KIRJALLINEN KYSYMYS 11/2006 vp Tarkastuslautakuntien aseman kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Kuntalain uudistuksen yhteydessä vuonna 1995 muodostettiin kuntiin uusi toimielin, tarkastuslautakunta. Tarkastuslautakunnalla on vastuu valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä. Se valmistelee tilintarkastajan valintoja ja tilintarkastuskertomuksen käsittelyä sekä arvioi valtuuston asettamia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita ja niiden toteutumista. Tarkastuslautakuntien toiminta ja asema eivät ole kuitenkaan kymmenen vuoden aikana vakiintuneet kuntalain tarkoittamassa mittakaavassa. Lautakunnilla on monissa kunnissa ollut vaikeuksia löytää rooliaan ja asemaansa kunnan organisaatiossa. Tarkastuslautakunnan jäsenten valinta on painottunut usein rivipoliitikkojen suuntaan. Politiikan raskassarjalaisten kiinnostus tarkastuslautakuntaa kohtaan ei ole kovin suurta muun muassa vaalikelpoisuussäännösten vuoksi. Suurissa kunnissa ilmiö tulee pieniä kuntia korostuneemmin esille. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksen mukaan noin neljässä kunnassa kymmenestä lautakunta toimii kuntalain idean mukaisesti valtuuston apuelimenä. Noin joka kymmenennessä kunnassa lautakunta pyrkii vastaajien mukaan ohjailemaan valtuuston tai kunnanhallituksen toimintaa ja noin joka kolmannessa kunnassa lautakunnan rooli on epäselvä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen tarkastulautakunnissa esiintyvistä tehtävien ja aseman epätasapainosta, mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen kuntalain määrittelemän tehtävän tasapuolisesti kaikissa kunnissa ja onko kuntauudistusta suunniteltaessa otettu huomioon tarkastuslautakuntien tilanne ja onko harkittu mahdollisuutta, että lautakunnat ovat valtion valvonnassa, esimerkiksi lääninhallitusten alaisina? Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2006 Matti Kauppila /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kauppilan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 11/2006 vp: Onko hallitus tietoinen tarkastuslautakunnissa esiintyvistä tehtävien ja aseman epätasapainosta, mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen kuntalain määrittelemän tehtävän tasapuolisesti kaikissa kunnissa ja onko kuntauudistusta suunniteltaessa otettu huomioon tarkastuslautakuntien tilanne ja onko harkittu mahdollisuutta, että lautakunnat ovat valtion valvonnassa, esimerkiksi lääninhallitusten alaisina? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kuntalain 71 :n (365/1995) mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Perustuslain 121 :n mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntalain 8 :ssä säädetään valtion ja kunnan suhteesta. Sen mukaan sisäasiainministeriö seuraa yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta sekä huolehtii, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa. Lääninhallitus voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan. Tarkastuslautakunta on osa kunnan hallintoa, ja siten sen tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Koska tarkastuslautakunnan tehtävänä on hallinnon ja talouden tarkastusta koskevien asioiden valmistelu, tarkastuslautakunnan toiminnan alistaminen yleiseen valtion valvontaan ei ole sopusoinnussa kuntien itsehallinnon kanssa. Kunnanhallituksen tehtävänä on kuntalain 23 :n mukaan vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida kunnanhallituksen toimintaa jälkikäteen valtuustolle valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden valossa. Tarkastuslautakunta ei voi puuttua kunnanhallituksen toimintaan. Jos tarkastuslautakunta pyrkii suoraan vaikuttamaan kunnanhallituksen päätöksiin, se ei ole sisäistänyt rooliaan eikä toimi kuntalain sille säätämien tehtävien mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja kunnanhallitus ovat yleensä joutuneet vastakkain tilanteissa, joissa kunnan talous on alijäämäinen eikä hallitus ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin alijäämän kattamiseksi. Tältä osin sisäasiainministeriössä ollaan valmistelemassa kuntalakia koskevia lainsäädäntömuutoksia. Asiaa koskeva hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle jo helmikuussa. Esityksessä tarkennetaan sekä kunnanhallituksen että tarkastuslautakunnan tehtäviä. Tämä selkeyttänee kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan työnjakoa ja rooleja. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa uudistuksen kohteena ovat kunta- ja palvelurakenteet, eikä uudistus suoranaisesti koske kunnan toimielinten tehtäviä. 2
