0829710 23.6.2015
23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2. Pohjavesimuodostumasta riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet... 4 1.3. Vedenotto ja vedenkäsittely... 4 1.4. Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tarkkailu... 5 1.5. Pohjavesialueen maankäyttö... 6 1.5.1. Kaavatilanne ja kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset... 6 1.5.2. Nykyinen maankäyttö... 8 2. SUUNNITELMA-ALUEEN TOIMINNAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT RISKIT... 9 2.1 Asutus... 9 2.1.1 Nykytilanne... 9 2.1.2 Asutuksen riskien arviointi... 9 2.2 Maatalous... 9 2.2.1 Nykytilanne... 9 2.2.2 Maatalouden riskien arviointi... 10 2.3 Metsätalous... 10 2.3.1 Nykytilanne... 10 2.3.2 Metsätalouden riskien arviointi... 11 2.4 Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä sähkönjakelumuuntajat... 11 2.4.1 Nykytilanne... 11 2.4.2 Öljy- ja polttoainesäiliöiden sekä sähkönjakelumuuntajien riskien arviointi... 11 2.5 Liikenne... 12 2.5.1 Nykytilanne... 12 2.5.2 Liikenteen riskien arviointi... 12 2.6 Maa-ainesten otto... 12 2.7 Pilaantuneet maa-alueet... 12 2.8 Muut toiminnat... 12 2.9 Tulvat... 12
23.6.2015 2 (14) 3 SUUNNITELMA-ALUETTA KOSKEVAT TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TOIMINTASUOSITUKSET... 13 LÄHTEET...14 KUVAT JA TAULUKOT Kuvat Kuva 1. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta. Kuva 2. Ote Etelä-Kuopion yleiskaavasta. Kuva 3. Pohjavesialueen päämaankäyttömuodot. Taulukot Taulukko 1. Kurkimäen vedenottamon raakaveden laatu valvontatutkimusohjelman mukaisen tarkkailun mukaan. Taulukko 2. Pohjavesialueen jakelumuuntajat. Taulukko 3. Kurkimäen pohjavesialueen riskitoimintoja koskevat toimenpide-ehdotukset ja toimintasuositukset. LIITTEET Liite 1. Sijaintikartta pohjavesialueesta. Liite 2. Yleiskartta pohjavesialueesta. Liite 3. Pohjavesialueen kallioperäkartta. Liite 4. Pohjavesialueen maaperäkartta. Liite 5. Vedenottokaivojen ja vedenkäsittelyrakennuksen sijainti (viranomaiskäyttö). Liite 6. Pohjavesialueelle sijoittuvat riskitoiminnat. Kurkimäen pohjavesialueen suojelusuunnitelman laadinnasta on vastannut Kuopion Vesi.
23.6.2015 3 (14) ALUKSI Tämä Kurkimäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma sisältää tiedot alueen pohjavesioloista, pohjaveden laatuun tai määrään vaikuttavista tekijöistä sekä aluekohtaiset suositukset toimenpiteistä, joilla toimintojen vaikutuksia pohjaveteen voidaan ehkäistä tai vähentää. Suunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä Kuopion pohjavesialueiden suojelusuunnitelman yleisen osan kanssa. Yleinen osa sisältää koonnoksen pohjavesiä koskevasta lainsäädännöstä, Kuopion paikallisista määräyksistä sekä yleiskuvaukset pohjavedelle riskiä aiheuttavista toiminnoista ja tekijöistä. Yleisen osan loppuun on lisäksi koottu kaikille Kuopion pohjavesialueille yhteiset toimenpide-ehdotukset ja toimintasuositukset. Kurkimäen pohjavesialue sijoittuu Laukaanjärven vedenhankinnan kannan tärkeälle valuma-alueelle. Valuma-alueen tarkastelu ei sisälly tähän suunnitelmaan. 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia Pohjavesialueen yleiskuvaus Kurkimäen vedenhankinnan kannalta tärkeä (I-luokka) pohjavesialue sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Kuopion keskustasta. Pohjavesialueen pinta-ala on noin 0,15 km 2. Pohjavesialueen sijainti on osoitettu kartalla suunnitelman liitteessä 1. Pohjavesialueen tiedot on esitetty suunnitelman liitteenä 2 olevassa yleiskartassa. Kallio- ja maaperä Pohjavesialueen kallioperä on kiillegneissiä ja maaperä hiekkamoreenia. Pohjavesialueen kallio- ja maaperäkartat on esitetty suunnitelman liitteinä 3 ja 4. Hydrogeologia Pohjavesialueen antoisuus on noin 150 m 3 /vrk ja se perustuu kalliopohjaveteen. Porakaivot sijaitsevat kallioperän luode-kaakko-suuntaisessa ruhjevyöhykkeessä.
