Pysähdy pääsiäiseen Juha Kangas Marko Ylönen TORSTAINA 16.4.2014 klo 19 Madetojan sali
Ohjelma Torstaina 16.4.2014 klo 19 PYSÄHDY PÄÄSIÄISEEN Juha Kangas, kapellimestari Marko Ylönen, sello Johann Sebastian Bach Max Reger: Aaria jousille, koraalialkusoitosta O, Mensch, bewein dein Sünde gross BWV 622 Peteris Vasks: Sellokonsertto nro 2, Klãtbutne ( Nykyisyys ) (Suomen ensiesitys) Cadenza Andante cantabile Allegro moderato Adagio väliaika 20 min. Joseph Haydn: Sinfonia nro 97 C-duuri Hob. I:97 Adagio Vivace Adagio ma non troppo Menuet. Allegro Trio Finale: Spiritoso Konsertin aikana kuvaaminen ja nauhoittaminen kielletty Konsertti päättyy n. klo 20.40 Jälkikaiku konsertin jälkeen kahviossa
Johann Sebastian Bach Max Reger: Aaria koraalialkusoitosta O, Mensch, bewein dein Sünde gross BWV 622 Johann Sebastian Bach (1685 1750) yritti vuosikausia koota Köthenissä nimeämäänsä Pieneen urkukirjaan, Orgelbüchleiniin, jonkinlaista saksalaisten koraalialkusoittojen, virsisävelmiin perustuvien urkuteosten ensyklopediaa. Valmiiksi tuli neljäkymmentäkuusi kappaletta, jotka ovat vain kolmasosa Bachin alun perin suunnittelemasta kokonaisuudesta. Vuosien varrella koraalikokoelman käyttötarkoitus muuttui. Kun urkurin työ ei ollut enää Bachin päävirka, hän muokkasi ja yksinkertaisti alkusoittoja lastensa opetusta varten. Tähän sopi myös se, että Bach käytti Orgelbüchleinissa vain vanhoja ja vakiintuneita virsimelodioita, jotka olivat tulleet hänelle tutuiksi jo lapsuudessa. Max Reger (1873 1916) on myöhemmän ajan säveltäjistä ainoita, jonka kontrapunktinen tekniikka ja moniääninen ajattelutapa on ollut Bachin perinnön arvoinen. Bachin teosten toimittajana ja sovittajana Reger pyrki objektiivisuuteen, joka monille romanttisille Bachin ihailijoille oli vierasta. Regerin 1900-luvun alussa säveltämät Bach-vaikutteiset teokset ovat monumentaalisia järkäleitä, mutta siirryttyään Jenaan vuonna 1915 hänen tyylinsä henkistyi ja selkeni. Ylensyönnin ja -juonnin vauhdittaman ennenaikaisen kuoleman lähestyessä Reger tarttui yhteen Orgelbüchleinin pysäyttävimmistä koraaleista, O, Mensch, bewein dein Sünde gross BWV 622 ( Oi muista syntis, ihminen ), jonka teksti soi myös Matteus-passion ensiosan lopussa. Bachin koraalialkusoitosta huokuu kromatiikalla väritetty kärsimys ja suru, mutta myös huojentavaa mystisyyttä, joihin Reger on halunnut jousille kirjoittamassaan aariassa (1915) kajota mahdollisimman vähän. Pelkästä sovituksesta ei silti ole kyse, vaan uudessa formaatissa soi myös Regerin resignoitunut henki. Miniatyyri jäi yhdeksi Regerin viimeisistä teoksista ja sitä esitettiin taajaan vuonna 1916 säveltäjän muistotilaisuuksissa.
