PYR tiedottaa PYR Tiedottaa on käytettyjen pakkausten hyötykäyttöalan tiedotuslehti, joka ilmestyy touko-, syysja joulukuussa. Julkaisija Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Iso Roobertinkatu 1 A 00120 Helsinki Puh. (09) 616 230 Faksi (09) 6162 3100 www.pyr.fi pyr@pyr.fi kuitenkin selvityksestä saatava hyöty tuntuu hyvin kyseenalaiselta. Ehdotus vaatii vielä paljon lisäselvityksiä eikä sitä näin ollen ainakaan vielä sisällytetä direktiiviin. 2 Toimitusjohtaja Christer Lindroos/PYR Oy Toimitusjohtajan katsaus Tätä katsausta laadittaessa uskotaan edelleen melko yleisesti, että pitkään valmisteltu ja paljon ristiriitaisia mielipiteitä herättänyt EU:n uusi pakkausdirektiivi astuu voimaan ensi syksynä. Pakkaajien tiedossa lienee ollut jo vuosia se, että uusi direktiivi asettaa pakkausten hyötykäytölle entistä suuremmat tavoitteet. Viime aikoina on kuitenkin tullut esiin uusia huolenaiheita. Yksi niistä on EU:n parlamentin jäsenen ja mietinnön esittelijän (raporteur) Dorette Corbeyn esille tuoma ajatus pakkausten ympäristövaikutuksista kertovasta indikaattorista (packaging environment indicator PEI). Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jokaisesta markkinoille tuotavasta pakkauksesta pitäisi tehdä selvitys, josta käy ilmi pakkauksen vaikutukset ympäristöön. Tämä lisäisi luonnollisestikin kohtuuttomasti työmäärää sekä kustannuksia ja Huolta aiheuttaa myös se, että puupakkauksille on ehdotettu 15 prosentin kierrätystavoitetta. Puupakkausten hyötykäyttömahdollisuudet ovat Suomessa vähäiset, koska meidän teollisuutemme käyttää pääasiallisesti neitseellistä puuraaka-ainetta. Käytetyt puupakkaukset hyödynnetään meillä useimmiten energiana ja tätä ei EU:n määritelmän mukaan lueta kierrätykseksi. Puupakkaukset ovat suurimmaksi osaksi painavia kuormalavoja. Jos niiden kierrätys pitää huomioida EU:lle toimitettavissa hyötykäyttötilastossa, Suomen kokonaishyötykäyttöprosentti kaikkien pakkausten osalta pienenee huomattavasti. Ongelmaan etsitään pikaista ratkaisua niiden instanssien piirissä, joita asia koskee. Palaamme asiaan myöhemmin. Viranomaiset ovat parhaillaan uusimassa Suomen jätelakia. Heidän tavoitteenaan on asettaa saman yleisen jätelain alaisuuteen kaikki sellaiset tuotteet, joita EU:n direktiiveissä säädetty hyödyntämisvelvoite koskee. Näitä tuotteita ovat esimerkiksi pakkaukset, autot, autonrenkaat, kodinkoneet, elektroniikkalaitteet jne. Yksityiskohtaisemmat, kutakin tuotetta erikseen koskevat määräykset on aikomus säätää omissa asetuksissaan. Kun pakkausasetusta ryhdytään uuden EU:n pakkausdirektiivin voimaan astumisen jälkeen säätämään, teemme elinkeinoelämän hyväksi kaiken voitavamme, jotta nykyinen tehokas järjestelmämme edelleenkin säilyisi. PYRin laatimat, vuotta 2001 koskevat pakkausten hyötykäyttötilastot valmistuivat helmikuussa. Tilastot ovat toistaiseksi epäviralliset, koska niistä puuttuu vielä Suomen ympäristökeskuksen kokoamat luvut. Jo tässä vaiheessa voidaan kuitenkin olla lähes varmoja siitä, että Suomi saavutti EU:n kanssa sovitut tavoitteet. Valtioneuvoston päätöksessä asetettu pakkausten yleistä hyödyntämistä koskeva 82 prosentin tavoite toteutui. Niin ikään toteutui tavoite vähentää pakkausjätteen määrää kuudella prosentilla pakkaussuoritteeseen nähden. Todellisuudessa me vähensimme pakkausjätteen määrää tavoitteeseen nähden kaksinkertaisen määrän. Kiitoksen saavutetuista tuloksista ansaitsevat kaikki talkoisiin
Päätoimittaja Christer Lindroos Toimitusneuvosto Marja-Liisa Johansson, PYR Christer Lindroos, PYR Kaisa Nissi, PYR Heikki Riste, PYR Annukka Leppänen-Turkula, PTR Ulkoasu Riitta Lestinen, Edita Prima Oy Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki 2003 Painettu paperille G-Print osallistuneet tahot: pakkaajat, tuottajayhteisöt, yhteistyökumppanit, viranomaiset ja PYRin henkilöstö. Vuonna 2002 teimme 213 uutta sopimusta pakkaajien kanssa. Tällä hetkellä 95 prosenttia pakkaajista on tehnyt sopimuksen kanssamme. Uusien rekisteröityneiden yritysten myötä tarvitsimme lisävoimia toimistoomme ja palkkasimme uuden henkilön vuoden alussa. Toivomme, että pystymme nyt entistä paremmin ja nopeammin palvelemaan kaikkia sidosryhmiämme. Viime vuoden lopulla aloitimme myös kotisivujemme uudistamista koskevan projektin. Uudet sivut ovat tämän kevään aikana entistä selkeämpinä kaikkien tietoa etsivien käytössä. Taloustutkimus Oy teki kuluvan vuoden tammikuussa PYRin toimeksiannosta yrityskuvaamme ja palveluamme koskevan tutkimuksen. Se tehtiin puhelinhaastatteluna ja siihen osallistui noin 400 henkilöä, jotka oli poimittu satunnaisotantana PYRin rekisteristä. Tutkimus oli erittäin hyödyllinen ja se osoitti selvästi mitä asioita meidän tulee edelleen parantaa ja kehittää. Tosin olimme itsekin jo ennen tutkimuksen tekemistä tiedostaneet useita kehittämistä vaativia kohteita. Yksi niistä oli henkilöresurssien lisääminen. Tutkimustulokset kuitenkin vahvistivat käsityksiämme. Yrityskuvatutkimus toi esiin myös pari meitä hämmästyttävää seikkaa. Kävi ilmi, että monet henkilöt eivät tienneet, että PYR on elinkeinoelämän omistama ja voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Heikosti