1 Veskoodi: 33085101101-108 Teskoodi: 33080101101-108 Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaja työehtosopimus, joka tehtiin 26.2.2003 Kansanterveyslaitoksen (KTL) sekä Akava-JS ry:n, Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä hallinnonalan palvelussuhteiden ehtojen tarkistamisesta. 1 Sopimuksen perusteet Valtiovarainministeriö on 18.11.2002 antamassaan neuvotteluohjeessa valtion virka- ja työehtosopimuslakien nojalla valtuuttanut KTL:n omalta osaltaan tekemään seuraavan tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen. Tämä sopimus on keskustason virka- ja työehtosopimuksen, josta on saavutettu neuvottelutulos 18.11.2002, mukainen tarkentava virka- ja työehtosopimus, jota sovelletaan KTL:n virkamiesten ja työntekijöiden palvelussuhteen ehtoihin. Tämä sopimus korvaa osapuolten välillä 29.11.2002 allekirjoitetun tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen. Tulopoliittisen sopimuksen neuvottelutuloksen liitteen 1 6. kohdan mukaisista pääluottamusmiehelle tai vastaavalle edustajalle maksettavan erillisen kuukausittaisen korvauksen tarkistamisesta sekä muista pääluottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua koskevista asioista sovitaan erikseen. Tämä sopimus tulee voimaan edellyttäen, että valtiovarainministeriö on sen tarkastanut ja hyväksynyt. 2 Asteikkotarkistus ja yleiskorotus sekä liittoerä ja tasa-arvoerä Tämän sopimuksen liitteenä 1 on palkkataulukko, joka sisältää asteikkotarkistuksen sekä yleiskorotuksen valtiovarainministeriön 18.11.2002 antaman ohjeen mukaisesti. Keskustason virka- ja työehtosopimuksen mukainen liittoerä ja tasa-arvoerä tulevat maksettavaksi viimeistään 1.3.2003 alkavalla palkanmaksukaudella. Liittoerä 0,7 % ja tasa-arvoerä 0,38 % lasketaan KTL:n marraskuun 2002 palkkasummasta saatettuna vuoden 2003 helmikuun tilanteen mukaiseksi. Tasa-arvoerä 0,38 % kohdennetaan kokonaisuudessaan taulukoihin. Sen lisäksi liittoerästä 0,20 % kohdennetaan taulukoihin ja loppu 0,50 % käytetään palkkausjärjestelmän henkilökohtaisten palkanosuuksien maksamiseen.
3 Sopimuksen tavoitteet 4 Soveltamisala 2 Taulukoihin sijoitetulla osuudella pyritään oikaisemaan tämän sopimuksen liitteenä olevan tehtäväpalkkataulukon epätasaisuutta. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on oikeudenmukainen palkkaus, joka parantaa KTL:n kilpailukykyä työnantajana sekä tukee henkilöstön kehittymistä ja vaativampiin tehtäviin hakeutumista. Sopimuksessa määritellään KTL:n henkilöstön palkan määräytymisperusteet eri töissä, töiden vaativuus ja muut palkkausperusteet. Palkan määräytyminen perustuu sopijapuolten yhteistyössä tekemään palkkajärjestelmään. Henkilön palkka muodostuu työn vaativuuteen perustuvasta tehtäväpalkasta sekä henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkan osasta. Lisäksi palkkaustekijänä voi olla siirtymäaikalisä. Jos palkkausjärjestelmän kehittäminen edellyttää tämän virka- tai työehtosopimuksen muuttamista neuvottelevat osapuolet siitä erikseen. Sopimusta sovelletaan KTL:n virka- ja työsopimussuhteiseen henkilöstöön pääjohtajaa ja muita valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/87) 10 :ssä tarkoitettuja työnantajavirkamiehiä lukuun ottamatta. Enintään kuusi kuukautta kestävissä palvelussuhteissa sopimusta sovelletaan vain tehtävänmukaisen palkkauksen osalta. Mikäli määräaikaista palvelussuhdetta jatketaan yli kuuden kuukauden sovelletaan tätä sopimusta. Sopimusta ei sovelleta harjoittelijoihin tai työllistämistuella palkattaviin eikä sellaisiin ulkopuolisella projektirahoituksella palkattaviin, joiden palkka määräytyy rahoittajan (esim. Suomen Akatemia) käyttämän palkkanormin mukaisesti ja ilmenee määrärahan myöntöpäätöksestä tai rahoitussopimuksesta.
