Hankkeen loppuraportti rahoittajalle Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden vahvistamisessa ja kansallisten liikenteen biopolttoainetavoitteiden saavuttamisessa Päätösnumero: 13843 Dnro: 476/3560-2010 BIONURMI Hankkeen toteuttaja: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Yhteenveto hankkeesta: Bionurmi-hankkeessa on selvitetty millä edellytyksillä nurmesta voitaisiin tuottaa biokaasua kestävästi Hämeen, uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueella. Hankkeessa on luotu toimintamalli nurmea hyödyntävälle biokaasulaitokselle, joka toimii nykyistä maatilamittakaavaa suuremmassa mittakaavassa. Hankkessa on esitetty nurmenviljelyn merkitys viljelykierrossa ja tarkasteltu nurmisopimustuotannon malleja sekä biokaasulaitoksen että kasvinviljelytilan näkökulmasta. Taloudellisin laskelmin on selvitetty, millä ehdoin kasvinviljelytilan on taloudellisesti mielekästä lähteä biokaasunurmen sopimustuottajaksi. Hankkeessa on luotu nurmibiokaasutuotannon tuotantokustannuslaskelma ja arvioitu taloudellisten kannustimien tarve ja luotu ehdotus tukijärjestelmän toteutuksesta. Lisäksi on laskettu toiminnan vaikutus vaihtotaseeseen ja valtion verotuloihin. Nurmibiomassan tuotantopotentiaali on laskettu ja ehdotukset laitossijaintipaikoiksi luotu GIS-paikannusta hyödyntäen. Jatkokehitystarpeiksi on tunnistettu nurmirehun arvokomponenttien erottaminen ennen biokaasuprosessia, tarve pienentää biokaasulaitoksen investointikustannuksia teknisen kehityksen avulla ja tarve kehittää käsittelyjäännöksen ravinteiden tuotteistamista. 1
Sisältö Hankkeen tavoitteet... 3 Kansalliset tavoitteet, joihin tämä hanke vastaa... 3 Hankkeen liittyminen MTT:n muihin hankkeisiin... 3 Bionurmi-hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toteutus... 4 Toimenpiteet ja aikataulu... 4 Toteutuksen organisaatio... 5 Kustannukset ja rahoitus... 6 Raportointi ja seuranta... 6 Toteutusoletukset ja riskit... 7 Hankkeet tulokset ja vaikutukset... 7 Kokonaiskuva nurmibiokaasun tuotannosta... 7 Loppuraportti, diasarjat ja nettisivut... 7 Hankkeen julkaisut:... 8 Lehdistötiedotteet:... 8 Esitelmät, esiintymiset... 9 Haastattelut:... 11 Hankkeen muu vaikuttavuus:... 11 Yhteenveto hankkeen onnistumisesta... 12 Esitykset jatkotoimenpiteiksi... 14 Nurmirehun arvokomponenttien erottaminen ennen biokaasuprosessia... 14 Investointikustannusten pienentäminen... 15 Käsittelyjäännöksen ravinteiden tuotteistamista tulee edistää... 15 Biomassa-Atlas Biomassojen kestävän käytön ja suunnittelun työkalu... 16 Säilörehusadon vaihteluun varautuminen rehusäilöntää kehittämällä... 17 Biologisen typensidonnan hyödyn kohdentaminen mädätysjäännöksen kautta... 17 Nurmibiokaasun brändääminen osana tuotantokonseptia, lisäarvoa kuluttajalle... 18 Viljelykiertovaikutusten selvittäminen tietokantojen avulla... 18 Kiitokset... 18 Allekirjoittajat ja päiväys... 18 2
Hankkeen tavoitteet Kansalliset tavoitteet, joihin tämä hanke vastaa Uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä pyritään lisäämään sekä EU:ssa että kansallisesti. Tavoitteena on vastata kestävästi paitsi taloudellisiin tarpeisiin, myös ilmasto- ja ympäristövaatimuksiin. Samalla uusiutumattomien luonnonvarojen kierrätystä pyritään lisäämään materiaalikiertoja sulkemalla. Suomen tavoitteena on tuottaa 38 % energiasta ja 20 % liikenteen biopolttoaineista uusiutuvista raakaaineista vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen liittyminen MTT:n muihin hankkeisiin Bionurmi-hanke on toteutettu Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista tutkimusalueella, jossa rakennetaan perinteiset tuotantoalueiden rajat ylittävää biotalouden mallia. Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista -tutkimusalueen teemoja ovat: Resurssitehokkuuden edistäminen tuotannossa Uusiutuvien biopohjaisten materiaalien ja energian kestävä tuotanto, jalostaminen ja hyödyntäminen Ruokajärjestelmän sekä non-food-tuotannon älykäs tehostaminen Uudet liiketoimintamahdollisuudet ja niitä tukevat ohjauskeinot Bionurmi-hanke on hyvin täydentänyt kokonaisuutta, jota lähellä olevia muita MTT:n tutkimushankkeita ovat mm.: Nurmen tuotannon ja biokaasuteknologian tehokas ja kestävä integrointi (ValueGrass) Maatilojen mahdollisuudet biokaasuteknologian hyödyntämiseen Maito-Suomessa (BIOTILA) Biomassa-atlas Biokaasulaskentatyökalu (Biokaasulaskuri) Kasviperäisten biopolttoaineiden kestävä ja laajamittainen tuotanto ja käyttö (AGROFUELS) Hoidettu viljelemätön pelto biokaasuksi Peltoenergia tulevaisuuden energialiiketoiminnan osana VuoGas-toimintaympäristö Mainituista hankkeista osa on jo päättynyt ja osa on meneillään. Tutkimus näissä teemoissa tulee jatkumaan uudessa Luonnonvarakeskuksessa, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015, kun MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi. Bionurmi-hankkeen tavoitteet Biokaasuteknologia mahdollistaa sekä uusiutuvan energian että ravinnekiertojen energia- ja ympäristötehokkaan sulkemisen. Peltobiomassojen biokaasupotentiaaliksi on arvioitu jopa 9 TWh ilman, että ruoan- tai rehuntuotanto vaarantuu. Nurmesta tuotettava biometaani voisi näin ollen muodostaa merkittävän osuuden kansallisesta liikenteen biopolttoainetavoitteesta. Lisäksi nähtävissä on muitakin globaaleja muutostekijöitä, jotka luovat nurmen viljelyn biokaasukäyttöön aiempaa kiinnostavammaksi. Nurmentuotannon laajentaminen on myös keino vähentää yksipuolisen rehuviljan viljelyn haittoja maatalouden kannattavuudelle ja ympäristölle. 3