23.6.2015 4 (14) 1.2. Pohjavesimuodostumasta riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet Kurkimäen pohjavesialueelle sijoittuu Laukaanjoki ja siihen kuuluva Housukoski. Laukaanjärvestä lähtevä Laukaanjoki laskee laajojen suoalueiden ja Tammi-nimisen lammen kautta Pihlaiseen. Suoalueista helppokulkuinen, metsää kasvava, Löttöinsuo sijoittuu osittain pohjavesialueen itä- ja eteläosiin. Lisäksi Housukosken lähellä sijaitsee pieni soistuma. Pohjavesialueella ei ole Natura-kohteita eikä muita luonnonsuojelualueita. 1.3. Vedenotto ja vedenkäsittely Vedenottamon kulutusalue ja ottolupa Kurkimäen pohjavesialueella sijaitsee Kurkimäen taajaman varavedenottamo. Ottamo on toiminut alueen päävedenottamona vuosina 1988 2013. Nykyisin Kurkimäen taajamaan johdetaan vesi keskeisellä kaupunkialueella sijaitsevalta Itkonniemen vesilaitokselta Puutossalmen vesihuolto-osuuskunnan ja Etelä-Kuopion vesiosuuskunnan vesijohtoverkostojen kautta. Kurkimäkeen tullaan rakentamaan vuoteen 2020 mennessä myös toinen vesijohtoyhteys. Uusi vesijohto rakennetaan samassa yhteydessä kuin siirtoviemäri, jossa alueen jätevedet johdetaan puhdistettavaksi Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle. Vedenottamon merkitys vähenee uuden vesijohtoyhteyden valmistuttua. Kurkimäen vedenottamolla ei ole vesilain (587/2011) 3:3 :n mukaista ottolupaa, sillä vuorokautinen ottomäärä ei ole missään vaiheessa ylittänyt vesilain mukaista lupakynnystä. Ottamolle ei ole myöskään ollut tarvetta hakea vesilain 4:11 :n mukaista suojaaluetta. Vedenotto ja vedenkäsittely Kurkimäen varavedenottamona toimii kaksi kallioporakaivoa, joiden yhteenlaskettu tuotto nykyisellä tekniikalla on noin 120 m 3 /vrk. Taajaman vedenkulutus on ottamon toiminta-aikana ollut vajaat 100 m 3 /vrk. Veden riittävyyden kanssa on ollut ajoittain ongelmia silloin, kun pohjaveden pinnankorkeus on ollut matala tai hetkellinen veden kulutus on kasvanut äkillisesti. Ottamon vesi on käsitelty biologisesti hidassuodatusprosessissa ja desinfioitu ultraviolettivalolla ennen kulutukseen johtamista. Hidassuodatusprosessia pidetään edelleen yllä pienellä virtaamalla. Vedenottokaivojen ja vedenkäsittelyrakennuksen sijainti on osoitettu kartalla suunnitelman liitteessä 5.