3 5 Tehtäväpalkka (YK:02031) Tehtäväpalkka perustuu työn vaativuuteen. Vaativuustekijäluettelo on tämän sopimuksen liitteenä. Työn vaativuus arvioidaan kerran vuodessa käytävän tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä. Arvioinnin tulos toimitetaan arviointiryhmään, joka selvittää arvioinnin koko järjestelmän ja KTL:n yleisen arviointikäytännön näkökulmasta. Jos työn vaativuus on olennaisesti muuttunut, muuttaa KTL työn vaativuusluokan. Oikeus uuden vaativuusluokan mukaiseen palkkaan syntyy luokan muuttumista koskevan päätöksen tekemistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Arviointiryhmään kuuluu yhtä monta työnantajan nimeämää ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen nimeämää edustajaa ja heidän varamiestään. Vaativuusluokan nouseminen tai laskeminen aiheuttaa henkilökohtaisen kokonaispalkan muutoksen. Vaativuusluokan noustessa kokonaispalkka nousee vähintään 20 % tehtäväpalkkojen erotuksesta, kuitenkin vähintään 50,46 euroa. Vaativuusluokan noustessa korotus maksetaan kuitenkin vain siltä osin, kun se ylittää henkilölle mahdollisesti maksettavan siirtymäaikalisän. Lyhytaikaiset ja tavanomaiseen käytäntöön kuuluvat alle kuukauden kestävät omaa tehtävää ylemmän vaativuusluokan tehtävän vuosiloma- ja sairaslomasijaisuudet otetaan huomioon työn vaativuutta määrättäessä. Yli kuukauden sijaisuuksiin vaativampiin töihin määrättäessä suoritetaan vastaava (vähintään 20 %, vähintään 50,46 euroa) määräaikainen korvaus. Arvioitaessa sitä, onko kysymyksessä vaativuusluokan pysyvä tai määräaikainen nouseminen otetaan huomioon se, missä laajuudessa vaativammat työt tulevat hoidettaviksi ja se edellytetäänkö sijaiselta samaa suoritustasoa kuin tehtävän vakinaiselta hoitajalta. Vaativuusluokan laskiessa muuten kuin tilapäisesti kokonaispalkka vastaavasti laskee vähintään edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti seuraavan kuukauden alusta lukien. Kuitenkin, jos kyseessä on siirtyminen omasta aloitteesta alemman vaativuusluokan tehtävään, kokonaispalkka laskee seuraavan kuukauden alusta lukien tehtäväpalkkojen erotuksen verran. Arviointi voidaan tehdä myös muuna kuin säännöllisenä arviointiajankohtana, mikäli työn vaativuus on olennaisesti muuttunut. Aloitteen työn vaativuusluokan arvioinnista voi tehdä työtä hoitavan henkilön esimies, yksikön päällikkö, työtä hoitava henkilö tai häntä edustava luottamusmies. Jokaiselle henkilölle maksetaan vähintään asianomaisen vaativuusluokan tehtäväpalkan suuruista palkkaa.
4 6 Henkilökohtainen palkanosa (YK:02627) Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva henkilökohtainen palkanosa määräytyy toteutuneen ja todetun työtuloksen, ammatinhallinnan, yhteistyökyvyn sekä johtamiskyvyn perusteella. Näiden toteutuminen arvioidaan tulos- ja kehityskeskusteluissa vähintään kerran vuodessa tämän sopimuksen osapuolten yhdessä sopimien menettelyjen mukaisesti. Henkilökohtaisia palkanosia tarkistetaan edellä tarkoitettujen arviointien perusteella. Todetuista korotustarpeista laaditaan suunnitelma, jota käytetään perusteena kohdennettaessa palkkausten tarkistamiseen käytettävissä olevia määrärahoja. Täysimääräinen henkilökohtainen palkan osa on 45 % kyseisen vaativuusluokan tehtäväpalkasta. Jos henkilökohtaisen suorituksen arviointi osoittaa henkilökohtaisen palkan osan olevan poikkeuksellisen korkea verrattuna henkilökohtaiseen suoriutumiseen, verrataan arviointia edelliseen arviointiin ja asianomainen henkilö esimiehensä kanssa sopii niistä toimenpiteistä, jotka tarvitaan suoritustason nostamiseksi palkkausta vastaavalle tasolle. Jos suoritustaso jää kahdessa perättäisessä arvioinnissa, joiden välillä on enintään kuusi kuukautta, huomattavasti palkkauksen edellyttämää tasoa alemmaksi, voidaan henkilökohtaista palkan osaa alentaa. KTL:n palvelukseen tulleiden uusien henkilöiden osalta arvioidaan henkilökohtaisen palkanosan edellytyksiä ilman tulos- ja kehityskeskustelussa tehtävää arviota. Tämä ennakkoarvioon perustuva lisä voidaan maksaa siihen asti, kunnes henkilökohtainen suoriutuminen on todettu, kuitenkin enintään 12 kuukauden ajan. Lisän muuttuessa ennakkoarvioon perustuvasta lisästä tulos- ja kehityskeskustelussa todetuksi lisäksi voi sen määrä sekä henkilökohtainen palkkaus myös välittömästi alentua. 7 Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto Palkkausluokkien ja -taulukoiden sekä virkaehtosopimuksiin perustuvien palkanlisien ja lisäpalkkioiden käytöstä luovutaan 1.1.2001. Kalliinpaikan lisä, kielitaitolisä ja henkilökohtaiset lisät sekä eläintenhoitajien peruskurssilisä sekä mahdolliset muut nykyisen virkaehtosopimuksen mukaiset lisät poistuvat käytöstä ja muuttuvat osaksi henkilökohtaista palkkaa tämän pykälän kolmannen momentin mukaisesti. Luottamusmiespalkkioista on erikseen sovittu. Sairauslomalisään ja vuosilomalisään oikeuttavat: tehtäväpalkka, henkilökohtainen palkan osa ja siirtymäaikalisä.