Bionurmi-hankkeen tavoitteena oli selvittää Millä edellytyksillä Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueelle voisi syntyä paikallisia nurmibiomassaa hyödyntäviä biokaasulaitoksia (taloudellinen kannattavuus ja optimaalinen sijainti, tukipolitiikka) Nurmibiomassaa hyödyntävien paikallisten biokaasulaitosten vaikutukset kohdealueen maatiloille, aluetaloudelle, kansantaloudelle ja ruuantuotannon kilpailukyvylle Mahdollisuudet tehokkaaseen nurmibiomassan tuotantoon Nurmen sopimustuotantoon ja nurmirehukauppaan liittyvät käytännöt ja luodaan ohjeistuksia nurmensopimustuotantoon kerättyjen tietojen pohjalta Nurmibiomassaa hyödyntävän biokaasulaitoksen vaikutukset ympäristöön, kun huomioidaan viljelyn monipuolistumisen ja ravinnekierron vaikutukset sekä Viedä hankkeessa kertynyt tieto nurmibiomassaa hyödyntävien biokaasulaitosten tarjoamista mahdollisuuksista alueen päättäjille, maatalousyrittäjille ja biokaasualan toimijoille Hankkeen toteutus Toimenpiteet ja aikataulu Hankkeen monivuotiset kasvinviljelykokeet perustettiin kesällä 2010. Hankkeen muut toimenpiteet pääsivät alkamaan elokuussa 2010, kun myönteinen rahoituspäätös saatiin Hämeen ELY:stä. Hankkeen toteutus oli jaettu kuuteen osakokonaisuuteen, jotka etenivät rinnakkain koko hankkeen ajan muodostaen kokonaiskuvan nurmea hyödyntävän Biokaasulaitoksen toimintaympäristöstä hankealueella. Hankkeen toteutukselle saatiin jatkoaikaa 30.4.2014 saakka. Hankkeen toimenpiteet on saatu toteutettua myönnetyn ajan puitteissa. Hankkeen osiot: Osio 1: Viljelyn monipuolistuminen ja ravinnekierrot Osio sisälsi kirjallisuus- ja tietokantaselvityksen, kasvinviljelykokeet kohdealueella (4 koepaikkaa) ja kokeellista tutkimusta käsittelyjäännöksen ravinteiden käyttökelpoisuudesta. Osio 2: Nurmenkorjuuketju ja säilöntä Tehokkaimpien nurmenkorjuuketjujen työteho mitattiin käytännön olosuhteissa toteutetulla työntutkimuksella. Kirjallisuudesta saatavaa tietoa täydennettiin kokeellisella tutkimuksella säilönnän ja nurmen kehitysasteen vaikutuksesta nurmen arvoon metaanin raaka-aineena. Osio 3. Nurmikauppa Nurmikaupan pelisääntöjä selvitettiin haastattelututkimuksilla ja nurmen sopimustuotantoon luotiin malleja yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. Osio 4: Nurmen tuotannon lisäämisen taloudelliset vaikutukset eri tasoilla Taloustieteissä käytettävien laskentamallien avulla selvitettiin nurmen tuotannon lisäämisen taloudelliset vaikutukset tilatasolla ja biokaasuliiketoiminnan taloudelliset reunaehdot. Alueelliset vaikutukset pellonkäyttöön ja maataloustuloon arvioitiin ja lisäksi arvioitiin mahdollisen muutoksen vaikutus verotuloihin ja vaihtotaseeseen. 4
Osio 5: Nurmibiokaasuliiketoiminnan mahdollisuudet ja potentiaali kohdealueella Paikkatietojärjestelmiä hyödyntäen tuotettiin karttapohjia, joiden avulla arvioitiin eri kohteiden soveltuvuutta nurmeen perustuvan biokaasuliiketoiminnan sijoituspaikaksi. Osio 6: Tiedonsiirto Lehdistötiedotteet, pellonpiennarpäivät, seminaariesiintymiset, lehtiartikkelit ja hankkeen nettisivut yhdessä varmistavat hankkeen riittävän tiedotuksen hankkeen aikana ja tiedon saatavuuden myös hankkeen päätyttyä. Tulokset esitetään kootusti loppuraportissa, joka julkaistaan MTT:n raporttisarjassa. Toteutuksen organisaatio MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on vastannut hankkeen toteutuksesta, raportoinnista ja hankehallinnosta sekä myös hankkeen tiedottamisesta sekä tulosten julkaisemisesta. MTT on lisäksi ostanut jotain palveluja, mm. standardityöaikajärjestemän mukaisen työsaavutuksen mittauksen Työtehoseuralta. Tiedotusosion tilaisuuksien toteutuksessa MTT on saanut apua seminaarien järjestelyihin mm. Uusimaaseutu-hankkeelta, Lappeenrannan tekniseltä yliopistolta, Nastolan kunnalta, Biovakalta ja Gasumilta, Kymen Bioenergialta, Hämeen Ammattikorkeakoululta ja Västankvarnin peltopäivän järjestäjiltä. Lisäksi hankkeen ohjausryhmä on tukenut hankkeen toteutumista kokemuksellaan ja osaamisellaan. Kiitämme saamastamme avusta. Haluamme kiittää Mustialan Maatalousoppilaitosta, Harjun Oppimiskeskusta ja Kvästänkvarnin koetilaa koepaikkojen järjestämisestä ja hyvästä ja avuliaasta yhteistyöstä hankkeen aikana. 5
Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti oli 351 630. Kustannukset ovat jakautuneet eri kustannusluokkiin hankkeen aikana (1.5.2010-30.4.2014) seuraavan taulukon mukaisesti: Kululaji 2010 2011 2012 2013 2014 Raportoitu yhteensä Budjetoitu YHTEENSÄ Palkkakulut 21709 93089 90127 85202 28279 318405 307076 Ostopalvelut 996 4266 1640 3127 13234 23264 27418 Vuokrat 84 74 48 681 886 2000 Kokouspalkkiot 0 0 0 0 2560 Kotimaan matkakulut 744 2906 2247 2792 946 9636 10429 Ulkomaan matkakulut 0 0 0 0 0 Muut kustannukset 199 1338 0 358 1895 2147 Kokonaiskustannukset 23732 101673 94062 92160 42460 354087 351630 Raportointi ja seuranta Rahoittajan vaatimat raportit on toimitettu vuosittain rahoittajalle kunkin vuoden osalta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tämä lisäksi ohjausryhmälle on tiedotettu hankkeen edistymisestä puolivuosittain. Vuosi 2010: Hankkeen taloushallintoon liittyvä aloituskokous Hämeen ELY-keskuksella 12.11.2010. Ohjausryhmän kokous 10.12.2010. Vuosi 2011: Vuosi 2012: Vuosi 2013: Ohjausryhmän kokous pidettiin sähköpostitse maaliskuussa Ohjausryhmän kokous 21.6.2011 Hämeenlinnassa Hankkeen tutkijakokous 31.3.2011 Vihdissä. Tutkijakokous 3.2.2012 Jokioisilla Ohjausryhmän kokous 16.3.2012 Hämeenlinnassa Ohjausryhmän kokous pidettiin sähköpostitse kesäkuussa Tutkijakokous 9.11.2012 Jokioisilla Ohjausryhmän kokous 8. tammikuuta 2013 Tutkijakokous 22. huhtikuuta Turussa Ohjausryhmän kokous 4. syyskuuta 2013 Vuosi 2014: Loppuseminaari Säätytalolla Helsingissä 13.3.2014 Viimeinen ohjausryhmän kokous on sovittu pidettäväksi 20.5.2014 Lahdessa 6