23.6.2015 5 (14) 1.4. Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tarkkailu Kurkimäen pohjavesialueella ei ole pohjaveden havaintoputkia. Pohjaveden laatutietoja alueelta on vedenottamon raakavesikaivoista. Vedenottamon raakaveden laatua on tarkkailtu ottamon toiminta-aikana terveydensuojeluviranomaisen kanssa yhteistyössä laaditun valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Ottamon raakavedestä on määritetty kerran viikossa lämpötila, koliformiset bakteerit ja E.coli. Kerran kuukaudessa on määritetty COD Mn-O 2, rauta- ja mangaanipitoisuus, sameus, väri, ph, sähkönjohtavuus, happi- ja ammoniumpitoisuus sekä enterokokit. Neljä kertaa vuodessa on määritetty pesäkkeiden lukumäärä ja alkaliteetti ja kerran vuodessa hiilidioksidipitoisuus. Raakaveden laadun käyttötarkkailua on tehty valvontatutkimusohjelman mukaisesti myös sen jälkeen, kun Kurkimäen taajamaan on johdettu vesi keskeiseltä kaupunkialueelta ja ottamo on jäänyt varaottamoksi. Ottamon veden käyttötarkkailua tullaan jatkamaan toistaiseksi, mutta näyteväliin tullaan todennäköisesti tekemään muutoksia. Taulukko 1. Kurkimäen vedenottamon raakaveden laatu valvontatutkimusohjelman mukaisen tarkkailun mukaan. Raakaveden osalta on esitetty pitoisuuksien minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo vuosina 2008 2012. Laitokselta lähtevän veden (taulukossa puhdistettu vesi) osalta tulokset on esitetty vuoden 2013 tulosten keskiarvoina. Parametri, yksikkö Näytteet, lkm Raakavesi, min. Raakavesi, max. Raakavesi, ka. Puhdistettu vesi ka. 2013 STMA 461/2000 vaatimus* / suositus Lämpötila 165 3,8 7,9 4,9 - - - ph 57 6,2 6,9 6,6 6,7 6,5 9,5 - VHA 341/2009 ympäristölaatunormi Sähkönjohtavuus, µs/cm 51 230 372 307 279 alle 2500 µs/cm - Väri, mg Pt/l 50 2 80 <16,9 <5 ei epätavallisia muutoksia Sameus, FTU 50 0,08 49 3,3 0,09 hyväksyttävissä, - ei epätavallisia muutoksia Rauta, µg/l 56 3625 23120 16000 10 200 - Mangaani, 57 79 536 412 17 50 - µg/l CODMn-O2, 44 1,4 4,4 3,4 <1 5 - mg/l Happi, mg/l 47 0,06 2,17 0,42 - - - Koliformiset bakteerit, pmy/100 ml E. coli, pmy/100 ml Alkaliteetti, mmol/l Kokonaiskovuus, mmol/l Kalsiumkovuus, mmol/l Pesäkkeiden lukumäärä, pmy/ml Enterokokit, pmy/100 ml Hiilidioksidi, mg/l Ammonium (NH4+), mg/l 174 0 29 0,61 0 0-173 0 0 0 0 0* - 4 0,71 0,95 0,87 0,37 - - 1 1,1 1,1 1,1 0,97 - - 1 0,61 0,61 0,61 - - - 2 0 0 0 0 ei epätavallisia muutoksia 61 0 0 0 0 0* - 4 50 60 53,8 - - - 45 0,006 0,047 0,029 <0,006 0,50 0,25 Nitriitti - - - - <0,02 0,15* - - -
23.6.2015 6 (14) (NO2), mg/l Nitraatti - - - - 0,10 50* 50 (NO3), mg/l Alumiini, µg/l - - - - 4 Sulfaatti, mg - - - - 89 250 150 SO4/l Kloridi, mg - - - - 3,3 250 25 Cl/l TOC, mg C/l - - - - 1,2 - - Natrium, mg Na/l - - - - 6,1 - - Vedenottamon raakavesi on keskikovaa ja lähes hapetonta. Vesi sisältää runsaasti rautaa sekä mangaania ja sameus sekä väriluku ovat korkeita. Veden hygieeninen laatu on pääosin hyvä, mutta koliformisia bakteereja on esiintynyt ajoittain. 1.5. Pohjavesialueen maankäyttö 1.5.1. Kaavatilanne ja kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset Maakuntakaava Kurkimäen pohjavesialueella on voimassa ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistama Kuopion seudun maakuntakaava. Pohjavesialue on osoitettu maakuntakaavassa alueen erityisominaisuutta osoittavalla merkinnällä tärkeä pohjavesialue, pv 663, ja vedenottamokohde. Pohjavesialueen itäreunalle on osoitettu seudullisesti tärkeä ulkoilureitti sekä Tiiholantien varteen (pohjavesialueen ulkopuolelle) sijoittuva vesijohto ja jätevesiviemäri. Kuva 1. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta.
