Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v. 217 1 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 56. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolet ovat tarkkailleet rajavesistöjen jätevesien kuormituksia ja suorittaneet toimenpiteitä rajavesistöjen veden laadun suojelemiseksi likaantumiselta. Suomen alue Vuonna 217 metsäteollisuuden tuotanto on noussut 21-luvun aiempiin vuosiin verrattuna Vuoksen-Saimaan alueella (kuva 1). Sellua tuotettiin nyt 2,42 milj. tonnia vuodessa (v. 199 216 1,25 2,27 milj. tonnia vuodessa). Paperia ja kartonkia tuotettiin 1,39 milj. tonnia vuodessa (v. 199 216 1,7 1,74 milj. tonnia vuodessa). Hiitolanjoen vesistöalueella kartongin tuotanto oli noussut,279 milj. tonniin vuodessa (v. 199 216,14,27 milj. tonnia). Rajavesistöihin kohdistunut jätevesikuorma käy ilmi oheisesta taulukosta ja kuvista 1 7. Jätevesien määrä BOD 7 Kiintoaine Typpi Fosfori Vuoksi-Saimaa m 3 /d t/d t/d 199-1994 563 4 39,3 22,3 2237 238 1995-1999 613 11 13,2 1866 124 2-24 6 2 11 11 1847 12 25-29 554 64 7,7 7,2 1613 7 21-214 577 84 6,8 1,2 1627 74 215 6 24 7,1 9,7 1649 67 216 657 93 7, 9,8 1597 67 217 56 542 7,1 7,8 1643 71 Hiitolanjoki m 3 /d 199-1994 15 88 54 56 85 11,3 1995-1999 13 92 25 243 71 7 2-24 13 6 125 153 63 5 25-29 12 1 74 115 6 4,7 21-214 12 92 63 97 59 4,1 215 15 3 69 136 58 4,8 216 16 32 61 126 61 4,1 217 13 5 55 131 5 3,4 Rakkolanjoki m 3 /d 199-1994 18 9 14 273 295 6,2 1995-1999 19 5 14 227 321 7,4 2-24 15 5 116 255 313 6,9 25-29 19 762 141 257 377 7,9 21-214 17 39 28 321 463 8,2 215 15 822 166 323 472 1 216 2 317 119 277 53 8,5 217 17 27 12 29 55 8,9 Urpalanjoki m 3 /d 199-1994 86 23,6 22,9 29,1 1,9 1995-1999 773 14,8 14,4 27,7,8 2-24 77 9,6 7,1 28,9 1,1 25-29 73 1,1 8,6 29,6,5 21-214 749 1, 1,5 32,2,5
215 497 7,5 6,6 38,,4 216 671 6,5 9, 33,,5 217 667 7,2 11 33,,4 Vuoksi-Saimaa Imatran kaupungin keskuspuhdistamo ja sekä Ovako Oy Ab:n Imatran terästehtaan puhdistamo ovat toimineet lupaehtojen mukaisesti ilman merkittäviä ohituksia tai poikkeustilanteita. Joutsenon Oravaharjun puhdistamon puhdistustulos ei kaikilta osin täyttänyt lupaehtoja vuoden 217 kolmannella vuosineljänneksellä. Syynä olivat runsaat sateet ja niistä johtuva vuotovesien suurempi määrä. Stora Enso Oyj Imatran massa-, paperi- ja kartonkitehtaiden tuotanto on noussut vuosina 212 217. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut lupamääräykset 29.5.217. Jätevesipäästöt vuositasolla pysyivät lähellä edellisten vuosien tasoa. Lupaehtojen ylityksiä ei vuonna 217 ollut. Nykyiset vuonna 217 tarkistetut luparajat (kuukauden keskiarvo (vuosikeskiarvo)) sekä vuosien 216 ja 217 kuormitukset olivat seuraavat: Stora Enso, Imatran tehtaat Luparajat Kuormitus v. Kuormitus v. vanhat uudet 216 217 BOD 7 t O 2 /d 12 (9) - 5,7 5,6 CODCr t O 2 /d 1 (8) 1 (7) 51 56 Fosfori 1 (5) 1 (5) 36 37 Typpi 13 (8) 13 (8) 535 58 AOX 1 (7) 75 (6) 21 23 Kiintoaine 12 (8) 73 5,1 Jätevesimäärä m 3 /d - - 26244 246 Lisäksi COD Cr tavoitearvo: 24 kg O 2 /d (vuorokausiarvo) Metsä Fibre Oy:n Joutsenon tehtaiden tuotanto on noussut. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut lupamääräykset 3.11.217. Luparajoja on jonkin verran tiukennettu (kok.p). Jätevedenpuhdistamolla ei ollut lupaehtojen ylityksiä vuonna 217. Nykyiset luparajat (kuukauden keskiarvo (vuosikeskiarvo)) sekä vuosien 216 ja 217 kuormitukset olivat seuraavat: Metsä-Fibre Oy:n Joutsenon Luparajat Kuormitus v. Kuormitus v. tehdas vanhat uudet 216 217 BOD 7 t O 2 /d 3,5 (2,5) -,44,395 COD Cr t O 2 /d 42,5 (32,4) 42,5 (32,4) 19,9 2,6 Fosfori 45(3) 4 (35) 15 16 Typpi 55 (45) tavoite 55 (45) 32 32 AOX 45 (4) 45 (4) 35 28 Kiintoaine - - 83 17 Jätevesimäärä m 3 /d 762 721 Lisäksi COD Cr tavoitearvo (häiriötilanteiden havaitsemisindikaattori): 1 tonnia O 2 /d (vuorokausiarvo) UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden puhdistamo toimi hyvin. Uusi lupa vielä oikeusprosessissa. Lupaehtojen ylityksiä ei tapahtunut 217. Nykyiset luparajat (kuukauden keskiarvo (vuosikeskiarvo)) sekä vuosien 216 ja 217 kuormitukset olivat seuraavat: UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehdas Luparajat Kuormitus v. 216 2 Kuormitus v. 217 BOD 7 t O 2 /d 6, (5,),83 1,53 COD Cr t O 2 /d 55 (45) 31,5 35,8 Fosfori 6 (3) 1 13 Typpi 6 (5) 354 34
AOX 5 (4) 29 281 Kiintoaine - 147 1616 Jätevesimäärä m3/d 21879 234934 Lisäksi COD Cr tavoitearvo: 12 t O 2 /d (vuorokausiarvo) Hiitolanjoki Metsä Board Oyj:n Simpeleen tehtaalla jätevedenkäsittelyssä ei ollut luparajaylityksiä eikä häiriöpäästöjä vuonna 217. Nykyiset luparajat (kuukauden keskiarvo (vuosikeskiarvo)) sekä vuosien 216 ja 217 kuormitukset olivat seuraavat: Metsä Board Oyj:n Simpeleen tehdas Luparajat Kuormitus v. 216 Kuormitus v. 217 BOD 7 kg O 2 /d 2 (15) 58 52 CODCr kg O 2 /d 2 (15) 147 964 Fosfori 6 (5) 4, 3,3 Typpi 6 (45) 33 25 Kiintoaine - 122 128 Jätevesimäärä m 3 /d 15 432 12 745 Simpeleen yhdyskuntapuhdistamolla puhdistustulos täytti ympäristöluvan vaatimukset vuonna 217. Urpalanjoki Luumäen kunnan Taavetin puhdistamon puhdistamo on saanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta uuden luvan 21.2.217. Tiukennetut lupaehdot astuvat voimaan vuoden 22 alusta. Puhdistamon puhdistustulos ei kaikilta osin täyttänyt lupaehtoja vuoden 217 ensimmäisellä puolivuotisjaksolla. Nykyiset luparajat ja vuosien 216 ja 217 kuormitukset Kirkkojokeen ja sitä kautta Urpalanjokeen olivat seuraavat: Luumäen kunnan Taavetin puhdistamo Luparajat * Kuormitus v. 216 Kuormitus v. 217 mg/l BOD 7 ATU <15 6,5 7,2 COD Cr <125 46 5 Fosfori <1,47,37 Typpi - 33 33 Kiintoaine <35 9, 11, Jätevesimäärä m 3 /d 671 667 * puolivuosikeskiarvoina ohitukset ja häiriöt mukaan lukien Urpalanjokeen kohdistuu huomattava maatalouden aiheuttama kuormitus. Kokonaisfosforin kuorma vesistöön on keskimäärin 8,3 tonnia, josta maatalouden osuus on 5 %, luonnonhuuhtouman 26 %, pistekuormituksen 6 % ja haja-asutuksen 9 %. Vastaavat luvut kokonaistypelle ovat 175 t/a, 43 %, 36 %, 6 % ja 3 %. Hajakuormitusta pyritään vähentämään mahdollisuuksien mukaan. Rakkolanjoki Lappeenrannan Lämpövoima Oy on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastoon joulukuussa 214 ympäristölupahakemuksen uudesta jätevedenpuhdistamosta. Purkuvesistöksi hakemuksessa esitettiin edelleen Rakkolanjokea. Aluehallintovirasto antoi lupapäätöksen 29.6.216. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Hakemus jätevesien johtamiseksi Vuokseen on vedetty pois käsittelystä. 3
Toikansuon jätevedenpuhdistamon puhdistustulos ei kaikilta osin täyttänyt lupaehtoja vuoden 217 ensimmäisellä, toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Nykyiset luparajat sekä vuosien 216 ja 217 kuormitukset olivat seuraavat: Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Toikansuon Luparajat * Kuormitus v. 216 Kuormitus v. 217 jätevedenpuhdistamo mg/l BOD 7 ATU <1 11 12 COD Cr <7 78 79 Fosfori <,5 8,5 8,9 Typpi - 53 55 Kiintoaine <15 26 29 Jätevesimäärä m 3 /d 16163 17157 * neljännesvuosikeskiarvoina ohitukset ja häiriöt mukaan lukien Nordkalk Oyj Abb:n tehtaalla ei ollut lupaehtojen ylityksiä. Kuormitus on pienentynyt edellisvuodesta. Nykyiset luparajat sekä vuosien 216 ja 217 kuormitukset olivat seuraavat: Nordkalk Oyj Abb, Lappeenrannan kaivos Luparajat Kuormitus v. 216 Kuormitus v. 217 ja tehtaat BOD 7 ATU <2 8,6,2 Kiintoaines <1 16,5,3 Jätevesimäärä m 3 /d 4154 19 Rakkolanjokeen kohdistuu huomattava maatalouden aiheuttama kuormitus. Kokonaisfosforin kuorma vesistöön Hounijoen vesistöalueen Rakkolanjoen haarassa on keskimäärin 5,7 t/a, josta maatalouden osuus on 35 %, luonnonhuuhtouman 14 %, pistekuormituksen 39 % ja haja-asutuksen 9 %. Vastaavat luvut kokonaistypelle ovat 181 t/a, 2 %, 13 %, 63 % ja 2 %. Hajakuormitusta pyritään vähentämään mahdollisuuksien mukaan. Venäjän alue Vuoksen vesistön tärkein vedenkäyttäjä on edelleen ZAO International Paper. Yrityksellä on kaikki vesiluvat: vesistön käyttösopimus, vesistön käyttöoikeutta koskeva päätös, vahvistetut päästönormit ja päästölupa. Vuonna 217 ZAO International Paperin sellu- ja paperitehtaan vuosittainen vedenkäyttö väheni 5 88 m 3 vuoteen 216 verrattuna. Tämä johtuu seuraavista suoritetuista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on ollut vähentää vedenottoa vesistöstä: - oman hapentuotannon lakkauttaminen ja siirtyminen tuontihapen käyttöön; - puun sulatuslinjan kiertoveden puhdistusjärjestelmän modernisointi. Biologisen puhdistamon järjestelmiä on säädetty, minkä ansiosta COD-päästöt ovat vähentyneet 487,8 tonnia vuodessa. Ympäristönsuojelutoimenpiteisiin käytettiin 131 12 1 ruplaa. Tästä summasta 49 694 1 ruplaa käytettiin laitekorjauksiin, 77 382 8 ruplaa puhdistamojen korjauksiin ja 3 935 2 ruplaa vesistöseurantaan. Taulukoissa on esitetty Venäjän puolen pistemäisten päästölähteiden kuormitusdynamiikka vv. 1999 217 (jätevesien määrä, kiintoaineet, BODkok, kokonaistyppi ja -fosfori, keskipitoisuus/d) rajavesistöissä, joiden vesien laatua tarkkaillaan osapuolten välisenä yhteistyönä. Näitä vesistöjä ovat Vuoksi (pohjoinen uoma mukaan lukien), Rakkolanjoki, Urpalanjoki ja Saimaan kanava. Hiitolanjoen Venäjän puoleisella valuma-alueella ei ole pistekuormittajia. 4