Toteutusoletukset ja riskit Bionurmi-hanke on ollut monitieteellinen kehittämishanke, jonka onnistuneen lopputuloksen edellytyksenä on ollut eri alojen tutkijoiden välinen yhteistyö laskelmien taustatietojen tuottamisessa ja kokonaiskuvan muodostamisessa nurmea hyödyntävän biokaasulaitoksen toimintaedellytyksistä. Oletuksena on ollut lisäksi, että biokaasutuotannon talouslaskelmia varten tarvittavat taustatiedot pystytään hankkimaan/arvioimaan riittävän luotettavasti. Hankeen toteutus pääsi käynnistymään suunniteltua myöhemmin ja hankkeen toteutukselle jouduttiin anomaan jatkoaikaa, jonka puitteissa hanke pystyttiin toteuttamaan onnistuneesti. Koetoiminnan riskeihin kuuluvat kasvintuotantokokeiden ja nurmibiomassan tuotanto- ja säilöntäkokeiden osalta haasteelliset sääolot sekä peltokokeissa tarvittavien koneiden ja laitteiden mahdolliset tekniset ongelmat. Merkittäviä viivästyksiä em. syystä ei kuitenkaan ole ollut. Hankkeen aikana on tapahtunut kaksi henkilövaihdosta, mutta niihin on pystytty varautumaan ja osittain hoitamaan ostopalveluna, joten hankkeen toteutus ei ole vaarantunut. Hankkeet tulokset ja vaikutukset Kokonaiskuva nurmibiokaasun tuotannosta Hankkeen keskeinen tulos on kokonaiskuvan luominen nurmea hyödyntävän biokaasulaitoksen toimintaedellytyksistä Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueella. Kokonaiskuva muodostuu seuraavista osakokonaisuuksista, joiden kaikkien osaamista tarvitaan luotaessa uudenlaista toimintaa nurmirehun hyödyntämisen saralle. - viljelijöiden toimintaympäristö, mukaan lukien maataloustuet - nurmenviljelyn osaaminen - orgaanisen lannoitevalmisteen hyödyntäminen peltoviljelyssä - energiapolitiikan ohjauskeinot - biokaasulaitoksen toiminta ja talous - biokaasun käyttö liikennepolttoaineena Hankkeen tuloksiin kuuluvat seuraavat osiot, jotka on yksityiskohtaisesti kuvattu sisällöllisessä loppuraportissa (liite 1). - Nurmea hyödyntävän biokaasulaitoksen toimintakonseptin kuvaus - Nurmen merkitys kasvinviljelytilan viljelykierrossa on arvioitu sekä kirjallisuuden että koetulosten valossa - Taloudellinen arvio, millä ehdoin biokaasunurmen tuottaminen kiinnostaa kasvinviljelytilaa - Nurmibiokaasun tuotannon talousselvitys, kannattavan tuotannon edellytykset - Nurmibiokaasun tuotannon vaikutus vaihtotaseeseen ja verotuloihin - Nurmibiokaasutuotannon käynnistysvaiheessa tarvitseman tuen tarpeen arviointi ja ehdotus tukijärjestelmästä - Laitossijaintipaikkojen ehdotukset ja tuotantopotentiaalin arviointi - Tulevaisuuden kehitystarpeiden tunnistaminen Loppuraportti, diasarjat ja nettisivut Hankkeen sisällöllinen loppuraportti (liite 1) julkaistaan MTT:n Raportti-sarjassa. Se tulee olemaan julkinen ja kaikkien saatavissa sekä MTT:n julkaisuhaun kautta, että hankkeen nettisivuilla. (www.mtt.fi/bionurmi). Hankkeen nettisivuille on koottu hankkeen keskeisimmistä tuloksista diaesitykset ja hankkeen julkaisut. 7
Hankkeen julkaisut: Bionurmi -Hanke-esite, jota on jaettu tilaisuuksissa, joissa hankeen tutkijoita on ollut mukana Seppälä, A. 2011. Urakoitsijakyselyn tuloksia: Kapasiteettia riittää uusille asiakkaille. Maito ja me 23, 2. 28-29 Ojala Niina 2011. Nurmirehujen markkinat : Nurmirehun hinnoitteluperiaatteet ja nurmenkorjuuurakoitsijoiden hinnoittelu- ja sopimuskäytännöt. AMK-Opinnäytetyö, HAMK. http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2011112415401 Seppälä, A., Kässi, P., Paavola, T. 2011. Nurmen mahdollisuudet polttoaineen lähteenä ovat kasvussa. Maaseudun Tiede 68, 3(24.10.2011). 3. Seppälä, A., Ojala, N., Kässi, P., Aro-Heinilä, E. & Paavola, T. 2012: Nurmirehun hankinta biokaasulaitoksen syötemateriaaliksi. Maataloustieteenpäivät 2012 (sähköinen julkaisu: http://www.smts.fi/mtpjul2012.html) KÄSSI, P., SEPPÄLÄ, A. 2012. Production cost of excess silage for bioenergy in Finnish cattle farms. In: Proceedings of the XVI international silage conference, Hämeenlinna, Finland, 2-4 July 2012 / Edited by K.Kuoppala, M.Rinne and A.Vanhatalo. Jokioinen, Helsinki: p. 462-463. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi/artturi_web_service/xvi_international_silage_conferenc e/isc2012_proceedings_5july2012.pdf Niemeläinen, O., Jauhiainen, L., Keskitalo, M., 2012. Nurmet ovat samoilla lohkoilla lähes vuodesta toiseen. Maaseudun Tiede 3(22.10.2012): 12. http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_3_2012?mode=window&backgroundcolor=%23222222 KESKITALO, M., JAUHIAINEN, L., NIEMELÄINEN O. 2013. Kasvinviljelytilan nurmiala riippuu tilan koosta. Käytännön Maamies 6/2013. pp. 36-39. Niskala, L. 2013. Bionurmen ravinnetaseet. Hämeen Ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Mustiala 8.5.2013. 