oli myös mennyt perille viestimme siitä, että pakkaajilta perityt hyötykäyttömaksut ovat vain murto-osa muiden EU-maiden vastaavista maksuista. Tuottajayhteisöjä ja niiden toimintaa ei myöskään tunneta juuri lainkaan. Kehitämme jatkossa toimintaamme haluttuun suuntaan ja kiitämme tutkimukseen osallistuneita erittäin arvokkaista mielipiteistä. Kerromme lisää tutkimuksen tuloksista tämän lehden sisäsivuilla. Sisältö 1/03 Toimitusjohtajan katsaus 2 Lehden sisältö 3 PYRin yrityskuvatutkimus 4 PYR on elinkeinoelämän omistama osakeyhtiö 7 Tietoa tuottajayhteisöistä 8 Tölkki on kiertänyt jo seitsemän vuotta 10 Pakkausten merkit ja symbolit 13 Kysymyksiä ja vastauksia 16 Uutisia 19 Tuottajayhteisöjen yhteystiedot 20 CHRISTER LINDROOS Kannen kuva: Hiirenkorvat Luonnonkuva-arkisto/ Markku Tano 3
PYRIN TUNNETTUUS, YRITYSKUVA JA PALVELUTASO OVAT ENTISESTÄÄN PARANTUNEET Taloustutkimus Oy mittasi tammikuussa 2003 PYRin tunnettuutta, yrityskuvaa ja palvelutasoa. Tutkimus tehtiin PYRin toimeksiannosta. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla PYRin asiakasrekisteristä ja kiintiöitiin maksuluokkien eli yritysten liikevaihdon mukaan (A, B, C ja K= konsernit). Kaikissa maksuluokissa otoskoko oli 100. Haastatteluja, joiden keskipituus oli 16 minuuttia, tehtiin yhteensä 401. Vastaavanlainen tutkimus tehtiin edellisen kerran vuoden 2000 alussa. SPONTAANI JA AUTETTU TUNNETTUUS n = kaikki vastaajat Viranomaispäätökset tunnetaan hyvin Kohderyhmän tietämys PYRin toimintaa ohjaavista viranomaispäätöksistä on hyvä. Valtaosa (95 %) vastaajista on tietoinen EU:n pakkausdirektiivistä ja siihen liittyvästä valtioneuvoston päätöksestä. Tietoisuus oli keskimääräistä parempi niiden vastaajien joukossa, jotka ovat saaneet PYR Tiedottaa -lehden. Yli neljä viidestä vastaajasta on tutkimuksen mukaan kuullut myös organisaatioista, joille hyötykäyttövelvoitteen voi siirtää. PYR nimettiin ylivoimaisesti yleisimmin tällaiseksi organisaatioiksi. Sen sijaan eri tuottajayhteisöt tunnetaan edelleen heikosti. (Kuva 1.) Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Suomen Aaltopahviyhdistys ry Suomen Keräyslasiyhdistys ry Suomen Uusiomuovi Oy Mepak-Kierrätys Oy Suomen Palautuspakkaus Oy 18 20 33 32 38 48 52 51 66 70 92 99 4 PYR on elinkeinoelämän omistama yritys Tietämys PYRin omistussuhteista on edelleen heikkoa. Vain vajaa kolmannes vastaajista tiesi, että PYR on elinkeinoelämän omistama organisaatio. Valtion tai julkisen vallan piiriin kuuluvana organisaationa PYRiä piti kuitenkin vain kolme prosenttia vastaajista. Kuva 1. Suomen Teollisuuskuitu Oy Suomen Kuluttajakuitu ry Suomen NP-kierrätys Oy 10 12 11 18 24 22 2000 (n=462) 2003 (n=401) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
Arvio PYRistä kokonaisuutena Lähes 60 prosenttia vastaajista arvioi PYRin kokonaisuutena erittäin tai melko hyväksi. Yli neljä vastaajaa viidestä on sitä mieltä, että on selvästi helpompaa liittyä PYRiin kuin ylläpitää omaa järjestelmää. Kaksi kolmesta sanoo voivansa suositella PYRiä myös kollegoille ja tuttaville. PYR tarjoaa uusinta tietoa alalta yhä useamman vastaajan mielestä ja se tiedottaa entistä riittävämmin toiminnastaan. PYRiä on entistä helpompi lähestyä ja se pysyy lupauksissaan. Myös yrityksen liikeideaan sisältyvä voittoa tavoittelemattomuus on jo joka toisen vastaajan tiedossa. Heikko arvosana tuli väittämään PYRistä saa yksilöllistä ja joustavaa palvelua. Hyvänä tuloksena pidämme tulosta, mikä saatiin kysyttäessä mielipidettä PYRin byrokraattisuudesta. Enää vain neljännes vastaajista oli byrokraattisuudesta joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä. PYRin yrityskuva on tutkimuksen mukaan parantunut edelliseen mittaukseen verrattuna. Kovin yksilölliseen palveluun PYRin resursseja ei ole mitoitettu, koska rekisterissämme on yli 8000 yritystä, konsernia tai toimipaikkaa. (Kuva 2.) PYRistä saadut tiedot ovat luotettavia Tietojen luotettavuuteen ollaan eniten tyytyväisiä. Myös yhteydenotto on tutkimuksen mukaan helppoa. Lomakkeiden selkeyteen ei olla erityisen tyytyväisiä, joskin joidenkin mielestä lomakkeet ovat muuttuneet jonkin verran selkeämmiksi. Kuva 2. 33% 6% 1% 3% 4% Pakkausten hyötykäyttöjärjestelmän kustannukset Viestimme siitä, että Suomen hyötykäyttöjärjestelmä on selvästi edullisempi kuin minkään muun EUmaan hyötykäyttöjärjestelmä ei ollut vielä mennyt läheskään kaikkien vastaajien tietoisuuteen. Vastaajilla ei ollut selkeää käsitystä pakkausten hyötykäyttöjärjestelmän kustannuksista muiden EUmaiden keskimääräiseen hintatasoon verrattuna. Selvästi tai jonkin verran halvempina PYRin kautta pe- ARVIO PYRISTÄ KOKONAISUUTENA Kaikki vastaajat, n = 401 53% 5) Erittäin hyvä 4) Melko hyvä 3) Ei hyvä eikä huono 2) Melko huono 1) Erittäin huono Ei vastausta/ ei osaa sanoa rittyjä hyötykäyttömaksuja pitää joka kolmas vastaaja. Keskimääräistä kalliimmiksi maksut arvioi joka kuudes vastaaja. Joka viides pitää maksuja samantasoisina muiden EU-maiden hintojen kanssa. Puolessa suuryrityksistä koetaan Suomen hinnat EU:n keskimääräisiä hintoja edullisemmiksi. PYRin tilastojen kokoamiseen käytettyä aikaa tutkittiin Valtaosa (87%) tilastojen kokoajista on sitä mieltä, että kokoaminen vaa- 5
