10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin vuonna 1905 Yhdysvalloissa leviten sangen pikaisesti muualle maailmaan, mm. Suomeen jo vuonna 1926-27. Järjestö on eräs maailman tunnetuimmista palveluorganisaatioista, jonka voima ja luotettavuus perustuu sen yli 1,2 miljoonaan henkilöjäseneeseen, yli 34 000 Rotaryklubiin ja 350 Rotarypiiriin. Suomessa Piirejä on kuusi, klubeja noin 300 ja henkilöjäseniä 12 000. Edustamani piiri 1420 on piireistämme suurin ja kattaa myös Viron 16 klubia ja yli 500 rotaria. Kun sanoin, että järjestömme voima perustuu klubeihin, jotka ovat järjestön ja sen rinnalle perustetun Rotarysäätiön varsinaisia jäseniä niin sanomaani sisältyi viesti siitä, että hyvin johdettu, samanlaisin toimintaedellytyksin ja - vaatimuksin klubiverkosto pystyy toteuttamaan erityisen luotettavia ja loppuun vietyjä projekteja johtamismalliin ja verkostoitumiseen tukeutuen. Yli sata vuotta vanha järjestö on kestänyt kaksi maailmansotaa ja toiminut koko olemassaolonsa ajan myös sotaa käyvissä maissa. Se on ollut mukana perustamassa Unicefia ja YK:ta ja
se on jo nyt nousussa Venäjällä, jopa Kiinassa ja erityisesti entisissä neuvostomaissa, joka taustatietona todistakoon järjestön elinvoimasta ja - tahdosta. Järjestön perustehtävä on jo varhaisesta alusta ollut palvelufunktio. Tunnuslauseemme on Service Above Self- Palvelumieli itsekkyyden edelle ja Rotarysäätiömme tunnuslause on Doing Good in the World. Vuosisadan aikana Rotary International on yltänyt käsittämättömän hienoihin humanitaarisiin suorituksiin eikä ole väärin kutsua Rotarya hyväntekeväisyysjärjestöksi. Perustehtävämme on kautta vuosien säilynyt samana ja kiinteät orgaanit seuraavat tiiviisti maailmanlaajuisia kriisipesäkkeitä sekä avun tarpeen kohteita. Harvoin, mutta kuitenkin aika ajoin järjestömme on muuttanut kärkihankkeitaan tai focusalueitaan. Vain aika tuo uusia kärkihankkeita vanhojen rinnalle tai edelle. Palvelutehtävän perusluonne ja sen monimuotoiset toteuttamistavat ovat vuosikymmenien aikana hioutuneet ja vakiintuneet. Rotary International osaa tehtävänsä. Se ei ehkä rakenteensa vuoksi ole ehdottomasti tehokkain, mutta koetellun toimintamallinsa vuoksi kuitenkin yksi maailman luotettavimmista palvelujärjestöistä. Suomen rotaryn huippukausi mennee sodanjälkeiseen aikaan, 50-60-luvuille, jolloin rotaryssamme pohdittiin myös sodasta toipuvan maamme omia taloudellisia ja hallinnollisia rakenteita. Nyt Suomen Rotarylla ei ole samoja haasteita,
mutta kansainvälisen toiminnan ohella olemme heränneet muun kolmannen sektorin tavoin havainnoimaan omaa lähiympäristöämme ja sen avun tarvetta. Tämä johdanto tuo meidät tähän päivään ja tämän päivän teemaan. Rotaryn palvelufunktio on perinteisesti perustunut klubien hankkeisiin, joita oma piiri ja kansainvälisen rotaryorganisaation Rotarysäätiö ovat tukeneet. Hankkeet ovat klubien aktiivisuudesta riippuen kohdistuneet joko ulkomaailmaan tai vaatimattomampina omaan lähiympäristöön. Kun klubitoiminta on vapaasti klubien itse päätettävissä on piirin rooli perinteisesti rajoittunut tukemaan klubeja niiden palvelutoiminnoissa eikä piireillä ole ollut omia merkittäviä projekteja. Maailma kuitenkin muuttuu. Kukaan ei ole kieltänyt piiritason palveluprojekteja eikä kukaan käske kohdistamaan toimintaa kaukomaille mikäli hätä on lähellä. Maailman muuttuessa ja kun niukkuuden jako kasvaa myös Pohjoismaisen mallin mukaisissa holhousyhteiskunnissa niin myös Rotarylle on tullut paikka tarkastella omaa toimintaansa lähiympäristössään. Olemme heränneet monellakin tapaa havaitsemaan, että omassa lähiympäristössämme, lähiyhteisöstä ympäröivään yhteiskuntaan, koko maahan ja ympäröiviin maihin ulottuva avun tarve on monimutkainen ja aivan yhtä tärkeä palvelun kohde kuin kaukomailla mahdollisesti dramaattisemmalta kuulostavat, suorastaan järkyttävät olosuhdetekijät.