Vuoksen alueella käsiteltyjen jätevesien määrä on vähentynyt huomattavasti vuoteen 216 verrattuna. Vähenemistä on tapahtunut kaikkien ilmentäjien osalta. Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä Haitallisia aineita sisältävät jätevedet BOD t/d 5 Кiintoaines t/d Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Vuoksi 1999 195 172 1,699 2,16 511 114 2 24 181 3,726 4,36 521 213 21 213 187 1,649 2,97 447 158 22 216 191 1,562 1,56 462 176 Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä Haitallisia aineita sisältävät jätevedet BOD t/d Кiintoaines t/d Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Vuoksi 23 236 221 1,353 1,65 43 157 24 254 23 1,74 1,91 496 162 25 247 222 1,532 1,45 498 13 26 233 214 1,419 1,39 274 117 27 243 219 1,679 1,54 291 19 28 254 23 1,63 1,35 269 19 29 24 216 2,4 1,99 175 162 21 236 214 1,89 1,4 173 15 211 226 27 1,3 1,65 154 174 212 214 194 1,21,92 147 19 213 168 145 1,9,8 13 18 214 194 164 1,69,55 11 18 215 24 197 1,29,98 42 92 216 252 236 1,22,91 57,5 123 217 158 135,61,33 34,29 85 Rakkolanjoen alueella jätevesien määrä on noussut hieman vuosina 215 216. Vuonna 217 jätevesien määrä väheni ja saavutti vuosien 211 214 arvot. Samalla orgaanisen aineen ja kiintoaineen päästöt sekä kokonaistypen ja fosfaattien määrät ovat vähentyneet, mutta BODkokmäärä on kasvanut merkittävästi. Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä Haitallisia aineita sisältävät jätevedet BOD Кiintoaines Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Rakkolanjoki 1999 1,123 1,123 27,4 27,4 12,3 1,95 2 1,26 1,26 27,4 27,4 13,4,66 21 1,342 1,342 52,1 49,3 17,3 3,84 22 1,397 1,37 49,3 46,6 18,1 3,29 23 1,288 1,288 43,8 38,4 13,7 2,74 24 1,288 1,288 43,8 41,1 17,5 3,56 25 1,68 1,68 32,9 54,8 16,2 2,88 26 1,41 1,41 35,6 35,6 12,1 2,82 27,959,959 3,1 27,4 11, 2,55 28,795,795 21,9 21,9 8,5 1,75 29,85,85 21,9 21,9 9,2 2,19 21,69,69 1,4 33,1 2,6 3,5 211,22,22 22, 28,2 4,8 3,2 212,23,23 63, 24,8 4,7 1,8 213,21,21 45, 26, 4,8 1,9 214,214,214 22,76 23,1 3,15 1,9 215,6,6 7,5 37,1 1 1,9
216,64,64 7,1 41,5 6,3 2,2 217,22,22 25,1 27,5 4,6 1,4 Rakkolanjoen vesistössä suurimpia vedenkäyttäjiä ovat edelleen kunnalliset laitokset. Niiden osuus jätevesien kokonaismäärästä on 53 %. Kaikki jätevedet käsitellään puhdistamoilla. Saimaan kanavan alueella jätevesimäärät ovat hienoisesti vähentyneet. Kuormitus on kasvanut ainoastaan BODkok-määrän ja kokonaistypen osalta. OOO Vyborgskie granity, ZAO Gavrilovskoje karjeroupravlenie ja OOO Dorpromgranit -yritysten tekemät toimenpiteet ovat kohdistuneet vesiensuojeluvyöhykkeiden puhdistamiseen ja vesistöseurantaan. Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä Haitallisia aineita sisältävät jätevedet BOD Кiintoaines Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Saimaan kanava 1999 3,2 3,2 54,8 54,8 17, 2,38 2 4,3 4,3 82,2 82,2 17,,9 21 4,1 4,1 147,9 19,6 2, 3,1 22 5, 4,8 11,4 93,2 21,1 2,36 23 3,6 3,6 74, 68,5 18,4 1,92 24 2,2 2,2 95,9 49,3 15,1 2,33 25 3,1 3,1 54,8 52,1 11,8 2,33 26 2,8 2,8 6,3 54,8 1,4 2,38 27 3, 3, 117,8 15,7 17,3 2,68 28 2,5 2,5 38,4 54,8 12,1,88 29 2,37 2,37 13,8 71, 18,8 1,2 21 2,2 2,2 95,7 66, 17,5 1,12 211 1,67 1,67 81,6 43, 7,7 1,84 212 1,74 1,74 97,4 47, 7,3 4,8 213 1,73 1,73 97,5 47,4 7,3 4,2 214 1,73 1,73 97,5 47,4 7,3 4,2 215 1,6 1,6 96,3 43, - 2,15 216 4,9 2,22 29,1 93, 4,2,98 217 2,81 2,81 55,1 61,3 8,5 1,11 Urpalanjoen alueella jätevesien ja orgaanisen aineen (kokonaistyppi, BODkok ja kiintoaines) päästöt ovat vähentyneet vuoteen 216 verrattuna. Tärkeimmät vedenkäyttäjät ovat Lokakuun rautatiet ja Venäjän rajainfrastruktuuriviraston käyttö- ja huoltoyksikkö. Yrityksellä on kaikki vesistön käyttöön liittyvät luvat: maankäyttölupa, vesistön käyttölupaa koskeva päätös, vahvistetut päästönormit ja päästölupa. Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä Haitallisia aineita sisältävät jätevedet 6 BOD Кiintoaines Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Urpalanjoki 1999,274,274-2,7 2,1,3 2,329,329 2,7 13,7 2,2,5 21,31,31 5,5 24,7 3,3,16 22,31,31 5,5 24,7 3,3,27 23,329,329 5,5 8,2 3,3,33 24,329,329 5,5 8,2 6,8,49 25,329,329 5,5 8,2 8,9,99 26,219,219 5,5 8,2 4,1,38 27,247,247 5,5 11, 2,7,16
Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä Haitallisia aineita sisältävät jätevedet BOD Кiintoaines Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Urpalanjoki 28,247,247 5,5 5,5 4,4,74 29,219,219 2,7 8,2 6,3,4 21,22,22 2,6 7,5 5,8,36 211 Raporttia ei ole esitetty. 212,5,5 1,2 9, 1,,1 213,4,4 1,1 8,9 1,,1 214,12,12 3,23 2,59,66,41 215,12,12 7,5 1, 1,,5 216,12,12 3,3 2,8 3,1,14 217,25,25 1,1 2,3 1,2,26 Hiitolanjoen Venäjän puoleisella valuma-alueella ei ole yritysten jätevesipäästöjä. Yhteenveto Suomen puolella ei havaittu vuonna 217 teollisuuden jätevedenpuhdistamoilla lupaehtojen ylityksiä. Vuoksen-Saimaan alueella on tiukennettu metsäteollisuuslaitosten jätevesipäästölupien ehtoja kolmella laitoksella, joista yksi ei ole vielä lainvoimainen. Vuoksen-Saimaan aluetta kuormittavan Joutsenon Oravaharjun yhdyskuntajäteveden puhdistamon puhdistustulos ei kaikilta osin täyttänyt lupaehtoja vuoden 217 kolmannella vuosineljänneksellä. Syynä olivat runsaat sateet ja niistä johtuva vuotovesien suurempi määrä. Urpalanjokea kuormittavan Luumäen kunnan puhdistamon puhdistustulos jäi tavoitteesta ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Rakkolanjokea kuormittava Toikansuon puhdistamon tulos ei täyttänyt vaatimuksia ensimmäisellä, toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Rajavesiin kohdistuva kuormitus on pysynyt melko samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Vuoksen-Saimaan alueella on havaittavissa nousua COD-kuormassa tuotannon nousun