Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Päätös UUDELY/6719/2019 28.6.2019 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Puolustusvoiminen logistiikkalaitoksen esikunta PL 69 33541 Tampere Sijainti Kirkkonummi, Upinniemen varuskunta-alue, sotasatama Kiinteistötunnus 257-467-1-54 Omistaja Haltija Suomen valtio / Senaatti-kiinteistöt Millog Oy Asian vireilletulo Kunnostettavan alueen kuvaus Alueella tehtiin keväällä 2019 maaperätutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää maaperän pilaantuneisuuden laatu ja laajuus ennen tulevia maanrakennustöitä. Tutkimuksessa todettiin korkeita metallien pitoisuuksia. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan ELY-keskukselle 11.6.2019. Ilmoitusta täydennettiin 26.6.2019. Toimintahistoria sekä nykyinen ja tuleva käyttö Alue on laivojen huoltoalue. Laivojen sisäänvetoratojen alue asfaltoidaan ja viemäröidään kesän 2019 aikana. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Kirkkonummella Upinniemen varuskuntaalueella sotasatamassa. Alueen sijainti on esitetty liitteen 1 kartalla. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI

UUDELY/6719/2019 2/18 Lähimmät asuinalueet sijaitsevat noin 300 metrin päässä varuskunnan alueella. Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu puolustusvoimien alueeksi (kaavamerkintä EP). Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Maaperä on vuoden 2019 pilaantuneisuustutkimuksen perusteella täyttösoraa noin 1 1,5 m syvyydelle asti. Perusmaa täyttösorakerroksen alla on hienoa hiekkaa. Tutkimusalueella todettiin paikoin tummaa kuonamaista hiekkaa. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Timalabergenin muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, tunnus 0,1475511) sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä kohteelta luoteeseen. Lähin pintavesi Suomenlahti/Itämeri sijaitsee alle 100 metrin etäisyydellä. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Puolustushallinnon rakennuslaitos, Upinniemen varuskunta, laivatelakan alue, pilaantuneen maaperän kunnostus, Ramboll Finland Oy, 4.4.2011 Puolustushallinnon rakennuslaitos, Upinniemen varuskunta, laivatelakan alue, pilaantuneen maaperän kunnostus, Ramboll Finland Oy, 27.6.2012 Puolustushallinnon rakennuslaitos, Upinniemen telakka-alueen maaperä- ja sedimenttitutkimus, Maaperätutkimusraportti, FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy, 15.8.2014 Puolustushallinnon rakennuslaitos, Upinniemen laivatelakan alue, Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Sitowise Oy, 2.5.2019 Puolustushallinnon rakennuslaitos, Upinniemen laivatelakan alue, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma, Sitowise Oy, 4.6.2019 Telakka-alueella ennen vuotta 2019 tehdyt maaperätutkimukset ja kunnostukset Laivatelakan laivojen sisäänvetoratojen alueella on tehty aiemmin sekä pilaantuneisuuden tutkimuksia että maaperän kunnostuksia. Nyt kyseessä olevan alueen eteläpuolella on syksyllä 2010 sisäänvetoratojen 2 ja 4 perusparannustyön yhteydessä vaihdettu kantava kerros. Sisäänvetoradan 1 perusparannus oli tehty vuonna 2004, jolloin