Peteris Vasks: Sellokonsertto nro 2, Klãtbutne ( Nykyisyys ) Latvialaisen Peteris Vasksin (s.1946) teokset kytkeytyvät vahvasti maan historiaan synkkänä varjonaan sota- ja neuvostoaika ja ammentavat aineksia sekä latvialaisesta kansanmusiikista että postmoderneista sävellystekniikoista. Inhimillisyyttä, luontoa ja kauneutta Vasksin musiikisssa edustavat yksinkertaistetut ja hauraat motiivit, jotka saavat usein vastaansa moottoroitua ja dissonoivaa aggressiota. Monissa teoksissa tähän asetelmaan tuo toivoa kaukainen valo, joka kajastaa mm. samannimisessä viulukonsertossa. Sello on ollut Vasksille läheinen instrumentti ja hänen ensimmäinen sellokonserttonsa jonka Marko Ylönen on levyttänyt kuuluu hänen menestyneimpiin teoksiinsa. Toinen sellokonsertto, lisänimeltään Klãtbutne ( Nykyisyys ), valmistui vuonna 2012 sellotaiteilija Sol Gabettalle ja Amsterdam Sinfoniettalle. Viisiosainen ensimmäinen sellokonsertto (1994) on sävelletty suurelle orkesterille ja sen dramatiikan taustalla on latvialaisten historia. Toinen sellokonsertto on sävelletty pelkille jousille ja teos tarkastelee maailmaa lisänimensä mukaisesti nykyhetkestä käsin muutos parempaan voi silti olla hyvin vähäinen. Soitinkokoonpanon supistaminen on pikemminkin rikastanut kuin kaventanut ilmaisua. Toinen sellokonsertto on kolmiosainen, mutta ei perinteisellä tavalla, sillä teoksessa kaksi hidasta osaa kehystää nopeaa osaa. Konsertto käynnistyy hiljaisuudesta sellon tapailevalla, mutta pian rohkeasti haastavalla kadenssilla (Cadenza), josta kasvaa esiin osan surullisesti laulava päätaite (Andante cantabile). Sen tunnelataus tiivistyy kiihkeäksi valitukseksi tasaantuakseen jälleen kaarroksen lopulla. Toinen osa (Allegro moderato) jauhaa aggressiivisen tylyjä ostinatoaiheita, jotka vaativat esittäjiltään virtuoosista puristusta. Välillä musiikki puhkeaa elegiseen melodisuuteen, mutta tempovat rytmit hyökkäävät kohta takaisin ja jättävät sellon purkamaan tuskaa tuliseen sooloon. Sen jälkeen tapahtumat kertautuvat käänteisessä järjestyksessä. Sukulaisuus Šostakovitšin myöhäisteosten eksistenssiproblematiikkaan on ilmeinen, mutta ehkä Vasks haluaakin osoittaa, etteivät ongelmat ole Neuvostoliiton hajottua kadonneet minnekään. Finaali (Adagio) levittäytyy alussa haurain sävyin, josta hiljalleen voimistuu harras koraalimainen melodiikka. Jousiorkesteri myötäilee aiempaa selvemmin soolosellon ääntä ja yhdessä he tuntuvat laulavan sovinnon ja anteeksiannon hymniä. Yhä korkeammalle kivutessaan ja intohimoisemmaksi kasvaessaan koraaliaihe tuntuu jo tavoittavan tuon kaukaisen valon.