myötä. Rakkolanjokea kuormittava Lappeenrannan kaupungin jätevedenpuhdistamon aiheuttama typpikuormitus on jatkanut nousuaan. Urpalanjokeen johdettujen jätevesien osuus jokeen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta on ravinteiden osalta vain 6 % ja maatalouden osuus noin puolet. Myös Rakkolanjokeen kohdistuu huomattava maatalouden aiheuttama kuormitus, mikä on typen osalta noin 2 % ja fosforin osalta noin 35 % kokonaiskuormituksesta. Haapajärven kunnostustyöt vuosina 211 213 ovat osaltaan tasanneet vedenlaatua rajalla. Molempien joen tilaa pyritään parantamaan myös maatalouteen kohdistuvilla ympäristötoimilla, ei pelkästään puhdistamojen luparajoilla ja puhdistustekniikkaa parantamalla. Venäjän puolella rajavesistöihin kohdistuva jätevesikuormitus väheni vuonna 217 kaikissa vesistökohteissa vuoteen 216 verrattuna. Jätevesien sisältämien haitallisten aineiden määrä on vähentynyt kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta kaikissa vesistöissä ja lisääntynyt kokonaistypen osalta Saimaan kanavassa, BOD-määrän osalta Rakkolanjoessa ja Saimaan kanavassa sekä kokonaisfosforin osalta Urpalanjoessa. Jelena Grinjova Komission Venäjän ryhmän vesien laadun tarkastaja Seppo Rekolainen Komission Suomen ryhmän vesien laadun tarkastaja 7
1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Liite: Osapuolten kaaviot vesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta Suomen osapuolen kaaviot 25 t/d 2 Vuoksen-Saimaan alue BOD7 t/d Kiintoaine t/d CODCr t/d Tuotanto 1 t/d Jätevesien määrä x1 m3/d 25 m 3 /d 2 15 15 1 1 5 5 Kuva 1. Vuoksen-Saimaan alueelle kohdistunut puhdistamojen aiheuttama BOD 7, COD Cr ja kiintoainekuormitus (t/d), jätevesikuormitus (m 3 /d) sekä paperin, kartongin ja sellun tuotanto (1 t/d) v. 1972 217. Suomen osapuolen ilmoitus. 4 4 P 3 Vuoksi-Saimaa P Vuoksi-Saimaa N N 3 2 2 1 1 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Kuva 2. Vuoksen-Saimaan alueelle kohdistunut puhdistamojen aiheuttama ravinnekuormitus () v. 199 217. Suomen osapuolen ilmoitus. 8
1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 35 35 BOD7 Hiitolanjoki Kiintoaine CODCr t/d m 3 /d 3 Tuotanto t/d 3 Jätevesien määrä x1 m3/d 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 Kuva 3. Hiitolanjokeen kohdistunut puhdistamojen aiheuttama BOD 7, COD Cr ja kiintoainekuormitus (t/d), jätevesikuormitus (m 3 /d) sekä paperin, kartongin ja sellun tuotanto (1 t/d) v. 1972 217. Suomen osapuolen ilmoitus. 2 P 16 Hiitolanjoki P Hiitolanjoki N 5 N 4 12 3 8 2 4 1 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Kuva 4. Hiitolanjokeen kohdistunut puhdistamojen aiheuttama ravinnekuormitus () v. 199 217. Suomen osapuolen ilmoitus. 9
