Kreml päätti, vai Tamminiemi?

Kreml päätti, vai Tamminiemi? Nordek-hankkeen kohtalo Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kuvastajana ~SANTERI-INSTITU UTT1 l-ielsingin yliopisto Suvi Helena Kansikas Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Yhteiskuntahistorian laitos Poliittisen historian pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2004

Su vi Helena Kansikas Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Yhteiskuntahistorian laitos Poliittisen historian pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2004 Abstrakti Kreml päätti, vai Tamminiemi? Nordek-hankkeen kohtalo Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kuvastajana Selvitän pro gradu -tutkimuksessani Suomen ja Neuvostoliiton vlilisten suhteiden tilaa ja toimintamuotoja kylmän sodan aikana. Tarkastelen tutkimuksessani vuosien 1968-1970 aikana neuvotellun pohjoismaisen laajennetun taloudellisen yhteistyön hankkeen, Nordekin vaiheita ja IOteutumismahdollisuuksia Suomen idänsuhteiden luomissa puitteissa. Tavoitteenani on selvittää Suomen ja Neuvostoliiton vlilisen vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteen ehtoja kylmän sodan luomassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kontekstissa. ordekissa mukana olivat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Maiden välillä oli suuria ristiriitoja,jotka venyttivät neuvotteluiden kestoa. Myös taloudellisten ja poliittisten tavoitteiden eroavaisuudet pohjoismaiden keskuudessa tuottivat alusta asti vaikeuksia Nordek-neuvotteluissa. Suomelle ja Ruotsille Nordek-hanke oli itseisarvo, Norja ja etenkin Tanska näkivät siinä mahdollisuuden parantaa omia neuvotteluasemia EEC:n neuvottelupöydässä. Nordek loi Suomelle taloudellisen ja integraatiopoliittisen mahdollisuuden. Länsi-Euroopan integraatio vaikeutti Suomen asemaa ennen kaikkea Siksi, että se uhkasi sulkea piiriinsä samanaikaisesti Suomen tärkeimmät vientimarkkinat ja pahimmat vientikilpailijat. Nordekin katsottiin olevan Suomen talouselämlille tarpeellinen kontakti Länsi-Euroopan talousintegraatioon. Neuvostoliitto suhtautui kielteisesti Nordek-hankkeeseen koko tutkimani ajanjakson ajan. Sen kielteinen kanta Nordek-hankkeen pohjautui kolmeen eri tekijään, jotka liittyivät kiinteästi toisiinsa. Nämä tekijät olivat ideologia, ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä talouspolitiikka. Ideologiset periaatteet korostuivat tutkimailani aikakaudeila kahdesta syystä. Ensimmäinen tekijä oli

11ekkoslovakian miehitys elokuussa 1968 ja sitä seurannut sosialistisen leirin Iwrissapitotoimenpiteeksi luotu oppi rajoitetusta suvereniteetista. Toinen neuvostoideologian kannalta merkittävä prosessi, joka tutkimallani ajanjaksolla oli käynnistymässä, oli liennytys. Neuvostoideologian erllitä perusajatuksia oli, että talous ja politiikka liittyivät kiinteästi toisiinsa. Talouspoliittisesti Neuvostoliittoa kiinnosti Nordek-hankkeessa eniten sen vaikutus maan Suomenkauppaan. Suomen ja Neuvostoliiton välistä kauppapolitiikkaa sanelivat Pariisin rauhansopimus ja YYA-sopimus. Niiden avulla Neuvostoliitolle taattiin pääsy osalliseksi kapitalistisen luoteisnaapurinsa markkinoista. Neuvostoliiton Suomen-politiikassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpiä kysymyksiä oli Suomen pitäminen osana maan turvallisuusvyöhykettä. Tämä vannistettiin maiden välille solmitun YY A-sopimuksen avulla. Tutkimustuloksenani on, että Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden toimivuuteen vaikuttivat sekä maiden väliset kahdenkeskiset kontaktit että maailmanpoliittinen tilanne. Nordek-hanke toi esiin ne liikkuma-alan rajat, joita Suomella Neuvostoliiton intressipiirissä oli. Nordek-hankkeen historia päättyi maaliskuussa 1970, kun Suomen hallitus päätti jättää valmiiksi neuvotellun sopimuksen allekirjoittamatta. Yhtenä syynä tälle oli se, ettei neuvostojohto ollut hyväksynyt Suomen jäsenyyttä Nordek-hankkeessa. Asiasanat: ulkopolitiikka - Suomi - Neuvostoliitto - 1968-1970 Nordek-hanke Neuvostoliitto - poliittinen päätöksenteko