UUDELY/6719/2019 3/18 kaivettu maa-aines oli varastoitu kasalle laivatelakan alueelle. Ko. maaaines sisälsi kohonneita metalli- ja öljyhiilivetypitoisuuksia. Sisäänvetoratojen kunnostustoimenpiteille sekä välivarastoidun radan 1 kaivumassojen siirrolle Uudenmaan ELY-keskus on antanut päätöksen 28.10.2010, UUDELY/1451/07.00/2010. Telakka-alueella tehtiin vuonna 2014 maaperä- ja sedimenttitutkimuksia. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteen 2 kartalla. Karttatarkastelun perusteella tutkimuspisteet FCG2 FCG5, FCG7, FCG8 ja FCG26 sijoittuvat nyt kyseessä olevalle kunnostusalueelle. Maanäytteitä otettiin 28 kpl kaivinkoneella tehdyistä koekuopista. Näytteet otettiin maaperän kerrosjärjestyksen mukaan, ensimmäiseen metriin asti kuitenkin maksimissaan puolen metrin paksuisista maakerroksista. Näytteenoton yhteydessä kirjattiin ylös maalajia ja mahdollista haittaaineiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot. Näytteistä mitattiin haihtuvien yhdisteiden suhteellista osuutta PID mittarilla sekä metallien pitoisuuksia XRF kenttäanalysaattorilla. Seitsemästä näytteestä määritettiin öljyhiilivetypitoisuutta PetroFlag kenttätestillä. Kenttätestien ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valittiin 10 näytettä laboratorioanalyyseihin. Näytteistä analysoitiin öljyhiilivetyjä (6 kpl), metalleja (8 kpl), VOC-yhdisteitä (3 kpl), PCB-yhdisteitä (1 kpl), PAH-yhdisteitä (3 kpl) sekä orgaanisia tinayhdisteitä (TBT ja TPhT) (4 kpl). Näytteessä FCG2 (syvyys 0,0 0,5 m) todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet kuparia (2 099 mg/kg), lyijyä (779,9 mg/kg), sinkkiä (776,1 mg/kg) ja orgaanisia tinayhdisteitä (13,8 mg/kg), alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus kobolttia (112,6 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävät pitoisuudet antimonia (3 mg/kg), arseenia (7,8 mg/kg), nikkeliä (88,9 mg/kg) ja öljyhiilivetyjä C 10 C 40 (430 mg/kg). Näytteestä FCG3 (syvyys 0,0 0,5 m) todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet kuparia (962,7 mg/kg), lyijyä (778,4 mg/kg) ja sinkkiä (678,1 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävät pitoisuudet antimonia (5 mg/kg), arseenia (7 mg/kg), kobolttia (44,6 mg/kg) ja öljyhiilivetyjä C 10 C 40 (430 mg/kg). Näytteestä FGC4 (syvyys 0,0 0,5 mg/kg) todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus orgaanisia tinayhdisteitä (10,4 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä (0,46 mg/kg). Näytteestä FCG5 (syvyys 0,0 0,5 mg/kg) todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet kuparia (925,5 mg/kg) ja sinkkiä (519,8 mg/kg), alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä (249,6 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävät pitoisuudet kobolttia (32,1 mg/kg) ja öljyhiilivetyjä C 10 C 40 (420 mg/kg). Näytepisteessä FCG7 (syvyys 0,0 0,5 m) todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet kuparia (753 mg/kg) ja orgaanisia tinayhdisteitä (8,7 mg/kg), alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet lyijyä (298,2 mg/kg)

