Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus Kurkistus harmaantuvan Suomen tulevaisuuteen? Nuorten työeläkekoulu 6.6.2019 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @Jiipelkonen
Mitä on sukupolvipolitiikka? Identiteettipolitiikkaa eli väestöryhmän kautta jäsennetty. Käsitys ikäluokkien etujen ja valta-asemien vastakkaisuudesta. Sukupolvi voi olla enemmän kuin ikä: X, Y, Z, avainkokemus, arvot Sukupolvikäsitteen selitysvoima? Sukupolvisopimuksia on yhteiskunnan eri tasoilla: Elinkaariajattelu: sopimus siirtyy ikäluokalta toiselle jatkuvuus? Diilin reiluus eri aikoina (sukupolvitilinpito)? Kestävän kehityksen sukupolvisopimus ilmastoahdistus. Sukupolvipolitiikan puheenvuoroja: Syl, Allianssi, Samok EU:ssa esim. NL on keskustelua eläkkeiden sukupolvivaikutuksista.
Sukupolvidiili & finanssikriisin krapula Finanssi- ja velkakriisi kasvatti sukupolvien kuilua EU:ssa: nuorten pienituloisuus ja työttömyys kasvoivat (Bruegel 2016). Alle 25-vuotiaiden kotitalouksien tulot laskivat 2010-luvulla, kun yli 65-v kasvoivat (Tilastokeskus 2017). Nuoret luottavat kyllä itseensä, mutta vähenevässä määrin yhteiskuntaan (Nuorisobarometri). Koko Euroopasta tulee vanha manner. Ikä on merkittävä tekijä EU-asenteiden määrittelijänä Brexit. Yhteinen poliittinen projekti on vaikea, koska useita ryhmiä. Alle 30-v noin 1,8 miljoonaa. Yksilöllisyyden vaatimukset vs. ryhmäidentiteetti
1 Mihin sukupolveen sinä kuulut, entä mitä yhteistä teillä on? 4 6.6.2019
Kuka kantaa kaikille yhteiset riskit? Valtio, kollektiivi Perhe työkyky/ vanhuus/ kuolema Kirkko / Hyväntekeväisyys Markkinat
Työeläke = tulonsiirto aktiiviajalta eläkeikään työ eläke 6
Eläkkeiden rahoitus vaikuttaa tulonsiirtoihin sukupolvien välillä Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä Osittain rahastoivalla järjestelmällä Suomi Eläke-etuus voi määräytyä Etuusperusteisesti (DB) Suomi Maksuperusteisesti (DC) Erilaisia välimuotoja esim. SWE-malli (NDC) 7
Työeläkkeiden rahoituksen tasapaino? 8
Kun elinikä pitenee, niin myös työurien pitää pidentyä 70 60 54,6 59,8 65,5 50 40 30 20 34,2 43,3 21,7 23,8 27,3 28,2 28,6 10 0 Ikääntyneiden huoltosuhde (65+/15-64), % Elinajanodote (M,N) 63-vuotiaana, vuosia 2017 2030 2060 2070 2080 9 Lähde: Eläketurvakeskus (PTS 2019)
Mitkä ovat vanhuuseläkeiät tulevaisuudessa? Syntymävuosi Alin vanhuuseläkeikä Tavoite-eläkeikä 1955 63 v 3 kk 64 v 1 kk 1960 64 v 6 kk 65 v 10 kk 1965 65 v 2 kk 67 v 1970 65 v 8 kk 67 v 9 kk 1975 66 v 2 kk 68 v 6 kk 1980 66 v 8 kk 69 v 2 kk 1985 67 v 1 kk 69 v 10 kk 1986 67 v 2 kk 69 v 11 kk 1990 67 v 5 kk 1995 67 v 10 kk 2000 68 v 2 kk 1) Vuonna 1965 ja myöhemmin syntyneiden alin vanhuuseläkeikä määräytyy väestö- ja työllisyyskehityksen perusteella. 2) Tavoiteikä määräytyy alaikärajan ja elinajan odotteen kehityksen perusteella. 10 Lähde: Eläketurvakeskus (PTS 2019)
2 Miltä oma eläkeaikasi voisi aikanaan näyttää? 11 6.6.2019
Nuorten ja työikäisten määrät pienenevät 12 Lähde: Tilastokeskus 2018
Mitkä tekijät vaikuttavat eläkkeiden rahoituksen kestävyyteen? Väestö Talouskehitys Rahastojen tuotto Työllisyys ja palkat Osa riskeistä on kansallisia ja osa ylikansallisia Aikajänne on vuosikymmenten mittainen 13 6.6.2019
Prosenttia palkkasummasta Eläkemaksutaso (TyEL) on suhteellisen vakaa, mutta pitkällä aikavälillä eläkemeno ja maksu alkavat kasvaa 40 35 30 Erotus Katetaan sijoitusten tuotoilla 25 20 15 10 5 0 2005 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 2085 Eläkemeno 2019 laskelmissa Maksu 2019 laskelmissa 14 19.3.2019 Lähde: Heikki Tikanmäki /Eläketurvakeskus