Kuinka kauan aikaa vuosittain kuluu PYRin tilastojen kokoamiseen n = kokoaa tilastot Alle 5 tuntia Kaikki (n=313) 5 10 tuntia 1 työpäivä 2 3 työpäivää Yli 3 työpäivää Ei vastausta/ ei osaa sanoa 66 10 11 8 3 2 nes vastaajista pitää sitä erittäin tai melko hyödyllisenä. Suuret yritykset arvostavat merkkiä eniten. 6 Kuva 3. Kuva 4. Maksuluokka K (n=90) A (n=82) B (n=77) C (n=64) 2000 (n=349) 2003 (n=350) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 4) Erittäin hyödyllinen tii korkeintaan yhden työpäivän vuodessa. Alle viisi tuntia kuluu kahdelta kolmesta vastaajasta. (Kuva 3.) PYR-merkki tunnetaan hyvin Kaikista vastaajista jo yli 90 prosenttia tuntee PYR-merkin. Etenkin suuret yritykset ja PYR Tiedottaa -lehden saajat tuntevat merkin. Joka kymmenes hyödyntää merkkiä jo yrityksensä toiminnan tukena ja noin kolman- 50 12 18 12 6 2 62 7 15 10 4 2 78 10 4 5 11 81 8 5 3 2 2 PYR TIEDOTTAA-LEHDEN HYÖDYLLISYYS n = lukee lehteä 3) Melko hyödyllinen Ei osaa sanoa 2) Ei juurikaan hyödyllinen 1) Ei lainkaan hyödyllinen 20 51 3 24 2 29 48 19 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % PYR Tiedottaa -lehti koetaan hyväksi ja hyödylliseksi Valtaosa vastaajista (90 %) kertoo saaneensa PYR Tiedottaa lehden. Sen muistavat saaneensa muita useammin isojen yritysten vastaajat sekä yli kolme vuotta PYRiin päin yhteyshenkilönä toimineet. Lehteen tutustuu lähes jokainen lehden saaja ja sen sisältöä pitää erittäin tai melko hyvänä lähes puolet vastaajista. Kolme neljästä kokee lehden sisällön erittäin tai melko hyödylliseksi. Sekä lehden sisällön että hyödyllisyyden arvostus on lisääntynyt edellisestä mittauksesta. (Kuva 4.) PYRin kotisivuja käytetään ahkerasti Puolet kaikista vastaajista ilmoittaa käyneensä PYRin kotisivuilla www. pyr.fi viimeisten 12 kuukauden aikana. Selvästi useammin kotisivuilla ovat vierailleet liikevaihdoltaan suurimpien yritysten edustajat, joista sivuilla on käynyt 70 prosenttia. PYRin kotisivulla käyneet antoivat niille hyvän arvosanan, sillä yli puolet vastaajista pitää niitä erittäin tai melko hyvinä. Myös muunlainen PYRin markkinointiviestintä koetaan positiivisena ja esimerkiksi PYRin pitämät esitelmät erilaisissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa saivat edelleen hyvän arvosanan. Arvostamme saamiamme palautteita ja huomioimme ne toimintamme jatkuvassa parantamisessa. Kiitämme tutkimukseen osallistuneita vastaajia.
PYR ON ELINKEINOELÄMÄN OMISTAMA YRITYS PYRin teettämä yrityskuvatutkimus osoitti, että aikaisemmat viestimme PYRin omistajista eivät olleet tavoittaneet läheskään kaikkia tutkimukseen osallistuneita henkilöitä. Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy on elinkeinoelämän omistama, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Avustamme jäsenyrityksiämme ja viranomaisia siten, että EU:n pakkausdirektiivin ja sitä vastaavan Suomen lainsäädännön velvoitteet kyetään täyttämään mahdollisimman edullisesti ja vaivattomasti. Alla on lueteltuna PYR Oy:n osakkaat ja niiden omistussuhteet. Pakkauksia valmistava teollisuus 30 % Metsäteollisuus ry 10 % Muoviteollisuus ry 10 % Metalliteollisuuden Keskusliitto MET ry 5 % Kulutustavara- ja erikoistuoteteollisuus KET ry 5 % Pakkaava teollisuus 30 % Elintarviketeollisuusliitto ry 20 % Kemianteollisuus ry 5 % Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry 5 % Kauppa 30 % Päivittäistavarakauppa ry 22,5 % Kaupan Keskusliitto ry 7,5 % Pakkausketju 10 % Suomen Pakkausyhdistys ry 10 % 7
TIETOA TUOTTAJAYHTEISÖISTÄ Pakkausten hyötykäyttöalalla toimivat tuottajayhteisöt ja niiden tehtävät tunnetaan PYRin teettämän yrityskuvatutkimuksen mukaan heikosti. Parantaaksemme tuottajayhteisöjen tunnettuutta esitämme tuottajayhteisöjen toiminnan pääperiaatteet. 8 Miksi tuottajayhteisöt ovat olemassa Tuottajayhteisö on yhdistys tai osakeyhtiö, jonka tehtävä on huolehtia siitä, että EU:n kanssa sovitut pakkausten hyötykäyttötavoitteet saavutetaan Suomessa. Tuottajayhteisöjen hallituksiin on valittu pakkaajien, kaupan ja pakkauksia valmistavien yritysten edustajia. Heillä on kiinnostusta pakkausten kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen eri pakkausmateriaalien välisessä kilpailutilanteessa. Yritykset, toisin sanoin pakkaajat ja maahantuojat, joiden liikevaihto on vähintään 0,841 miljoonaa euroa (5 Mmk) ja jotka tuotteidensa mukana toimittavat pakkauksia Suomen markkinoille, ovat velvollisia huolehtimaan pakkaustensa hyötykäytöstä. Koska tämä tehtävä on useimmille pakkaajille mahdoton, elinkeinoelämä on itse perustanut PYR/tuottajayhteisöjärjestelmän, jolle hyötykäyttövelvoite voidaan siirtää. Sopimus hyötykäyttövelvoitteen siirtämisestä tehdään PYRin kautta. Tuottajayhteisöt ovat voittoa tavoittelemattomia organisaatioita Tuottajayhteisöt eivät tavoittele voittoa, vaan niiden periaate on saavuttaa EU:n kanssa sovitut hyötykäyttötavoitteet mahdollisimman pienin kustannuksin. Toistaiseksi tässä on onnistuttu erinomaisesti, sillä Suomessa pakkaajilta perityt hyötykäyttömaksut ovat olleet edullisemmat kuin muissa EU-maissa. Hyötykäyttötavoitteet on kuitenkin saavutettu. Tuottajayhteisöt organisoivat