Sisällysluettelo I Johdanto... 3 1.1 Tutkimuskohde ja tutkimuksen tavoitteet... 3 1.2 Käytetyt lähteet, aikaisempi tutkimus ja metodi... 6 1.3 Neuvostolehtien käyttö päätöksenteon tutkimisessa... 14 1.4 Historiallinen konteksti... 16 1.5 Suomettuminen... 19 2 Neuvostomielipiteen muodostuminen... 21 2.1 Neuvostoliitto ja talouspolitiikka... 21 2.2 Neuvostoliiton poliittinen päätöksenteko... 24 2.3 Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa... 29 2.4 "Brdnevin doktriinin" vaikutus Suomeen... 33 3 Nordek-suunnitelma käynnistyy... 36 3.1 Suomi innolla mukaan Nordekiin... 36 3.2 Epävarmuuden kevät Neuvostoliitossa... 37 3.3 Kurssinmuutos Neuvostoliitossa...42 3.4 Integraatiotilanne vuoden 1968 lopulla...47 4 "Rauhaton kevät Pohjois-Euroopassa"... 50 4.1 Suomalaiset arvioivat hankkeen mahdollisuuksia...50 4.2 Myrsky nousemassa tammikuussa...53 4.3 Neuvostoliitto valmistelee iskua... 59 4.4 Mihin lehdistöhyökkäys tähtäsi?... 60 5 Nordek "Vastoin neuvostoliittolais-suomalaisen ystävyyden ehtoja"?... 63 5.1 Suomalaiset vakuuttelevat neuvostojohtoa... 63 5.2 Epäluulo jää kytemään... 65

2 5.3 Kevään lopulla vaimentuvaa kritiikkiä..."... 67 6 Nordek-suunnitelman loppu... 70 6.1 Nordek-suunnitelma erätauolla... 70 6.2 [ntegraatiotilanne joulukuun alla..."... 71 6.3 Haagin kokous muuttaa integraatiokuvion... "...".73 6.4 Kekkonen vetämään hanketta..."... 76 7 Nordekin jälkiluku... 82 7.1 Suomen ratkaisun sisäpoliittiset taustat... "... "..."... 82 7.2 Neuvostoliitto sai haluamansa?... 87 8 Yhteenveto..."... ""..."... 91 8.1 Suomi jatkoi kielloista huolimatta..."... "... 91 8.2 NL:n perustelut kielteiselle kannalle Nordek-kysymyksessä...,,93 8.3 Maiden väliset hyvät suhteet?..."... 95 8.4 Miksi Nordek-hanke epäonnistui?..."..."... 100 Lähteet... 102