Ministerin vastaus Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2006 Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 11/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kauppila /vänst: Är regeringen medveten om den obalans som råder gällande uppgifter och ställning inom revisionsnämnderna, vad ämnar regeringen göra för att trygga de uppgifter som anges i kommunallagen på ett jämlikt sätt i alla kommuner, och har man vid planeringen av kommunreformen beaktat revisionsnämndernas situation samt har regeringen övervägt möjligheten att nämnderna står under statens övervakning, till exempel under länsstyrelsen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I enlighet med 71 (365/1995) i kommunallagen tillsätter fullmäktige en revisionsnämnd för organisering av granskningen av förvaltningen och ekonomin under de år som motsvarar fullmäktiges mandattid. Revisionsnämndens uppgift är att bereda de ärenden som gäller granskningen av förvaltningen och ekonomin och som fullmäktige skall fatta beslut om samt bedöma huruvida de mål för verksamheten och ekonomin som fullmäktige satt upp har nåtts. Enligt 121 i grundlagen skall kommunernas förvaltning grunda sig på självstyrelse för kommunens invånare. Bestämmelserna om förhållandet mellan staten och kommunen finns i 8 i kommunallagen. Enligt den följer inrikesministeriet allmänt kommunernas verksamhet och ekonomi samt ser till att den kommunala självstyrelsen beaktas vid beredningen av lagstiftning som gäller kommunerna. Länsstyrelsen kan med anledning av klagomål undersöka om kommunen iakttar gällande lagar. Revisionsnämnden är en del av kommunens förvaltning och skall därmed grunda sig på självstyrelse för kommunernas invånare. Eftersom revisionsnämnden har som uppgift att bereda ärenden som gäller granskningen av förvaltningen och ekonomin, är det inte förenligt med kommunernas självstyrelse att ställa revisionsnämndens verksamhet under allmän övervakning av staten. Enligt 23 i kommunallagen är det kommunstyrelsens uppgift att ansvara för kommunens förvaltning och ekonomi samt för beredningen och verkställigheten av fullmäktiges beslut och för tillsynen över beslutens laglighet. Revisionsnämndens uppgift är att för fullmäktige i efterhand bedöma hur kommunstyrelsens verksamhet överensstämmer med de mål som fullmäktige har satt upp för verksamheten och ekonomin. Revisionsnämnden kan inte ingripa i kommunstyrelsens verksamhet. Om revisionsnämnden direkt försöker påverka kommunstyrelsens beslut, har den inte förstått sin roll och handlar inte i enlighet med de uppgifter som anges för den i kommunallagen. Revisionsnämnden och kommunstyrelsen har i allmänhet råkat i konflikt i situationer där det funnits underskott i kommunens ekonomi och styrelsen inte har vidtagit nödvändiga åtgärder för att täcka underskottet. Vid inrikesministeriet bereds för närvarande ändringar av kommunallagen till denna del. En regeringsproposition torde lämnas till riksdagen redan i februari. I propositionen preciseras såväl kommunstyrelsens som revisionsnämndens uppgifter. Detta kommer att göra rollerna och arbetsfördelningen mellan kommunstyrelsen och revisionsnämnden klarare. 4
Ministerns svar I kommun- och servicestrukturreformen är det kommun- och servicestrukturerna som utgör målområdena för förnyelse och reformen rör inte direkt uppgifterna hos kommunala organ. Helsingfors den 23 februari 2006 Region- och kommunminister Hannes Manninen 5