32 p. Seppälä, A., Kässi, P., Ervasti, S., Kuoppala, K. Sormunen-Cristian, R., Särkijärvi, S., Heikkilä, T., Luostarinen, S. and Rinne, M. 2013: Biochemical methane potential of timothy, tall fescue and red clover silages harvested at different stages of maturity. In: Helgadóttir, Á. and Hopkins, A. (Eds.) The Role of Grasslands in a Green Future, Threats and Perspective in Less Favoured Areas. Proceedings of the 17th Symposium of the European Grassland Federation, Akureyri, Iceland 23-26 June 2013. pp. 525-527. Seppälä, A. ja Kässi, P. 2014. Nurmesta biokaasua. Käytännön maamies 1/2014. Winquist, E. ja Seppälä, A. 2014. Bionurmi-hankkeen loppuseminaarissa myönteinen vire nurmibiokaasulle. Biokaasu-lehti 1/2014. Seppälä, A., Lehtonen, H., Winquist, E., Lehtonen, E. ja Aro-Heinilä, E. 2014. Lappeenrannassa mietittiin nurmibiokaasun mahdollisuuksia. Maaseudun tiede 1/2014, s. 9. Lehdistötiedotteet: Lehdistötiedote hankkeen alkamisesta julkaistiin 27.9.2010. Hankkeen aloitustiedotetta julkaistiin laajasti maakuntalehdissä eri puolilla Suomea. Lehdistötiedote hankkeen loppuseminaarista julkaistiin 13.3.2014. Tämä lehdistötiedote huomioitiin mm. MTV3:n nettisivuilla, Kauppalehdessä, Turun sanomissa, Maaseudun tulevaisuudessa ja Turun sanomissa. 8
Esitelmät, esiintymiset 2010: Paavola, T. Suomen Biokaasuyhdistys ry:n Biokaasussa on potkua! seminaarissa (7.10.2010, Helsingin messukeskus). Seppälä, A. Opiskelijaryhmän (HAMK Mustiala) vierailu MTT:llä, 14.12.2010 2011: Paavola, T. Viljatilan viheraloista biokaasua. Viljamarkkinat hallintaan, 15.2.2011, Anjala. Seppälä, A. ja Ojala, N. Urakoitsijakoulutus, helmikuu 2011. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi/artturikirjasto/artturikoulutus/urakoitsijapassi Paavola, T. Bionurmi Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden vahvistamisessa ja kansallisten biopolttoainetavoitteiden saavuttamisessa. Nurmibiokaasuhankkeiden työpaja, 21.3.2011, Jokioinen. Paavola, T. Suomen kaasuyhdistyksen seminaari Metaanit hyötykäyttöön, 10.5.2011, Helsinki Paavola, T. Hankkeen esittely irlantilaiselle Teagascin edustajalle (Owen Carton), vierailu MTT:llä, 24.5.2011 Seppälä, A. ja Paavola, T. Bionurmi-hankkeen esittelyständi. Energiamessut, 11.10.2011, Hyvinkää. Seppälä, A. Nurmibiokaasutoiminnan mahdollisuudet, Investointitukikoulutus viljelijöille., Lahti. 29.11.2011, Seppälä, A. Nurmibiokaasutoiminnan mahdollisuudet. Keskustapuolueen paikallisosaston tilaisuus, paikalla mm. kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila., Jokioinen, 1.12.2011 2012: Seppälä, A. Nurmirehun hankinta biokaasulaitoksen syötemateriaaliksi. Maataloustieteen Päivät 2012, Posteri Niemeläinen, O. ja Keskitalo, M. Nurmi viljelykierrossa työpaja MTT Jokioinen, Datum, 20.4.2012 klo 10-12. Seppälä, A. 4.6.2012 Virolahti, Hamina. Nurmirehua biokaasulaitokselle. 30 minuuttia. Haminan energian järjestämä viljelijätilaisuus. (noin 50 henkeä). Seppälä, A. 3.7.2012 Jokioinen. Grass silage a potential source for renewable energy in Finland. 20 minuuttia (noin 20 henkeä). XVI International Silage Conference, Mid congress tour Jokioisille. Seppälä, A. 19.10.2012. Nurmentuotannon mahdollisuudet Uudellamaalla, 1 tunti. Biokaasuinfo. HAMK, Uusimaaseutu-hanke. (noin 50 henkilöä). Seppälä. A. 28.11.2012. Cork, Irlanti. Bionurmi-hankkeen esittely (noin 15 henkilöä), 20 minuuttia. Green Grass-hankkeen ja Valuegrass-hankkeen yhteinen tapaaminen. 2013: Niemeläinen, O. Bionurmi- ja muiden nurmi- ja biokaasuhankkeiden tuloksia. Nurmesta lisäelinkeinoksi seminaari-ilta Kyrönmaalla. 6.6.2013. Seppälä, A. Biochemical methane potential of timothy, tall fescue and red clover silages harvested at different stages of maturity. Kongressiesitys. 17th Symposium of the European Grassland Federation, Akureyri, Iceland 23-26 June 2013. pp. 525-527. Kesällä 2013 Bionurmi hanke oli esillä seuraavissa tilaisuuksissa: Farmari-näyttely, Seinajoki 6.7. Peltopäivät, Västankvarn 11.7. Nurmipäivä, Mustiala 25.7. 9
Biokaasupäivä 18.10.2013 Hyvinkää http://www.uusimaaseutu.fi/biokaasupaiva.asp Esitykset nauhoitettiin ja ovat lisäksi pdf-muodossa em. osoitteessa. Arja Seppälä.Nurmirehusta biokaasua, minkälaisesta toiminnasta on kyse? Heikki Lehtonen. Kiinnostaako biokaasunurmen tuotanto viljatilaa? Millaiset maatilat voivat hyötyä nurmen viljelystä biokaasuksi? Esa Aro-Heinilä. Kannattavan liikennebiokaasutuotannon edellytykset Uudellamaalla. Marjo Keskitalo. Säästääkö monipuolinen viljelykierto tuotantopanoksia ja energiaaa? 2014 Maataloustieteen Päivillä 8.1.2014, Sessio: Enemmän kuin energiaa biokaasua maatilalta (noin 50 osallistujaa) Arja Seppälä: Nurmibiokaasun monet kasvot Pellervo Kässi: Millaisten maatilojen kannattaa tuottaa nurmea biokaasuksi? Bionurmi-hankkeen työpaja, Lappeenranta 29.1.2014 klo 10-15 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, (31 osallistujaa) Ohjelma: 10:00 Prof. Mika Horttanainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Biokaasututkimus teknillisessä yliopistossa 10:20 Tutkija MMM Arja Seppälä, MTT: Nurmenviljely hoitaa maaperää ja tekee hyvää viljelykierrolle 10:35 Tutkija MMM Esa Aro-Heinilä, MTT: Kannattaako nurmesta tuottaa biokaasua? 10:50 Tutkija FM Eeva Lehtonen, MTT: Riittääkö pelto? Missä biokaasuntuotantoon sopivaa nurmea kasvaa? 11:05 Prof. TkT Heikki Lehtonen, MTT: Millaisen tilan kannattaa tuottaa nurmea biokaasulaitokselle? 