3 1 Johdanto 1.1 Tutkimuskohde ja tutkimuksen tavoitteet Selvitän pro gradu -tutkimuksessani Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden tilaa ja toimintamuotoja kylmän sodan aikana. Tarkastelen tutkimuksessani vuosien 1968-1970 aikana neuvotellun pohjoismaisen laajennetun taloudellisen yhteistyön hankkeen, Nordekin vaiheita ja toteutumismahdollisuuksia Suomen idänsuhteiden luomissa puitteissa. Tavoitteenani on selvittää Suomen ja Neuvostoliiton välisen vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteen ehtoja kylmän sodan luomassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kontekstissa. Pyrin kartoittamaan molempien maiden ulko-, turvallisuus- ja talouspoliittiset näkökohdat ja tavoitteet I 960-luvun lopulla sekä sen, millä keinoilla maat pyrkivät näitä saavuttamaan. Selvitän näiden näkökohtien toteutumista asettamalla ne Nordek-suunnitelman ajalliseen ja sisällölliseen yhteyteen. Tavoitteenani on konstruoida Neuvostoliiton suhtautuminen Nordek-hankkeeseen saatavilla olevan materiaalin avulla. Keskeinen rutkimustavoitteeni on selvittää, millä perusteilla neuvostojohto teki Nordek-kannanottonsa ja miten sen esittämä mielipide vaikutti Suomen toimintaan prosessissa. Tutkimuskysymykseni kannalta on oleellista selvittää se, millaista vuoropuhelua tästä Suomen havittelemasta integraatiohankkeesta maiden välillä käytiin. Pyrin tekemään analyysin siitä, millaisin perustein kummassakin maassa arvioitiin toisen käyttäytymistäja miten nämä arviot vaikuttivat maiden omaan politiikkaan. Lopullisena tutkimustuloksena on sen selvittäminen, mitä Nordek-hankkeen kohtalo todellisuudessa kertoo maiden välisistä suhteista. Nordekiksi kutsuttiin vuonna 1968 aloitettua suunnitelmaa pohjoismaisesta taloudellisesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena oli ratkaista Pohjolan Efta-maiden, Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ajankohtaiset talouspoliittiset ongelmat. Tanskan pääministeri Hilmar Baunsgaard teki 21.2.1968 Pohjoismaiden neuvoston istunnossa aloitteen, jonka tavoitteena oli aloittaa keskustelut pohjoismaiden taloudellisen yhteistyön laajentamiseksi. Idea ei ollut täysin uusi; jo 1940-luvulla oli nostettu esiin kysymys taloudellisen toiminnan kehit-

4 tämisestä. Viimeisin pyrkimys muodostaa pohjoismainen talousliitto oli päättynyt 1950- luvulla, Pohjoismaiden päästyä osalliseksi integraaliokehityksestä Eftan muodossa. 1 Vuonna 1968 aloitetulla hankkeella Pohjoismaat pyrkivät parantamaan taloutensa kehitysmahdollisuuksia tilanteessa, jossa EEC oli selvästi artilculoinut kielteisen asenteensa Efta-maiden pyrkimyksiin liittymisestä yhteisöön. Pohjoismailla oli erilaisia tavoitteita ja päämääriä, joita ne Nordekin avulla pyrkivät toteuttamaan. Tanska, jonka aloite hanke alkujaan oli, ilmoitti pitävänsä EEC-jäsenyyttä ensisijaisena tavoitteenaan. Samalla se ilmaisi tarkastelevansa Nordekia keinona parantaa neuvotteluasemaansa sitä tilannetta silmällä pitäen, että se pääsisi EEC:n neuvottelupöydän ääreen. 2 Pohjoismaista Suomen esittämä kanta Nordekiin oli kauimpana tanskalaisten näkemyksestä. Pääministeri Koiviston lausunnossa 22.4.1968 pääministerikokouksen yhteydessä on kiteytettynä Suomen tärkeimmät tavoitteet. Ensinnäkin Suomi näki kaikkien maiden etujen mukaisena sen, että ne voisivat osallistua Euroopassa käynnissä olleeseen integraalioprosessiin. Toiseksi Suomi halusi kiinnittää huomiota siihen, että pohjoismaisella yhteistyöllä oli huomattava itseisarvo. Lausunnossa tuotiin julki myös se, että keskeisimmissä taloudellisissa intresseissä pohjoismaiden edut erosivat osittain toisistaan.) Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan pääministereiden Kööpenhaminan kokouksessa antamassa tiedonannossa ilmaistiin vielä eräitä periaatteita, joiden mukaan yhteistyötä kehitettäisiin. Merkittävimpiä Suomen kannalta olivat ne kohdat, joissa todettiin, että yhteistyö sovitettiin maiden pyrkimyksiin kehittää kauppasuhteitaan kolmansien maiden kanssa. Lisäksi tiedonantoon kirjattiin, että yhteistyö ei koskenut neljän maan ulko- eikä turvallisuuspol i ti i kkaa. 1 Seppinen Jukka, Suomen EfLa-ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1997, 145-149; Seppinen Jukka, Mahdoltomasta mahdollinen: Suomen lie Euroopan Unioniin. Ajatus, Helsinki 2001, 508-517. 2 Suomi Juhani, TaiSIelu puolueeltomuudesta. Urho Kekkonen 1968-1972. Otava, Helsinki 1996, 104-110; KoivisIo Mauno, Liikkeen suunta. Kirjayhtymä, Helsinki 1997, 198-206. ) Pääminisleri Mauno KoivistOn lausunto Kööpenhaminan pääministerikokouksen johdosta 22. 4. 1968. Ulkopoliittisia lausuntoja ja asiakirjoja (ULA) t 968, Ulkoasiainministeriön julkaisuja, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1969,73-74.