Sieltä on kuitenkin vetäydyttävä alas: lauluääni teoksen lopussa on kuin ihmisen sielun kuva, rajoituksineen ja toivoineen. Soitinäänet saattelevat tuon äänen hyväksyvään hiljaisuuteen. Joseph Haydn: Sinfonia nro 97 C-duuri Hob. I:97 Saapumiseni on herättänyt suurta huomiota koko kaupungissa ja olen ollut sanomalehtien haastateltavana kolme peräkkäistä päivää. Kaikki haluavat tutustua minuun. Voisin illastaa ulkona vaikka joka ilta, mutta minun on ajateltava ensimmäiseksi terveyttäni ja toiseksi työtäni. Aatelisia lukuun ottamatta en ota vastaan vierailuja ennen klo 14.00:ää ja klo 16.00 syön kotonani Hra Salomonin kanssa. Kaikki on täällä hirveän kallista. Toivoisin voivani lentää välillä Wieniin työskennelläkseni hiljaisuudessa, sillä katukaupustelijoiden meteli on täällä sietämätöntä. Sävellän tällä hetkellä sinfonioita Joseph Haydnin (1732 1809) raportti Lontoosta tammikuulta 1791 kertoo säveltäjän saarivaltakunnassa yllättäneestä suosiosta, jonka laajuus perustui julkisten konserttien tavoittamaan suureen yleisöön. Haydn joutui kääntämään sinfonisen ilmaisunsa kaikille kansankerroksille sopivalle yleiskielelle ja saattoi käyttää työssään lähes kaksi kertaa suurempaa soitinkokoonpanoa kuin kotona Esterházassa. Julkiset konsertit toivat maksavan keskiluokkaisen yleisön ohella mukanaan julkisen sanan arvioineen sekä aiempaa moninkertaisesti muhkeammat palkkiot. Lontooseen saapuessaan Haydnilla oli mukanaan paljon vasta sävellettyä musiikkia, mutta vuodelle 1792 hänen oli sävellettävä uusia sinfonioita, joista nro:t 97 ja 98 ylsivät uusiin korkeuksiin niiden verraten harvaa esiintymistä nykyisin voi perustella ainoastaan lisänimien puuttumisella. Sinfonia nro 97 oli viimeinen Haydnin komeassa sarjassa C-duuri-sinfonioita ja teos päätti toukokuussa 1792 säveltäjän ensimmäisen Englannin-matkan. Hidas johdanto (Adagio) on lyhyt ja salamyhkäinen antaen impressionistisen soitinnuksen, häälyvien sointujen ja pidätystehojen valmistaa tietä päätaitteelle (Vivace), joka kajauttaa pääteemansa sotilaallisella päättäväisyydellä. Sen eteenpäin rynnistävää voimaa ja C- ja G-duuri-sointujen beethovenmaista takomista lieventävät vain puupuhaltimien keveämmät äänenpainot ja lyyrinen sivuteema. Kehittely on sotaisa, kertaus rajusti tiivistetty ja kooda itsevarman voittoisa. Variaatiomuotoisessa hitaassa osassa (Adagio ma non troppo) Haydn palaa ratkaisuihin, jotka tekivät Yllätys -sinfoniasta nro 94 menestyksen. Rajujen äkkitehojen sijaan hän yhdistää muunnelmissa sulavuuden ja älykkyyden, joka tekee mollivariaatiostakin
tavallista moniulotteisemman. Kolmannessa muunnelmassa Haydn antaa sul ponticello -ohjeellaan lennokkaalle jousiaiheelle metallisen värin. Lontoossa yleisö osoitti suosiotaan jokaisen osan jälkeen ja sen vuoksi Haydn päättää hiljenevän viimeisen variaation kahteen forte-sointuun. Menuetissa niin päätaitteen kuin välitaitteen kertaukset on kirjoitettu ulos. Viittaukset kansanomaiseen tyyliin ovat yhtä aikaa viattomia ja urbaanisti nokkelia. Triotaitteen impressionistinen erikoisteho on kirjoittaa konserttimestarin pieni soolo oktaavia muita korkeammalle (Salomon solo ma piano). C-duuri-sinfonian finaalissa (Spiritoso) Haydn rakentaa apoteoosin tyylille, joka on humoristinen ja populaari, mutta samalla älyllisesti säihkyvä ja armottomasti etenevä. Sonaatti-rondon teema rallattaa hilpeästi, mutta orkesterinkäsittelyn virtuoosisuus, trumpettien lävistämät C-duuri-akordit ja kontrapunktiset taidonnäytteet tekevät siitä suurta draamaa. Haydn luotsaa teeman suvereenisti läpi karikoiden, mutta antaa sen epäröidä tovin ennen lunastavaa loppukaneettia. Antti Häyrynen