23.6.2015 7 (14) Yleiskaavat Kurkimäen pohjavesialue sisältyy -Pellesmäki-Vehmasmäki osayleiskaavaan, jonka sisäministeriö on vahvistanut 24.7.1981. Ko. kaavaan ei kuitenkaan sisälly pohjavesialuetta koskevia määräyksiä, vaan ne on annettu Etelä-Kuopion yleiskaavassa, jonka ympäristöministeriö on hyväksynyt 29.11.1994. Pohjavesialue on osoitettu Etelä- Kuopion yleiskaavassa osa-alueena pv ja vedenottokaivot kohdemerkinnöin (ET/pv). Pohjavesialue on kokonaan maa- ja metsätalousaluetta (M). Pohjavesialuetta koskevat erityiset kaavamääräykset 237, 238 ja 116. Kaavamääräysten 237 ja 238 viittaukset lainsäädäntöön ovat vanhentuneet ja määräyksen 116 mukaiset metsänhoitoa koskevat asiat sisältyvät nykyisin myös ympäristönsuojelumääräyksiin. Kuva 2. Ote Etelä-Kuopion yleiskaavasta. Yleiskaavan pohjavesialuerajaus on yhtenevä valtion ympäristöhallinnon pohjavesialuerajauksen kanssa. Asemakaavat Osalla pohjavesialuetta (Laukaanjoen pohjoispuolella) on voimassa asemakaava nro 754, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 27.8.2012. Pohjavesialue on osoitettu asemakaavassa rajauksin ja kaava-alueelle sijoittuvan vedenottokaivon sekä hidassuodatuslaitoksen alueet on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueiksi (ET). Lisäksi pohjavesialueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialue (AO-25), asuin-, liike- ja urheilualueen korttelialue (ALU) ja puisto (VP-1).
23.6.2015 8 (14) Asemakaavan 754 pohjavesialuerajaus on yhtenevä valtion ympäristöhallinnon pohjavesialuerajauksen kanssa. Pohjavesialuetta sivuaa länsipuolella myös vanhempi asemakaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 17.6.2002. Ko. asemakaavaan on merkitty Laukaanjärven vedenhankinnan kannalta tärkeän vesistön valuma-alueen rajaus pohjavesialuemerkinnällä (pv). Kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset Kurkimäen pohjavesialuetta koskevat kaikilla Kuopion pohjavesialueilla voimassa olevat kunnallisten määräysten pohjavesialuemääräykset. Ko. määräysten sisällöstä on kerrottu tarkemmin suojelusuunnitelman yleisessä osassa kohdassa 6.2. 1.5.2. Nykyinen maankäyttö Kurkimäen pohjavesialueen päämaankäyttömuoto on metsätalous. Pinta-alasta lähes yhdeksän kymmenesosaa on metsätalouskäytössä. Noin kymmenesosa pinta-alasta on kulkutietä sekä vesilaitostoiminnan ja maatalouden käytössä. Pohjavesialueen maankäytön jakaantuminen toiminnoittain on esitetty kuvassa 3. 3 % 3 % 7 % Metsätalous, 13 ha Vesilaitostoiminta, 0,5 ha Maatalous, 0,5 ha Muut, 1 ha 87 % Kuva 3. Kurkimäen pohjavesialueen päämaankäyttömuodot. Kohdan muut pintaalaan sisältyy pohjavesialuerajauksen sisään jäävä kulkutie. Pääosa pohjavesialueesta on yksityisessä omistuksessa. Kuopion kaupungin omistuksessa pohjavesialueesta noin viisi hehtaaria.