5 1.1.2001 henkilöstön palkat muuttuvat vastaavan suuruisiksi markkamääräisiksi henkilökohtaisiksi palkoiksi. Kenenkään palkka ei tässä yhteydessä laske ja kaikkien järjestelmän piirissä olevien palkka on vähintään kyseisen vaativuusluokan tehtäväpalkan suuruinen. Jos henkilö 1.1.2001 hoitaa tilapäisesti työtä, jonka palkkaus on suurempi kuin hänen vakinaisessa työssään, henkilön palkkaus määräytyy vakinaisen työn mukaan, kun hän palaa sitä hoitamaan. Uusia ikä- ja palvelusvuosilisiä ei 1.1.2001 jälkeen myönnetä, jos niihin oikeuttava palvelusaika täyttyy 1.1.2001 jälkeen. Myöskään palkkaluokkarinnasteisissa työsuhdepalkkauksissa ei 1.1.2001 jälkeen toteuteta ikälisäperusteisia palkan tarkistuksia, jotka perustuvat 1.1.2001 jälkeen kertyneeseen palvelusaikaan. Palkkausjärjestelmän käyttöön ottaminen ja soveltaminen perustuu KTL:lla olevaan liikkumavaraan määrärahoissa. Järjestelmän käyttöön ottamista rahoitetaan muun muassa tulevien palkkaratkaisujen mukaisilla paikallisesti sovittavissa olevilla korotusvaroilla, sekä ikälisäjärjestelmän lakkauttamisesta saatavilla säästöillä. Tavoitteena on, että tässä sopimuksessa tarkoitettu palkkausjärjestelmä on otettu kaikilta osiltaan käyttöön siirtymäajan kuluessa 31.12.2005 mennessä edellyttäen, että palkkajärjestelmän käyttöönoton kustannusvaikutus siirtymäaikana ei ylitä sopimusta allekirjoitettaessa tehtyä laskelmaa. Mikäli kustannusvaikutus siirtymäaikana osoittautuu suuremmaksi kuin mainitussa laskelmassa on oletettu, neuvotellaan sopijapuolten kesken siirtymäajan pidentämisestä. 8 Siirtymäaikalisä (YK:02641) Jos henkilön palkkaus aikaisemmin noudatettujen sopimusmääräysten perusteella on suurempi kuin tämän sopimuksen perusteella maksettavan tehtäväpalkan ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkan osan summa, maksetaan erotus erillisenä markkamääräisenä siirtymäaikalisänä. Virkasuhteeseen perustuva ikälisä, jonka henkilö saisi kuuden kuukauden kuluessa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä, luetaan henkilökohtaista lisää laskettaessa mukaan vanhan järjestelmän mukaiseen kokonaispalkkaan, kuitenkin vasta siitä ajankohdasta, josta oikeus ikälisään syntyisi. Jos henkilön palkkausperusteissa siirtymäaikana tapahtuu muita kuin yleiskorotukseen perustuvia muutoksia, joiden johdosta palkkaus nousee, pienenee siirtymäaikalisä vastaavalla määrällä. Siirtymäajan päätyttyä ei siirtymäaikalisää makseta siltä osin kun se laskettuna yhteen muiden palkan osien kanssa ylittää kyseisen vaativuusluokan tehtäväpalkan ja täysimääräisen henkilökohtaisen palkan osan yhteenlasketun määrän.