Juha Kangas, kapellimestari Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin perustaja, kapellimestari Juha Kangas on syntyperäinen keskipohjalainen. Sibelius-Akatemiassa Onni Suhosen viululuokalla opiskelleen Kankaan työ Helsingin kaupunginorkesterin alttoviulistina toi orkesterimuusikon näkökulman ja opetti sinfonista kantaohjelmistoa. Mielessä kangasteli kuitenkin paluu takaisin kotiseudulle ja oman orkesterin perustaminen, mikä tapahtuikin vuonna 1972. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin pitkäaikaisena taiteellisena johtajana Juha Kangas teki määrätietoista työtä orkesterin yhteisen sointi-ihanteen saavuttamiseksi. Orkesterin arjessa se tarkoittaa työtä, kurinalaisuutta, harjoituksia, pienten yksityiskohtien hiomista ja käsityöläisen pitkää pinnaa. Määrätietoisen työn tukena on myös soittajisto, joista monet ovat olleet mukana 1970-luvulta lähtien. Pitkäjänteinen yhteistyö on palkittu mm. Pohjoismaiden Neuvoston musiikkipalkinnolla vuonna 1993, ja Juha Kankaalle on myönnetty mm. Säveltaiteen valtionpalkinto vuonna 1992 sekä Latvian Suuri musiikkipalkinto vuonna 1998. Kankaalle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 2010.
Marko Ylönen, sello Jo viisitoistavuotiaana Marko Ylönen soitti Turun sellokilpailujen finalistina. Myöhemmin hän saavutti 2. palkinnon Pohjoismaisissa sellokilpailuissa Turussa 1990 sekä palkintosijan Moskovan Tšaikovski-kilpailujen finaalissa samana vuonna. Keväällä 1996 hän voitti 1. palkinnon Concert Artists Guild -kilpailussa New Yorkissa. Marko Ylönen on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona eri puolilla Suomea, useissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Ylönen soittaa säännöllisesti kaikkien suomalaisten orkestereiden solistina. Keski-Euroopassa hän on esiintynyt mm. Camerata Salzburgin, English Chamber Orchestran, Hollannin Kamariorkesterin ja Prahan kamariorkesterin solistina. Resitaaleja hän on soittanut monissa merkittävissä konserttitaloissa, joista mainittakoon Weill Recital Hall at Carnegie Hall New Yorkissa ja Concertgebouw Kleine Zaal Amsterdamissa. Hän on myös toiminut Tapiola Sinfoniettan äänenjohtajana, Radion Sinfoniaorkesterin 1. soolosellistinä ja Uusi Helsinki -kvartetin jäsenenä. Ylösellä on läheinen suhde kamarimusiikkiin, jota hän on soittanut eri kokoonpanoissa monien Suomen ja maailman eturivin muusikoiden kanssa, joista mainittakoon Natalia Gutman, Gerhard
Schulz, Gary Hoffmann, Samuel Sanders, Leif Ove Andsnes ja Hagri Shaham. Hän toimii myös Korsholman musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Ylönen toimii kamarimusiikin professorina Sibelius-Akatemiassa. Mestarikursseja hän on pitänyt mm. Australiassa, Egyptissä, Yhdysvalloissa ja useissa Euroopan maissa. Klassisen kantaohjelmiston lisäksi Ylönen on esittänyt myös nykymusiikkia, ja hän on soittanut useita suomalaisten sävellysten kantaesityksiä. Marko Ylösen levytysluettelo sisältää sekä uusia sellokonserttoja että perinteistä ohjelmistoa Ondine-, BIS- ja Finlandia-levymerkeillä. Viimeisimpinä on julkaistu Sibeliuksen kaksi lyhyttä sellokappaletta sisältävä CD (Lahti Sinfonia/Vänskä, BIS), Peteris Vasksin sellokonserton levytys (Tampere Filharmonia/Storgårds, Ondine) ja Joonas Kokkosen sellokonsertto (RSO/Oramo, Ondine) sekä Chopinin ja Rahmaninovin sellosonaatit (Arto Satukangas, Alba). Ylönen on opiskellut Csaba Szilvayn, Erkki Raution, Heikki Rautasalon ja Heinrich Schiffin oppilaana. Hänen instrumenttinaan on Roomassa 1707 rakennettu ja Suomen Kulttuurirahaston omistama David Tecchler -sello.
Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.
Suosio sähköistyy! Konserttikalenteri Concert Calendar www.sinfoniaorkesterit.fi emme enää paina orkestereiden konserttikalenteria. Kaikki kalenteritiedot, kantaesitysluettelot ja paljon muita orkesteriuutisia löydät uudistuneilta nettisivuiltamme: www.sinfoniaorkesterit.fi mikäli et pääse käyttämään internetiä, pyydä konserttikalenterista paperimoniste: puh. 09-2709 1411. tilaa konserttikalenteri sähköpostiisi neljä kertaa vuodessa lähettämällä viesti osoitteeseen: info@sinfoniaorkesterit.fi Suomen SinfoniaorKeSterit ry SuoSio
Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1961. Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna 2005. Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina 1997 1999 oli John Storgårds ja vuosina 2005 2009 Jaakko Kuusisto. 2010 2013 taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Viime kauden orkesterin taiteellisena partnerina ollut Johannes Gustavsson on menneestä syksystä lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri on levyttänyt vuosina 1997 2009 nimikkosäveltäjänä olleen Olli Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Viime keväänä ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina soittaa Timo Korhonen, orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali. Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista
Oulu Sinfonia I viulu Lasse Joamets, I konserttimestari Anita Virkkala, konserttimestari * Anne Somero, äj * Emilia Neuvonen, väj * Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Nadya Pugacheva, väj * Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Liina Räikkönen * Jari Suomalainen Toni Tuovinen Alttoviulu Susanna Nietula, äj * Pia Kukkonen, väj * Andrus Järvi Anniina Matinlassi * Anna-Maija Rousselle Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, äj Juhana Ritakorpi, väj Mikaela Fagerholm * Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Sara Tilander, väj * Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Nora Niskanen, väj Kenneth Sjöwall Fagotti Ladislau Acs, äj Ann-Louise Wägar, väj Jari Laakso Käyrätorvi Tuomas Setälä, äj Pasi Salminen, väj Leo Palosaari Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Tuuba Gustavo Subida, äj Patarummut Kalevi Ohenoja, äj Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys
Kuukauden orkesterilainen Kuva: Juha Sarkkinen Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo työstään ja itsestään. Uusi käyrätorven äänenjohtaja Joskus 1980-luvun alkupuolella Turun kupeessa Ruskolla pieni poika raahaa kotiinsa seurakunnan kerhosta lainatun tuuban. Kavereille on riittänyt trumpetteja ja klarinetteja. Kanttori innostaa pojat mukaan puhallinorkesteriin. Kuluu vähän aikaa, eikä painava tuuba oikein tunnu omalta. Kuvaan astuu käyrätorvi. Se oli visuaalisesti hieno soitin kiiltävine putkineen. Sen ääni miellytti kovasti, soundissa oli voimaa ja pehmeyttä samassa paketissa, muistelee Oulu Sinfoniassa helmikuussa aloittanut käyrätorven äänenjohtaja Tuomas Setälä. Oulu Sinfoniassa Setälä pääsi ensi töikseen nauttimaan lempisäveltäjänsä Sibeliuksen kolmannen sinfonian soittamisesta. Ja jatkoa seuraa suosikkisäveltäjissä, kun ohjelmistoon ovat tulossa Brahmsin ensimmäinen sinfonia ja pianokonsertto. Nämä sävellykset ovat käyrätorvelle palkitsevaa soitettavaa. Niissä on soittimelle luonteenomaisia, mielekkäitä osuuksia ja laulavia melodioita. Isojen orkesterien sinfonioista minulle läheisimpiä ovat Brucknerin ja Mahlerin teokset. Äänenjohtajan työstään Setälä on innoissaan. Hän nauttii ykkösäänen ja soolojen soittamisesta.