5 Pääministerit sopivat myös siitä, että yhteistyö olisi muotoiltava siten, että se helpottaisi neljän maan osallistumista laajennettuun eurooppalaiseen markkina-alueeseen tai niiden yhteistyötä viimemainitun kanssa. 4 Nordek-hankkeen toteuttavaa sopimusta neuvoteltiin sekä virkamies- että ministeritasolla noin kahden vuoden ajan maaliskuusta 1968 maaliskuuhun 1970. Lukuisien neuvotteluiden ja kompromissien tuloksena Nordekin perustamissopimus oli valmis allekirjoitettavaksi maaliskuun 17. päivänä 1970. Suomen hallitus ilmoitti olevansa valmis allekirjoittamaan sopimuksen 24.3.1970. Vain päivää ennen allekirjoitushetkeä Suomen ulkopoliittinen johto - presidentti Urho Kekkonen, pääministeri Mauno Koivisto ja ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen - kokoontui Tamminiemeen keskustelemaan Nordekista. Syynä oli Neuvostoliiton suurlähettilään Andrei Kovalevin aiemmin samana päivänä ulkoasiainministerilie jättämä ilmoitus hallituksensa muuttumattoman kielteisestä kannasta Nordekhankkeeseen. Keskustelun tuloksena presidentti ja ministerit tekivät ratkaisun, jonka valtioneuvosto seuraavana päivänä ilmoitti. Sen mukaan istuva Koiviston hallitus ei allekirjoita sopimusta. Ilmoituksessa käytetty sanamuoto "[v]altioneuvosto katsoo, ettei sopimusta tule allekirjoittaa tässä vaiheessa"s, jätti ratkaisun avoimeksi. Käytännössä pohjoismaissa huomattiin, että aika oli ajanut Nordek-hankkeen ohi. Tutkimuksessani selvitän Nordek-hankkeen elinkaarta sen käynnistymisestä aina Suomen valtioneuvoston päätökseen sopimuksen allekirjoi ttamatta jättämisestä. Kysymykset, joihin tutkimuksessani Suomen osalta pyrin selvittämään vastaukset, ovat seuraavat: Mitä Nordek-hankkeessa tapahtui? Miten suomalaiset pyrkivät selvittämään hanketta neuvostojohdolle? Miten suomalaiset reagoivat Neuvostoliiton taholta tuleviin komrnentteihin? Miten suomalaiset arvioivat jäsen yysmahdollisuuksiaan? Mitkä suomalaisten mielestä olivat hanketta rajoittavat tekijät? Miten Suomen integraatiopolitiikka muotoutui ja miten Nordek-hanke sopi siihen? Millaisia eroja suomalaisten poliittisten toimijoiden näkemyksissä 'Kööpenhaminassa 22-23. 4.1968 pidetyn Pohjoismaiden pääminislerikokouksen tiedonanto. ULA 1968 66-73. 5 Tiedonanto valtioneuvoston istunnosta 24.3.1970. ULA 1970, Ulkoasiainministeriön julkaisuja, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1971,79.

