Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Tuotantoeläinsairaala 2008
S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Vuonna 2008... 3 HENKILÖKUNTA... 4 Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos... 7 Yliopistollisen eläinsairaalan tuotantoeläinsairaala... 7 TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS... 8 Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos... 8 Tuotantoeläinsairaalan rahoitus... 8 Maksullinen palvelutoiminta... 8 Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen laboratorio... 8 Tuotantoeläinsairaala... 8 Ambulatorinen klinikka... 8 Sairaalan potilaat... 9 OPETUS... 10 Kansainväliset kurssit... 10 Väitöskirjat... 11 Erikoistumistutkinnot... 11 Lisensiaatin tutkielmat... 11 Vaihtoehtoiset kurssit (20 op)... 12 Laitoksen opettajien ja tutkijoiden kotimaiset luennot ja esiintymiset... 13 TUTKIMUS... 14 JULKAISUT... 18 Tieteelliset artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (B 1)... 18 Tieteelliset artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää... 19 Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa (B 2)... 20 Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä tai kokoomateoksissa, joissa ei käytetä arviointijärjestelmää (B 3)... 20 Yleistajuiset artikkelit (B 5)... 21 Kongressiabstraktit... 22 Kansainväliset kongressit, kurssit ja kokoukset sekä vierailut ulkomaille... 24 Osallistuminen kotimaisille kursseille, koulutuspäiville ja seminaareihin ( 1 pv)... 26 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT LEHDISSÄ, TIETEELLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ JA VIRANTÄYTÖISSÄ... 27 Tieteellisten järjestöjen ja ryhmien jäsenyydet... 28 Kotimaiset asiantuntijatehtävät... 29 Luottamus- ja järjestötehtävät... 30 Palkinnot ja huomionosoitukset... 32 2
VUONNA 2008 Yliopistolain uudistusta seurattiin ja alettiin valmistautua sen käyttöönottoon. Professori Hannu Saloniemi valittiin johtamaan yliopistolakiin valmistautumista koko yliopistossa ja prof. Terttu Katila Rakenteellisen kehittämisen työryhmään. HY:ssa pyritään isompiin yksiköihin niin, että talousvastuullisia yksiköitä olisi vain noin 40. Tämä merkitsee Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa laitosjaosta luopumista; rehtori jakaa rahat vain tiedekunnalle. Alempia rakenteita, mm. osastojakoa, mietitään edelleen. Prof. Saloniemi toimi promoottorina tiedekunnan juhlallisessa promootiossa 22.-24.5. Vaativiin promootiojärjestelyihin osallistuttiin muillakin tavoin. Juhlamenojen ohjaaja oli prof. Timo Soveri ja promootiotoimikunnan jäsenenä Mari Heinonen ja Juhani Taponen. Kaikkiaan promovoitiin 68 tohtoria, joista 19 oli KTEL:sta. Laitoksen toisena toimintavuonna saatiin laaduntahallintajärjestelmä kuntoon sekä hiottiin yhteistyötä ja toimintatapoja YES:n Tuotantoeläinsairaalan kanssa. Tuotantoeläinsairaalaan saatiin neljäs vakituinen sairaalaeläinlääkäri, mikä merkittävästi helpottaa praktiikan ja päivystyksen pyörittämistä. Sairaalassa riitti potilaita jopa edellisvuotta enemmän. Terveydenhuoltokäynnitkin lisääntyivät NASEVA-järjestelmän myötä. Liiketaloudellisen toiminnan tulosta koetettiin parantaa ja siinä osaksi onnistuttiinkin; opetukseen liittyvä tuotantoeläinpraktiikka on tässä suhteessa kuitenkin haasteellista. Laitoksen tutkimusseminaarikäytännöt alkoivat. Toimintavuonna valmistui laitoksesta ennätysmäärä jatko-opiskelijoita, kokonaista kuusi uutta tohtoria. Tohtoreita tulee jatkossakin, sillä tutkimustoiminta jatkui edelleen vilkkaana. Elokuussa pidettiin Saarella utaretulehdustutkijoille tarkoitettu NOVA-kurssi Mastitis Research. Kurssin vastuullinen johtaja oli Satu Pyörälä ja sille osallistui yhteensä 18 tutkijakoulutettavaa pohjoismaista ja Virosta. Kurssi onnistui erinomaisesti ja palaute sekä kurssin sisällöstä että järjestelyistä oli hyvin positiivista. Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulun toimesta järjestettiin kesäkuussa NOVA - kurssi Abnormal animal behaviour Espoossa. Myös siihen oli runsas osanotto. Kuluneeseen vuoteen osui monta tärkeää kansainvälistä kongressia, joihin osallistuttiin aktiivisesti. Laitoksen tutkijoilla on huomattavan paljon luottamustehtäviä kansainvälisissä järjestöissä. Heitä kutsutaan myös entistä useammin luennoitsijoiksi. Jatko-opiskelijoilla oli paljon postereita useissa kongresseissa. Prof. Saloniemi jäi eläkkeelle vuoden vaihteessa. Häntä haluttiin muistaa muotokuvan teettämisellä. Taiteilija Eeva Rihun maalaus paljastettiin juhlallisessa tilaisuudessa 12.12. Aikaisemmin keväällä hänet kutsuttiin Suomen eläinterveydenhuollon kunniajäseneksi ja syksyllä FABA-Jalostuksen kunniajäseneksi. Pirkko Lampola jäi eläkkeelle klinikkaeläintenhoitajan virasta 45 palvelusvuoden jälkeen. Anna Valros nimitettiin tiedekunnan ensimmäiseen ruotsinkieliseen professuuriin, jonka alana on Kotieläinten hyvinvointitiede. Kyseessä on lahjoitusvirka, jonka rahoittajina oli mm. ruotsinkielisiä säätiöitä. Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen johtaja Terttu Katila 3
HENKILÖKUNTA Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Professorit Katila Terttu (20042) Andersson Magnus (20048) Pyörälä Satu (21259) Soveri Timo (20016) Kliiniset opettajat Heinonen Mari (20033) Vs. Moisander Anna-Maria vv. 1.9. 31.10.2008 9.9.-21.9.2008 ja 6.10.-19.10.2008 Tohtorikoulutettava Peltoniemi Olli (23550) Rautala Helena (22059) Taponen Juhani (22102) Hakkarainen Kristiina (22103) Vs. Lasonen Riikka Simojoki Heli Alm-Packalén Karoliina Gindonis Veera vv. 1.9. -31.10.2008 15.9.-31.10.2008 1.1.-20.7.2008, 11.8.-31.12.2008 vv.1.6.-20.7. ja 11.8.-30.9.08 1.1.-31.1.2008 1.3.2008 29.2.2012 vv. 1.3.-15.4.2008 Äitiysvapaa 19.8.08 31.5.2009 Venhoranta Heli Assistentti Kareskoski Maria (28617) Sij. Mikkola Marja 1.8. 31.12.2008 1.3.05-28.2.2010, vv 25.1.-30.6.2008 1.2.-30.6.2008, 55,20 % Tutkija Mikkola Marja (99999) 1.1.-31.1.2008, 55,20 % Projektitutkijat Hälli Outi (99999) Munsterhjelm Camilla (99999) Hovinen Mari (tutkijakoulutettava, (99999) Oliviero Claudio Sairanen Jenni Haen Silke Ala-Kurikka Eve Mustonen Eeva Hakkarainen Kristiina Apulaiseläinlääkärit Kujala Tarja (99999/20992) Marttila Hannu (99999/20034) Hartikainen Kaisa (99999/20034) Gindonis Vera Haveri Maarit Rauatmaa Aila Haltia Laura Mustonen Katja Rautell Taina Lasonen Riikka 1.1.-31.12.08, 55,2%, tv. 1.1.-31.3.08 1.1.-31.12.08, vv. 18.2.-31.5.2008, vv. 1.6. 31.12.2008 1.7.03-31.1.2009, hoitovapaa 1.1.-28.2.08, 1.7.- 31.8.08, 1.11.-31.12.2008 1.1.-31.12.2008 vv. 1.7. 19.7.2008 1.1.-30.6.08 1.1.- 31.12.2008, vv. 22.1.-28.11.08 1.1.-31.12.2008, vv.16.7.-31.8.2008 1.1.-30.4.08 p. 6302573 (27,6%) 1.9. 31.10.2008 7.1.-31.7.08 1.1.-10.3.08 1.1.-29.2.08, 1.4. 30.4.2008 (60,70 %) 1.1.-31.1.08 1.3.-31.5.2008(60,70 %) 7.5.-22.6.2008 ja 21.7.-31.8.2008 8.9. 7.12.2008 1.11. 30.11.2008 1.11. 31.12.2008 17.11. 30.11.2008 Apuraha Hälli Outi 1.1.-31.3.08 Miktotukihenkilö Laisi Jukka (28566) 4