23.6.2015 9 (14) 2. SUUNNITELMA-ALUEEN TOIMINNAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT RISKIT Tähän lukuun on koottu tiedot Kurkimäen pohjavesialueelle sijoittuvasta toiminnasta sekä arvioitu niiden aiheuttamia riskejä pohjaveden ja vedenoton kannalta. Toimintojen kartoitukset on tehty keväällä 2014. Toiminnat on esitetty kartalla suunnitelman liitteessä 6. 2.1 Asutus 2.1.1 Nykytilanne Kurkimäen pohjavesialueella ei sijaitse asuin- eikä lomarakennuksia. Alueella sijaitsee ainoastaan vedenottamon prosessirakennus, joka on liitetty taajaman jätevesiviemäriverkostoon. Prosessirakennuksessa on sähkölämmitys. Vuonna 2012 hyväksytyn asemakaavan mukaisen maankäytön toteutuessa pohjavesialueelle sijoittuu tulevaisuudessa viemäröityä asutusta. 2.1.2 Asutuksen riskien arviointi Kurkimäen pohjavesialueella ei ole nykyistä asutusta, joten siitä ei aiheudu riskiä pohjavedelle. Asemakaavan mukaisen maankäytön toteutuessa pohjavesialueelle tulee tulevaisuudessa asutusta. Kaavan mukaan toteutuvasta asutuksesta aiheutuva pohjaveden pilaantumisvaara on vähäinen. Pohjavesialueelle ei kuitenkaan tule rakentaa energiakaivoja tai muita maalämpöjärjestelmiä. Lisäksi asemakaava-alueen mahdollinen laajentaminen tulisi tehdä niin, että lisärakentaminen sijoitetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. 2.2 Maatalous 2.2.1 Nykytilanne Kurkimäen pohjavesialueella on peltoa yhteensä noin 0,5 hehtaaria. Viljelyksessä olevat pellot sijoittuvat alueen länsiosaan, jossa on peltoa vajaat 0,1 hehtaaria. Ko. peltoa viljelevän tilan päätuotantosuunta on muu kasvintuotanto. Lannoitteiden ja torjuntaaineiden käytöstä ei ole tietoa. Ko. peltolohko sijoittuu noin 250 metrin etäisyydelle Kurkimäen vedenottamon toisesta vedenottokaivosta. Pohjavesialueen itäosaan noin 100 metrin etäisyydelle ottamon toisesta vedenottokaivosta sijoittuva peltolohko ei ollut kartoitushetkellä viljelykäytössä (viljelijä passiivirekisterissä). Pohjavesialueelle ei sijoitu eläinsuojia.