101 teidensa eroista. Pääministeri Koivisto ajoi koko ajan pohjoismaista hanketta, joka voisi toimia vastavoimana Euroopan Talousyhteisölle. Presidentti Kekkonen tarkkaili tilannetta taka-alalla pyrkien vaikuttamaan mahdollisimman vähän tapahrumien kulkuun. Hänet vedettiin mukaan siinä vaiheessa, kun Koiviston mahdollisuudet hoitaa asia Neuvostoliiton kanssa loppuivat. Kekkosen päiväkirjamerkinnät paljastavat hänen ajaruksensa pyörineen jo toisella tasolla, EEC-ratkaisussa. Johtopäätöksenäni pidän sitä, että Kekkonen totesi nopeasti, etteivät Nordekin ruomat idänpoliittiset vaikeudet kompensoi siitä saatavia hyötyjä. Hän hannistui pääministerilleen tämän vedettyä hänet mukaan hyödyttömään prosessiin. Nordekin kohtaamien Pohjoismaiden intressiristiriitojen ja Neuvostoliiton vasrusruksen ohella lopullinen syy Nordekin kariurumiseen oli se, ettei presidentti Kekkonen onnisrunut saamaan hanketta läpi Neuvostoliiton suunnalla. Uskon, että loppurulos ei ollut Kekkoselle yhtä suuri pettymys kuin se oli pääministeri Koivistolle.

102 LÄHTEET ALKUPERÄISLÄHTEET JULKAISEMATTOMA T ALKUPERÄISLÄHTEET KansalIisarkisto (KA), Helsinki Ahti Karjalaisen kokoelma (AKK) 15 Ulkopolitiikka 16 Länsi-Euroopan integraatio 17 Idänkauppa 22 Yksityinen ja poliittinen aineisto Tasavallan Presidentin Arkistosäätiö, Hovila, Orimattila Urho Kekkosen arkisto (UKA) 1/51 Urho Kekkosen kirjeenvaihtoa 21 Politiikka Urho Kekkosen vuosikirjat 1968-1970 (UKK vsk.) Ulkoasiainministeriön arkisto (UMA), Helsinki 5 B Lähetystöjen yksityisluontoiset tiedotukset 5 C Raportit 12 K Suomen ulkopoiitiikkaja ulkopoliittinen asema yleensä 12 L Suomen suhteet muihin maihin 13 A Suomen puolueettomuus 58 H Nordek 94 C Ulkoasiainministeriön kommunikeat, lehdistö- ja uutiskatsaukset Kc 7 Erittäin salaiset asiakirjat JULKAISTUT ALKUPERÄlSLÄHTEET Kekkonen Urho, Kirjeitä myllystäni 21968-1975, (toim. Tyrkkö Maarit, Korhonen Keijo), Otava, Helsinki 1977.

J03 NKP ja Suomi. Keskuskomitean salaisia dokumentteja 1955-1968. Tshernous V.N. ja Rautkallio Hannu (toim.), Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinld 1992. Ulkopoliittisia lausuntoja ja asiakirjoja 1968-1970 (ULA), Ulkoasiainministeriön julkaisuja, Valtion painatuskeskus, Helsinld 1969-1971. Urho Kekkosen päiväldrjat 2 (UKK pvk. 2) 1963-1968, Suomi Juhani (Ioim.), Otava, Helsinld 2002. Urho Kekkosen päiväldrjal 3 (UKK pvk. 3) 1969-1974, Suomi Juhani (Ioim.), Otava, Helsinld 2003. SANOMALEHDET Izvestija 1968-1970. Pravda 1968-1970. MUUT LÄHTEET ARKJSTOLÄHTEET Kansallisarldslo (KA), Helsinld Ahli Karjalaisen kokoelma (AKK) 15 Ulkopolitiikka 16 Länsi-Euroopan integraatio 17 Idänkauppa 22 Yksityinen ja poliittinen aineisto Tasavallan Presidentin Arldstosäätiö, Hovila, Orimattila Urho Kekkosen arldsto (UKA) 1 Urho Kekkosen ldrjeenvaihtoa (UKK ldrjv.) 21 Politiikka Urho Kekkosen vuosildrjat 1968-1970 (UKK vsk.) Ulkoasiainministeriön arldsto (UMA), Helsinld