11:20 Toimitusjohtaja Markku Tommiska, Kymen bioenergia, Kokemuksia nurmen käytöstä biokaasulaitoksessa 11: 40 Liiketoimintayksikön päällikkö Pasi Torri, Gasum, Biokaasun jakelu 12:00 LOUNAS (omakustanteinen) 13:00 Ryhmätyöt (facilitaattorit) johdattelevat sanat Arja ryhmiin (4 kpl) jako arvotaan, esim. saliin tulojärjestyksen mukaan Ryhmät (1,2,3 ja 5) kiertävät aiheesta toiseen, viipyen yhden aiheen parissa 15 min facilitaattori kirjaa näkökulmat ja ylläpitää keskustelua esittämällä kysymyksiä Maatilanäkökulma miksi lähtisin tuottamaan nurmea biokaasulaitokselle? (Heikki) Biokaasulaitos meidän naapuriin paikallisnäkökulma (Eeva) Mitä se oikeasti tarkoittaa? Biokaasulaitos tulee meidän kuntaan! (Arja) Kannattaako se? Ja kuka maksaa? (Esa) Klo 14 yhteenveto- loppukeskustelu kustakin aiheesta facilitaattorit vetävät aiheittain antaen tilaa myös muiden puheenvuoroille. 10-15 min/aihe Klo 14:55 Kiitoksia ja päätössanat tulevien tilaisuuksien mainostus, Arja Bionurmi-hankkeen työpaja, Nastola, 12.2.2014, (25 osallistujaa) Ohjelma: 10:00 Tilaisuuden avaus, Arja Seppälä 10:02 Nastolan kunnan tervehdys, Kunnanjohtaja Pauli Syyrakki 10:15 Miksi juuri nurmisäilörehu olisi sopiva liikennepolttoaineen raaka-aine? Arja Seppälä 10:25 Nurmi viljelykierrossa, Oiva Niemeläinen 10: 40 Eri korjuuketjut biokaasunurmen korjuussa, Matts Nysand 10:50 Biokaasunurmituotannon taloudellinen kiinnostavuus viljelijän näkökulmasta, Pellervo Kässi 10
11:10 Ryhmäkeskustelu: Kiinnostaisiko tämä toiminta viljelijöitä? Olisiko nurmea tarjolla? 12:00 Lounas 13:00 Mille talousluvut näyttävät, tuleeko nurmesta liikennepolttoainetta? Arja Seppälä ja Pellervo Kässi 13:20 Kokemuksia viljelijöiden halukkuudesta raaka-ainetoimituksiin ja kierrätysravinteiden hyödyntämiseen. Jyrki Heilä, Biovakka 13:50 Ryhmäkeskustelu: Miten tämmöinen toiminta saadaan käynnistymään oikeasti? Mitä vielä tarvitaan? Bionurmi-hankkeen loppuseminaari, Nurmesta biokaasua liikennepolttoaineeksi? (82 osallistujaa) 13.3.2014 Säätytalo, Helsinki, Ohjelma: Tilaisuuden avaus: Erikoistutkija Sari Luostarinen, MTT Hankkeen rahoittajan saatesanat, Asiantuntija Antti Pitkänen, Hämeen ELY-keskus Miksi juuri nurmisäilörehu olisi sopiva liikennepolttoaineen raaka-aine? Tutkija Arja Seppälä, MTT Nurmi viljelykierrossa ja viherkesantojen ja luonnonhoitopeltojen biomassa biokaasun syöteresurssina, Erikoistutkija Oiva Niemeläinen, MTT Biokaasunurmituotannon taloudellinen kiinnostavuus viljelijän näkökulmasta, Professori Heikki Lehtonen, MTT Viljelijöiden terveiset päättäjille, Tutkija Pellervo Kässi, MTT Miltä talousluvut näyttävät, tuleeko nurmesta liikennepolttoainetta? Tutkija, Esa Aro-Heinilä, MTT Paneelikeskustelu: Miten liikennebiokaasun tuotanto nurmibiomassoista saataisiin toiminnaksi? Panelisteina Elävä Itämeri -säätiön hallituksen puheenjohtaja ja perustajajäsen Ilkka Herlin, MTK:n 3. puheenjohtaja ja maanviljelijä Markus Eerola, Metener Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kalmari, ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriöstä, Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen, Keskusta ja Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy. Yhteenveto: Erikoistutkija Sari Luostarinen, MTT Haastattelut: - Radio Lahti, helmikuu 2014 (viikkoa ennen Nastolan tilaisuutta) -MTT Elo, maaliskuu 2014 -Ympäristöasiantuntija-lehti, maaliskuu 2014. - LOA Tidningen, huhtikuu 2014. Hankkeen muu vaikuttavuus: Hankkeessa kertynyttä osaamista on hyödynnetty mm. Turun kaupungille tehdyssä selvityksessä peltobiomassojen hankinnasta. Julkaisu: Rasi, S., Lehtonen, E., Seppälä, A., Kässi, P., Peltobiomassat biometaanin raaka-aineena: Syntyvän jäännöksen hyötykäyttö Turun seudulla. Maataloustieteen päivät 2014. http://www.smts.fi/mtp_julkaisu_2014/posterit/262rasi_ym_peltobiomassat_biometaanin_raakaaineena_syntyvan_jaannoksen_hyotykaytto.pdf 11
Yhteenveto hankkeen onnistumisesta Sisällöllinen onnistuminen Bionurmi-hankkeessa keskeistä on ollut biologisilta, teknisiltä ja taloudellisilta yksityiskohdiltaan perustellun toimintamallin ja kokonaiskuvan luominen nurmea hyödyntävän biokaasulaitoksen toiminnasta ja toimintaedellytyksistä Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueella. Tutkijaryhmän yhteistyönä muodostettu kokonaiskuva perusteineen on esitetty loppuraportissa ja lyhyemmässä muodossa esitysmateriaaleissa, joita on esillä hankkeen nettisivuilla (www.mtt.fi/bionurmi). Työssä tarvittiin osaamista monelta eri alalta ja osaamisen johdonmukaista yhdistämistä. Perusteiden, kokonaiskuvan ja toimintaedellytysten esittäminen valmiina helpottaa viljelijöiden, energia-alan yritysten ja julkisen vallan toimijoiden päätöksentekoa ja tarvittavia jatkoselvityksiä myös jatkossa. Biokaasuntuotantoon nurmesta liittyy jonkin verran puutteellisia tai vääristyneitä käsityksiä, joita hankkeemme on osaltaan pyrkinyt poistamaan. Esimerkkeinä seuraavat (oikaistut) huomiot: - Nurmirehu ei ole ilmaista raaka-ainetta, vaikka sitä jää pelloille hyödyntämättä - Viljelijöiden saamat maataloustuet eivät yksinään riitä motivaatioksi nurmirehun tuottamiseen - Tuotannon heikkoa kannattavuutta maatiloilla ei voida paikata myymällä kierrätysravinteita, jollei jostain tule ravinteita takaisin raaka-ainetta tuottaville pelloille. - Nurmirehun tuottaminen biokaasulaitokselle ei tarkoita, että täytyy hankkia omat nurmenviljelykoneet. Kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen välillä on jo nykyisin nurmen sopimustuotantoa, jonka toimintamalleja voidaan