6 9 Henkilöstön ja luottamusmiehen tiedonsaantioikeus Henkilöllä ja asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus saada tieto kaikista henkilön palkkauksen perusteista kirjallisesti. Luottamusmiehillä on oikeus saada tieto puolivuosittain ja lisäksi ennen neuvotteluja sopimuksen piirissä olevan henkilöstön ansiotasosta, palkkaperusteista ja -kehityksestä. Tietojen tulee olla saatavissa nimikkeittäin, toimialoittain, vaativuusluokittain, sukupuolen mukaan, koulutustasoittain ja tulosyksiköittäin ryhmiteltyinä. 10 Erimielisyyksien käsittely 11 Palkkausjärjestelmän kehittäminen Mikäli palkan määräytymisestä tulee erimielisyyttä, ensimmäisessä vaiheessa neuvotteluja käyvät toisaalta asianomainen itse, häntä edustava luottamusmies tai muu hänen valtuuttamansa henkilö ja toisaalta asianomainen esimies tai tulosyksikön päällikkö. Jos edellä tarkoitetuissa keskusteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä neuvotteluihin osallistuvat työtä hoitavan henkilön esimies, tulosyksikön päällikkö tai hänen määräämänsä henkilö, työtä hoitava henkilö ja häntä edustava luottamusmies sekä laitoksen henkilöstöhallinnon edustaja. Jos edellä tarkoitetuissa neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, selvitetään arviointiryhmässä onko tätä sopimusta ja sen perusteella annettuja ohjeita noudatettu. Mikäli edellä tarkoitetuissa neuvotteluissa ei ole saavutettu yksimielisyyttä, se pyritään selvittämään KTL:n ja asianomaisen tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestön välisissä neuvotteluissa. Jos näissä neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, asia ratkaistaan lopullisesti siten kuin palkkauserimielisyyksien käsittelystä on erikseen määrätty tai sovittu. Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että palkkausjärjestelmä on jatkuvan osapuolten yhteistyössä tehtävän kehittelyn alainen. Sopimusosapuolet seuraavat uuden palkkausjärjestelmän ja arvioinnin toimivuutta järjestelmällisesti. Vuosittain sopimusosapuolet arvioivat yhdessä kuinka järjestelmä on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Tarvittaessa sopimusosapuolet sopivat järjestelmän parantamisesta. Lisäksi tarkkaillaan KTL:n palkkakilpailukykyä vertaamalla palkkatasoa valtion sekä yleisten työmarkkinoiden palkkatasoon.
7 12 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus on voimassa 1.2.2003 alkaen ja 15.2.2005 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jonkin sopijapuolen taholta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Valtion tarkistamissopimuksen irtisanomisella tulevat samalla irtisanotuiksi virastojen tarkentavat virkaehtosopimukset ja työehtosopimukset. 13 Työrauha Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä tai sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja henkilöstö, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 14 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu neljä samansanaista kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle. Helsingissä 26. päivänä helmikuuta 2003 Kansanterveyslaitos Jussi Huttunen Maija Halme Akava-JS ry Timo Palosuo Jouko Sundvall Palkansaajajärjestö Pardia ry Hilkka Salohalla Tuula Tenkula Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry Sami Finnig
8 11.12.2000 LIITE 1 PALKKAUSJÄRJESTELMÄN AMMATTITEHTÄVIEN VAATIVUUSTEKIJÄT 1. Työssä edellytettävä itsenäisyys Taloudellinen vastuu Henkilöstövastuu - Henkilöstövastuun laajuus - Alaisten lukumäärä yhteensä - Asiantuntija-alaisten lukumäärä Vaikuttamisen laajuus ja organisaation tuntemus Rahoituksen hankkiminen (vain tutkijat) 2. Työssä edellytettävän ongelmanratkaisun vaikeus 3. Työssä edellytettävät ammatilliset tiedot ja taidot Kirjallinen ja suullinen ilmaisu Kielitaitovaatimus Työssä edellytetty aikaisempi kokemus alalta Työssä edellytetty johtamistaito ja -kokemus Asiantuntijavastuu Tutkijanohjauksen taso (vain tutkijat) AMMATTITEHTÄVIEN PALKKATAULUKKO Vaativuus- Luokka Tehtäväpalkka YK:02031 euroa/kk Veskoodi 330851 Teskoodi 330801 101 1203,35 102 1380,19 103 1606,94 104 1867,43 105 2319,07 106 2842,34 107 3548,24 108 4393,62
9 Tämä Internet-teksti ei ole virallinen versio, eikä Valtiokonttori tai sopimuksen antaja vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä tietojen käytön aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Hakemistosivulle Valtiokonttori 2003. Aineistoa ei saa julkaista ilman sopimuksen antajan tai Valtiokonttorin lupaa. Ylläpitäjä: Hallinnon ohjaus Kumpulantie 9 PL 14 00531 Helsinki puhelin (09) 772 51, faksi (09) 7725 539 sähköposti: marjukka.kallio@valtiokonttori.fi