UUDELY/6719/2019 4/18 ja sinkkiä (371,1 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävät pitoisuudet kobolttia (61,2 mg/kg) ja öljyhiilivetyjä C 10 C 40 (350 mg/kg). Näytepisteessä FCG8 syvyydellä 0,0 0,5 m todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet kuparia (1 762 mg/kg), sinkkiä (718,1 mg/kg) ja öljyhiilivetyjen keskitisleitä C 10 C 40 (1 200 mg/kg), alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet lyijyä (465,3 mg/kg), PCB yhdisteitä (0,74 mg/kg) ja raskaita öljyjakeita C 21 C 40 (1 100 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävät pitoisuudet arseenia (5,4 mg/kg), kobolttia (79,6 mg/kg), bentseeniä (0,05 mg/kg), TEX yhdisteitä (2,39 mg/kg), bentso(a)antraseenia (1,3 mg/kg), bentsio(a)pyreeniä (1,6 mg/kg), bentso(k)fluoranteenia (1,5 mg/kg), fluoranteenia (1,8 mg/kg). Myös PAH yhdisteiden summapitoisuus (17 mg/kg) ylitti kynnysarvon. Syvyydellä 2,0 2,5 m ei todettu kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Näytepisteessä FCG26 syvyydellä 0,0 0,5 m todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet kuparia (1 897 mg/kg), lyijyä (774 mg/kg), sinkkiä 930,5 mg/kg) ja orgaanisia tinayhdisteitä (8,0 mg/kg), alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus raskaita öljyjakeita C 21 C 40 (760 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävät pitoisuudet kobolttia (97,6 mg/kg), nikkeli (67,5 mg/kg), bentso(a)antraseenia (1,5 mg/kg), bentso(a)pyreeniä (1,8 mg/kg), bentso(k)fluoranteenia (1,2 mg/kg) ja fluoranteenia (1,5 mg/kg). Myös PAH yhdisteiden summapitoisuus (16 mg/kg) ylitti kynnysarvotason. Syvyydellä 0,5 1,2 m todettiin kynnysarvon ylittävät pitoisuudet kuparia (121,5 mg/kg) ja lyijyä (69,1 mg/kg). Syvyydellä 2,2 2,4 m ei todettu kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Telakka-alueella vuonna 2019 tehdyt maaperätutkimukset Alueella tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimus huhtikuussa 2019. Tutkimusalueeksi rajattiin tuleva muutos- ja rakennustyön alue eli asfaltointi- ja viemäröintialue sekä lisäksi tuleva viemäröitävän veden viivästys- sekä öljynerotinkaivon rakennusalue. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteen 3 kartalla. Maanäytteitä otettiin 11 kaivinkoneella tehdystä koekuopasta (SW1 SW11) 0,1 3 metrin syvyyteen maanpinnasta yhteensä 34 kpl. Näytteet otettiin 0,2 m kerrospaksuudella 0,4 m syvyyteen. Näytteenottoa jatkettiin syvemmälle kenttäanalyysein tehtyjen alustavien pitoisuusmäärittelyjen tulosten perusteella. Mikäli syvemmältä otetussa maanäytteessä havaittiin pilaantuneisuutta, jatkettiin näytteenottoa pilaantumattomaksi arvioituun syvyyteen saakka (metrin syvyyteen tai syvemmälle perusmaahan). Tutkimuspiste SW11 sijoitettiin alueelle, johon rakennetaan viivästyskaivo sekä öljynerotinkaivo, tällä alueella maanäytteet otettiin kolmen metrin syvyyteen saakka, maanäytteet otettiin metrin kerrosvälein. Maanäytteistä tunnistettiin maalajit silmämääräisesti sekä arvioitiin pilaantuneisuutta aistinvaraisesti. Kaikista maanäytteistä mitattiin metallien pitoisuuksia XRF kenttämittarilla ja kolmesta näytteestä tutkittiin koko-

UUDELY/6719/2019 5/18 naishiilivetypitoisuuksia PetroFlag kenttätestillä. Näytteenottohavaintojen ja kenttämittaustulosten perusteella yhdistettiin laboratorioanalyyseihin kolme kokoomanäytettä SW1+SW2+SW3 (syvyydet 0 0,2 m, 0,2 0,4 m ja pisteestä SW3 myös 0,4 1,0 m) ja SW+SW8+SW9 (syvyydet 0 0,2 m ja 0,2 0,4 m). Pintamaakerroksen tumman kuonakerroksen näytteistä muodostettiin kokoomanäyte SW_kuonat (syvyys 0 0,1 m näytepisteet SW2, SW6, SW7 ja SW8). Kokoomanäytteen lisäksi valittiin kenttämittaustulosten sekä näytteenottohavaintojen perusteella kaksi yksittäistä maanäytettä (SW7 0 0,2 m sekä SW10 0 0,2m) laboratorioanalyyseihin. Laboratoriossa näytteistä analysoitiin öljyhiilivedyt C 10 C 40, orgaaniset tinayhdisteet sekä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten metallinen kokonaispitoisuudet. Kokoomanäytteessä SW1+SW2+SW3 todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet kuparia (2 390 mg/kg), sinkkiä (1 860 mg/kg) ja orgaanisia tinayhdisteitä (9,64 mg/kg), alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä (546 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävät pitoisuudet kobolttia (56,9 mg/kg) ja nikkeliä (61,7 mg/kg). Kokoomanäytteessä SW7+SW8+SW9 todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet kuparia (1 100 mg/kg), lyijyä (1 330 mg/kg), sinkkiä (2 340 mg/kg) ja orgaanisia tinayhdisteitä (15,5 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävät pitoisuudet antimonia (7,79 mg/kg), arseenia (7,6 mg/kg), kobolttia (23,6 mg/kg) ja öljyhiilivetyjä C 10 C 40 (355 mg/kg). Kokoomanäytteessä SW_kuonat todettiin vaarallisen jätteen raja-arvot ylittävät pitoisuudet kromia (1 260 mg/kg), kuparia (2 990 mg/kg), nikkeliä (1 360 mg/kg) ja sinkkiä (2 560 mg/kg), ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet kobolttia (998 mg/kg) ja orgaanisia tinayhdisteitä (15,8 mg/kg) sekä alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet lyijyä (368 mg/kg) ja raskaita öljyjakeita C 21 C 40 (802 mg/kg). Näytteessä SW7 (syvyys 0 0,2 m) todettiin vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä pitoisuus lyijyä (6 640 mg/kg), ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet kuparia (1 070 mg/kg), sinkkiä (1 790 mg/kg) ja orgaanisia tinayhdisteitä (5,18 mg/kg), alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus antimonia (14,5 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävät pitoisuudet arseenia (14,9 mg/kg), kadmiumia (1,76 mg/kg), kobolttia (37 mg/kg) ja öljyhiilivetyjä C 10 C 40 (779 mg/kg). Näytteessä SW10 (syvyys 0 0,2 m) todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet sinkkiä (457 mg/kg) ja orgaanisia tinayhdisteitä (4,64 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävä pitoisuus kuparia (149 mg/kg). Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kohteeseen ei ole laadittu erillistä riskinarviota.