Tutkimusteknikot Tasanko Marja-Liisa (20040) Mikkonen Tuija (20041) Laborantti Venhoranta Heli (99999) 21.1-30.6.2008 Laboratoriomestarit Avoinna (23407) Ulkopuolisella rahoituksella Osastosihteeri Taloussihteeri Mäki Maarit (20045) Mikkola Anne (23483) Tutkimusavustajat Flyckt Antti 1.1.-30.4.2008, 1.6. 31.12.2008 Vierailevat tutkijat Bagcigil Funda, Turkki Abd Elmutalb Ali Elmubark, Sudan Beitoldo Michael, Australia 1.10.2007-31.3.2008 20.2.-13.6.2008 7.7.-14.7.2008 KOTIELÄINHYGIENIA Professori Saloniemi Hannu (19982) Valros Anna (29075) Vs. Hänninen Laura 1.1.-30.6.08, 1.7.-31.8.2008 Vs. Heinonen Mari 1.9. 31.10.2008 Yliopistonlehtori Valros Anna (99999) 1.1.-31.12.08, vv. 1.1.-17.10.08 Johtaja Hänninen Laura 1.9. 31.12.2008 (Eläinten hyvinvointikeskuksen perust.) Kliininen opettaja Hänninen Laura (23189) 1.8.2008 vv. 1.7.-31.12.2008, Vs. Norring Marianna 1.7.-31.10.2008 Assistentti Hänninen Laura (23189) 1.8.2003-31.7.2008, vv. 1.1.-30.6.08 Vs. Norring Marianna 1.1.-30.6.08 Taponen Suvi (23369) 1.1.2004-31.12.2008 Tohtorikoulutettava Heikkilä Matti (99999) 1.1.-31.1.08 Norring Marianna vv.1.1.-31.1.2008 Heinonen Sanni 1.1.-16.2.2008 Otstavell Teet 1.4. 31.5.2008 Palander Pälvi 18.8.2008 31.12.2011 Tutkijatohtori Wichman Anette 7.1.-31.12.2008 Tutkimusteknikot Saastamoinen Ilkka (19979) Pöytäkangas Merja (19981) Erikoislaboratoriomestari Lehto Taina (19980) osittainen hoitovapaa 1.9.2007-31.5.2008, 1.9.2008 31.5.2009 YLIOPISTOLLINEN ELÄINSAIRAALA / Tuotantoeläinsairaala Kliininen opettaja YES/Simojoki Heli (28626) Sij.Järvinen Hanna Vs. Tuiskunen Saila Vs. Järvinen Hanna Sairaalaeläinlääkäri 1.6.2007 YES/Mustonen Eeva (29050) Sij. Niemi Riitta Sairaalaeläinlääkäri 1.6.2007 YES/Niemi Mari (29051) vv. 1.1.-20.7., 11.8.-31.12.08 1.1.-29.2.08 1.3.-20.7., 11.8.-31.12.08 vv. 1.1.-31.12.2008 1.1.-31.12.08 Osittainen hoitovapaa 1.9.2008 30.10.2009 Sij. Saila Tuiskunen Sairaalaeläinlääkäri ylim. Sairaalaeläinlääkäri ylim. Sairaalaeläinlääkäri 1.9.2008 YES/Tähti Mari, ylim. YES/Moisander Anna-Maria YES/Tähti Mari Sij. Lasonen Riikka Sij. Moisander Anna-Maria 5 1.1.-31.8.2008 3.11. 16.11.2008 vv. 1.10. 31.12.2008 1.11.-16.11.2008 1.12. 14.12.2008
Ulkopuoliset viikonloppupäivystäjät YES/Tähti Mari YES/Mustonen Katja YES/Marttila Hannu 1.1. 31.8.2008 1.3.2008 31.3.2009 11.3.2008 31.3.2009 Apulaiseläinlääkäri YES/Tamminen Tuire (28904) 1.1.2007-31.12.2011 Osastonhoitaja YES/Jokivuori Reijo (20135) Tutkimusteknikko YES/Hanna Petäjä (20046) Klinikkaeläintenhoitajat YES/Lampola Pirkko (20043) YES/Ahola Anu (20039) YES/Lehto Saija (20037) vs. Pukki Anna-Maija vs. Mäki Terhi hoitovapaa 30.8.2007-30.9.2008 1.1.-30.9.08, äitiysvapaa 7.7. 30.9.2008 7.7. 30.9.2008 YES/Kainulainen Helena Eläintenhoitajat viikonloppuisin Mäki Terhi Käyhkö Janda Vironen Bettina Hiitiö Heidi Lukkaroinen Piia Matilainen Kirsi 1.1.-31.12.08 1.1.-31.12.08 14.1.-31.12.08 12.3. 31.12.2008 28.8.-31.12.2008 28.8.-31.12.2008 6
KLIINISEN TUOTANTOELÄINLÄÄKETIETEEN LAITOS Laitoksen johtaja Terttu Katila Varajohtaja Olli Peltoniemi Johtoryhmä Jäsenet: Varajäsenet: Lisäjäsenet: Terttu Katila pj Satu Pyörälä Timo Soveri vpj Satu Pyörälä Magnus Andersson Hannu Saloniemi Magnus Andersson Olli Peltoniemi Anu Ahola Ilkka Saastamoinen Mari Heinonen Olli Peltoniemi Minna Tirkkonen Elias Dahlsten Heidi Hiitiö Miika Kilpeläinen Johtoryhmän esittelijöinä toimivat: Maarit Mäki henkilöstö, talous- ja opetusohjelma-asiat Anne Mikkola henkilöstö, talous- ja opetusohjelma-asiat Johtoryhmän sihteeri: Maarit Mäki YLIOPISTOLLISEN ELÄINSAIRAALAN TUOTANTOELÄINSAIRAALA Osaston johtaja Satu Pyörälä Varajohtaja Mari Heinonen YESin johtokunnassa Mari Heinonen (varapuheenjohtaja), Satu Pyörälä (jäsen) 7
TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Rahoituslähde Myönnetty täydentävä rahoitus yhteensä 467 100 MMM (Makera) 250 000 Suomen Akatemia 52 500 Säätiöt 32 000 Eläinlääketieteellisen tutkimuksen tukisäätiö Walter Ehrströmin säätiö Suomen eläinlääketieteen säätiö Suomen meijeriyhdistys 5 000 Elinkeinoelämä 73 000 NOVA 54 600 Rahoitustaulukossa ei ole budjettirahoitusta eikä säätiöiltä saatuja henkilökohtaisia apurahoja. Tuotantoeläinsairaalan rahoitus Eläinlääketieteellinen maksullinen palvelutoiminta 651 700 MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen laboratorio 2004 2005 2006 2007 2008 Maitonäytteitä 4992 3019 2610 2596 2322 Verinäytteitä 1207 1009 1003 892 4080 Lantanäytteitä 141 76 70 82 270 Virtsanäytteitä 73 79 64 97 91 Kohtu- ja vaginanäytteitä 15 10 12 14 20 Spermanäytteitä 981 1230 1105 30 25 Muita näytteitä 66 118 111 240 106 Näytteitä yhteensä 7475 5541 4975 3941 6914 Sisältää maksupalvelu- ja tutkimusnäytteet Tuotantoeläinsairaala Ambulatorinen klinikka Terveydenhuoltokäyntejä tuotantoeläintiloille tehtiin yhteensä 220. Meijerien ja teurastamoiden laatukoulutusten, perusterveydenhuoltokäyntien ja niihin liittyvien sikala- ja lihanautatilakäyntien lisäksi tehtiin selvityskäyntejä tiloille, joilla oli sairausongelmia. Terveydenhuoltokäynniksi on laskettu myös käynnit, joilla tehtiin yleistä terveydenhuoltoa kuten sikojen massarokotuksia, rektalisointia, nupoutusta ja ongelmaselvityksiä, kuten esimerkiksi utaretulehduskartoituksia. 8
Tilakäynnit ja terveydenhuoltomatkat 2004 2005 2006 2007 2008 Tammikuu 212 180 148 178 193 Helmikuu 186 161 144 141 176 Maaliskuu 213 170 173 171 188 Huhtikuu 210 168 153 162 198 Toukokuu 193 201 180 191 209 Kesäkuu 166 185 164 153 186 Heinäkuu 187 149 133 122 145 Elokuu 182 163 139 136 174 Syyskuu 181 153 156 134 155 Lokakuu 192 145 157 129 164 Marraskuu 171 161 155 119 189 Joulukuu 158 147 171 138 207 Yhteensä 2251 1983 1873 1774 2184 Keskimäärin/kk 187,6 165,3 156,1 147,8 182 Sairaalan potilaat Sairaalahoidossa olleiden nautapotilaiden määrä 2004 2005 2006 2007 2008 Lypsylehmiä 115 105 129 116 134 Vasikoita 95 80 63 59 86 Yhteensä 210 185 192 175 220 Muita eläimiä oli sairaalapotilaina seuraavasti: hevosia 33, pieniä märehtijöitä 34, muita 6; yhteensä 73 eläintä. Sairaalapotilaiden hoitovuorokausimäärä oli yhteensä 2999 vrk. Lehmiä hoidettiin keskimäärin 11,4 vrk, vasikoita 11,2 vrk, hevosia 13,7 vrk, pienmärehtijöitä 5,6 vrk ja muita 5,4 vrk. Opetuseläimiä ja koe-eläimiä oli vuoden aikana hoidossa klinikalla seuraavasti: 9 nautaa, 2 karjua, 3 sikaa ja 1 hevonen. Hoitopäiviä oli yhteensä 1421 vrk. Polikliiniset potilaat Pieneläinvastaanotolla oli potilaita 1537 kpl. Valtaosa potilaista oli koiria. Kuukaudessa oli keskimäärin 128,1 potilasta eli 4,3 potilasta/vrk. Muut polikliinisesti hoidetut eläimet olivat hevosia (15), nautoja (9), vasikoita (14), pieniä märehtijöitä (18) ja muita (2), yhteensä 58 kpl. 2500 2000 1500 1000 tilakäynnit/vuosi 500 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 vuosi polikliiniset potilaat/vuosi Potilasaineiston kehitys vuosina 1996-2008 9