Prosenttia Keskieläke suhteessa keskiansioon 60 50 40 30 20 10 0 2005 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 2085 Yhteensä josta työeläkettä 15 6.6.2019 Lähde: Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2019. Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2019
Työeläkkeen korvausaste on keskimäärin 60 % eläkettä edeltäneestä palkasta, mihin päästäkseen nuorten pitää olla työssä nykyistä myöhempään 16 6.6.2019 Lähde: ETK työeläkeindikaattorit 2018
Kaikkien ikäluokkien sisäinen tuotto on positiivinen. % 8 Sisäinen tuotto Eläke-etuuksina saatava sisäinen reaalituotto eläkemaksuille, arvioitu tuotto nykylain ja vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan 7 6 5 4 3 2 1 0 Syntymävuosi 1940-45 -50-55 -60-65 -70-75 -80-85 -90-95 2000 Sisäinen tuotto kuvaa laskennallista työeläkemaksulle saatavaa reaalituottoa. 17 6.6.2019 Lähde: Eläketurvakeskus, Risku 2016
3 Millainen on hyvä eläketurva? 18 6.6.2019
Kaksi hyvin erilaista eläkekeskustelua? 19 Lähde: Eläketurma-kirja, Senioriliike nettisivut
Kohtaavatko eri näkökulmat sukupolvikeskustelussa? Hyvän eläketurvan merkki on, että se tarjoaa turvaa talouden suhdanteilta, kun omaan tilanteeseen ei voi juuri enää vaikuttaa. Maksussa oleva työeläke on vahvasti perustuslain omaisuuden suojan takana oleva etuus. Riskienjaosta eri ikäluokkien välillä on voidaan keskustella myös koko yhteiskunnan tasolla. Eläkeläisten toimeentulosta voidaan myös keskustella eri etuuksien yhteensovittamisen sekä verotuksen näkökulmista. Ikäluokkien välinen vuorovaikutus on myös paljon muuta kuin taloudellista: hoiva, tuki, arkinen kanssakäyminen.
Ikäluokkien asema koko julkistaloudessa? Julkisen talouden velkaantumisen tai kestävyysvajeen mittaaminen ei ota kantaa sukupolvisuhteisiin. Yksi tapa havainnollistaa eri ikäluokkien asemaa on sukupolvitilinpidon menetelmä (taloustiede). Ovatko nykyiset ja tulevat sukupolvet eri asemassa? Sukupolvisuhteita voidaan tarkastella koko elinkaaren näkökulmasta: valmistautuminen, työikä, vanhuus. Ajassa voidaan katsoa eteenpäin tai taaksepäin Sukupolvitilit (generational accounts) = tulevaisuudessa saatavat julkiset netto-etuudet (=tulonsiirrot + julkiset palvelut maksetut verot) diskontattuina sukupolvittain, ml. tulevat sukupolvet.
Elinvaihejäämän vaje kasvaa vanhuusmenoissa 22 Source: Vaittinen, R and Vanne, R: Pensions and public finances in Finland A generational accounting perspective, Working Papers 1/2013, Finnish Centre for Pensions
Julkisen talouden kestävyysvaje perustuu sote-menojen kasvuun Vaittinen & Vanne laskelmat perustuvat vanhaan väestöennusteeseen (uusi 2018). Käyttäytymismuutoksia ei ennakoida (lainsäädäntö), vain väestön rakenne muuttuu ajassa. Nuoruuden kestävyysvaje pienenee. Työiän kestävyysylijäämä pienenee. Vanhuuden kestävyysvaje kasvaa huomattavasti! Tarkoittaisi velkaantumista ilman muutoksia. Kestävyysvajeen synnyttää erityisesti hoito- ja hoivamenojen kehitys.
Lopuksi Eurooppa harmaantuu ja Suomi on etulinjassa. Jos fundamentit eivät muutu, milloin pitäisi uudistaa? Jatkossa vaaditaan pidempiä työuria siirtymät työuralla helpommiksi! Eläkeuudistusten kaksoistavoite: etuuksien riittävyys ja rahoituksen kestävyys FIN uusi väestöpoliittinen ohjelma valmistuu syksyllä 2019! Kaikkien ikäluokkien sisäinen tuotto on positiivinen. Sukupolvioikeudenmukaisuuden pohdintaa tarvitaan kaikkien yhteiskunnallisten uudistusten yhteydessä.
KIITOS! Janne Pelkonen janne.pelkonen@tela.fi