UUDELY/6719/2019 6/18 Esitetty kunnostussuunnitelma Maaperän kunnostustarve johtuu asfaltoinnin ja viemäröinnin yhteydessä tehtävistä maanrakennustöistä. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostustyölle ei aseteta numeerisia tavoitearvoja. Työ tehdään rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja rakennustyön edellyttämältä alueelta poistetaan ne kaivettavat maamassat, joiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot. Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten lajittelua ennakkotutkimusten ja -tietojen perusteella sekä työnaikaisella näytteenotolla, kenttäanalyyseillä ja -havainnoilla. Työn ohjauksessa hyödynnetään kohteen tutkimusvaiheen tuloksia. Ympäristötekninen valvoja on paikalla aina tehtäessä pilaantuneen maan kaivutöitä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät alueet tai kaivupinnat merkitään huomiorakenteella (huomioverkko, suodatinkangas tms. merkkirakenne). Kunnostuksen jälkeen kaivanto täytetään kohteesta kaivetulla pitoisuustasoltaan ylemmän ohjearvotason alittavalla maa-aineksella sekä uudella täyttöihin tuotavalla, tulevaan käyttötarkoitukseen sopivalla maa-aineksella. Yli ylemmän ohjearvon haitta-ainepitoisuuksia sisältävän alueen pintaala on noin 2 900 m 2 ja maa-aineksen kokonaismääräksi arvioidaan 2 100 m 3 eli noin 3100 tonnia. Tästä määrästä tulevan rakennustyön yhteydessä kaivettavia massoja arvioidaan olevan noin 1 800 m 3 eli noin 2 700 tonnia. Kunnostustyö on tarkoitus toteuttaa kesällä 2019. Työn arvioitu kesto on 2 3 viikkoa. Työn aikainen näytteenotto Kaivettavasta maa-aineksesta otetaan seurantanäytteitä maakerroksittain esiintyvien haitta-aineiden sekä kunnostuskaivun edellyttämän laajuuden mukaan. Haitta-ainepitoisuuksia (metallit) seurataan työn aikana kenttäanalyysein (XRF-mittaus). Pilaantuneen maan kaivun päätyttyä kaivannon seinämistä ja pohjalta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet edustavasti siten, että yksi näyte edustaa keskimäärin noin 200 m 2 aluetta. Kultakin kaivualueelta otetaan kuitenkin vähintään kaksi edustavaa jäännöspitoisuusnäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteistä vähintään 50 % analysoidaan laboratoriossa. Laboratoriossa maanäytteistä analysoidaan VNa 214/2007 asetuksen metallien kokonaispitoisuudet sekä öljyhiilivedyt C 10 -C 40.