OPETUS Kansainväliset kurssit NOVA-yliopiston rahoittama tohtorikoulutuskurssi (PhD course) "Mastitis Research" Saarella 11.-15. elokuuta 2008. Vastuullinen järjestäjä ja kurssin johtaja S. Pyörälä Nova-yliopiston rahoittama PhD-kurssi Abnormal animal behaviour Espoossa 9.-13. kesäkuuta 2008. Vastuulliset järjestäjät ja kurssin johtajat M. Norring ja L. Hänninen. NOVA-yliopiston rahoittama MSc-kurssi "Bee genomics, genetics and breeding" Lammin biologisella asemalla 17.- 23. elokuuta 2008. Vastuullinen järjestäjä ja kurssin johtaja T. Soveri 10
Väitöskirjat Ulla Rikula (valvova professori Hannu Saloniemi, ohjaajat Liisa Sihvonen, Lasse Nuotio): Canine distemper in Finland : vaccination and epidemiology. Jonna Oravainen (valvova professori Terttu Katila; ohjaajat Mari Heinonen, Olli Peltoniemi): Field studies on infectious reproductive diseases and lameness in sows. Toomas Orro (valvova professori Timo Soveri, ohjaajat Satu Pyörälä, Timo Soveri, Satu Sankari): Acute phase proteins in dairy calves and reindeer: changes after birth and in respiratory infections. Suvi Taponen (valvova professori Hannu Saloniemi, ohjaajat Satu Pyörälä, Satu Sankari, Vesa Myllys): Bovine mastitis caused by coagulase-negative staphylococci. Outi Hälli (valvova professori Terttu Katila; ohjaajat Olli Peltoniemi, Mari Heinonen): Effect of environment and management on reproductive efficiency of sows with special emphasis on control of seasonal infertility. Maarit Haveri (valvova professori Satu Pyörälä, ohjaajat Satu Pyörälä, Jaana Vuopio-Varkila: Staphylococcus aureus in bovine intramammary infection: molecular, clinical and epidemiological characteristics. Erikoistumistutkinnot Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäritutkinnot: Outi Hälli (ohjaaja Olli Peltoniemi) Anna Kjällman (ohjaaja Kristiina Hakkarainen) Tanja Lehtolainen (ohjaaja Satu Pyörälä) Taneli Tirkkonen (ohjaaja Olli Peltoniemi) Lisensiaatin tutkielmat 1. Juselius Tiina (Satu Pyörälä/ Satu Pyörälä, Suvi Taponen): Koagulaasinegatiivisten stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus: tartunnan kesto, bakteerilajien väliset erot, ja vaikutus maidon somaattisten solujen pitoisuuteen. 2. Jyräsalo Maria (Timo Soveri/Tiina Autio): Vasikkaripulitutkimukset Evirassa 2002-2006. 3. Aalto Sanna (Terttu Katila/Heli Lindeberg, Hannele Savela, Seija Vahtiala): Poron kiimakierron endokrinologia ja munasarjadiagnostiikka. 4. Tenhunen Mira (Terttu Katila/Juhani Taponen, Mari Rantala): Kiimansynkronointiohjelmat naudalla GnRH:n ajoitus prostaglandiini-injektioon nähden ja lyhyiden kiimakiertojen esiintyminen. 5. Hagman Maija-Leena (Terttu Katila/ Terttu Katila, Kaisa Nivola): Hevosen hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät ja hedelmällisyyttä kuvaavat muuttujat - kirjallisuuskatsaus. 11
6. Muilu Laura (Terttu Katila/ Terttu Katila, Tiina Reilas): Tamman kohtubiopsia indikaatiot, suoritus, patologiset muutokset ja niiden vaikutus varsomisprosenttiin. Tutkimusosuus v. 2005 toteutetusta siemennyskokeesta. 7. Kallio Sanni (Timo Soveri/Timo Soveri, Minna Kujala): Ontumaa aiheuttavat sorkkasairaudet lypsykarjalla Suomessa. Kirjallisuuskatsaus. 8. Pohjola Leena (Hannu Saloniemi/Marianna Norring): Lievän ontuman yhteys ikään, sorkkaterveyteen ja tuotokseen herumishuipussaan olevilla lehmillä parsinavetassa. 9. Perkkiö Salla (Hannu Saloniemi/Kristiina Hakkarainen): Lypsykarjahiehojen kasvatusolosuhteet ja ensikoiden sorkkaterveys suomalaisissa lämpimissä makuuparsipihatoissa. 10. Kuronen Jonna (Timo Soveri/ Timo Soveri, Minna Kujala, Toomas Orro): Akuutin faasin proteiinien yhteys nautojen sorkkasairauksiin. 11. Mönki Jenni (Hannu Saloniemi, Laura Hänninen): Maidosta vieroituksen vaikutus vasikoiden uneen ja lepoon. 12. Björkbacka Assi (Anna Valros/Mari Heinonen): Emakoiden ummetuksen hoitoon tarkoitetun erikoisrehun vaikutus lihasikojen hännänpurentaan. 13. Nurmikari Satu (Anna Valros/Camilla Munsterhjelm): Virikkeiden vaikutus sikojen häiriökäyttäytymiseen: 14. Pirinen Anu (Satu Pyörälä/Suvi Taponen, Mari Hovinen): Utaretulehduksen havaitseminen lämpökameran avulla. 15. Glad Tia (Timo Soveri/Timo Soveri, Jouni Niemi, Antti Sukura): Naudan sorkkakuume- kirjallisuuskatsaus ja tutkimus väkirehuvaltaisen ruokinnan vaikutuksesta lihasonnien sorkkaterveyteen. 16. Karjalainen Marika (Hannu Saloniemi/Eeva Mustonen, Juhani Taponen): Märehtijöiden rehujen isoflavonit ja niiden pitoisuudet plasmassa. 17. Ahokas Sanna (Olli Peltoniemi/ Mari Heinonen, Marja Raekallio): Porsaan anestesia: detomidiiniketamiini -yhdistelmän vaikutukset porsaalla. 18. Vierto Jutta (Hannu Saloniemi/ Laura Hänninen): Emakon sosiaalisen arvoaseman vaikutus porsaiden sukupuolijakaumaan. 19. Swan Kirsi (Hannu Saloniemi/ Anna Valros, Matti Heikkilä, Anna-Maija Virtala): Munintakanojen varhaiskasvatuksessa tarjottujen orsien vaikutus myöhempään orren käyttöön ja lattiamunintaan. Vaihtoehtoiset kurssit (20 op) Valmiille eläinlääkäreille ja 6-kurssilaisille tarkoitettuja kursseja järjestettiin laitoksen toimesta: 1. Utareterveyskurssi, 3 op S. Pyörälä 2. Siittolaeläinlääkärikurssi, 3 op T. Katila 3. Sikojen lisääntyminen ja terveydenhuoltokurssi, 3 op O. Peltoniemi ja M. Heinonen 4. Sorkkahoitokurssi, 2 op T. Soveri 5. Lampaiden sairauden ja terveydenhuoltokurssi, 2 op E. Mustonen 6. Bee genomics, genetics and breeding (NOVA-kurssi), 3 op T. Soveri 7. Eläintarhaeläinten hoidon perusteet, 2 op T. Soveri Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen kanssa yhteistyössä järjestetään Elintarviketurvallisuus pellolta pöytään vaihtoehtoinen kurssi vuosittain, keväällä 2008 oli vuorossa: 8. Siipikarja pellolta pöytään 2 op T. Soveri 12