23.6.2015 10 (14) 2.2.2 Maatalouden riskien arviointi Kurkimäen pohjavesialueen nykyisen maatalouden aiheuttama pohjaveden pilaantumisvaara on vähäinen. Viljelykäytössä olevaa peltopinta-alaa sijoittuu pohjavesialueelle vain vähän. Viljelyalueita ei kuitenkaan tule pohjavesialueella laajentaa. 2.3 Metsätalous 2.3.1 Nykytilanne Metsäkeskukselta saatujen tietojen mukaan Kurkimäen pohjavesialueella on metsää noin 13 hehtaaria. Metsäpinta-alasta noin kaksi hehtaaria on nuorta kasvatusmetsää, seitsemän hehtaaria varttunutta kasvatusmetsää ja loput aukeaa sekä taimikoita. Vuosille 2013 2023 alueella on mahdollista tehdä hakkuita noin kahdeksan hehtaarin alalla, josta harvennushakkuita noin kuuden hehtaarin, ensiharvennuksia hiukan yli hehtaarin ja avohakkuita vajaan hehtaarin alalla. 35 % 11 % Ensiharvennus Harvennushakkuu Avohakkuu Ei toimenpiteitä 8 % 46 % Kuva 4. Pohjavesialueella mahdolliset hakkuut vuosina 2013 2023.
23.6.2015 11 (14) 2.3.2 Metsätalouden riskien arviointi Kurkimäen pohjavesialueen metsätalouden aiheuttama pohjaveden pilaantumisvaara on vähäinen. Metsätalous on pohjavesialueen päämaankäyttömuoto. Alueen pinta-alasta lähes 90 % on metsätalouskäytössä. Alueen puusto on kartoitushetkellä pääasiassa kasvatusmetsää ja taimikoita. Vuoteen 2020 mennessä alueelle on suunniteltu pääasiassa harvennushakkuita ja ensiharvennuksia, joihin ei liity maaperän käsittelytarvetta. Mahdollisten myöhempien avohakkuiden ajoittaminen tasaisesti on kuitenkin tärkeää, jotta hakkuut eivät aiheuta muutoksia alueen pohjavedessä. Maaperän käsittelyä alueella tulee välttää tai käyttää menetelmiä, joilla mineraalimaata paljastetaan mahdollisimman vähän. Myös metsätyökoneiden käyttöön liittyy aina öljyvahingonvaara ja sitä kautta pohjaveden pilaantumisvaara. Mahdollisissa vuototilanteissa pohjaveden pilaantumisvaara on suuri. 2.4 Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä sähkönjakelumuuntajat 2.4.1 Nykytilanne Öljy- ja polttoainesäiliöt Kurkimäen pohjavesialueella ei sijaitse öljysäiliöitä. Sähkönjakelumuuntajat Pohjavesialueen sähkön jakelusta vastaa Savon Voima Oyj. Pohjavesialueella on yksi sähkönjakelumuuntaja, joka on puistomuuntaja. Taulukko 2. Pohjavesialueen jakelumuuntajat. Tunnus Rakenne Rak. Koko Öljyä Et. vedenottokaivoille vuosi (kva) (kg) (m) 12142 Puisto 2005 315 265 320 / 400 *-merkintä = muuntaja sisältää suojauksen 2.4.2 Öljy- ja polttoainesäiliöiden sekä sähkönjakelumuuntajien riskien arviointi Kurkimäen pohjavesialueella sijaitsevan sähkönjakelumuuntajan aiheuttama pohjaveden pilaantumisvaara on vähäinen. Pohjaveden suojaus on huomioitu puistomuuntajan rakenteissa. Rakenteelliset suojatoimenpiteet vähentävät muuntajista aiheutuvaa pohjaveden pilaantumisvaaraa, mutta