pakkausten hyötykäyttöä Pakkausten ohjaaminen hyötykäyttöön vaatii sopimusten tekemistä, organisointia ja tiedottamista. Jotta pakkausten hyödyntäminen olisi mahdollista, tarvitaan hyötykäyttölaitoksia, jotka ottavat vastaan kerättyjä pakkauksia (esim. Corenso Oy, Kuusakoski Oy, Isover Oy, Muovix Oy). Nämä ovat liikelaitoksia, joiden toiminta perustuu kannattavuuteen. Voidakseen toimia ne tarvitsevat raaka-ainetta eli hyödynnettävää materiaalia. Kierrätettyjen pakkausten käyttäminen uusien tuotteiden raaka-aineena on kalliimpaa kuin neitseellisen raaka-aineen käyttö. Tämän rahoittamiseen tarvitaan hyötykäyttömaksuja. Hyötykäyttöön toimitettavien pakkausten tulee yleensä olla puhtaita ja ohjeiden mukaan lajiteltuja. Jotta niiden kuljettaminen ja käsittely olisi taloudellisesti järkevää, niitä tulee olla riittävä määrä kerralla käsiteltäväksi. Tuottajayhteisön toimintaperiaate pähkinänkuoressa Tuottajayhteisöt eivät itse hoida kuljetuksia, vaan sen tekevät alalla toimivat kuljetusyritykset. Usein hyötykäyttölaitokset maksavat kuljetusyrityksille korvausta saamastaan raakaaineesta eli pakkausjätteestä. Kun saapunut pakkausjäte-erä on hyödynnetty, hyödyntäjä kirjoittaa tuottajayhteisöjä varten todistuksen, josta ilmenee hyödynnetyn pakkausjätteen määrä. Tuottajayhteisöt maksavat mahdollisen korvauksen hyödyntäjälle todistusta vastaan. Tämä menetelmä takaa sen, etteivät tuottajayhteisöt joudu maksamaan muusta kuin todistettavasti hyödynnetystä materiaalista. Näin kustannukset pysyvät kurissa. Se on myös kaikkien pakkaajien edun mukaista. Tarvitaan myös rahoitusta Pakkausten hyötykäyttö toimii Suomessa vähin kustannuksin, mutta se vaatii kuitenkin rahaa. Rahoitus peritään hyötykäyttömaksujen muodossa niiltä pakkaajilta, joita hyötykäyttövelvoite koskee. Maksut perii PYR tuottajayhteisöjen valtuuttamana. PYR tilittää kaikki hyötykäyttöä varten perimänsä rahat tuottajayhteisöille. Hyötykäyttörahoilla ei rahoiteta PYRin omaa toimintaa. Toiminta on voittoa tavoittelematonta Oleellista on se, että tuottajayhteisöjen toiminta on voittoa tavoittelematonta. Näin ollen hyötykäyttömaksuja peritään vain se määrä mikä on välttämätöntä hyötykäyttötavoitteiden saavuttamiselle. Tuottajayhteisöt samoin kuin PYR ovat elinkeinoelämän omistuksessa.
PAKKAUKSET HYÖTYKÄYTTÖÖN PYR hoitaa yhteydet pakkaajiin ja maahantuojiin, tuottajayhteisöt hyötykäyttöalalla toimiviin yrityksiin. Pakkaus ja sen tehtävät Pakkauksella on useita tehtäviä ja sitä tarvitaan. Se muun muassa suojaa tuotetta, sisältää ja säilyttää tuotteen. Se kertoo tuotteesta ja mahdollistaa sen jakelun. Se myös lisää tuotteen käyttömukavuutta ja myy. Mitä on pakkausten hyötykäyttö? Pakkausten hyötykäyttöä on käytettyjen pakkausten hyödyntäminen materiaalina eli esimerkiksi uusien tuotteiden raaka-aineena. Pakkauksia voidaan hyödyntää myös lämpöenergiana. Tällöin ne poltetaan ja saatu energia otetaan talteen ja käytetään lämmitykseen. Mikä ei ole pakkausten hyötykäyttöä? Kaikissa yrityksessä ei ole täysin ymmärretty mitä pakkausten hyötykäyttö on. Silloin ollaan sitä mieltä, että yritys hyödyntää itse pakkauksia lajittelemalla niitä eri pakkausmateriaaleja varten oleviin keräyssäiliöihin. Tässä vaiheessa pakkaukset on vasta kerätty ja lajiteltu, eikä niitä ole vielä millään tavalla hyödynnetty. Lisäksi tällöin on useimmiten kyseessä jonkun toisen yrityksen markkinoille toimittamista pakkauksista. Valtioneuvoston päätös edellyttää, että jokainen pakkaaja huolehtii niistä pakkauksista, jotka se on itse omien tuotteidensa mukana toimittanut kotimaan markkinoille. Tuottajayhteisöjä on tällä hetkellä kahdeksan, kullekin pakkausmateriaalille omansa. Ne ovat: Suomen Aaltopahviyhdistys ry (aaltopahvi ja siitä valmistetut pakkaukset, esim. aaltopahvilaatikot, kulmatuet, tarjottimet) Suomen Kuluttajakuitu ry (kartonki- ym. kuitupohjaiset kuluttajapakkaukset, esim. keksi- ja muropakkaukset, makeisrasiat) Suomen Teollisuuskuitu Oy (kuitupohjaiset teollisuuspakkaukset esim. teollisuussäkit, paperirullien kääreet) Tuottajayhteisöt antavat neuvoja ja ohjeita kaikissa pakkausjätteen hyötykäyttöön liittyvissä asioissa. Yhteystiedot ovat tämän lehden takakannessa. Suomen NP-kierrätys Oy (nestepakkauskartongista valmistetut pakkaukset, esim. maito-, kerma-, jogurttitölkit) Suomen Keräyslasiyhdistys ry (lasipakkaukset, kuten pullot ja tölkit) Suomen Palautuspakkaus Oy (pantilliset juomatölkit) Suomen Uusiomuovi Oy (muovipakkaukset, kuten kalvot, pullot, kanisterit, laatikot, korit) Mepak-Kierrätys Oy (metallipakkaukset, esim. säilyketölkit, maaliastiat, kanisterit, sidontavanteet) 9