Laitoksen opettajien ja tutkijoiden kotimaiset luennot ja esiintymiset Ala-Kurikka Eve - Sikojen jalkasairaudet ja niiden hoito, Suomen Rehun sikaseminaari, Turku, 7.2.2008 (sikatuottajien seminaari) Hakkarainen Kristiina - Suomalainen pihatto lehmän näkökulmasta. Maataloustieteen päivät. 11.1.2008 (tutkijat) - Pihattoluento. 1 luentotunti. Kalajoki, 31.1.2008 (tuottajat) Heinonen Mari - Sikojen ripulit ja lääkerehut. Lääkepäivä, HY, EELA, Lääkelaitos. Helsinki, 9.5.2008 (eläinlääkärit) - Sattuu aivan sikana Myös tuotantoeläinten kipua voidaan hoitaa. Kipuseminaari, HY, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus. Helsinki, 12.11.2008 (avoin seminaari kaikille) Hänninen Laura - Vasikoiden hyvinvointi. Tuottajien koulutuspäivät. Iisalmi, 21.1.2008 (tuottajat) - Vasikoiden hyvinvointi. Valion navettaseminaari. Jyväskylä, 11.2.2008 - Kuljetus ei aiheuta tarpeetonta kärsimystä, tuskaa tai kipua? Eläinlääkäripäivät. Helsinki, 30.10.2008 - Vasikoiden lepo ja uni. Pienten puolesta - vasikoiden hyvinvointitutkimus 10v juhlaseminaari. Jokioinen, 6.11.2008 - Lehmän seisauttava kipu. Eläinten hyvinvointiseminaari - eläinten kipu. Helsinki, 12.11.2008 Hälli Outi - SIKAVA koulutushanke: luennointi aiheista sikojen hyvinvoinnin kansalliset tavoitteet, hännänpurennan vastustamiseksi tehtävät toimet, sian sirkovirus sekä ajankohtaista terveydenhuollosta. Luentotilaisuuksia on järjestetty kevään ja syksyn 2008 aikana yhteensä 12 kappaletta (kohderyhmänä ovat olleet tuottajat, eläinlääkärit sekä muut sianlihantuotannon sidosryhmät) - Luento aiheesta tuotantoympäristö ja hedelmällisyys, Suomen Rehu (tuottajaseminaari) KatilaTerttu - Uudet tuulet hevosten lisääntymisen tekniikoissa. FETA. Turku, 4.3.2008 - Hormonien käyttö tammapraktiikassa ja siemennysten ajoittaminen. Kohtubiopsiat. Eläinlääkäripäivät. Helsinki, 30.10.2008 - Rakenteiden uudistamisesta. Keskustelu yliopistolakiuudistuksesta. ELTDK, Viikki, 10.12.2008 Peltoniemi Olli - Tutkijanura oma valintani. Eläinlääkäripäivät. Helsinki, 29.10.2008 - Kun hoito menee pieleen. Eläinlääkäripäivät. Helsinki, 30.10.2008 Pyörälä Satu - Esitelmä Utaretulehdustutkimus Suomessa 2000-luvulla: navettatasolta molekyylitasolle Walter Ehrströmin säätiön 50-vuotisjuhlaseminaarissa. Helsinki, 11.4.2008 - Mikrobilääkkeiden annokset valmisteyhteenvedossa ja kirjallisuuden mukaan. Luento, lääkepäivä, järj. Evira, Hy, MMM. 9.5.2008 - Esitys Valiolla neuvonta- ja laboratoriohenkilöstölle PCR-diagnostiikka verrattuna perinteiseen viljelyyn. Valio. Helsinki, 25.8.2008 Saloniemi Hannu - University reform in the University of Helsinki. NUAS-seminaari (pohjoismaiset yliopistovirkamiehet). Helsinki 22.9.2008 - Terveysjalostus suomalaisen lypsykarjajalostuksen kulmakivi. 110 vuotta lypsykarjajalostusta - FA- BAn juhlaseminaari. Tampere, 6.11.2008 Simojoki Heli - Utaretulehduksen bakteriologinen diagnostiikka Suomen praktikkoeläinlääkäreillä, Eläinlääkäripäivät. Helsinki, 29.10.2008 Tamminen Tuire - Koiran lisääntyminen, Pieneläinhoitajapäivät, Amiedu. Helsinki, 24.5.2008 - Koiran lisääntymisongelmat, Englanninbulldoggiharrastajat. Helsinki, 11.10.2008 Taponen Juhani - Nautagynekologiaa. Pfizerin henkilöstökoulutus. Mäntsälä, 8.1.2008 - Nautojen lisääntymisfysiologiaa, hedelmällisyyshäiriöt. Seminologikurssi, MAOL. Mäntsälä, 31.3.2008 - Fertility of superovulated donors after embryo flushing. Annual Meeting of FETA. Turku, 3. - 4.4.2008 - Nautojen lisääntymisfysiologiaa, hedelmällisyyshäiriöt. Seminologikurssi, MAOL. Mäntsälä, 12.11.2008 13
TUTKIMUS ANDROLOGIAN TUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Magnus Andersson - Alkuitusolujen vaellushäiriön geneettinen etiologia pohjoissuomenkarjalla (PSK) (Magnus Andersson, Heli Venhoranta, Antti Flyckt, Juhani Taponen, Hannes Lohi, Marek Switonski ym., Poznan Puola, Kryzstof Flisikowski, Ruedi Fries, Herman Schwartzenbacher Munchen, Saksa). - BRSV, siemenen laatu ja UM% (Karoliina Alm, Magnus Andersson ja Erkki Koskinen). - PTPD-alleeli (paternal transmission perinatal death keinosiemennyssonnilla) (Magnus Andersson, Heli Venhoranta, Antti Flyckt, Juhani Taponen, Hannes Lohi, Marek Switonski ym., Poznan Puola; Jerry Taylor ja Robert Schnabel ym., Missouri, USA Kryzstof Flisikowski, Ruedi Fries, Herman Schwartzenbacher Munchen, Saksa). - Diploidiset siittiöt (Christine Kopp, Magnus Anderssson, Juhani Taponen, Tamas Revay, Detlef Rath, Adam Colley, Serguei Golovan ym. Jerry Taylor ja Robert Schnabel ym., Missouri, USA) - Ipollo-subfertiliteettiprojekti (Magnus Andersson, Heli Venhoranta, Antti Flyckt, Olli Peltoniemi, Hannes Lohi, Jerry Taylor, Robert Schnabel, Seppo Niskanen ym.) - Keinosiemennyssonnin kromosomihäiriö, joka aiheutti runsaasti alkiokuolemia ja aikaisia sikiökuolemia lehmissä (Marek Switonski, Jiri Rubes, Christine Kopp, Magnus Andersson) - Infertile boars with knobbed and immotile short-tail sperm defects in the Finnish Yorkshire breed - a 10 year survey Kopp, C; Sironen A; R. Ijäs; Taponen, J; Vilkki, J; Sukura, A; Andersson, M. - Azoospermic boars in Finnish Yorkshire and Landrace breeds. Kopp, C, Ijäs R; Taponen J; Parvinen M; Andersson M. - Ulkoisten tekijöiden vaikutus siemenen laatuun ja hedelmällisyyteen keinosiemennyskarjuilla ja sonneilla (Karoliina Alm) - Keinosiemennyssonnien ja karjujen siemenen laadunvalvonta ja perinnöllisten lisääntymishäiriöiden vastustaminen (Karoliina Alm, Christine Kopp, Juhani Taponen ja Raili Ijäs). Vuosikertomus valmisteilla. - Brucella caniksen seroprevalenssi suomalaisissa siitoskoirissa sekä koiran Herpesviruksen (CHV) seroprevalenssi (Mia Johnsson, Merja Dahlbom, Vesa Myllys) - Boldatut projektit ovat projekteja jotka jatkuvat vielä 2009. Tutkimusapurahoja lähinnä Mercedes Zachariaksen säätiöltä ja vuosittain 12 500 Keinosiemennysosuuskunnilta. HEVOSTEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Terttu Katila Spermatutkimuksessa on tavoitteena selvittää seminaaliplasman eri fraktioiden koostumusta ja vaikutusta siittiöiden säilytyskestävyyteen sekä oriiden välisiä eroja. Eri fraktioiden ja oriiden välillä on havaittu merkitseviä eroja, joiden selvittelyä jatketaan. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n ja oriasemien kanssa. Tutkimusryhmän pysyviä jäseniä ovat Magnus Andersson ja Tiina Reilas. Jatko-opiskelijana on assistentti, ELL Maria Kareskoski. Yhteistyössä ovat olleet mukana lisäksi SLU ja Valencian tutkimusinstituutti. Materiaalikuluja ja matkoja on rahoitettu Mercedes Zachariaksen apurahoilla. Tammatutkimus on keskittynyt eri siemennystekniikoiden vaikutukseen erilaisten tammojen kohtuun, nimenomaan kohdun supistuksiin, tyhjentymiseen ja tulehdusreaktioon. Tutkimuksissa on vertailtu siemennysvolyymeita, siittiöannoksia, siemennyspaikkaa ja aikaa, seminaaliplasman osuutta ja kohdunkaulan avautumisastetta. Tutkimukset on tehty Ypäjällä MTT:n hevosilla yhteistyössä Tiina Reilaksen kanssa. Viime aikoina yhteistyökumppaneiksi ovat tulleet myös brasilialaiset tutkijat (UFPel, ja UFRGS), joiden kanssa on selvitetty siittiöiden kulkeutumista tamman genitaaleissa. Tiineyden tunnistamismekanismeja on tutkittu kohdunsisäisten kuulien avulla. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n ja ELT Tiina Reilaksen kanssa. Projekteissa on ollut ulkomaisia tutkijoita eri maista. Yhteistyössä ovat olleet mukana lisäksi SLU ja Equine Fertility Unit, U.K. Kuulakoe jatkuu edelleen 2-vuotisena projektina espanjalaisen tutkijan Maria Montserrat Rivera del Alamon voimin. Kuulia käytetään mallina tutkittaessa tiineyden tunnistamismekanismeja. Vuonna 2006 aloitettiin MMM:n rahoittama tutkimus laajasta Hippoksen digitaalimuodossa olevasta, 15 vuotta kattavasta materiaalista. Kolmen vuoden rahoitus on yhteensä 130 000. Siinä tutkitaan tammojen. oriiden, tuotantoympäristön, kilpailemisen ja vuodenajan sekä sääolosuhteiden vaikutusta hedelmällisyyttä mittaaviin parametreihin. Tutkijoina ovat ELT Anna-Maija Virtala, ELT Tiina Reilas, FM Heli Venhoranta ja Suomen Hippoksen Jalostusosaston johtaja Terttu Peltonen. Jatko-opiskelijoina ovat Kaisa Nivola ELTDK:sta ja Jenni Sairanen MMTDK:sta. 14
MÄREHTIJÖIDEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija ELT Juhani Taponen Indusoituihin lyhyisiin kiimakiertoihin vaikuttavat tekijät ja mekanismit naudalla. Mari Rantala ja Terttu Katila. Juhani Taposen väitöskirjatyö valmistui 2003 ja tutkimus jatkuu Mari Rantalan väitöskirjatyönä. Tavoitteet: Selvittää eri tekijöiden, mm. kiimakierron vaiheen, GnRH-annoksen ja LH-responssin vaikutusta lyhyiden syklien esiintymiseen sekä endometriumin oksitosiini- ja steroidihormonireseptorien osallistumista säätelymekanismiin. Tilanne: Kaikki viisi osakoetta on suoritettu, joista kaksi julkaistu, työ on analysointi- ja kirjoitusvaiheessa. Eri ruokintatekijöiden (valkuainen, energia) vaikutus lehmien munasolujen ja follikkelien laatuun poikimisen jälkeen sekä superovulaatioon, alkiosaantiin ja alkioiden laatuun. Marja Mikkola, Jaana Peippo ym. Tutkimus on osa suunniteltua Marja Mikkolan väitöskirjatyötä: Eri ruokintatekijöiden vaikutukset naudan hedelmällisyyteen. Tavoite: Selvittää, voidaanko valkuais- ja energiaruokinnalla optimoida alkiotuotannon tulosta. Selvittää mekanismeja, joiden välityksellä energiavaje heikentää hedelmällisyyttä. Tilanne: Valkuaisen vaikutuksista alkiotuotantoon on julkaistu artikkeli. Energiavajeen vaikutuksista munasolujen ja follikkelien laatuun on koe suoritettu ja materiaali on analysointi- ja kirjoitusvaiheessa. Kasviestrogeenit märehtijöiden ruokinnassa. Eeva Mustonen, Hannu Saloniemi, Suvi Taponen, Kristiina Wähälä, Aila Vanhatalo ym. Tavoite: Selvittä rehuperäisten (puna-apila, soija) kasviestrogeenien saantia, metaboliaa ja hedelmällisyysvaikutuksia märehtijöillä ottaen huomioon myös elintarviketurvallisuus- ja elintarvikefunktionaalisuustekijät. Tilanne: Projektista on julkaistu kaksi artikkelia, yksi käsikirjoitus on lähetetty, yksi on tekeillä. SIKATUTKIMUS, vastaava tutkija dosentti Olli Peltoniemi Sikojen Hyvinvointi ja tuotanto, HYTU-projekti 2004-2007 tutkijat Olli Peltoniemi, Mari Heinonen, Anna Valros, Camilla Munsterhjelm, Outi Hälli. Ulkopuolinen rahoitus: 70 000 MMM (HYTU); 25 000 Suomen rehu (PORU-projekti); 21 500 NOVAkurssi; 3100 Emakko-renkaiden valo-ohjelma; 5 000 Tuotantoympäristö ja hedelmällisyys (Outi Hälli); 5 000 Porsaiden virikekoe (Camilla Munsterhjelm); 3 300 Orion (Hytu-projekti); 4 000 Hännänpurentakoe (Camilla Munsterhjelm). Rahoitus v 2006: Makera-rahoitus 70 000, teurastamot 4 000, rehuteollisuus 10 000. Tämä tutkimus selvittää keskeisiä sikojen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja kehittää suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvaa sikojen hyvinvoinnin mittausmenetelmää. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti seuraaviin osioihin: - Porsasvaiheen ympäristö ja sen vaikutus sian käyttäytymisen kehittymiseen - Hännänpurennan kehittyminen ja ennustettavuus - Hännänpurennan vaikutus sian stressitasoon ja lihan laatuun - Hyvinvoinnin mittaaminen - Hyvinvoinnin ja laihtumisen vaikutus hedelmällisyyteen - Hyvinvoinnin vaikutus hännänpurentaan - Valo-ohjelman vaikutus emakoiden hedelmällisyyteen ja tulokseen - Sikalarakenteen vaikutus emakon hedelmällisyyteen, tuotokseen ja hyvinvointiin - Stressitekijöiden vaikutus emakon tiineyteen SIKATEKNO MMM projekti, tutkijat Olli Peltoniemi (vastuullinen Saaren yksikössä), Claudio Oliviero, Mari Heinonen, Outi Vainio (projektin johtaja). Makera-rahoitus 50 000. Tavoitteena on keskittyä porsimisen valvontaan ja siinä hyödynnettävään moderniin teknologiaan. Suomalaisissa emakkosikaloissa elävänä syntyneiden porsaiden lukumäärä on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Porsaan menetys on paitsi taloudellinen tappio myös hyvinvointikysymys; emakko ponnistelee turhaan tuottaakseen porsaan. On myös eettisesti arveluttavaa tuottaa eläimiä pelkästään kuolemaan. Yhtenä syynä porsaskuolemiin pidetään sitä, että emakot porsivat ilman ihmisten apua ja valvontaa. Porsimiset saattavat ajoittua virka-ajan ulkopuolelle, eikä tuottajien ole mahdollista palkata tarvittavaa ylimääräistä henkilökuntaa. Tarkempi tieto porsimisen alkamisen ajankohdasta helpottaa hoitajien työtä. Erityisesti emakon käyttäytymisen seuranta 48-72 tuntia ennen ensimmäisen porsaan syntymää on ajanjakso, jonka valvontaa kannattaisi lisätä. Emakon valvontaa pitäisi jatkaa vielä porsimisen jälkeisen viikon ajan. Erityisen tuloksekasta olisi todeta alkavan PPDS-syndrooman (Post-Partum-Dysgalactiae-Syndrome) oireet mahdollisimman aikaisin. Emakon sairautta voitaisiin hoitaa heti oireiden ilmaannuttua, jolloin sekä sen oma että hoidettavien porsaiden hyvinvointi kärsisi mahdollisimman vähän. Emakon hyvinvoinnin tehostettu valvonta kymmenen päivän ajan on nykyisessä tuotantotavassa parhaiten toteutettavissa siten, että eläimen äärellä valvonta tapahtuu automaattisesti. Perus- 15