1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 3 3 Rakkolanjoki BOD7 Kiintoaine m 3 /d Jätevesimäärä m3/d 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 Kuva 5. Rakkolanjokeen kohdistunut puhdistamojen aiheuttama BOD 7 - ja kiintoainekuormitus () v. 1972 217. Suomen osapuolen ilmoitus. 2 18 P Rakkolanjoki P Rakkolanjoki N N 65 6 16 55 5 14 45 12 4 1 35 3 8 25 6 2 4 15 1 2 5 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Kuva 6. Rakkolanjokeen kohdistunut puhdistamojen aiheuttama ravinnekuormitus () v. 199 217 Suomen osapuolen ilmoitus. 1
45 4 35 BOD7 ATU KIINTOAINE kok. N Kok. P Jätevesien määrä m3/d 1 m 3 /d 8 3 25 6 2 15 4 1 2 5 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Kuva 7. Urpalanjokeen kohdistunut asumajätevesikuormitus v. 199 217. Suomen osapuolen ilmoitus. Venäjän osapuolen kaaviot 6 5 Vuoksi Азот общий, кг/сут. Объем стоков, имеющих загрязняющие вещества, тыс.м3/сут. Фосфор общий, кг/сут. 4 3 2 1 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Kuva 8. Vuoksen vesistöalueelle kohdistuneen jätevesi-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormituksen muutokset 1999 217. Venäläisen osapuolen ilmoitus. 11
5 Vuoksi Взвешенные вещества, тонн/сут. БПК, тонн/сут 4 3 2 1 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Kuva 9. Vuoksen vesistöalueelle kohdistuneen kiintoainekuormituksen ja BOD-kuormituksen muutos 1999 217. Venäläisen osapuolen ilmoitus. Saimaan kanava Азот общий, кг/сут. 25 2 Объем стоков, имеющих загрязняющие вещества, тыс.м3/сут. Фосфор общий, кг/сут. (фосфаты) 15 1 5 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Kuva 1. Saimaan kanavan vesistöalueelle kohdistuneen jätevesi-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormituksen muutos 1999 217. Venäläisen osapuolen ilmoitus. 12
16 14 12 1 8 6 4 2 Saimaan kanava Взвешенные вещества, тонн/сут. БПК, тонн/сут 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Kuva 11. Saimaan kanavan vesistöalueelle kohdistuneen kiintoainekuormituksen ja BOD7 -kuormituksen muutos 1999 217. Venäläisen osapuolen ilmoitus. Rakkolanjoki Азот общий, кг/сут. 2 18 Объем стоков, имеющих загрязняющие вещества, тыс.м3/сут. Фосфор общий, кг/сут. (фосфаты) 16 14 12 1 8 6 4 2 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Kuva 12. Rakkolanjoen vesistöalueelle kohdistuneen jätevesi-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormituksen muutos 1999 217. Venäläisen osapuolen ilmoitus. 13
16 14 12 Rakkolanjoki Взвешенные вещества, тонн/сут. БПК, тонн/сут. 1 8 6 4 2 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Kuva 13. Rakkolanjoen vesistöalueelle kohdistuneen kiintoainekuormituksen ja BOD-kuormituksen muutos 1999 217. Venäläisen osapuolen ilmoitus. Urpalanjoki Азот общий, кг/сут. 9 8 7 Объем стоков, имеющих загрязняющие вещества, тыс.м3/сут. Фосфор общий, кг/сут. (фосфаты) 6 5 4 3 2 1 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Kuva 14. Urpalanjoen vesistöalueelle kohdistuneen jätevesi-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormituksen muutos 1999 217. Venäläisen osapuolen ilmoitus. 14
Urpalanjoki Kuva 15. Urpalanjoen vesistöalueelle kohdistuneen kiintoainekuormituksen ja BOD-kuormituksen muutos 1999-217. Venäläisen osapuolen ilmoitus. 15