TÖLKKI ON KIERTÄNYT JO SEITSEMÄN VUOTTA Suomalaiset ovat hyvällä menestyksellä kierrättäneet tölkkejä jo reilut seitsemän vuotta. Suomen Palautuspakkaus Oy:n hallinnoima metallisten juomatölkkien pantillinen palautusjärjestelmä käynnistyi maaliskuussa 1996. Jo seuraavana vuonna pantillisten tölkkien palautusaste oli 79 % ja kokonaispalautusaste 94 %. Juomatölkkien kierrätyksestä tuli nopeasti koko kansan asia. 10 Toiminnan ensimmäisinä vuosina tölkkien kierrätys oli esillä tiedotusvälineissä tämän tästä. Keskustelua käytiin niin pantin suuruudesta kuin pantittomien tölkkien palautuksesta, ja asiaa käsiteltiin milloin kauppiaan milloin kuluttajan näkökulmasta. Tölkin matkaa seurattiin tarkastus- ja paalausasemalta sulattamoon ja takaisin juomatehtaan kautta kaupan hyllylle. Kuluttaja omaksuikin uuden palautuskäytännön nopeasti. Panttijärjestelmä koettiin myönteisenä ja ympäristön kannalta tärkeänä asiana. Seitsemässä vuodessa tölkkien palautuksesta on tullut suomalaisille itsestään selvä tapa toimia. Juomatölkki nyt ympäristöystävällisempi kuin aikaisemmin Keskustelu juomapakkausten ympäristövaikutuksista aktivoitui keväällä 2002 uusimman elinkaarianalyysin valmistuttua. Vaikka tutkimus ei asettanut juomapakkauksia paremmuusjärjestykseen, todettiin tölkkien ympäristövaikutusten kuitenkin pienentyneen vuodesta 1995, jolloin edellinen elinkaarianalyysi valmistui. Juomatölkkien valmistuksessa eniten ympäristökuormitusta syntyy silloin, kun käytetään paljon energiaa kuluttavaa primäärialumiinia. Palpan keräämä tölkkialumiini käytetään kokonaisuudessaan uusien tölkkien raaka-aineeksi. On laskettu, että juo-
matölkin valmistaminen kierrätetystä alumiinista vie energiaa 20 kertaa vähemmän kuin käytettäessä maaperästä rikastettua alumiinia. Tölkki on myös vähitellen keventynyt ja siten ympäristöystävällisempi. Nykyisin 0,33 l:n tölkki kansineen painaa keskimäärin 14 g ja 0,50 l:n tölkki 17 g. Matka uudeksi tölkiksi alkaa tarkastus- ja paalausasemalta Myymälöistä kuluttajien palauttamat tölkit siirretään paluukuljetuksina panimoiden tai keskusliikkeiden autoilla tarkastus- ja paalausasemille. Automaattien kautta palautuneet tölkit tulevat järjestelmään litistettyinä, jolloin niiden kuljettaminen jatkokäsittelyyn on mahdollisimman taloudellista. Tarkastus- ja paalausasemilla tölkit prässätään tiukoiksi paaleiksi. Sulattamoon lähtevä tölkkipaali sisältää keskimäärin 40 000 tölkkiä ja painaa noin 600 kg. Ennen sulattamista alumiinista poistetaan painatuksessa käytetyt värit. Sulatetusta alumiinista valmistetaan suuri aihio, joka valssataan ohueksi levyksi. Levy toimitetaan tölkkitehtaalle, jossa siitä valmistetaan uusia tölkkejä. Palautuspisteiden määrä kasvaa edelleen Palautuspisteitä on tällä hetkellä myymälöissä, kioskeissa, huoltoasemilla ja ravintoloissa yhteensä lähes 6200. Palautusautomaatteja on noin 1700. Monissa suurissa kauppakeskuksissa juomapakkausten palautus on keskitetty yhteen paikkaan jolloin asiakkaiden käytössä on yleensä useita palautusautomaatteja. Tällä hetkellä järjestelmään palautuu automaattien kautta 85 % tölkeistä. Muutoksia merkinnöissä Pantillisten tölkkien merkinnät ovat seitsemässä vuodessa jonkin verran muuttuneet. Vuonna 1996 pantti merkittiin tölkin kanteen. Tölkin alaosassa kulki lisäksi nuoliviiva. Tölkissä oli 13- numeroinen EAN-koodi sekä 2-numeroinen lisäkoodi. Vuonna 1999 panttimerkintä ja nuoliviiva siirrettiin nykyiselle paikalleen tölkin olkapäähän. Jo painettuja tölkkejä oli lupa käyttää vuoden 2001 loppuun saakka. Vuoden 2002 alussa pantti muuttui euromääräiseksi. Lisäkoodi jäi Suomalaiset ovat ahkeria kierrättäjiä. Kaupasta ostettu juomatölkki palautuu järjestelmään yleensä muutamassa kuukaudessa. 11
Lähdössä sulattamoon. Tölkkipaali sisältää noin 40 000 tölkkiä ja painaa noin 600 kg. 12 pois käytöstä. Muuten merkinnät pysyivät ennallaan. Lidl liittyi Palpan järjestelmään Saksalainen kauppaketju Lidl on liittynyt Palpan palautusjärjestelmään ja on vuoden 2003 alkupuolella tuonut markkinoille järjestelmään liitettyjä tölkkejä. Kuluttajan kannalta tilanne on muuttunut selkeämmäksi, sillä kaikki Palpan järjestelmään liitetyt juomatölkit voi palauttaa pantillisina kaikkiin palautuspisteisiin. Markkatölkeistä palautunut suurin osa Yleensä juomatölkit palautuvat kiertoon muutamassa kuukaudessa, mutta joskus palautusaika voi olla jopa useita vuosia. Järjestelmä ottaa edelleen vastaan markkapantillisia tölkkejä. Niistä suurin osa palautui kierrätykseen vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla, minkä jälkeen määrät ovat kuukausi kuukaudelta pienentyneet. Vuoden 2003 alkupuolella markkatölkkien osuus pantillisista palautuksista oli enää muutama prosentti. Kuluttajalle maksetaan markkatölkeistä pantin arvoa vastaava määrä euroina. Tölkkimäärät kasvussa? Kasvaako vai pieneneekö järjestelmään myytävien tölkkien määrä jatkossa? Pystytäänkö palautusastetta vielä nostamaan? Saadaanko tölkkejä talteen nykyistä suurempia määriä? Vuoden 2003 aikana tehtäneen veroja alkoholipoliittisia päätöksiä, jotka vaikuttavat myös tölkin tulevaisuuteen. Alumiinitölkkien osuus juomapakkauksista on Suomessa selvästi pienempi kuin esim. Ruotsissa ja Norjassa, vaikka näyttääkin tällä hetkellä olevan jonkin verran kasvussa. Vuonna 2002 järjestelmään myytiin 90 miljoonaa tölkkiä, mikä oli lähes 14 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös palautusten osuus kasvoi jonkin verran. Pantillisten tölkkien palautusaste vuonna 2002 oli 85 % eli yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin vuonna 2001. Palpa on toimintansa aikana kerännyt palautuksina noin puoli miljardia tölkkiä. Alumiinia on kerätty talteen keskimäärin 100 tonnia kuukaudessa.