UUDELY/6719/2019 7/18 Hyödynnettävästä haitta-ainepitoisesta maa-aineksesta otetaan edustavia kokoomanäytteitä vähintään 1/200 m 3 ja näytteistä tutkitaan asetuksen mukaiset metallien kokonaispitoisuudet. Maa-ainesten ja jätteiden käsittely Kunnostustyön aikana kaivettavat maat lajitellaan pilaantumattomiin maa-aineksiin, haitta-ainepitoisuudeltaan ylemmät ohjearvot alittaviin maa-aineksiin, haitta-ainepitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon ylittäviin mutta vaarallisen jätteen raja-arvot alittaviin maa-aineksiin ja vaarallisen jätteen raja-arvot ylittäviin maa-aineksiin. Pilaantuneet maat toimitetaan kaatopaikalle tai muuhun vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. massoja. Kaivetut, haitta-ainepitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon alittavat maaainekset, hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen täyttötöissä. Hyödynnettävien maa-ainesten ottopaikka ja sijoituspaikka kirjataan muistiin ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa (mikäli hyödynnettävä maa-aines sisältää kohonneita haitta-ainepitoisuuksia). Pilaantuneet massat pyritään kuljettamaan viipymättä asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuormat peitetään. Kuormien mukana toimitetaan jätelain 121 mukaiset pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Kaivettuja maa-aineksia voidaan tilapäisesti varastoida kunnostuskohteella, mikäli se on tarpeen esimerkiksi tarkempien analyysien vuoksi tai vastaanottopaikan selvittämiseksi. Mikäli pilaantunutta maa-ainesta varastoidaan em. syistä viikonlopun yli tai sateiseen aikaan, kasat peitetään. Hetkellinen välivarastointi toteutetaan pääsääntöisesti asfaltoidulla, pilaantuneella, kunnostamattomalla alueella tai jos välivarastointia tehdään pilaantumattomalla alueella, varmistetaan maaperän puhtaus näytteenotolla välivarastoinnin jälkeen. Pilaantuneen veden käsittely Kunnostustyö rajoittuu maaperän pintakerroksiin eikä ole oletettavaa, että kaivantoihin kertyy vettä. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään työmaamerkinnöin ja pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin varoituskyltein. Alue rajataan tarvittaessa työmaa-aidalla tai lippusiimalla/huomionauhalla. Työntekijät käyttävät kulloisenkin työtilanteen vaatimusten mukaisesti henkilökohtaisia suojavarusteita: kypärä, jalkineet, työvaatteet, suojakäsineet. Työmaalla ei ole odotettavissa merkittäviä terveydellisiä altistusriskejä. Merkittävin altistusreitti on pölyn nieleminen ja hengittäminen.

UUDELY/6719/2019 8/18 Altistus estetään työteknisin menetelmin sitomalla pöly kostuttamalla. Ihokontaktin kautta tapahtuva altistus estetään suojavaatetuksella. Kaivantoon mentäessä huolehditaan, että joku toinen henkilö valvoo tilannetta kaivannon reunalla ja ettei kaivannossa ole sortumisvaaraa. Kaivutyö keskeytetään näytteenoton ajaksi. Tarvittaessa näytteet syvemmistä kaivannon osista otetaan kaivinkoneen kauhalla. Kaivutyö toteutetaan siten, ettei pilaantunutta maa-ainesta pääse leviämään työmaa-alueen ulkopuolelle. Pölyämistä estetään tarvittaessa kostuttamalla maa-ainesta. Haitta-aineiden leviämistä vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen työmaa-alueella ja peittämällä alueelta jätekeskuksiin ajettavat pilaantuneen maan kuormat. Sääolosuhteet, kuten voimakas tuuli ja voimakas sade huomioidaan kunnostustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään. Koska maaperän kunnostus toteutetaan maanrakennustöiden vaatimassa laajuudessa, on mahdollista, että alueelle jää maa-ainesta, jossa on kohonneita metallien pitoisuuksia. Alue asfaltoidaan ja viemäröidään rakennustyön yhteydessä. Näin ollen alueelle jäävistä haitta-aineita sisältävistä massoista ei pääse muodostumaan VNA 214/2007 mukaista terveys- tai altistumisriskiä kun suora altistuminen haitta-ainepitoiselle maaainekselle estyy. Kohteessa todetut haitta-aineet ovat maa-ainekseen sitoutuneita, telakkatoiminnasta peräisin olevia metallipitoisuuksia, joiden ei ole todettu kulkeutuneen perusmaahan. Hieno hiekkakerros oli tutkimuksen kaikissa näytteissä pitoisuuksiltaan pilaantumaton. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Mikäli kunnostussuunnitelmassa, kunnostuksen toteuttamisessa tai laajuudessa esiintyy kunnostuksen aikana muutostarvetta, valvoja ottaa välittömästi yhteyttä ELY-keskukseen ja kunnostuksen tilaajaan. Mikäli kunnostusvaiheessa havaitaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan näytteistä ko. haitta-aineet. Valvoja tiedottaa mahdollisista poikkeavista olosuhteista valvovalle ympäristöviranomaiselle ja tilaajalle. Mikäli alueen ulkopuolisia vesiä valuu kaivantoon, hallintaan vesitilannetta erilaisin kuivatusjärjestelmäin ja ojituksin. Tarvittaessa tiivistetään kaivannon reunoja esimerkiksi ponttiseinin. Mikäli alueen maaperässä havaitaan mahdollisesti erittäin voimakkaita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä massoja tai kemikaalitynnyreitä otetaan ylimääräinen edustava kokoomanäyte ja toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi. Havainnoista ilmoitetaan kunnostuksesta vastaavalle ja viranomaiselle.