ajatuksena on, että laitteet ovat siten säädettävissä, että tietyn muuttujan tietyn raja-arvon ylittyessä tapahtuisi hälytys esimerkiksi vastuussa olevan hoitajan kännykkään. PORU Projekti, Olli Peltoniemi, Claudio Oliviero. Rahoitus Suomen Rehu, 25 000 2006. Porsimisen ajan ruokintaan keskittyvä projekti. Porsimisen ajan ruokinta on merkittävässä roolissa porsimisen onnistumisen kannalta. Tämän hetken suositusten mukaan porsivat emakot ovat suhteellisesti ottaen hyvin voimakkaalla ruokinnalla ennen porsimista. Käytettävä rehu on yleensä imetysajan voimakasta rehua ja voimakas ruokinta ennen porsimista lisää syntyvien porsaiden syntymäpainoa. Toisaalta voimakas ruokinta altistaa ummetukselle ja maitokuumeelle porsimisen yhteydessä. Tämän projektin tarkoituksena on tutkia kevennetyn, kuitupitoisen ruokintakonseptin soveltuvuutta porsivalle emakolle. Ruokintaryhmien menestystä porsimisen yhteydessä mitataan seuraavilla emään liittyvillä parametreillä: porsimisen kesto, emakon aktiivisuus, maitokuumeen esiintyvyys, porsimisvaikeuksien esiintyvyys ja rehun kulutus. Lisäksi emakoilta mitataan metabolisia parametrejä seerumissa, kuten NEFA; glukoosi, urea ja insuliini. Porsaiden menestystä mitataan seuraavilla parametreillä: kuolleena syntyneet, porsaiden kasvu ja porsaskuolleisuus. Tarhattujen villisikojen terveydenhuolto, vastaava tutkija Mari Heinonen. Muut tutkijat Outi Hälli ja Olli Peltoniemi. Tavoitteena on selvittää tarhattujen villisikojen tautitilanne lähinnä tarttuvien sikatautien osalta. Tarkoituksena on myös luoda tarhatuille villisioille tuotannonseurantajärjestelmä ja selvittää tarhojen tautisuojaustilanne. Makera-rahoitus (35.000 /vuosi) saatu kolmeksi vuodeksi. Sianlihan tuotanto ja mikrobilääkitys: Projekti, Olli Peltoniemi, Claudio Oliviero. Koko hankkeen budjetti 300 000. Mikrobilääkeresistenssi ja sen taloudelliset vaikutukset MMM:n rahoittama yhteistyöprojekti Eviran kanssa. UTARETULEHDUSTUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Satu Pyörälä Utaretulehdusryhmän tutkimus on käynnistynyt jo 1980-luvun puolivälissä. Tutkimus keskittyi alkuvaiheessa naudan kliinisen utaretulehduksen diagnostiikkaan, patogeneesiin ja hoitoon. Antibioottien farmakokinetiikkaa ja tehoa erilaisten mastiittien hoidossa on tutkittu useissa hoitokokeissa hankkeen alusta lähtien. Tällä hetkellä ryhmä keskittyy stafylokokkien ja koliformien aiheuttaman utaretulehduksen epidemiologiaan, diagnostiikkaan, patogeneesiin ja hoitoon. Stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus (etenkin koagulaasinegatiiviset stafylokokit, KNS) ovat kasvava ongelma. KNS-bakteerien lajitunnistus on ollut epäluotettavaa, mutta parantunee uusien molekyylibiologisten menetelmien avulla. KNS-tartuntojen epidemiologiasta tarvitaan myös tietoa, koska siihen perustuvat torjunnan oikeat strategiat. Utaretulehdusta aiheuttavien stafylokokki- ja koliformibakteerin tiettyjen virulenssitekijöiden yhteyttä aiheutetun taudin vakavuuteen ja infektion kroonistumiseen tutkitaan, samoin antibioottiherkkyyden suhdetta kannan muihin virulenssitekijöihin ja taudin kliiniseen kuvaan sekä ennusteeseen. Isäntäeläimen ja bakteerin vuorovaikutusta infektiossa tutkitaan isossa konsortiohankkeessa. Seuraamalla lehmien KNS-infektioita saadaan selville pysyvää infektiota aiheuttavat lajit ja infektioiden kesto. Myös erilaisten lypsyjärjestelmien vaikutusta stafylokokkimastiitin leviämiseen tutkitaan; tämä liittyy automaattista lypsyä koskevaan erilliseen hankkeeseen. Virulenssitekijä-tutkimus auttaa arvioimaan eri bakteerityyppien aiheuttaman tulehduksen ennustetta ja hoitotarvetta. Maidon antibioottijäämät, stafylokokkien enterotoksiinit ja antibioottiresistenssitekijät voivat myös muodostaa riskin kuluttajille, mikä on tärkeä näkökohta tutkimuksen suuntaamisessa. Eri tulehdusindikaattorien käyttäytymistä mastiitissa sekä niiden ennustearvoa ja soveltuvuutta utaretulehduksen paranemisen arvioidaan; tutkimus linkittyy tässä naudan akuutin vaiheen vastetta koskevaan tutkimukseen. Koliformimastiittia koskeva tutkimus keskittyy lehmän puolustusvasteen sekä erilaisten hoitotapojen vaikutuksen selvittämiseen. Bakteerien tarkempaan identifikaatioon ja antibioottiresistenssi- sekä virulenssitekijöiden tutkimiseen käytetään molekyylibiologisia menetelmiä. Ryhmän vetäjä on professori S. Pyörälä ja ryhmässä on viisi väitöskirjan tekijää. Tällä hetkellä ovat käynnissä seuraavat osatutkimukset: utaretulehdusta aiheuttavien KNS-lajien tunnistus, niiden aiheuttaman utaretulehduksen patogeneesi eri lajeilla ja epidemiologia karjoissa ja lehmätasolla, liittyen konsortiotutkimukseen isäntäeläimen ja bakteerin vuorovaikutus tulehduksessa ; stafylokokkien mikrobilääke-, erityisesti metisilliiniresistenssi; automaattisen lypsyn vaikutus utareterveyteen; koliformimastiitin patogeneesi ja hoito; laktoferriinin antibakteerinen teho. Ryhmän kotimaiset tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Evira, KTL, Kuopion yliopisto, HY MMTDK ja Biotekniikan Instituutti sekä oman tiedekunnan muut laitokset. Ulkomaiset tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Tarton ja Jerusalemin yliopistojen eläinlääketieteelliset tiedekunnat sekä SVA Ruotsissa. Ryhmän suurin ulkopuolinen rahoitus vuonna 2008 oli Suomen Akatemiasta: 52 000 osana konsortiota Hostmicrobe interactions and mutational mechanisms in Streptococcus and Staphylococcus infections. Yhteensä 20 000 tuli säätiöistä, tärkeimpänä Walter Ehrströmin säätiö; myös Suomen Meijeriyhdistys tuki tutkimusta. 16
LYPSYKARJOJEN TERVEYDENHUOLLON TUTKIMUS, vastaavat tutkijat ELL Kristiina Hakkarainen ja ELT Olli Peltoniemi Tutkimuksen tavoitteena on selvittää epidemiologisten tutkimusmenetelmien avulla lehmien tavallisimpien tuotantosairauksien esiintyvyyttä, altistavia tekijöitä ja taloudellista merkitystä tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa professorit Hannu Saloniemi, Satu Pyörälä ja Timo Soveri, ELT Laura Hänninen, Ohio State yliopistossa dosentti Päivi Rajala- Schultz. Tutkimuksissa on tehty yhteistyötä Savonia amk:n, Kuopion yliopiston, MTT:n, TTS tutkimuksen ja Valion kanssa. Tutkimustyötä ovat rahoittaneet ESR, Itä-Suomen Lääninhallitus, Ylä-Savon kunnat, Maa- ja Metsätalousministeriö ja Walter Ehrströmin säätiö. Vuoden 2008 aikana tutkimushankkeissa elettiin hiljaisempaa vaihetta. Edellisvuonna päättyneen pihattotutkimuksen tuloksia esiteltiin Maataloustieteen päivillä ja alan ammattilehdissä, aiheesta valmistui yksi lisensiaattityö, ja tuloksia työstettiin tieteellisiksi artikkeleiksi. Päättyneiden tutkimusten loppuraportit ovat luettavissa internetsivuilla http://www.vetmed.helsinki.fi/saari/tuotantoelain/lypsykarja.htm. MÄREHTIJÖIDEN SISÄTAUTIEN TUTKIMUKSET, vastaava tutkija prof. Timo Soveri Akuutin vaiheen reaktio nuorilla eläimillä Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää nuorten märehtijöiden, pääasiassa vasikoiden ja poronvasojen, akuutin vaiheen proteiinien normaaliarvoja ja eri tekijöiden, lähinnä erilaisten tulehdustilojen vaikutusta niihin. Tutkimusryhmän pysyvänä jäsenenä ja käytännön töiden toteuttajana on väitöskirjatyöntekijä Toomas Orro, joka väitteli aiheesta vuonna 2008. Muita Helsingin yliopiston ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat: Oulun yliopisto, EVIRA, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja lääketehdas Orion. Vuoden 2008 aikana aiheesta on tehty 1 kansainvälinen julkaisu ja 1 lisensiaattityö. Hankkeeseen liittyy osaprojekti, jossa ovat mukana myös Sinikka Pelkonen, Toomas Orro, Heidi Härtel, Anita Huovilainen ja Liisa Sihvonen: Vasikoiden hengitystietulehdukset kolmivaihekasvatuksen välikasvatuksessa. Muita märehtijätutkimukseen liittyviä projekteja ovat: - Kylmien tuotantotilojen vaikutus nautojen fysiologiaan ja hyvinvointiin (Merja Manninen, Satu Sankari; 1 kansainvälinen julkaisu) - Lypsylehmien sorkkasairaudet (Minna Kujalan väitöskirjatyö; 1 kansainvälinen julkaisu, 2 lisensiaattityötä) ELÄINTEN HYVINVOINNIN JA KÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUS, vastaavat tutkijat prof. Hannu Saloniemi, prof. Anna Valros ja ELT Laura Hänninen Eläinten hyvinvointitutkimuksessa keskitytään eläimiin ja niiden tarpeisiin. Eläinten kokemukset vaikuttavat eläinten käsiteltävyyteen, sairastuvuuteen, tuotokseen sekä tuotannon kannattavuuteen. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus (EHK) on tärkeä tutkimusyhteistyötaho. EHK on Helsingin yliopiston eri tiedekuntien kotieläinten hyvinvointitukijoiden vuonna 2003 muodostama monitieteellinen asiantuntijayhteisö. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus sai vuonna 2008 5 uutta jäsentä. Kaikenkaikkiaan tutkimuskeskukseen kuului 19 jäsentä, joista 9 senioritutkijoita ja loput tohtorikoulutettavia. Tutkimuksella on seuraavat keskeiset teemat: Nuoren eläimen kehitys ja hyvinvointi. Vasta hiljattain on ymmärretty, miten tärkeä on eläimen koko elinkaari hyvinvoinnin ja tuotoksen optimoinnissa. Nuoren eläimen kokemukset muokkaavat fysiologissa vasteita ja käyttäytymistä ja siten vaikuttavat eläimen sopeutumiskykyyn myös aikuisena. Monella eläimellä tiedetään varhaisten kokemusten vaikuttavan häiriökäyttäytymisten esiintyvyyteen myöhemmällä iällä. - Porsaiden imetysvaiheen ympäristön virikkeellisyys - Vasikoiden nupoutuskivun merkitys ja hoito Tuotantoeläinten tarpeet nykytuotannossa. Tutkittu tieto eläinten keskeisestä perustarpeista auttaa suunnittelemaan toimivaa, eläinten hyvinvointia ja kannattavuutta edistävää eläintuotantoa. Perustietoa tarpeista on jo olemassa, mutta syventävä ja varsinkin soveltava tieto on puutteellinen. - Lehmien makuutarpeen taustalla olevat syyt ja siihen vaikuttavat tekijät - Tuotantoympäristötekijöiden vaikutus vasikoiden uneen - Kalkkunoiden teuraskuljetus Eläinten hyvinvointi muuttuvassa maataloudessa. Maatalous kehittyy nopeasti. Yksikkökoko kasvaa, teknologian käyttö lisääntyy ja uusia tuotantoeläimiä ja -tapoja otetaan käyttöön. - Utaretulehdukseen sairastuneen lehmän käyttäytymismuutokset 17
- Lehmien käyttäytyminen robottilypsyssä ja tavanomaisessa lypsyssä - Hännänpurennan syyt Eläimet yhteiskunnassa. Luonnontieteellistä tutkittua tietoa on yhdistettävä yhteiskunnalliseen osaamiseen, jotta eläinten hyvinvointitietoa voidaan soveltaa edistämään eläinten hyvinvointia käytännössä ja palvelemaan eläinten käyttäjiä ja omistajia sekä päätöksentekijöitä. - Tuottajien asenteet, eläinten hyvinvointi ja tuotos JULKAISUT Tieteelliset artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (B 1) 1. Ducos A, Revay T, Kovacs A, Hidas A, Pinton A, Bonnet-Garnier A, Molteni L, Slota E, Switonski M, Arruga MV, van Haeringen WA, Nicolae I, Chaves R, Guedes-Pinto H, Andersson M, Iannuzzi L. Cytogenetic screening of livestock populations in Europe: an overview. Cytogenet Genome Res 2008,120, 26-41. 2. Fiala SM, Jobim MIM, Katila T, Gregory RM, Mattos RC. Sperm distribution in the oviduct and uterus of mares within two hours of artificial insemination. Pferdeheilkunde 2008, 24, 96-98. 3. Gunnarsson S, Heikkilä M, Valros A. Effect of day length and natural versus incandescent light on perching and the diurnal rhythm of feeding behaviour in layer chicks. Acta Agric Scand Section A - An Sci 2008, 58, 93-99. 4. Gunnarsson S, Heikkilä M, Hultgren J, Valros A. A note on light preference in layer pullets reared in incandescent or natural light. Appl Anim Behav Sci 2008, 112, 395-399. 5. Haveri M, Hovinen M, Roslöf A, Pyörälä S. Molecular types and genetic profiles of Staphylococcus aureus strains isolated from bovine intramammary infections and extramammary sites. J Clin Microbiol 2008, 46, 3728-3735. 6. Hovinen M, Siivonen J, Taponen S, Hänninen L, Pastell M, Aisla A-M, Pyörälä S. Detection of clinical mastitis with the help of a thermal camera. J Dairy Sci 2008, 91, 4592-4598. 7. Hepola H, Hänninen L. Raussi S, Pursiainen P, Aarnikoivu A, Saloniemi H. Effects of providing water from a bucket or a nipple on the performance and behavior of calves fed ad libitum volumes of acidified milk replacer. J Dairy Sci 2008, 91, 4, 1486-1496. 8. Hälli O, Tast A, Heinonen M, Munsterhjelm C, Valros A, Peltoniemi O. Short or long day light regimes may not affect reproductive performance in the sow. Reprod Dom Anim 2008, 43, 708-712. 9. Hälli O, Peltoniemi O, Tast A, Virolainen J V, Munsterhjelm C, Valros A, Heinonen M. Photoperiod and luteinizing hormone secretion in domestic and wild pigs. Anim Reprod Sci 2008, 103, 99-106. 10. Hänninen L, Mäkelä J, Rushen J, de Passillé A, Saloniemi H. Assessing sleep state in calves through electrophysiological and behavioural recordings : a preliminary study. Appl Anim Behav Sci 2008, 111, 3-4, 235-250. 11. Hänninen L, Hepola H, Raussi S, Saloniemi H. Effect of colostrum feeding method and presence of dam on the sleep, rest and sucking behaviour of newborn calves. Appl Anim Behav Sci 2008, 112, 213-222. 12. Kareskoski M, Katila T. Components of stallion seminal plasma and the effects of seminal plasma on sperm longevity. Anim Reprod Sci 2008, 107, 249-256. 13. Katila T. What do we know about susceptibility of mares to endometritis? Pferdeheilkunde 2008, 24, 61-65. 14. Kopp C, Ijäs R, Flyckt A, Taponen J, Parvinen M, Andersson M. Morphometric evaluations of testicular tissues from azoospermic boars in Finnish Yorkshire and Landrace breeds. Theriogenology 2008, 70, 1129-1135. 15. Kopp C, Sironen A, Ijäs R, Taponen J, Vilkki J, Sukura A, Andersson M. Infertile boars with knobbed and immotile short-tail sperm defects in the Finnish Yorkshire breed. Reprod Dom Anim 2008, 43: 690 695. 18