PAKKAUSTEN MERKIT JA SYMBOLIT Pakkauksilta vaaditaan paljon: pakatun tuotteen suojaamisen ja kuljetuksen lisäksi pakkauksen tulisi toimia tuotteen myyjänä ja kertoa käyttäjille kaikki mahdollinen sekä itse tuotteesta että pakkauksesta. Pakkauksen tulisi luoda kuva tuotteen laadusta ja välittää myös yrityskuvaa. Pakkauksia tulisi käyttää niin vähän kuin mahdollista, mutta kuitenkin niin paljon kuin on tarpeellista. Aika paljon esineeltä, joka useimpien mielestä on kuitenkin vain melko tarpeeton jäämä itse tuotteen tultua käyttöön. Pakkausten merkinnät, merkit ja symbolit ovat tapa välittää tietoa; mielikuvia luodaan koristeluilla, väreillä jne. Pakkausmerkinnät käsittelevät sekä pakattua tuotetta että pakkausta. Ne antavat tuotteen käsittelijälle tai kuluttajalle monta tarpeellista tietoa. Tärkeimmät merkintävaateet perustuvat lakeihin, asetuksiin ja päätöksiin, mutta merkintöjen määrää lisäävät myös kuljetukseen ja jakeluun liittyvät tiedot ja erilaisen muun lisätiedon tarve. Haasteellisia ovat aineiston havaittavuus ja luettavuus, merkintöjen ymmärtäminen ja yksiselitteisyys. döksensä, jotka vaativat mm tyyppihyväksytyn pakkauksen hyväksymismerkintää. Muista merkinnöistä tärkeimpiä ovat erilaiset käsittely- ja varoitusmerkinnät, jotka on esitetty standardissa SFS-EN 20780. Suomen Standardisoimisliitosta (www.sfs.fi) saa käsittely- ja varoitusmerkintästandardien lisäksi tietoja mm. standardinmukaisuusmerkinnästä. Joidenkin merkkien käyttö on pakollista. Esimerkiksi elintarvikelainsäädäntö vaatii merkitsemään eläinperäiset tuotteet (maitopohjaiset tuotteet, liha, kala) terveysmerkillä, joka yksilöi tuotantolaitoksen, pakkaamon tai teurastamon. Numeron voi kohdistaa laitokseen esim. elintarvikeviraston nettisivuilla. Merkki on yleensä soikio, mutta joissakin erikoistapauksissa suorakaide. Tavallisin tapaus on pientuottaja, joka käyttää suorakaidetta ja tekstissä on tuotantokunta. Tarkastetun riistan terveysmerkintä on kuitenkin viisikulmio tai joissakin tapauksissa suorakaide. Pakollisista merkinnöistä Suomessa tärkein pakkausmerkintöjä tuova tekijä on pakattava tuote. Esimerkiksi kulutustavaroille, lääkkeille ja elintarvikkeille on omia hyvinkin yksityiskohtaisia säädöksiä. Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä antaa hyvää tietoa Elintarvikeviraston julkaisu Pakkaus puhuu, jonka voi vaikka hakea netistä osoitteesta www.elintarvikevirasto.fi. Vaarallisia aineita koskevat omat sää- FINLAND 000 E Y Kuva 1. Terveysmerkki. KUNTA 000 13
Vapaaehtoisia merkkejä Vapaaehtoisesti käytettävillä merkeillä voidaan kertoa monia asioita. Osa on virallisia tuotetietomerkkejä, joiden käyttöoikeutta on anottava merkin omistajalta, osa merkeistä on enemmän tai vähemmän tiedottavia merkkejä, jotka kertovat jostakin tuotteen ominaisuudesta. Luomutuotteet Luomutuotannosta kertovissa merkeissä on melkoista kirjavuutta. Suomessa käytetään yleisesti vihreävalkoista aurinkomerkkiä, joka on viranomaisten valvontamerkki. Sen käyttöoikeuden myöntää Kasvistuotannon tarkastuskeskus. Toisaalta käytössä on myös EU:n luomutuotantoon perustuvan maatalouden luomutunnus ja tarkastusmerkintä (Kuva 2.). Lisäksi Demeter -merkillä voidaan merkitä Biodynaamisen yhdistyksen tuotantoehtojen mukaisesti tuotetut tuotteet. Leppäkerttumerkki kertoo tuottajan olevan Luomuliiton jäsen, tulevana satokautena sitä ei enää voi käyttää luomutuotteiden merkkinä. Alumiini Teräs Muovi Lasi Uudelleenkäytettävä Kuva 3. Alumiini-, teräs-, muovi-, lasi-, uudelleenkäytettävä pakkaus -merkit. Muista tuotetiedoista voidaan kertoa mm. erilaisilla kotimaisuus- ja eettisillä merkinnöillä. Näistä mainittakoon maksullinen Hyvää Suomesta - joutsenlippu, jonka käyttö vaatii kotimaisten raaka-aineiden käyttöä ja Parempi valinta -sydänmerkki, josta vastaavat Suomen Sydänliitto ry ja Suomen Diabetesliitto ry. Materiaalit Pakkauksissa käytetyt materiaalit voidaan kertoa pakkauksissa olevilla kirjain/numeromerkinnöillä. Materiaalimerkintöjen käyttö on vapaaehtoista, mutta jos materiaali halutaan merkitä esimerkiksi hyötykäytön helpottamiseksi, ainoa sallittu merkintätapa on esitetty EY:n komission päätöksessä 97/129/EY. Pitkään suunnitteilla olleessa Euroopan parlamentin ja neuvoston pakkausmerkintädirektiivissä alumiinille, teräkselle, lasille ja muoveille ehdotettiin pakkausmateriaalin tunnistusmerkin- näksi melko laajassa käytössä olevia symboleja, (Kuva 3.) Hyötykäyttöjärjestelmät Merkeillä voidaan kertoa, että pakkaus kuuluu johonkin hyötykäyttöjärjestelmään. Näitä merkkejä ovat esimerkiksi NP-kierrätysmerkki maito- ja mehutölkeissä ja vastaavissa nestekartonkipakkauksissa. Merkin omistaa Suomen NP-kierrätys Oy, joka myöntää sen käyttöoikeuden järjestelmässä mukana oleville yrityksille. Vastaavasti Saksassa on käytössä mm. DSD:n Grüne Punkt. Merkin käyttäjät maksavat DSD:lle Saksan markkinoille saattamiensa pakkausten hyödyntämisestä. DSD on lisensioinut merkin käytön siten, että Grüne Punkt merkkiä käytetään useassa EU-maassa kertomassa kuulumisesta kyseisen maan järjestelmään. Suomessa sillä ei ole merkitystä. (Kuva 4. ja 5.) 14 Kuva 2. Luonnonmukaisesti tuotettu tuote. Kuva 4. NP-kierrätysmerkki. Kuva 5. DSD:n Grüne Punkt.