UUDELY/6719/2019 9/18 Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Kunnostustyön alkamisesta tehdään Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle sekä Kirkkonummen ympäristöpalveluille kirjallinen aloitusilmoitus, jossa ilmoitetaan puhdistustyön eri osapuolten (valvojan, urakoitsijan, tilaajan) yhteystiedot kunnostustöiden aikana. Kunnostustyön päättymisestä laaditaan päättymistiedote. Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja pitää kunnostuksesta työnaikaista päiväkirjaa, johon merkitään vähintään seuraavat tiedot: alueelta poistetut maat (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) otetut näytteet (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset, havainnot) sekä näytteiden ottopaikat/alueet, maalajitiedot ja aistinvaraiset havainnot maaperään mahdollisesti jäävät yli tavoitetason olevat maat (määrä, haitta-ainepitoisuus ja sijainti) erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista erikoiset poikkeamat ja havainnot suunnitelmista ja mahdolliset syyt Pilaantuneen maan kunnostustyöstä laaditaan kolmen kuukauden kuluttua kunnostustyön päättymisestä loppuraportti, joka toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Kirkkonummen ympäristöpalveluille. Raportissa esitetään vähintään seuraavat asiat: kohteen tunnistetiedot ja työn vastuuhenkilöt kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi kunnostustyön toteutus ja aikataulu kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maaaineksista sekä massamäärät ja vastaanottopaikat jäännöspitoisuustiedot ja mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista Kiinteistön omistajan ja haltijan suostumukset Viranomaisen ratkaisu Senaatti-kiinteistöt on 3.6.2019 päivätyllä valtakirjalla antanut Puolustusvoimille luvan puhdistustoimenpiteiden tekoon laivatelakan alueella. Ilmoituksentekijältä 26.6.2019 saadun tiedon mukaan Puolustusvoimat ja Millog Oy ovat yhteistyössä läpikäyneet tämän vuoden 2019 pima-hankkeet/pima-kunnostustarpeet. Millog on esittänyt tälle vuodelle 2019 telakan alueen kunnostusta ja kunnostuksen ajankohta ajoitetaan Millogin muun/oman hankkeen kanssa. Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puh-

UUDELY/6719/2019 10/18 Kunnostustavoitteet distamista Kirkkonummella Upinniemen varuskunta-alueella sotasatamassa kiinteistöllä 257-467-1-54 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kunnostettavan alueen maaperä on puhdistettava siten, ettei siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 1.2. Jos maaperään jää kunnostamisen jälkeen valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina haitta-aineita on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle määräyksen 9.3. mukaisen loppuraportin liitteenä. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomilla tai lippusiimalla. Kunnostusalue on varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

UUDELY/6719/2019 11/18 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Välivarastointi 4. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kunnostusalueella kunnostuksen aikana. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Välivarastoitavat maa-ainekset on peitettävä välivarastoinnin ajaksi. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haittaaineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 7.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.2. Mikäli kunnostuksen vuoksi kaivettavia haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvopitoisuudet ylittäviä maa-aineksia halutaan hyötykäyttää, on hyödyntämisestä tehtävä erillinen suunnitelma, joka sisältää arvion em. maaaineksen hyötykäyttökelpoisuudesta.