104 5 B Lähetystöjen yksityisluontoiset tiedotukset 5 C Raportit 12 K Suomen ulkopolitiikka ja ulkopoliininen asema yleensä 12 L Suomen suhteet muihin maihin 13 A Suomen puolueenomuus 58 H Nordek 94 B Lehtikirjoitukset, lehdistökatsaukset 94 C Ulkoasiainministeriön kommunikeat, lehdistö- ja uutiskatsaukset Kc 7 Erittäin salaiset asiakirjat TUTKIMUS KIRJALLlS UUS Adomeit Hannes, Sovi et Decision-Making and Western Europe, in Sovi et Strategy Toward Western Europe, (eds. Moreton Edvina, Segal Gerard), George Allen & Unwin, London 1984, 39-84. Adomeit Hannes, Soviet Risk-Taking and Crisis Behavior. A theoretical and empirical analysis. George Allen & Unwin, London 1982. Allison, Roy, Finland's Relations with the Soviet Union 1944-84, The Macmillan Press 1985. Androsova Tatjana, Kauppapolitiikka Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa vuoden 1944 jälkeen, Haik 2/2002,152-158. Antola Esko, Tuusvuori Ossi, Länsi-Euroopan integraatio ja Suomi. Ulkopoliittinen instituutti, Kirjapaino Grafia Oy, Turku 1983. Ginsburgs George, Rubinstein Alvin Z., Finlandization: Soviet Strategy or Geopolitical Footnote?, in Soviet Foreign Policy Toward Westem Europe. (eds. Ginsburgs George, Rubinstein Alvin Z.), Praeger Publishers, New York 1978. Hakovirta Harto, Puolueettomuus ja integraatiopolitiikka. Tutkimus puolueettoman valtion adaptaatiosta alueelliseen integraatioon teorian, vertailujen ja Suomen poikkeavan tapauksen valossa. Acta Universitatis Tamperensis ser. A voi 78, Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 1976. Hazard John N., (5th ed.) The Soviet System of Govemment. The University of Chicago Press, Chicago 1980. Hentilä Seppo, Suomi, Saksan-kysymys ja Berliinin kriisit. Historiallinen aikakauskirja (Haik) 2/2002, 119-131.

105 Hentilä Seppo, Divided Gerrnany as a challenge to Finland's policy of neutrality, 1955-1973. in XOJlO,nHaJI sohha Ii nojlhtiika proph,nkii:,niickycciiohhhje np06jlemhl. OrSeTCTSeHHhle pe,naktoph 11.11. Eroposa; A.O. ljy6aphhh, POCCHllcKaJI AKlI,neMHH HaYK, I1HCTHTyr Bce06meH I1CTOPIiH, MocKsa (Cold War and the Policy of Detente: Problems and Discussions. Chief editors 1. 1. Yegorova; A. O. Chybaryan, Russian Academy of Sciences, Institute of Universal History. Moscow), 187-208,2003; (Cold War 2003). Hentilä Seppo, Kaksi Saksaa ja Suomi. Saksan-kysymys Suomen puolueettomuuspolitiikan haasteena. SKS, Helsinki 2003. Historiallinen aikakauskirja (Haik) 212002, Vammalan kirjapaino, Vammala 2002. KJeppe Per, EFf A - NORDEK - EEC. Analys av de nordiska ländemas integrationsproblem. Studieförbundet Näringsliv och Samhälle. Stockholm 1970. Kyröläinen Hannu, Talous ja politiikka eri järjestelmän omaavien valtioiden suhteissa: Suomi ja Neuvostoliitto 1944-1979. Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos, tutkimuksia: 62, Tampere 198\. Kähönen Aappo, "Veteen piirretty viiva". Neuvostoliiton ja Suomen suhteet esimerkkinä kylmästä sodasta. Haik 212002, Vammalan kirjapaino, Vammala 2002, 159-166. Kyrillisten kirjainten translitterointi. Slaavilaiset kielet. Suomen standardisoimisliitto, 2. painos, Helsinki 1998. Lehtinen Lasse, Aatostajaloaja alhaista mieltä. Urho Kekkosen ja SDP:n suhteet 1944-1981. WSOY, Helsinki 2002. Marttila Risto, Nordek-suunnitelma poliittisena ongelmana. Yleisen valtio-opin pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 1973. Nevakivi Jukka, Miten Kekkonen pääsi valtaan ja Suomi suomettui. Otava, Helsinki 1996. Paamola Veikko, Suomen valtalehdistön suhtautuminen Nordek-suunnitelmaan. Poliittisen historian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 1973. Paloheimo Marja Riitta, Atomivoimaa - idästä vai lännestä?: Suomen ensimmäisen ydinvoimalan hankinta poliittisena kysymyksenä 1965-1969. Pol iittisen historian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Helsinki 2000. Pietiläinen Jukka, Leninismistä liberalismiin. Lehdistöteoreettisten käsitysten muuttuminen Neuvostoliitossa ja Venäjällä 1988-1994. Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos, Julkaisuja B 39, Tampere 1994. Pursiainen Christer, Beyond Sovietology. International Relations Theory and the Study of SovietlRussian Foreign and Security Policy. Finnish Institute of Intemational Affairs, Hakapaino, Helsinki 1998.