Kuva 6. Rekisteröitynyt Pakkausalan Ympäristörekisteriin. Kuva 8. Mobius loop merkki Suomessa Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy on ottanut käyttöön oman PYR-merkin. Merkkiä saavat käyttää pakkauksissaan yritykset, jotka ovat tehneet valtioneuvoston päätöksen nro 962/97 mukaisen sopimuksen PYRin kanssa. (Kuva 6.) Vapaaehtoiset, tiettyihin myöntämiskriteereihin perustuvat merkit Suomen Standardisoimisliitto SFS myöntää tiettyjen vaatimusten perusteella oikeuden yhteispohjoismaisen ympäristömerkin käyttöön. Myöntökriteerit on määritelty monenlaisille tuotteille. Merkkiä ei saa pelkästään pakkauksille, vaan tuotteen ja pakkauksen muodostamalle kokonaisuudelle. Samoin tuotekohtaisesti anottava, tietyin kriteerein myönnettävä merkki on EU:n ekologo. (Kuva 7.) Vastaavia merkkejä ovat myös mm. Saksan Sininen enkeli, Kanadan vaahteran lehteen perustu- va merkki ja Japanissa käytössä oleva merkki. Ns. kierrätysmerkit Erilaiset nuolikolmiot mielletään usein "kierrätysmerkeiksi", mutta virallista kierrätysmerkkiä ei ole. Merkin tarkoituksesta ja käytöstä vastaa tuotekohtaisesti se yritys, joka laskee merkityn tuotteen markkinoille. Mobius loop (kääntyvien avonuolien muodostama kolmio) on saanut standardin (ISO 14021:1999). Siinä annetaan ohjeet siitä, millä perusteilla merkkiä voi käyttää omaehtoisena ympäristömerkkinä. (Kuva 8.) Muut ympäristömerkit Monet tuotteet on merkitty erilaisin symbolein, jotka kuluttajat mieltävät ympäristömerkeiksi. Näitä merkkejä ovat mm. WWF:n panda ja Suomen Luonnonsuojeluliiton norppa. Merkin käyttöoikeus riippuu sen omistavasta organisaatiosta. Merkkiviidakko on melkoinen. Pakkaussuunnittelija jääkin miettimään, mikä on tarpeellista tai pakollista, mitä vaaditaan missäkin maassa jne. Miten luovia myyvän ja informaatiota antavan pakkauksen välillä. Toisaalta pakkaus, joka ei anna itsepalvelussa riittävästi kuluttajan haluamaa tietoa ei ole myöskään myyvä. ANNUKKA LEPPÄNEN-TURKULA JA TERHEN JÄRVI-KÄÄRIÄINEN PAKKAUSTEKNOLOGIA - PTR RY Kuva 7. Yhteispohjoismainen vihreä joutsen ja EU:n ekologo. 15
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PAKKAUS Pakkaus on tarkoitettu tuotteen säilytykseen ja suojaamiseen. Se mahdollistaa tuotteen käsittelyn ja kuljetuksen tuottajalta kuluttajalle tai käyttäjälle ja helpottaa tuotteen esillepanoa myymälässä. Pakkaus myös tiedottaa. Se voi olla valmistettu mistä materiaalista tahansa ja myös sen osat ovat pakkauksia. 16 PAKKAUKSIA OVAT: a) myyntipakkaus eli primääripakkaus b) ryhmäpakkaus eli sekundääripakkaus c) kuljetuspakkaus eli tertiääripakkaus. Pakkauksen määritelmä viittaa pakkauksen tehtäviin (sisältäminen, suojaaminen, käsittely, jakelu jne.), joiden lisäksi pakkaus voi täyttää myös muita tehtäviä. Mikä tahansa tuote, joka täyttää ainakin yhden pakkauksen tehtävistä, on pakkaus, vaikka se sallisi myös muunlaisen käytön. Pakkauksia ovat myös pakkausten osat ja sellaiset osaset, jotka on tarkoitettu esim. vahvistamaan tai koristamaan pakkausta tai sen osaa. PAKKAAJAN MÄÄRITELMÄT Onko liikevaihdoltaan alle 840 939,63 euron yritys millään tavalla velvollinen huolehtimaan pakkaustensa hyötykäytöstä tai liittymään PYRiin? Ei, sillä 1.1.2001 voimaan tullut valtioneuvoston päätöksen muutos vapautti tällaiset yritykset hyötykäyttövelvoitteesta. Yritys voi silti liittyä PYRiin pelkän liittymismaksun hinnalla, jolloin se saa ajankohtaista tietoa pakkausasioista mm. kolme kertaa vuodessa ilmestyvän PYR Tiedottaa -lehden välityksellä. Minkä vuoden liikevaihtoa vuosimaksulaskutuksen ja tilastointivelvollisuuden perustana käytettävä liikevaihto tarkoittaa? Viimeisintä vahvistettua liikevaihtoa, joka PYRille on ilmoitettu. Pyydämme yrityksiä ilmoittamaan liikevaihtonsa vuosittain. Liikevaihdon muuttuminen vaikuttaa aina vasta seuraavan vuoden vuosimaksulaskutukseen. Näin ollen esim. vuoden 2003 vuosimaksu määräytyy sen liikevaihdon mukaan, joka meillä oli tiedossamme vuoden 2002 lopussa. Mikäli viime vuoden lopulla rekisterissämme ollut liikevaihto ylitti 840 939,63 lähetimme pakkaustitojen kyselylomakkeen tänä vuonna. Ovatko kaikki konserniin kuuluvat yritykset velvollisia kuulumaan PYRiin? Ainoastaan ne yritykset ja toimipaikat, joiden liikevaihto on yli 840 939,63 ja jotka harjoittavat pakkaamista tai pakattujen tuotteiden maahantuontia. Miksi liikevaihtorajaa ei ole pyöristetty? Valtioneuvoston päätöstä nro 962/1997 ollaan uudistamassa, mutta toistaiseksi alkuperäinen päätös on voimassa. Tästä syystä 5 Mmk piti muuntaa euroiksi pyöristämättä. Onko postimyyntiä harjoittava yritys pakkaaja? Kyllä. Yritys pakkaa raaka-aineita, jotka menevät esim. teollisuuden käyttöön tehtaille eivätkä suoraan kuluttajille. Onko tämä pakkaamista? Kyllä. Poikkeuksena ovat yrityksen omat, sisäiset siirrot, jolloin pakkauksia ei toimiteta markkinoille. PAKKAUKSEN MÄÄRITELMÄT Ovatko kertakäyttöastiat pakkauksia? Kertakäyttölautaset ja -kupit ovat pakkauksia, kertakäyttöveitset ja - haarukat puolestaan eivät ole. Onko CD:n, C-kasetin tai videokasetin säilytyskotelo pakkaus? Ei, jos on kysymyksessä kaupallinen tuote, jolloin tuote on tarkoitettu säilytettäväksi kotelossa pitkään. Poikkeuksena ovat ei-kaupalliset ilmaisjakelutuotteet, jolloin sekä tuote että pakkaus ovat "kertakäyttöisiä".