soveltaa biokaasulaitoksen raaka-ainehankintaan. Biokaasunurmi voi tarjota erilaisia suoria ja epäsuoria hyötyjä niitä eri tavoin arvostaville viljelijöille. Viljelijätyöpajoissa kertyneet kommentit on otettu kiitollisena vastaan ja niitä on tiivistettynä kirjattu loppuraporttiin. Perehtymällä niihin on mahdollista ennakoida niitä haasteita, joita helposti syntyy, jos ei tunneta eri sopimusosapuolten toiminnan rajoitteita ja päämääriä. Toiminnan käynnistymisen kannalta kriittinen tekijä on taloudellinen kestävyys, jonka saavuttaminen vaatii parannuksia useammalla kuin yhdellä toiminnan osa-alueella, ja on siksi on nykyisellään haasteellista. Bionurmi-hankkeen talousosiossa on käsitelty nurmibiokaasutuotannon alkuvaiheessa tarvittavan taloudellisen tuen määrää ja tuotannon vaikutusta vaihtotaseeseen. Näistä laskelmista sekä esitetyistä jatkotoimista toimintamallien kehittämiseen on todennäköisesti apua toimijoille ja myös poliittisille päättäjille. Tiedotuksen onnistuminen Bionurmi hanke on tuottanut sisältöä muiden hankkeiden järjestämiin tilaisuuksiin, jotka pääosin ovat olleet hankealueella. Tällaisia esiintymisiä on hankkeen aikana ollut yhteensä 26 kappaletta. Julkaisuja hankkeen aikana on tehty 13 kappaletta. Bionurmi-hanke järjesti viimeisenä hankevuotena kolme tilaisuutta, joihin osallistui monipuolisesti ihmisiä eri taustaryhmistä (Kuvat 1a, 1b ja 1c). Lappeenrannassa ja Nastolassa pidettyjen työpajojen osallistujista noin puolella oli maatilatausta (Kuvat 2a ja 2 b). On huomattava, että nykyisin monet maatilat ovat sivutoimisia, mikä osaltaan rajoittaa merkittävästi tilaisuuksiin osallistumista. 12
12 10 8 6 4 2 0 Lappeenranta 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Nastola 30 25 20 15 10 5 0 Loppuseminaari Kuvat 1a,b ja c. Bionurmi-hankkeen tilaisuuksiin osallistuneiden taustayhteisöt ilmoittautumistietojen perusteella. 13
Lappeenranta 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 kerros- tai rivitalo omakotitalo maatila, kasvinviljely maatila, lypsykarja maatila, muu kotieläin Nastola 8 7 6 5 4 3 2 1 0 kerros- tai rivitalo omakotitalo maatila, kasvinviljely maatila, lypsykarja maatila, muu kotieläin Kuvat 2a ja 2b. Lappeenrannan ja Nastolan työpajoihin osallistuneiden asumismuoto kyselylomakkeen perusteella. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Nurmirehun arvokomponenttien erottaminen ennen biokaasuprosessia Suomalaisessa nurmisäilörehussa on keskimäärin valkuaista 150 g/kg ka ja maitohappoa 45 g/kg ka, muita käymishappoja 13 g/kg ka, sokereita 61 g/kg ka, fosforia 2,8 g/kg ka, potentiaalisesti sulavaa kuitua 462 g/kg ka, kun kuitua (NDF) on 541 g/kg ka (Salo ym. 2013, Nyholm ym. 2014). Valkuaisesta jopa 67 % voi olla varsin helposti erotettavassa muodossa, eli aminohappoina, peptideinä ja liukoisena valkuaisena (Choi et al.2003). Myös käymistuotteet ja sokerit ovat liukoisia ja säilörehun puristenesteen ympäristövaikusten perusteella tiedämme myös, että fosforin liukoisuus säilörehussa on korkea. 14
Valkuainen, maitohappo, sokerit ja fosfori ovat arvokkaita kotieläinten ruokinnassa, sen sijaan niiden arvo biokaasuprosessissa perustuu yksinomaan niiden energiasisältöön. Tutkimus tulisi suunnata yksinkertaiseen fraktiointiin, jossa tavoitteena on sikojen liemirehuruokintaan soveltuva nestejae kiintoaineksen jäädessä biokaasuprosessin syötteeksi. Todennäköisesti varsin yksinkertainen jopa tilaolosuhteissa toteutettavissa oleva prosessi riittäisi tähän tarkoitukseen. Tavoitteena on fraktioinnin avulla parantaa sikatilojen valkuaisomavaraisuutta ja pienentää tiloille kertyvää fosforiylijäämää. Mahdollisesti prosessoinnin avulla tuotettu uusi rehukomponentti voisi olla myös luomukelpoinen uusi valkuaisrehu. Säilörehun fraktiointiin liittyen on tehty esiselvityshanke Valion ja TEKES:n rahoituksella (http://www.ibcfinland.fi/projects/protein-feed-from-grass-silage-b/ ) ja useita rahoitushakemuksia on valmisteilla kansallisiin ja kansainvälisiin rahoitushakuihin. Investointikustannusten pienentäminen Nurmibiokaasun tuotantokustannuksesta noin 1000 nurmihehtaarin kokoluokassa 28 % on biokaasulaitoksen pääomakustannusta, josta noin puolet on biokaasulaitoksen kustannusta ja toinen puoli kaasunjalostusta. Nurmisäilörehu on biokaasulaitoksen syötteenä biologisesti ja teknisesti haasteellisempi materiaali kuin esim. maissisäilörehu. Maissisäilörehu hydrolysoituu nurmisäilörehua helpommin, jolloin nurmisäilörehulle ominaista kellumista ja hidasta hajoamista ei maissiprosesseissa tapahdu. Erityisesti korsiintunut nurmirehu voi osoittautua hankalaksi märkäprosessissa. Nestefaasin sekoituksessa tehontarve kasvaa, jos kuitua kertyy reaktoriin ja reaktorisisällön kuiva-ainepitoisuus nousee. Tämän ongelman välttämiseksi on ehdotettu mm. kuituisen nurmirehun voimakasta esihienontamista, mikä sekin lisää prosessin sisäistä energiankulutusta. Vaihtoehdoksi märkäprosessille on ehdotettu kuivaprosessia, jossa prosessin kuiva-ainepitoisuus on tarkoituksella korkea ja hajoamista edesautetaan esimerkiksi kierrättämällä mikrobeja sisältävää nestettä kiinteän säilörehufaasin läpi. Tällainen reaktori voisi tehostaa monien nykyisin hyödyntämättömien biomassojen energiasisällön hyödyntämistä (esim. luonnonhoitopeltojen korsiintuneet biomassat, kuivalannat, olki, tienvierien niittojätteet, järviruoko). Kuivaprosesseja on useanlaisia kehitteillä