106 Rentola Kimmo, Suomi liu'ussa: Neuvostoliiton Suomen-politiikan kiristyminen 1968-1970. Historiallinen aikakauskirja 212002, 2002,137-152. Rentola Kimmo, Early Detente Soviet Anxieties: The Case of Finland, 1969-71. in Cold War 2003,209-237. Roxburgh Angus, Pravda. Inside the Soviet News Machine. Victor Gollancz Ltd, London 1987. Salminen Esko, Vaikeneva valtiomahti? NeuvostoliittoNenäjä Suomen lehdistössä 1968-1991. Edita, Helsinki 1996. Seppinen Jukka, Suomen Efta-ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1997. Seppinen Jukka, Mahdotlomasta mahdollinen: Suomen tie Euroopan Unioniin. Helsinki, Ajarus 200 l. Soviet Foreign Policy Toward Westem Europe. (eds. Ginsburgs George, Rubinstein Alvin Z.), Praeger Publishers, New York 1978. Soviet Strategy Toward Westem Europe, (eds. Moreton Edvina, Segal Gerard), George Allen & Unwin, London 1984. Suomi Juhani, Taistelu puolueettomuudesta. Urho Kekkonen 1968-1972. Otava, Helsinki 1996. Väyrynen Raimo, Conflicts in Finnish-Soviet Relations: Three Comparative Case Srudies. Acta Universitatis Tamperensis ser. A vo147, Tampere 1972. Zubok Vladislav, The Brezhnev Factor and Detente, 1968-1972, in Co1d War 2003, 284-316. XOJlO,1l,HaJI BotiHa II nojli1t11ka p33pll,1l,kh:,1l,i1ckyccllohhble np06j1embl. OrSeTCTBeHHble pe,1l,aktop" vu1. Eroposa; A.O. ljy6apbllh, POCCHHCKaJI AKa,ll,eMHlI HaYK, HHCTl1TyT Bceo6U,\eti HCTOP"", MocKBa (Cold War and the Policy of Detente: Problems and Discussions. Chief editors I. 1. Yegorova; A. O. Chybaryan, Russian Academy of Sciences. Instirute ofuniversal History, Moscow), 2003; (Cold War 2003). MUU KIRJALLISUUS Bartenev T., Komissarov 1., Kolmekymmentä vuotta hyvää naapuruutta. Otava, HeIalDkl 1976. Derjabin Juri, Omalla nimellä. Reunamerkintöjä Juri Komissarovin ki~joiiiid,jac" elämään. Otava, Helsinki 1997.

107 Fjodorov Vladimir, NKP:n Suomen osastolla 1954-1989. Otava, Helsinki 2001. Koivisto Mauno, Väärää politiikkaa. Kirjayhtymä, Helsinki 1978. Koivisto Mauno, Liikkeen suunta. Kirjayhtymä, Helsinki 1997. Komissarov Juri, Linja. Otava, Helsinki 1985. HAASTATfELUT Venäjän entinen suurlähettiläs Jurij Derjabin, Orimattila 11.12.2003. (äänite tekijän hallussa) Suomen entinen presidentri Mauno Koivisto, Helsinki 17.2.2004. (äänite tekijän hallussa) WWW-LÄHTEET Intemational Institute of Social History, Archives in Russia. <http://www.iisg.nll-abb/index.html> 21.3.2004. POCClotHCKHH rocyllapctbehh~ih apxhb HOBeHweH HCTOPHH, XapaKTepl1CTHKa 4>oHIIOB (Venäjän valtion uuden historian arkisto, Arkistokuvaus), <http://www.rusarchives.rulfederallrgani/ch aracter.shtm 1> 21.3.2004.