EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg

EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg

Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Esityksen sisältöä: Mikä on ekoteollisuuspuisto? Onko ekotehokas kustannustehokas? Miten ekoteollisuuspuisto voi parantaa yritysten kustannus- ja ekotehokkuutta Esimerkkejä ekoteollisuuspuistoista, Tanska, Rantasalmi

Ekoteollisuuspuisto Maantieteellisesti rajatun alueen yritysten välisen yhteistyön lisäämistä ekotehokkuuden parantamiseksi Tehostetaan materiaalien ja energian käyttöä alueella Tavoitteena materiaalikiertojen sulkeminen toisen jäte on toisen raaka-aine Teollista symbioosia Vaikutuksia tarkastellaan alueellisesti

Alueen sisällä tehokas resurssien käyttö SISÄÄN ULOS raaka-aineita jätteitä energiaa jätelämpöä KIERTO lopputuotteita

Onko ekotehokas kustannustehokasta? Kun energian ja raaka-aineiden käyttö on tehokasta säästyy myös rahaa! Tehokas materiaalien käyttö: Säästöä materiaalien hankintakustannuksissa Kuljetuskustannuksissa Jätteiden varastointi- ja käsittelykustannukset tuotantolaitoksella pienenevät Jätehuoltokustannukset jätteiden hävittämisestä pienenevät Sähkön tehokas käyttö Esim. koneiden käyttö vain tarvittaessa Oikean kokoiset laitteet Sähkön kulutus laskee Melu vähenee: viihtyisyys paranee Hukkalämmön muodostuminen pienenee: jäähdytystarve vähenee, viihtyisyys lisääntyy

Resurssien käytön suhde tehokkuuteen 70 Materiaalit 60 Energia 50 Tuotantomäärä 40 Kustannustehok kuus 30 Ekotehokkuus

Kalunborgin ekoteollisuuspuisto Tanska 1. vaihe TEOLLINEN SYMBIOOSI 1975 Lannoiteteollisuus Statoil Jalostamo 1 Pintavesi 1961 Tissø järvi 2 Kaasu 1972 Gyproc Asnæs Voimalaitos 3 1973 NovoNordisk + Novozymes Sementti teollisuus Kalanviljely Kalundborgin kunta Maatilat

Kalunborgin ekoteollisuuspuisto Tanska 2. vaihe TEOLLINEN SYMBIOOSI 1985 Lannoiteteollisuus Statoil jalostamo 1 Pintavesi 1961 Tissø järvi 2 Kaasu 1972 9 Höyry 1982 Gyproc 5 Lentotuhka 1979 Asnæs Voimalaitos 3 1973 8 Höyry 1982 Novo Nordisk + Novozymes Sementti teollisuus 7 6 Lämpö Lämpö 1982 1980/89 Kalanviljely 4 Biomassa/ NovoGro 1976 Kalundborgin kunta Maatilat

Kalunborgin ekoteollisuuspuisto Tanska 3. vaihe TEOLLINEN SYMBIOOSI 2001 Lannoiteteollisuus 13 Ammoniumtiosulfaatti 14 Tekn. vesi Statoil jalostamo 1 Pintavesi 1961 Tissø järvi Gyproc Bioteknisk Jordrens Soilrem Allas 14 Tekn. vesi 11 1991 Jäähdytysvesi 1995 1987 18 Hulevesi 16 Kipsi 1993 5 Lentotuhka Sementtiteollisuus 7 Lämpö 1981 Asnæs Voimalaitos 6 Lämpö 1980/89 Kalundborgin kunta 9 Höyry 1982 3 1973 8 Höyry Kalanviljely 19 Liete 17 Jätevesi 1998 1979 1982 1995 Novo Nordisk + Novozymes 4 Biomassa/ NovoGro 1976 Maatilat 10 Pintavesi 1987 12 Hiivaliete 1989

Kalunborg Tanska, hyötyjä Alueen sisällä kiertävät hyödykkeet: höyry ja lämpö, vesi, kaasu, kipsi, polttotuhka, lannoitteet, hiivaliete, jäteliete Jätteitä hyödyksi noin 2,9 milj. t/v Vedenkulutus pienentynyt 25%, mm. voimalaitos vähentänyt vedenkäyttöä 60% kierrätyksen avulla Säästöt vuositasolla: pohjavesi 2,1 milj. m3, pintavesi 1,2 milj. m3, öljy 20 000 t ja luonnonkipsi 200 000 t Rahallinen säästö n. 17 milj. /v.

Rantasalmen ekoteollisuuspuisto Mekaanisen puunjalostusteollisuuden yrityskeskittymä Yhteensä 7 yritystä, n. 100 työntekijää Suurin yritys hirsitaloja valmistaja Rantasalmi Oy Rantasalmen Silva Oy hallinnoi kiinteistöjä

Rantasalmen ekoteollisuuspuiston tavoitteet Kehittää ja syventää yritysten välistä yhteistyötä Parantaa alueen kilpailukykyä, vetovoimaa ja ympäristöimagoa Tehostaa materiaalien ja energian käyttöä, vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää Vähentää ympäristöpäästöjä

Toimenpiteitä Allekirjoitettu ekoteollisuuspuiston perustamisasiakirja v.2006 Yhteinen ympäristöpolitiikka ja Ekoteollisuuspuistotoimikunta Jokaiseen yritykseen on laadittu EcoStartympäristöhallintajärjestelmät Energiakatselmukset Rantasalmi Oy & Silkas Oy Ekorex-hirsirakenteen elinkaaren ympäristövaikutusten selvittäminen Hankesuunnitelma jatkotoimenpiteistä ja niiden rahoituksesta

Lopuksi Ekoteollisuuspuisto kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Puisto tiivistää alueen yritysten yhteistyötä Mahdollisuus saada parempia taloudellisia resursseja parantaa ekotehokkuutta Yritysten monimuotoisuus mahdollistaa esim. materiaalien tehokkaan käytön Alueen vetovoima paranee, alueen yritykset menestyvät paremmin, alueelle saadaan uusia yrityksiä