Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

Samankaltaiset tiedostot
TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Tervetuloa seminaariin!

PKPK Työterveyslaitoksen puheenvuoro

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työikäisten terveydenhuolto osana SOTEa

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

Aktiivisen tuen avaimet

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Korvaava työ kemian aloilla

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Työhyvinvointi ja johtaminen

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa?

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Hyvinvointia työstä 2/1/15 0. Työterveyslaitos

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

sairasloma-automaatti?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Sosiaaliturvan selvittäminen

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Henkilöstön toimintaohje sairastumistilanteessa on liitteenä 4. (Henkilöstöpäällikkö Paula Alatalo, )

Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia?

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Mukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä. Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Back to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ. Iris Schiewek ja Taru Reinikainen

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Merkinnöistä merkitykseen. Sairauden työhön liittyvyyden arviointi työterveyshuollossa

Työikäinen terveydenhuollossa II - Työkyvyn arviointi

Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa. Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9.

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut

AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Polut hoitoon ja kuntoutukseen -projekti. Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle

työssä selviytymisen tukena Itellassa

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Työterveyshuollon tulevaisuus osana sotea

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä koulutus syksyllä 2008 Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu

Transkriptio:

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke 23.5.2019

TYÖKE Verkostoilla tehoa Soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen Rahoittajana ESR ja STM koordinoi. Päätoteuttaja: Työterveyslaitos. Osatoteuttajat: Helsingin yliopisto, Itä- Suomen yliopisto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Laurea ammattikorkeakoulu. Toteutus maakunnittain ja hanke-aika 1.4.2017-31.3.2020 (36 kk) Hankkeen päätavoitteet 1) rakentaa toiminnallinen integraatio työterveyshuollon ja muun sosiaali-ja terveydenhuollon sekä kuntoutustoimijoiden kanssa osana SOTE muutosta 2) kehittää työterveystoiminnan sisältöjä vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin ja terveydenhuollon muutokseen

TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2 miljoonaa työikäistä kuuluu työterveyshuollon piiriin. Heistä noin 90 %:lla työnantajan ottama työterveyshuoltosopimus kattaa myös sairaanhoidon ainakin jonkin tasoisena. Avoterveydenhuollon käynneistä kolmasosa tehdään työterveyshuollossa Isosta merkityksestään huolimatta työterveyshuollon rooli on suomalaisessa terveydenhuollossa ollut varsin irrallinen. Muu terveydenhuolto ei tunne työterveyshuollon sisältöä Työikäisen terveydenhuollossa monta toimijaa ja kokonaisuus pirstaloitunut Työterveyshuollolla on erityisosaamista erityisesti työkyvyn arvioinnissa, työkyvyn tukitoimissa ja oikea-aikaisen, tarvittaessa tuetun työhön paluun suunnittelemisessa.

Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työntekijän työpaikkaan. Työn muokkaamismahdollisuuksien ja tuetun työhön paluun suunnittelu. Jos yhteistyötä eri terveydenhuollon toimijoiden välillä pystyttäisiin nykyisestä tiivistämään ja potilaan hoitopolkuja sujuvoittamaan: Työkyvyn tukeen liittyvät asiat ohjautuisivat nykyistä varhaisemmin työterveyshuoltoon. Muut terveydenhuollon toimijat voisivat keskittyä sairauksien hoitoon eikä tarvitsi nykyisissä määrin ottaa kantaa työkykyyn. Potilaan työhön paluuta pitkien tai toistuvien sairauslomien jälkeen pystyttäisiin paremmin tukemaan, ja monissa tapauksissa myös aikaistamaan.

MILLOIN TYÖTERVEYSHUOLTOON Työntekijä voi hakeutua työterveyshuoltoon itse, terveydenhuollon ammattilaisen, muun henkilön tai työnantajan ohjaamana kun Työ vaikuttaa oireisiin Työ pahentaa sairautta Sairaus tai sen hoito vaikeuttaa työssä selviytymistä Sairauteen liittyy työkykyongelmia Sairaus edellyttää tarkempaa työkyvyn arviointia sekä työhön paluun suunnittelua ja tukemista 30-60-90 säännön kriteerit täyttyvät pitkittyneissä sairauslomissa Raskaana olevalla on työrajoitteita Työyhteisössä esiintyy psykososiaalisia haasteita Herää huoli työntekijän jaksamisesta Ehkäistään tuki- ja liikuntaelinvaivoja Epäillään haitallista terveyskäyttäytymistä esim. päihteiden käyttö Ehkäistään tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja/tai tarvitaan työergonomian tukea Työpaikalla epäillään sisäilmasta johtuvaa oireilua Herää epäily mahdollisesta ammattitaudista Työterveys ei hoida akuutteja päivystyksellisiä sairauksia ellei työterveyshuollon sopimuksessa ole niin sovittu. Omasta työterveyshuollosta voi tarkista tarkemmat sairaanhoidon hoitomahdollisuudet.

