Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys



Samankaltaiset tiedostot
Vastuullinen toiminta ja kestävän kehityksen haasteet 2025

Kestävä globaali talous

Vastuullinen liiketoiminta

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Matkailun ympäristövaikutukset

Vastuullinen liiketoiminta Suomessa tänään, huomenna ja vuonna 2020

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Mitäs jos jätettä ei ole?

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kestävä rakentaminen - ilmastoteko

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT

Digitaalinen riskienhallinnan työkalu: Riskit haltuun helposti ja nopeasti. Riskienhallinta ja kestävä kehitys: Velvollisuudet eduksi

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

Lataa Vesi - Julian Caldecott. Lataa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta?

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

R U K A. ratkaisijana

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Lataa Sinä voit pelastaa maapallon - Rich Hough. Lataa

Kestävä kehitys autoalalla

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Uusiutuvaan energiatalouteen

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Energia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Hiilineutraali kiertotalous

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Soiden hiilivarastojen kehitys

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Energian tuotanto ja käyttö

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Opiskelijan kommenttipuheenvuoro. Marika Vainio Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Lahden ammattikorkeakoulu

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Transkriptio:

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1

Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen liiketoiminta, ympäristölaskenta, logistiikka ja toimitusketjut. 2008 - Crnet Oy toimitusjohtaja 2005-10 Ympäristöjohtamisen ja laskennan dosentti TKK /TuTa 2004 07 Professori ympäristö- ja laatujohtaminen, TKK/TuTa 2001 03 Johtava tutkimuspäällikkö, TKK 1998 00 Ympäristöjohtamisen asiantuntija, JTO 1990 98 Account Manager, ICL Data (Nokia Data) 1980 90 Tietotekniikan lehtori 4/21/2015 CRnet Crnet Oy/Tuula Pohjola 2

3E: Ekologia, Ekonomia ja Eettisyys Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran Yhdistyneiden kansakuntien Brundtlandin komissiossa 1987. Gro Harlem Brundtland totesi vuonna 1987: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävään kehitykseen kuuluvat talous, ihminen, ympäristö ja kulttuuri. Kyse on tasapainon ja toisiaan tukevien piirteiden löytämisestä näiden kesken. 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 3

Circular Economy /Kiertotalous Eco-efficiency /Ekotehokkuus Ecodesign / tuoteen elinkaaren aikaiset (ympäristö)vaikutukset Factor 10 /resurssitehokkuus, 10-kertainen materiaali- ja energiatehokkuus 3Rs (Reduce-Reuse-Recycle) /Vähennä käytä uudelleen - kierrätä Best Available Technologies BAT /Paras saatavilla oleva tekniikka Ympäristöllisiin ja sosiaalisiin (työ)olosuhteisiin Carbon Footprint /Hiilijalanjälki CO2e eli hiilidioksidiekvivalentti 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 4

1940 1982 1996 2005 Jo 1,5 asteen lämpötilan nousu voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä. Ilmastonmuutoksen arvioidaan: sulattavan jäätiköitä ja aiheuttavan vesipulaa nostavan merenpintaa hukuttaen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja lisäävän ja voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä laajentavan trooppisten tautien kuten malarian levinneisyyttä heikentävän satoja monilla alueilla ja lisäävän nälkää hävittävän lajeja sukupuuttoon lisäävän ympäristöpakolaisten määrää Ilmastonmuutos aiheuttaa hirmumyrskyjä, tauteja ja nälkää Lähde: http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/tutkimus/ipccn_raportit/neljas_raportti/vaikutukset_ja_sopeutuminen.html 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 5

Miten resurssien väheneminen/rajoittaminen vaikuttaa toimintaamme? Miten yritys ja yksilö voi saada luotettavaa tietoa tuotteista ja palveluista ja niiden vaikutuksista ympäristöön, tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin, jne. 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 6

YK ennustaa miljardien ihmisten kärsivän veden puutteesta vuonna 2025. Guardian on listannut kuusi luonnonvaraa, jotka ovat nykykulutuksella jo kovalla koetuksella. 1. Vesi Maailman kaikesta vedestä makeaa vettä on vain 2,5 %. Lisäksi 70 % prosenttia tästä määrästä on jään tai pysyvän lumen muodossa. YK:n ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä 1,8 miljardia ihmistä elää pahassa veden puutteessa. 2. Öljy Vuoden 2010 lopussa tämän hetkiset öljyvarat olivat 188,8 miljoonaa tonnia, mikä nykykulutuksella riittää hieman yli 46 vuodeksi. Öljyhuipun ennustaminen jatkuu. 3. Maakaasu Olemassa olevien maakaasuvarojen kanssa on öljyn kanssa samantyyppinen riittävyysongelma. Maakaasua riittää vuoden 2010 lopun varoista laskien vajaan 59 vuoden ajaksi. 4. Fosfori Ilman fosforia kasvit eivät kasva. Maapallon 7 miljardia ihmistä tarvitsee ruokaa niin paljon, että ruoan tuotantoon on fosforivaroja luonnossa 50-100 vuodeksi, jollei lisää esiintymiä löydetä. 5. Hiili Fossiilisista polttoaineista hiiltä on vielä eniten jäljellä. Tällä hetkellä hiiltä riittää 188 vuodeksi koko maailman tarpeisiin. Kysyntä on kuitenkin kovassa kasvussa esimerkiksi Kiinassa ja kehittyvissä maissa. 6. Harvinaiset maametallit Harvinaiset maametallit ovat esimerkiksi magneettien ja tuuliturbiinien valmistuksessa välttämättömiä. Näiden 17 metallin varannoista ei ole tarkkaa tietoa; valtaosa tuotannosta tulee Kiinasta. 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 7

KeKe : ympäristöasiat 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 8

4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 9

4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 10

Uusiutumattomat luonnonvarat Uusiutumattomat luonnonvarat ovat maaperän aineksia, jotka ovat syntyneet satojen tai tuhansien miljoonien vuosien kuluessa (maaöljy, kivihiili, jne.). Ne joko loppuvat kokonaan maapallolta, kun varannot on käytetty loppuun tai sitten niiden uusiutumisaika on niin pitkä, että niistä puhutaan sen takia uusiutumattomina. Biodiversiteetti Biodiversiteetillä tarkoitetaan biologisen elämän monimuotoisuutta. Suomenkieliset ilmaisut biologinen monimuotoisuus tai luonnon monimuotoisuus tarkoittavat samaa asiaa. Yleisesti käytetyn määritelmän mukaan biodiversiteettiä voidaan tunnistaa kolmella eri organisaatiotasolla: geeneissä, lajeissa ja elinympäristöissä. 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 11

3E: Ekologia, Ekonomia ja Eettisyys Kiitos mielenkiinnosta. 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 12