Piirimme 1420, Etelä Suomi ja Viro, otti ensi askeleet Itämeren tilan parantamiseksi vuosina 2008-2009 tehdyillä päätöksillä. Itämeren avun tarve oli tuolloin jo huutavan selvä. Toimijoitakin oli sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla tehtyjen yhteistyösopimusten kautta. Tähän joukkoon halusimme tuolloin päästä. Pienenä, mutta mielestämme merkittävänä osapuolena halusimme osaltamme vastata Itämerihaasteeseen. Alkutaival oli vaikea. Ymmärsimme, että tuossa vaiheessa oleellisinta meidän osaltamme oli tietoisuuden levittäminen omaan järjestöömme, jotta luotaisiin valmius tehdä konkretiaa, sekä yhteiskuntaan, jotta kansa heräisi. Havaitsimme pian, että olimme pyrkimässä hyvään suuntaan ja saimme myös tilaa toimia eikä aikaakaan kun jo ensimmäiset klubit aloittivat suunnitella hankkeita, joilla käytäisiin ehkäisemään ainutlaatuisen meremme rehevöitymistä. Jokainen täällä oleva asiantuntija tietää miten vaikeaa on näin valtavan ja monisäikeisen ongelman ratkaisun avainten haku projektitasolla. Ensimmäiset yrityksemme olivat septipumppuja huviveneille ja jopa ns. fosforiloukku maatalouden päästöjen rajoittamiseksi. Molemmat oivallisia, mutta valtaisan ongelman edessä joko tehottomia tai minimaalisen pieniä alkuaskeleita. Itämerityöryhmämme työskenteli kuitenkin tarmokkaasti ja vähitellen suurempien toimijoiden rinnalla havaitsimme olevamme oikealla tiellä vaikka mahdollisesti Itämeren kohtaloon ja tulevaisuuteen ratkaisevimmat tapahtumat
liittyivätkin Venäjän ja Puolan suurten päästöjen paljastumisiin ja Pietarin jäteveden puhdistamon valmistumiseen. Ensimmäisiä elpymisen merkkejä alkoi näkyä ja se antoi uskoa työn jatkamiseen. Yhteyksien luominen naapurimaihin, joissa valuma-alueen rotareilla riittää töitä vuosiksi eteenpäin muistuttaa meitä siitä, että olemme sittenkin kansainvälinen organisaatio. Ymmärrys siitä, että päästöongelma on tunnistettavissa myös sisämaassamme eikä todellakaan ole pelkkää maatalouden hajakuormitusta sai muutkin rotarypiirit heräämään ja nyt puhummekin jo vesien suojelusta, johon yhdyskunnat koko maassa ovat heränneet tai heräämässä. Suomi on onnekas maa vesistöjensä rikkauksien kautta. Olemme varmuudella heränneet ajoissa, jotta tulevat sukupolvet perivät meiltä niin puhtaat sisävedet kuin entiselleen elpyvän Itämerenkin. Piirimme 1420 on tänään luovuttamassa erästä konkreettista tulosta omasta toiminnastaan, jonka merkityksen täällä jo esitetyt puheenvuorot ja minun jälkeeni tuleva puheenvuoro voivat asettaa kohdalleen. Viestit piirimme klubien aktiviteeteista kuten kansainvälistyvästä Silakkasoudusta, Itämeri-tukikonsertista, etelärannikon klubiverkoston yhteistyöstä Baltic Sea Action Groupin kanssa, viestin viemisestä Viroon ja Latviaan- yhtä hyvin kuin muiden Suomen Rotarypiirien jo aloittamat hankkeet, kuten Piirin 1410 Meremme tähden- vaikuta pikaisesti seminaari maaliskuussa 2014 tai Piirin 1430
Kuopion vesistöseminaari huhtikuussa, Karelia-soutu heinäkuussa ja moni muu ns. vaiheessa oleva hanke todistavat, että Rotary on kuuden vuoden aikana ottanut aimo askeleen ei ainoastaan Itämeren suojelussa vaan vesistötietoisuudessa yleensäkin. Oman lähiympäristömme eteen tehty työ on jo havaittu myös kansainvälisen rotaryn piirissä. Polion hävittämisen lisäksi Rotarylla on kuusi fokusaluetta: rauhan ja konfliktien hallinta, luku- ja kirjoitustaito, sairauksien ehkäisy ja hoito, äitien ja lasten terveys, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys ja mainittakoon lopulta viimeisenä mutta ehkä yhtenä tärkeimmistä: vesi ja sanitaatio, johon koko Balticumin valuma-alueen rotarit jatkossakin tulevat kohdistamaan toimenpiteitä - niin kuin vain rotarit voivat!