toiminnassa on erityisen vakava puutteellisuus, joka voi aiheuttaa vaaraa rautatiejärjestelmän turvallisuudelle. Näissä tapauksissa Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruuttaa turvallisuusluvan välittömästi rataverkon haltijaa kuulematta. TURVALLISUUSLUVAN HINNOITTELU Turvallisuusluvan hinnoittelu perustuu Liikenteen turvallisuusviraston maksuasetukseen Turvallisuuslupa on maksullinen suorite, josta Liikenteen turvallisuusvirasto laskuttaa viraston maksuasetuksen (1185/2010) perusteella. Turvallisuuslupa on joko kiinteämaksuinen julkisoikeudellinen suorite tai tuntiveloitukseen perustuva riippuen rataverkon haltijan harjoittajan toiminnan laajuudesta. Ajankohtaisimmat tiedot turvallisuustodistuksen hinnoittelusta ovat löydettävissä kulloinkin voimassa olevasta Liikenteen turvallisuusviraston maksuasetuksesta esimerkiksi finlex.fi -verkkosivuilta. Turvallisuusluvan hinnoittelu riippuu toiminnan laajuudesta Turvallisuuslupa on valtion rataverkon haltijalle tuntiveloitukseen perustuva suorite ja yksityisraiteiden haltijoille kiinteämaksuinen suorite. Viraston maksuasetuksen mukaan turvallisuuslupa maksaa useiden omistajien raiteita hallinnoiville satamaraiteiden yhteenliittymille tai vähintään kolmea erillistä yksityisraidetta hallinnoiville yksityisraiteiden haltijoille 3 000 euroa ja muille yksityisraiteen haltijoille 1 000 euroa. Valtion rataverkkoa hallinnoivaa Liikennevirastoa laskutetaan luvan käsittelyyn kuluneiden tuntien määrän perusteella 140 euroa tunnilta. Lisäksi peritään mahdolliset suoritteen tuottamiseen tarvitut viraston ulkopuolisten toimijoiden selvityksistä aiheutuneet kustannukset, jotka tulee korvata ulkopuolisten toimijoiden laskun mukaisesti virastolle, sekä valtion matkustussäännön mukaiset korvaukset. Erilaisilla suoriteperusteilla on pyritty helpottamaan yksityisraiteilla toimivien rataverkon haltijoiden toiminnan jatkamista lainsäädännön muutostilanteessa. Toisaalta myös tuntiveloitteiseen laskutukseen perustuva turvallisuuslupa voi tulla edulliseksi, jos Liikennevirasto työstää hakemuksensa ja siihen liittyvät asiakirjansa huolella siten, että Liikenteen turvallisuusviraston käyttämät työtunnit hakemuksen tarkistamisessa jäävät vähäisiksi. Myös turvallisuusluvan muuttaminen on maksullista Myös turvallisuusluvan muuttaminen on maksullista. Muuttaminen on tuntiveloitteista (140 euroa/ tunti), mutta luvan muuttaminen ei voi aiheuttaa luvan myöntämistä korkeampaa kustannusta niissä tapauksissa, joissa luvan myöntäminen on kiinteämaksuista. Rataverkon haltijan edun mukaista on toimittaa muutoshakemus mahdollisemman täydellisenä jo alun perin, jolloin hakemuksen tarkistamiseen ja käsittelyyn ei kulu virastossa niin paljon työtunteja. 14
TURVALLISUUSLUPAA KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ VALITTAMINEN Liikenteen turvallisuusviraston turvallisuusluvan koskevaan asiaan haetaan muutosta valittamalla halintolainkäyttölain (586/1996) mukaisesti hallinto-oikeuteen. Liikenteen turvallisuusvirasto liittää turvallisuuslupahakemuksen hylkäämistä tai tutkittamatta jättämistä koskevaan päätökseen valitusohjeen, jota tulee noudattaa muutosta haettaessa. YHTEYSHENKILÖ JA LISÄTIEDOT Yhteyshenkilö Lisätietoja on saatavissa Liikenteen turvallisuusviraston Rautatieturvallisuusyksikön yksikönpäällikkö Heidi Niemimuukolta, p.040 521 5759, heidi.niemimuukko@trafi.fi. Lisätiedot www.trafi.fi/rautatiet/luvat/turvallisuustodistus_ja_-lupa www.trafi.fi/rautatiet/saadokset www.trafi.fi/rautatiet/saadoskasikirja www.rautatiemarkkinoille.fi (aukeaa myöhemmin keväällä) 15
Liikenteen turvallisuusvirasto PL 320, 00101 Helsinki Puhelin 020 618 500 www.trafi.fi