UUDELY/6719/2019 12/18 Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvän veden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä ottamalla vedestä edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla ja toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pilaantunut vesi voidaan myös puhdistaa paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Puhdas vesi voidaan johtaa avo-ojaan, mikäli siitä ei aiheudu veden purkualueen vettymistä, liettymistä eikä muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kaivutyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kaivutyöstä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä haitta-ainepitoisten maa-ainesten kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikai-

UUDELY/6719/2019 13/18 Päätöksen perustelut sista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöillä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia metalleja, aromaattisia hiilivetyjä, öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä ja orgaanisia tinayhdisteitä (TBT TPT). Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:

UUDELY/6719/2019 14/18 Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Antimoni 2 10 50 Arseeni 5 50 100 Elohopea 0,5 2 5 Kadmium 1 10 20 Koboltti 20 100 250 Kromi 100 200 300 Kupari 100 150 200 Lyijy 60 200 750 Nikkeli 50 100 150 Sinkki 200 250 400 Vanadiini 100 150 250 Bentseeni 0,002 0,2 1 Tolueeni 5 25 Etyylibentseeni 10 50 Ksyleenit 10 50 TEX-summapitoisuus 1 Öljyhiilivetyjen keskitisleet (>C 10 C 21 ) - 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (C 21 C 40 ) - 600 2 000 Öljyjakeet (>C 10 C 40 ) 300 - - Antraseeni 1 5 15 Bentso(a)antraseeni 1 5 15 Bentso(a)pyreeni 0,2 2 15 Bentso(k)fluoranteeni 1 5 15 Fenantreeni 1 5 15 Fluoranteeni 1 5 15 Naftaleeni 1 5 15 PAH-yhdisteiden summapitoisuus 15 30 100 TBT TPT-summapitoisuus 0,1 1 2 Päätöksessä on edellytetty maaperä kunnostettavaksi siten, ettei haittaaineista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Numeerisia kunnostustavoitteita ei ole asetettu, koska ilmoituksessa ei ole maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia eikä ilmoituksessa ole esitetty numeerisia kunnostustavoitteita. (Määräys 1.1.) Mikäli kunnostamisen jälkeen maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia on niiden osalta maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava em. asetuksen mukaisesti. (Määräys 1.2.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi

UUDELY/6719/2019 15/18 siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Kunnostuksessa voidaan käyttää hyväksi aiempien tutkimusten tuloksia. (Määräys 2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maaaineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Päätöksessä on hyväksytty kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten välivarastointi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 4.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maaperään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.1.) Haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksia sisältävän maaaineksen hyötykäyttökelpoisuudesta ja hyötykäytöstä on edellytetty erillistä arviointia ja suunnitelmaa, koska ilmoitusasiakirjoissa ei arvioitu em. massojen hyötykäyttökelpoisuutta eikä alueelta ole tehty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia. (Määräys 7.2.)

UUDELY/6719/2019 16/18 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Valvonnan maksullisuus Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 7.1. ja 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 880. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 16 tuntia. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 :n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksul-

UUDELY/6719/2019 17/18 Päätöksen voimassaolo Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi lisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta (sähköisesti) Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta, Marjut Remes (sähköisesti) Puolustushallinnon rakennuslaitos, Reija Kalajo (sähköisesti) Senaatti-kiinteistöt, Leena Suomela (sähköisesti) Millog Oy, Hanna Lahtinen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen(sähköisesti) Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Kirkkonummen kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 4. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Elina Kerko ja ratkaissut yksikön päällikön sijainen Marjo Vuola. Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Vuoden 2014 tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Vuoden 2019 tutkimuspisteiden sijainnit

Liite 4. Valitusosoitus UUDELY/6719/2019 18/18

Tämä asiakirja UUDELY/6719/2019 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/6719/2019 har godkänts elektroniskt Esittelijä Kerko Elina 28.06.2019 08:29 Ratkaisija Vuola Marjo 28.06.2019 08:30

160 PVC 1.75 3.72 1.91

VALITUSOSOITUS Liite 4. Valitusviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Valituksen voi tehdä myös hallintohttps://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15