16. Kujala M, Pastell M, Soveri T. Use of force sensors to detect and analyse lameness in dairy cows. Vet Rec 2008, 162, 365-368. 17. Manninen M, Sankari S, Jauhiainen L, Kivinen T, Anttila P, Soveri T. Effects of outdoor winter housing and feeding level on performance and blood metabolites of suckler cows fed whole-crop barley silage. Live Sci 2008, 115, 179-194. 18. Munsterhjelm C, Valros A, Heinonen M, Hälli O, Peltoniemi O. Housing During Early Pregnancy Affects Fertility and Behaviour of Sows. Reprod Dom Anim 2008, 43, 584-591. 19. Norring M, Manninen E, Passille A.M, Rushen J, Munksgaard L, Saloniemi H. Effects of Sand and Straw Bedding on the Lying Behavior, Cleanliness, and Hoof and Hock Injuries of Dairy Cows. J Dairy Sci 2008, 91, 570-576. 20. Oliviero C, Heinonen M, Valros A, Hälli O, Peltoniemi O. Effect of the environment on the physiology of the sow during late pregnancy, farrowing and early lactation. Anim Reprod Sci 2008, 105, 365-377. 21. Oliviero C, Pastell M, Heinonen M, Heikkonen J, Valros A, Ahokas J, Vainio O, Peltoniemi O. Using movement sensors to detect the onset of farrowing. Bios Eng 2008, 100, 281-285. 22. Oliviero C, Kokkonen T, Heinonen M, Sankari S, Peltoniemi O. Feeding sows with high fibre diet around farrowing and early lactation: Impact on intestinal activity, energy balance related parameters and litter performance. Res Vet Sci, available on line since August 2008 doi:10.1016/j.rvsc.2008.07.007 23. Oravainen J, Heinonen M, Tast A, Virolainen JV, Peltoniemi O. Vulvar discharge syndrome in loosely housed Finnish pigs: prevalence and evaluation of vaginoscopy, bacteriology and cytology. Reprod Dom Anim 2008, 43, 42-47. 24. Orro T, Jacobsen S, LePage JP, Niewold T, Alasuutari S, Soveri T. Temporal changes in serum concentrations of acute phase proteins in newborn dairy calves. Vet J 2008, 176,182-187. 25. Pyörälä S. Mastitis in post-partum dairy cows. Reprod Dom Anim 2008, 43, 252-259. 26. Raekallio M, Mustonen K, Heinonen M, Peltoniemi O, Säkkinen M, Peltoniemi M, Honkavaara J, Vainio O. Evaluation of bioequivalence after oral, intramuscular, and intravenous administration of racemic ketoprofen in pigs. Am J Vet Res 2008, 69, 108-113. 27. Rivera del Alamo M, Reilas T, Kindahl H, Katila T. Mechanisms behind intrauterine device-induced luteal persistence in mares. Anim Reprod Sci. 2008, 107, 94-106. 28. Suojala L, Orro T, Järvinen H, Saatsi J, Pyörälä S. Acute phase response in two consecutive experimentally induced E. coli intramammary infections in dairy cows. Acta Vet Scand 2008, 13, 50:18. 29. Switonski M, Andersson M, Nowacka-Woszuk J, Szczerbal I, Sosnowski J, Kopp C, Cernohorska H, Rubes J. Identification of a new reciprocal translocation in an AI bull by synaptonemal complex analysis, followed by chromosome painting. Cytogenet Genome Res. 2008, 121(3-4), 245-248. 30. Taponen, S, Björkroth J, Pyörälä, S. Coagulase-negative staphylococci isolated from bovine extramammary sites and intramammary infections in a single dairy herd. J Dairy Res 2008, 75, 422-429. 31. Thomson K, Rantala M, Hautala M, Pyörälä S, Kaartinen L. Cross-sectional prospective survey to study indication-based usage of antimicrobials in animals: results of use in cattle. BMC Vet Res 2008, 14, 4:15. 32. Valros A, Vuorenmaa R, Janczak AM, Effect of stimulated long transport on behavioural characteristics in two strains of laying hen chicks. Appl Anim Behav Sci 2008,109, 58-67. Tieteelliset artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää 1. Juhala P, Pyörälä S, Heinonen M. Lypsylehmän hemorraaginen jejuniitti kirjallisuuskatsaus ja kaksi tapausselostusta (Hemorrhagic jejunitis in dairy cows literature review with two case reports). Suomen Eläinlääkärilehti. 2008, 114, 6, 351-356. 2. Kjällmann A, Seppänen J, Heinonen M, Hakkarainen K. Lehmän hyvinvointiin vaikuttavat seikat pihatossa kirjallisuuskatsaus. Osa 1. Naudan lajinomainen käyttäytyminen (Factors affecting cow welfare 19
in loose housing systems review. Part 1. Natural behaviour of cattle). Suomen Eläinlääkärilehti. 2008, 114, 7-16. 3. Seppänen J, Kjällmann A., Hakkarainen K, Heinonen M. Lehmän hyvinvointiin vaikuttavat seikat pihatossa kirjallisuuskatsaus. Osa 2. Lehmien tärkeimpien sairauksien ennaltaehkäisy (Factors affecting cow welfare in loose housing systems review. Part 2. Prevention of the most important diseases of cows). Suomen Eläinlääkärilehti. 2008, 114, 75-81. Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa (B 2) 1. Constable, P., Pyörälä S. & Smith, G. Guidelines for antimicrobial use in cattle. In: Guide to antimicrobial use in animals. Guardabassi, L., Jensen, L.B., & Kruse, H. (Eds.) Blackwell Publishing Ltd. Oxford, U.K. 2008, 143-160. 2. Katila T. Preface (pääkirjoitus). Animal Reproduction Science. 2008, 107, 177-178. 3. Katila T. (toim.) Special issue. Proceedings of the 5th International Symposium on Stallion Reproduction. Animal Reproduction Science. 2008, 107, 3-4. 4. Katila T. Hormonien käyttö tammapraktiikassa ja siemennysten ajoittaminen. Eläinlääkäripäivät: Eläinlääkäripäivien luentokokoelma. 2008, 118-126. 5. Katila T. Kohtubiopsiat. Eläinlääkäripäivät. Eläinlääkäripäivien luentokokoelma. 2008, 127-132. 6. Peltoniemi O. Tutkijanura oma valintani. Eläinlääkäripäivät: Eläinlääkäripäivien luentokokoelma. 2008, 100. 7. Peltoniemi O. Kun hoito menee pieleen. Eläinlääkäripäivien luentokokoelma. 2008, 101-102. 8. Pyörälä S. ABC of the antimicrobial therapy. Prudent use vs efficient treatment cow, heard, and global aspects. Veterinärkongressen (Veterinary Annual Meeting). 2008, 117-121. 9. Pyörälä S. Letter to editor: New terminology in the Journal of Dairy Science. J. Dairy Sci. 2008, 91, 4453. Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä tai kokoomateoksissa, joissa ei käytetä arviointijärjestelmää (B 3) 1. Hänninen, L., Eläinten kuljetus ei aiheuta tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä? Eläinlääkäripäivät. Luentokokoelma 2008 2. Hakkarainen, K. Suomalainen pihatto lehmän näkökulmasta. Maataloustieteen päivät 2008. Maataloustieteellisen seuran tiedote no 23: 7. 3. Katila T. Uudet tuulet hevosten keinollisen lisääntymisen tekniikoissa. FETA, Congress proceedings. 2008, 47-50. 4. Katila T. Hormonien käyttö tammapraktiikassa ja siemennysten ajoittaminen. Eläinlääkäripäivät. Luentokokoelma. 2008, 118-126. 5. Katila T. Kohtubiopsiat. Eläinlääkäripäivät. Luentokokoelma. 2008, 127-132. 6. Peltoniemi O. Effect of photoperiod and bedding material on fertility of the pig. Practise 2008, pp. 30-40 7. Oliviero C. Porsiminen lähestyy, onko kaikki kunnossa? Sika. 2008, 5, 2-4. 8. Saloniemi H. Vuoden 2010 yliopistouudistus. Suomen Eläinlääkärilehti. 2008, 114, 9, 574-577. 9. Tähti M, Taponen J. Alpakoista oppimassa. Suomen Eläinlääkärilehti. 2008, 114,5, 310 313. 10. Pyörälä S. Mikrobilääkkeiden annokset valmisteyhteenvedossa ja kirjallisuuden mukaan. Lääkepäivä 9.5.2008. Luentomoniste, 3 s. 20