TYÖKYVYTTÖMYYS Työkyvyn lasku on erilaista eri henkilöillä saman sairauden tai leikkauksen jälkeen Kudostasolla paraneminen pääsääntöisesti samanlaista? Yksilölliset ominaisuudet, ikä Muut sairaudet esim. diabetes, reumasairaudet Lääkehoito Elintavat esim. tupakointi, alkoholin käyttö, liikunta Työn vaatimukset työntekijälle vaihtelevat suuresti työtehtävän mukaan Työn fyysinen kuormitus Työn henkinen kuormitus Sosiaaliset vaatimukset Sairaus tai leikkaus aiheuttaa eri pituisen työkyvyttömyyden eri henkilöille

BIO-PSYKO-SOSIAALISET TYÖKYVYN MALLIT

SAIRAUSLOMALTA TYÖHÖN Tilapäiset työjärjestelyt, työn kevennys, joka sovitaan yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa, tarvittaessa työterveysneuvottelussa Korvaava työ muissa työtehtävissä Vapaaehtoinen, pakollinen jos toimialalla tai yrityksessä on siitä sovittu Lääkärin arvio työkyvyn rajoitteista ja työnantaja päättää löytyykö ehdot täyttävää työtä Osasairauspäiväraha mahdollistaen osa-aikaisen työskentelyn omassa työssä. Välittömästi kokosairauspäivärahan omavastuuajan tai -kauden jälkeen, 12-120 arkipäivää Työaika on 40-60% omassa työssä ja työtehtävät sovittava yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa tarvittaessa työterveysneuvottelussa Edellyttää kokopäivätyötä tai osa-aikaisissa työsuhteissa yht. 35t/vko Työterveyslääkärin tai muun olosuhteet tuntevan lääkärin B-lausunto Työkokeilu omassa työssä: ammatillista kuntoutusta

CASE RAVINTOLAKOKKI Toimintakykyyn ja työkykyyn vaikuttavat henkilökohtaisen terveydentilan lisäksi monet muutkin tekijät mm. psykososiaaliset kuormitustekijät Hoidettavissa olevat sairaudet eivät aiheuta pysyvää työkyvyttömyyttä Erikoissairaanhoidossa toimintakyvyn arviointia suppeasti keskittyen syvällisesti omaan erikoisalaan ei työkyvyn arviointia Työterveyshuollon otettava aktiivinen ote ja vastuu työntekijän työkykyasioista yhdessä työntekijän kanssa Tilanteiden pitkittyminen ongelmallista kaikille

CASE TEKONIVELPOTILAS KESKI-SUOMI Tekonivelpotilaan hoitopolun optimointi projektissa merkittävä toiminnan tehostuminen leikkauspotilaan preoperatiivisen valmistelun keskittämisellä perusterveydenhuollossa sekä sairaalassa toiminnan kehittämisellä Kaikille työelämässä oleville kirjoitettu 3kk sairausloma eikä sovittua kontrollia omassa työterveyshuollossa 11/2018 alkaen ortopedilta 1kk sairausloma, jonka aikana työkyvyn ja kipulääkityksen arviointi omalla työterveyslääkärillä Potilas ohjeistetaan sairaalassa varaamaan heti leikkauspäivän saatuaan vastaanottoajan omalle työterveyslääkärille ennen sairausloman päättymistä Työterveyshuolto tarvitsee ortopedin ohjeet toimintakyvyn rajoitusten ym. suhteen työkyvyn arviointia varten Työkykyisenä työhön!

TEKONIVELPOTILAAN SAUMATON HOITOPOLKU WIN-WIN Potilas voittaa Sovitut työkyvyn arviointikäynnit ja kontrollit työterveyshuollossa Yksilöllinen työhön paluu ja tarvittavat tukitoimet käytössä Sairaala voittaa Voi keskittyä omaan ydintoimintaansa: Potilaan voinnin seuranta, kipulääkityksen kontrolli, ja työhön paluun järjestelyt sovittu työterveyshuoltoon 1kk sairausloma ei edellytä ortopedin B-lausuntoa Työterveyshuolto voittaa Tieto työterveyshuoltoon leikatuista potilaista, joiden työkyvyn arviointi ja työhön paluun järjestelyt voidaan hyvin aikatauluttaa ja sopia Työnantaja voittaa Osa työntekijöistä palaa työhön aiemmin kuin 3kk leikkauksesta Yhteiskunta voittaa: työntekijä työssä, verotulot, sairauspäivärahat

KIITOS