Tiesin, että Oulussa on vireä musiikkimaailma, mutta olen silti positiivisesti yllättynyt orkesterin ammattitaidosta, hienosta konserttisalista ja tiloista. Kamarimusiikkitoiminta on monipuolista, ja tuntuu hyvältä päästä soittamaan pienempiä teoksia erilaisissa kokoonpanoissa. Työkaverit ovat tosi mukavia, ja minut on otettu hyvin vastaan, kiittelee Setälä. Orkesterityö perustuu työkaverin kuunteluun, ja kamarimusiikissa tämä toteutuu erityisen hyvin. Haluan olla heille tukena ja antaa orkesterille täyden oman panoksen. Ouluun Setälä tuli Kuopion kaupunginorkesterista, jossa hän toimi varaäänenjohtajana vuodesta 2000 alkaen. Välissä hän on tehnyt äänenjohtajan sijaisuudet Turun kaupunginorkesterissa vuonna 2007 ja Kansallisoopperassa vuosi sitten. Hän on opiskellut Sibelius- Akatemiassa. Oulu on Setälälle ihan uusi tuttavuus, ja toistaiseksi asuntokin on väliaikainen. Kodin etsintä alkaa kesällä, kun perässä muuttavat myös avovaimo ja kissa. Ajattelin, että olen koiraihminen, mutta nyt meillä on ollut Elgar jo kahdeksan vuotta. Seurallinen bengalinkissa tulee perässä saunaan, herättää aamuyöstä leikkimään ja osaa käydä pöntöllä, kertoo Setälä brittisäveltäjä Edward Elgarin mukaan nimetystä lemmikistään. Kodin lisäksi vaihtoon menee myös vene, kun sisävesiltä siirrytään meren äärelle. Luonnossa liikkuva pariskunta on iloinen myös Oulun retkeilymaastoista sekä Lapin läheisyydestä. Harrastuksista puhuttaessa Setälä kertoo ensin lenkkeilystä ja uimisesta, mutta yllättää sitten: Tykkään astangajoogasta, sitä voi tehdä ihan kotonakin. Joogassa venytellään istumatyöläisen lihaksistoa ja opetellaan keskittymään hengitykseen. Puhallinsoittajalle käy huonosti, jos ilma ei kulje. Happi on se meidän polttoaine ja olennainen osa työtä. Teksti: Anneli Frantti Kuva: Kati Leinonen
Tulevia konsertteja Torstai 24.4. klo 18 Madetojan sali TUTTI JUTTU Jari Välimäki, kapellimestari 6. musiikkiluokkien oppilaat Liput 8 11 euroa Keskiviikko 30.4. klo 18 Madetojan sali SUOMI-ISKELMÄN AATELIA Jukka Perko, saksofoni ja liidaus Teemu Viinikainen, kitara Ville Herrala, kontrabasso Teppo Mäkynen, rummut Liput 32 35 euroa Oulun Sähkönmyynnin etuasiakkaille 20 23 euroa liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma pe 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1 Avoinna: ma pe klo 8.00 15.45 Kiimingin yhteispalvelupiste, Lempiniementie 2 Avoinna: ma pe klo 9 16 Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1 Avoinna: ma pe klo 8.30 11 ja 11.30 16 Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, 0600 10 800 (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. www.lippupalvelu.fi Avoinna ma la klo 8 21, su klo 8 18. Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila ja Limingantulli, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Konserttipaikoilla tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 /lippu. www.oulusinfonia.fi Oulun Konttori, Painatuskeskus