ja niitä toivottavasti voidaan ottaa jatkossa käyttöön erilaisiin käyttötarkoituksiin ja eri laitoskokoluokkiin. Kuivaprosessissa reaktori on myös mahdollista toteuttaa siten, että se mahdollistaa pitkän (jopa yksi vuosi) täyttövälin, jolloin laitoksen hoitotyö minimoituu. (haastattelu Erkki Kalmari, Metener). Biokaasuprosessin tekniseen toimivuuteen liittyvien haasteiden voittaminen on keskeinen kehityskohde, mikäli halutaan luoda runsaskuituisia biomassoja hyödyntäviä biokaasulaitoksia. Luottamuksen puute tekniseen toimivuuteen on yksi merkittävä hidaste toiminnan yleistymisessä. Teknisen kehityksen ohella pitää pyrkiä pienentämään pääomakustannuksen osuutta, joka erityisesti pienessä yksikössä nousee suureksi. MTT Sotkamossa tänä kesänä rakennettava moderni, kuivamädätysteknologiaan perustuva biokaasulaitos käyttää syötteenä ensisijaisesti peltobiomassaa. Laitos rakentuu moduleista, siihen voidaan liittää yritysten kehitteillä olevia laitteita ja se on suunniteltu tuotekehityskäyttöön. Hanke toimii esimerkkinä uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisestä. Käsittelyjäännöksen ravinteiden tuotteistamista tulee edistää Biokaasuntuotannossa on paljon nurmirehun kuljetusta laitokselle että käsittelyjäännöksen palauttamista peltoviljelyyn. Kumpaankin suuntaan liikkuu merkittävä määrä vettä sitoutuneena biomassaan. Tämän hankkeen laskelmissa on oletettu, että laitoksella ei lisätä prosessiin vettä, vaan sitä pystytään tehokkaasti kierrättämään laitoksen sisällä. 15
Talouslaskelmissa nurmibiokaasun tuotantokustannuksesta 1000 ha laitoskokoluokassa noin 56 % muodostui nurmibiomassan hankinnasta. Nurmibiomassaan liittyvistä kustannuksista puolestaan 21 % muodostui käsittelyjäännöksen logistiikasta ja levityksestä (15 % separoinnin nestejakeesta ja 6 % kuivajakeesta). Mikäli käsittelyjäännöksen ravinteet pystyttäisiin kokonaisuudessaan tuotteistamaan ja myymään, käsittelyjäännöksen kuljetuksen ja levityksen kustannuksilta olisi mahdollisuus välttyä, mikä siis vastaa liki 12 % nurmibiokaasun tuotantokustannuksesta. Lisäsäästöjä voisi olla saavutettavissa, mikäli käsittelyjäännöksen talvivarastojen kokoa voitaisiin lisäksi tuotteistamisen kautta pienentää. Käsittelyjäännöksen siirtoon ja levitykseen liittyy myös sääriski, johon laitos joutuu varautumaan esim. ylimääräisellä varastokapasiteetilla. Ravinteiden talteenottoon on jo olemassa lukuisia ratkaisuja, mutta niiden laajamittainen käyttöönotto on vasta edessä. Toisaalta nämä ratkaisut vaativat lisäinvestointeja, jotka puolestaan kohottavat pääomakustannusta. Tavoitetilana voidaan esittää, että ainakin osa nurmibiokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen vedestä voitaisiin puhdistaa niin puhtaaksi, että se voidaan laskea vesistöön. Nurmibiokaasulaitosten ravinteiden tuotteistamista jatkohankkeistetaan sekä kuiva- että nestejakeen prosessointimenetelmien osalta. Jäännöksen taloudellisesti mielekäs kuljettaminen alueille, joilla niille on tarvetta, edellyttää jäännöksen ravinnepitoisuuksien konsentrointia prosessoinnin avulla. Nestejakeessa laimeana pitoisuutena oleva typpi voidaan jalostaa konsentroiduksi typpilannoitteeksi. Kuivajakeen sisältämän fosforin tuotteistamisessa tehdään kehitystyötä erityisesti lämpökemiallisten menetelmien parissa. Biojalostamon tuottamat lannoitteet tulee tuotteistaa ja ominaisuudet optimoida maatalouden tarpeiden näkökulmasta. Biomassa-Atlas Biomassojen kestävän käytön ja suunnittelun työkalu Bionurmi-hankkeessa kehitettyä biomassojen paikkatietopohjaista arviointimenetelmää voidaan hyödyntää Biomassa-Atlas-hankkeessa. Biomassa-Atlas on konsepti avoimesta tietokannasta, jossa valtakunnalliset tiedot erilaisten biomassojen saatavuudesta, määrästä ja sijainnista esitetään paikkatietoon sidotussa visuaalisessa laskennan ja mallinnuksen mahdollistavassa muodossa. Biomassa-Atlas edistää biomassoja koskevan luonnonvara- ja ympäristötiedon hyödyntämistä. Erilaisia maatalouden, metsien, vesistöjen ja yhdyskuntien biomassoja koskevia tietoja kootaan, lasketaan ja arvioidaan nykyisin tutkimuslaitoksissa useissa eri hankkeissa, mutta massojen kaupallisen hyödyntämisen tai investointien tueksi olevaa paikkatietoon sidottua biomassatietoa ei ole toimijoiden käytössä eikä tutkimuksen tuloksia hyödynnetä täysimääräisesti. Lisäksi lähtöaineistojen ja laskentaperiaatteiden heterogeenisuus sekä tarkan, kansallisesti kattavan biomassa-paikkatiedon puute vaikeuttavat analyysitulosten vertailemista, biomassojen kehityksen seuraamista sekä tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa. Maa- ja Metsätalousministeriön (MMM) rahoittama Biomassa-Atlas -esiselvityshanke käynnistyi helmikuussa 2014. Hanketta toteuttavat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen ympäristökeskus (Syke), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Itä- Suomen yliopisto ja Vaasan yliopiston Levón-instituutti. Hankkeessa tullaan tekemään lisäksi yhteistyötä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kanssa. Selvityshankkeen tavoitteena on luoda perusta tietokannan ja karttaliittymän toteuttamiselle kartoittamalla olemassa olevat aineistot ja niiden kehittämistarpeet, sekä alan toimijoiden tarpeet. Esiselvityshankeen sisältää kolme teemaa, joiden tulokset kootaan loppuraporttiin marraskuussa 2014. Teemat ovat: 16