23.6.2015 12 (14) eivät poista sitä kokonaan. Tämän vuoksi myös muuntajien ja niiden suojarakenteiden säännöllinen tarkastus on tärkeää. 2.5 Liikenne 2.5.1 Nykytilanne Kurkimäen pohjavesialueella ei ole yleisiä teitä. Pohjavesialueelle sijoittuu vedenottokaivoille sekä pohjavesialueen ulkopuolisille metsäalueille johtava sorapäällysteinen tie. Tien varrelle ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia, joten tien käyttö on vähäistä ja liittyy pääasiassa vesilaitostoimintaan. Tien kunnossapidosta (aurauksesta) vastaa Kuopion Vesi. Tien kunnossapidossa ei käytetä suolaa. Pohjavesialueelle ei sijoitu moottorikelkkareittejä. 2.5.2 Liikenteen riskien arviointi Kurkimäen pohjavesialueella olevan kulkutien liikenteen ja kunnossapidon kulkutien aiheuttama pohjaveden pilaantumisvaara on vähäinen. Moottoriajoneuvoilla (esimerkiksi mönkijöillä, mopedeilla, tms.) liikkuminen sekä niiden käyttöön liittyvät mahdolliset onnettomuudet ko. kulkutiellä lisäävät pohjaveden pilaantumisvaaraa. 2.6 Maa-ainesten otto Kurkimäen pohjavesialueella ei ole voimassa olevia maa-ainesten ottoalueita. Alueelle ei myöskään sijoitu Kuopion soranottoalueiden tilaa ja kunnostustarvetta koskevan selvityksen (SOKKA) mukaan kunnostuksen tarpeessa olevia alueita. 2.7 Pilaantuneet maa-alueet Kurkimäen pohjavesialueella ei sijaitse ympäristöhallinnon ylläpitämän maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukaan pilaantuneita maa-alueita. 2.8 Muut toiminnat Kurkimäen pohjavesialueelle ei sijoitu muuta kuin edellä kerrottua toimintaa. 2.9 Tulvat Kurkimäen pohjavesialue ei sijaitse tulvariskialueella.
23.6.2015 13 (14) 3 SUUNNITELMA-ALUETTA KOSKEVAT TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TOIMINTASUOSITUKSET Seuraavaan taulukkoon on koottu Kurkimäen pohjavesialueen toimintoja koskevat toimintasuositukset. Taulukossa esitettyjen toimenpiteiden ja toimintasuositusten ohella Kurkimäen pohjavesialuetta koskevat Kuopion kaikille pohjavesialueille annetut yhteiset toimenpide-ehdotukset ja toimintasuositukset, jotka on esitetty suojelusuunnitelman yleisen osan kohdassa 7. Lisäksi pohjavesialuetta koskevat sitovat kunnalliset määräykset, joista on kerrottu yleisen osan kohdassa 6.2. Taulukko 3. Kurkimäen pohjavesialueen riskitoimintoja koskevat toimenpide-ehdotukset ja toimintasuositukset. Toiminta Toimenpide-ehdotus/toimintasuositus Vastuutaho Aikataulu Asutus Kurkimäen pohjavesialueelle ei tule rakentaa energiakaivoja eikä muita maalämpöjärjestelmiä. Maatalous Uusien peltoviljelyalueiden perustamista Kurkimäen pohjavesialueelle tulee välttää. Kiinteistöjen omistajat (toteutus) ja KYP / rakennusvalvonta (valvonta) Kiinteistöjen omistajat ja toiminnanharjoittajat Jatkuvaa Jatkuvaa
23.6.2015 14 (14) LÄHTEET Selvitykset ja suunnitelmat Kuopion kaupunki, 12.3.1990. Pohjavesialueet. Kuopion kaupunki (KV17.6.2013). Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020. Päätökset, tarkkailu- ja valvontaohjelmat Kuopion Vesi, 16.3.2012. Kuopion Veden toimittaman talousveden valvontatutkimusohjelma ja ohjelman mukaisen tarkkailun tulokset vuosina 2008 2012. Maankäyttösuunnitelmat Ympäristöministeriö, 3.7.2008. Kuopion seudun maakuntakaava. Sisäministeriö, 24.7.1981. -Pellesmäki-Vehmasmäki osayleiskaava. Kuopion kaupunginvaltuusto, 29.11.1994. Etelä-Kuopion yleiskaava. Kuopion kaupunginvaltuusto, 27.8.2012. Asemakaava nro 754. Tietojärjestelmät ja -aineistot Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI Paikkatietopalvelu TAAVI Geologian tutkimuskeskuksen maaperä- ja kallioperätutkimusaineistot