1. Tietosisällöt Kuvataan olemassa olevat tietokannat, niiden tietosisällöt, tiedonkeräysmenetelmät sekä harmonisointitarpeet. Lisäksi selvitetään aineistojen saatavuuteen liittyvät kehittämistarpeet. Toteutetaan yhteistyössä hankeryhmän ja biomassadatan tuottajien kesken. Keskeisiä biomassa-aineistoja ovat muun muassa Metlan VMI-aineisto, GTK:n turvevarojen tilinpitopalvelu sekä Maaseutuviraston ja Eviran pelto- ja eläinrekisteritiedot ja jätteitä koskeva Vahti-tietokanta. 2. Sidosryhmät Tunnistetaan tärkeimmät toimijaryhmät (katto- ja etujärjestöt) sekä biomassojen potentiaaliset käyttäjät; toimijoiden tavoite- ja tarvekartoitus. Toteutetaan sidosryhmien kanssa järjestettävinä työpajoina ja internet -kyselyinä. 3. Tiekartta Selvitetään toteutusvaihtoehdot toiminnallisen internet -karttasovelluksen perustamiseksi. Tiekartta sisältää tekniset määrittelyt ja ehdotuksen toteutuksen vastuutahoista. Tässä vaiheessa meneillään on siis vasta esiselvityshanke ja varsinaisen Biomassa Atlaksen luomisesta ei vielä ole päätetty. Säilörehusadon vaihteluun varautuminen rehusäilöntää kehittämällä Huolimatta huomattavasta ylimääräisestä nurmirehuntuotantopotentiaalista, jo hieman tavallista kuivempi kesä voi johtaa paikalliseen niukkuuteen rehusta. Nurmirehukauppaa käydään lähinnä paalirehulla, jonka hintaa nostaa yksittäisten paalien kääriminen muoviin. Toinen haaste on se, että tyypillisesti erityisesti ylivuotinen paalirehu on laadun osalta arvoitus, koska jo pienet reiät paalimuovissa johtavat rehun pilaantumiseen. Näin ollen ylimääräisen rehun varastointi yksittäisissä paaleissa huonon vuoden varalle ei käytännössä ole osoittautunut kovinkaan varmaksi ratkaisuksi. Nykytilanteessa, kun nurmirehun tuotanto ei ole kovin intensiivistä, rehutarpeeseen voidaan reagoida vielä kesken kasvukautta esim. lisäämällä lannoitusta, tai korjaamalla tarvittaessa jopa luonnohoitopeltojen kasvusto rehuksi, jos on ennakoitavissa, että rehusta tulee puutetta. Mikäli tämä puskuri olisikin jo valmiiksi laskettu biokaasulaitoksen raaka-aineeksi, tulee heikkoihin satovuosiin varautua muilla keinoin, ensisijaisesti pitämällä aina jonkin verran ylimääräistä rehua varastossa eli ylimitoittamalla siilokapasiteetti. Myös nurmibiomassan siirrettävyyttä ja markkinakelposuutta voidaan kehittää. Tämä puolestaan voisi edistää myös kaukana biokaasulaitoksesta olevien esim. suojavyöhykkeiden nurmisadon hyödyntämistä. Yhtenä ratkaisuna tähän on esitetty kanttipaalien aumaamista, jolloin muovinmenekkiä voidaan olennaisesti pienentää. Menetelmään liittyy kuitenkin haasteita, eikä siitä ole riittävästi tutkimustuloksia. Satotason vaihteluihin varautuminen myös parantaa maataloutemme mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin Biologisen typensidonnan hyödyn kohdentaminen mädätysjäännöksen kautta Biologisen typensidonnan avulla nurmista voidaan saada suuria satoja ilman merkittävää typpilannoitusta. Tämä biologisesti sidottu typpi on mädätyksen jälkeen käytettävissä typpilannoitteen kasveille, joilla ei ole biologista typensidontaa. Biokaasuprosessin sivutuotteena tuotettu kierrätysravinne siis mahdollistaa biologisen typensidonnan vaikutuksen nykyistä laajemman hyödyntämisen, eli hyöty ei rajoitu siihen lohkoon, jossa typensitojakasvia on viljelty. Biokaasulaitosten avulla voidaan merkittävästi lisätä biologisesti sidotun typen käyttöä suomalaisessa kasvintuotannossa ja vähentää fossiiliseen energiaan perustuvaa lannoitteiden käyttöä. Tällä on myös suotuisat vaikutukset kasvintuotannon kas- 17
vihuonekaasutaseeseen. Kasvihuonekaasutaselaskelmia tulisi tuottaa erilaisiin biokaasuntuotannon ja kasvinviljelytuotannon yhdistelmiin. Nurmibiokaasun brändääminen osana tuotantokonseptia, lisäarvoa kuluttajalle Uudenlaiseksi avaukseksi uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi ehdotetaan toimintamallia, jossa biokaasuntuotantoon ja kierrätysravinteiden käyttöön sitoutuneet yritykset muodostavat liiketoiminnallisen kokonaisuuden, joka brändää tuotantotavan (luomutuotannon tyyppisesti) ekologiseksi tuotannoksi, joka edistää päätuotteen myyntiä ja hintaa. Raaka-aineen tuottajat saisivat viljasta tai lihasta ao. sopimuskumppanilta hieman korkeamman hinnan ja leipomo/lihanjalostamo voisi erottua markkinoilla uusiutuvaa energiaa ja ravinteiden kierrätystä hyödyntävänä yrityksenä. Konseptin pilotointi, joka sisältäisi ao. liiketoimintakokonaisuuden kehittämistä ja sen markkinointia, voisi olla sopiva aihe uudeksi hankkeeksi tulevalla hankekaudella. Viljelykiertovaikutusten selvittäminen tietokantojen avulla Bionurmi-hankkeessa selvitettiin nurmen roolia viljelykierrossa hyödyntäen MAVI:n peltolohkorekisteriä. Kehitettyä toimintamallia on tarkoitus hyödyntää edelleen tulevissa hankkeissa siten, että lohkotietopankista etsitään tietynlaisen viljelyhistorian omaavat pellot, joille tutkittavat käsittelyt ja näytteenotot kohdistetaan. Kiitokset Haluamme kiittää Mustialan Maatalousoppilaitosta, Harjun Oppimiskeskusta ja Västankvarnin koetilaa koepaikkojen järjestämisestä ja hyvästä ja avuliaasta yhteistyöstä hankkeen aikana. Kiitämme myös hankkeen ohjausryhmää hyvistä neuvoista hankkeen toteutukseen. Kiitokset yhteistyöstä Työtehoseuralle, Uusimaaseutu-hankkeelle, Lappeenrannan tekniselle yliopistolle, Nastolan kunnalle, Biovakalle, Gasumille ja Kymen Bioenergialle. Allekirjoittajat ja päiväys Jokioinen 19.8.2014 Arja Seppälä, projektipäällikkö, MTT 18