set, joita se ei itse omista, esim. vuokratut lavat? Täytyy, jos yritys on pakkauksen käyttäjä eli pakkaa tavaraa esim. vuokralavalle. Uudelleenkäytössä olevat, kiertävät pakkaukset on merkittävä Uudelleentäyttö tai -käyttö -sarakkeeseen, jotta ne eivät jäisi tilastojen ulkopuolelle. Onko markkinoilla tietokoneohjelmaa, josta olisi apua pakkaustilastojen kokoamisessa? Markkinoilla on ohjelma, jonka avulla voi seurata yrityksen materiaali-, energia- ja päästövirtoja. Lisätietoja: Proventia Oy, puh. (014) 621 485, www.proventia.fi. Onko CD:n, C-kasetin tai videokasetin ympärillä oleva suojakelmu pakkaus? Kyllä. Onko kukkapurkki tai muu vastaava purkki pakkaus? Kyllä. Poikkeuksena on ainoastaan sellainen purkki tai ruukku, jossa kasvi on tarkoitettu säilytettäväksi koko sen eliniän. Onko etiketti pakkaus? Kyllä. Onko lava tai lavakääre pakkaus? Kyllä, molemmat. Onko kirjekuori pakkaus? Postin määritelmän mukainen kirjekuori ei ole pakkaus. Ovatko myös kuljetuksessa käytettävät pakkaukset pakkauksia? Kyllä. Onko lautanippujen tms. ympärillä oleva metallivanne pakkaus? Kyllä. HYÖTYKÄYTTÖ- VELVOITE Miten yritys voi itse hoitaa hyötykäytön, jos se ei halua liittyä PYRiin? Keräämällä markkinoille toimittamansa pakkaukset ja järjestämällä omalla kustannuksellaan niiden hyödyntämisen materiaalina tai energiana. Käytännössä suurin osa yrityksistä ei tätä pysty itse hoitamaan. Mitä tuottajayhteisöt tekevät? Tulevatko ne hakemaan yritysten pakkaukset? Eivät. Tuottajayhteisöjen rooli on organisoida pakkausten hyötykäyttöä. Ne huolehtivat siitä, että hyödyntämiselle määritellyt prosenttitavoitteet täyttyvät. Keräily ja kuljetus eivät vielä ole hyötykäyttöä. Tuottajayhteisöjen vastuualue alkaa siitä, kun ne saavat kerätyn pakkausmateriaalin haltuunsa. Mitä vastinetta yritys saa liittymisja vuosimaksulle sekä mahdollisille hyötykäyttömaksuille? Yritys hoitaa lakisääteisen hyötykäyttövelvoitteensa ja maksaa osansa pakkausten hyödyntämisestä aiheutuvista kustannuksista. Rekisteröitynyt yritys saa mm. PYR Tiedottaa -lehden sekä PYR-merkin ja rekisteröitymistodistuksen käyttöönsä. Niistä on etua mm. markkinoinnissa. KYSELYLOMAKKEEN TÄYTTÖ Täytyykö yrityksen ilmoittaa lomakkeessa myös sellaiset pakkauk- Merkitäänkö esim. maatalousmyymälään menevä paperisäkki kuluttajapakkauksiin vai teollisuuskääreisiin? Teollisuuskääreisiin. Kuluttajapakkausten ja teollisuuskääreiden eroja on havainnollistettu kyselylomakkeen mukana postitettavissa materiaalimääritelmissä. Kuluttajapakkaukset tarkoittavat teollisuuskääreitä pienempiä, yleensä yksittäiselle kuluttajalle päätyviä pakkauksia, esim. sokeri- tai jauhopusseja. Kuuluuko nestemäistä ainetta sisältävä pakkaus aina automaattisesti materiaaliltaan nestepakkauksiin? Ei. Nestepakkaukset tarkoittavat kyselylomakkeessa erityisestä nestepakkauskartongista tehtyjä pakkauksia, joissa on ohut muovipinnoite. Tällaisia ovat esim. maitotölkit. Nestepakkauskartonkiin voidaan myös pakata esim. jauhemaisia mausteita ja toisaalta nestemäistä ainetta voi olla vaikkapa muovipullossa. Pakkauksen materiaali siis ratkaisee mihin sarakkeeseen se merkitään, ei sisältö. Kumpi on maahantuoja ja raportointivelvollinen, ulkomailta tuotteita lähettävä yritys vai kotimaassa ne vastaanottava yritys? Yritys, joka omistaa tuotteen maahantuontihetkellä, ts. kun tuote siirtyy rajan yli. Vaikka maahantuoja olisi ulkomainen yritys, se on kuitenkin vastuussa Suomen markkinoille toimittamistaan pakkauksista kotipaikastaan 17
riippumatta ja näin ollen myös raportointivelvollinen, mikäli liikevaihtoraja Suomessa ylittyy. Pitääkö maahantuojan merkitä Maahantuodut-sarakkeeseen myös ne pakkaukset, jotka eivät mene asiakkaalle asti, vaan jäävät maahantuojalle itselleen? Kyllä. Maahantuodut-sarakkeeseen merkitään kaikkien maahantuotujen tuotteiden pakkaukset, riippumatta siitä, minne ne Suomessa jäävät. Pakkaukset ovat Suomen markkinoilla jo, kun ne ovat tulleet rajan yli. Poikkeuksena tästä ovat ainoastaan Suomen kautta edelleen ulkomaille menneet pakkaukset. Oleellista Maahantuodut-saraketta täytettäessä siis on, että pakkaus jää Suomeen. Jos yritys maahantuo tuotteita kuljetuspakkauksissa, jotka palautuvat takaisin lähtömaahan, merkitäänkö tällaisia pakkauksia lomakkeeseen? Kahden maan välillä kiertävät kuljetuspakkaukset voi jättää merkitsemättä lomakkeeseen, koska ne eivät päädy Suomen markkinoille. Entä yritys, joka valmistaa pakkauksia? Valmistettu pakkaus on valmistajan tuote, jonka edellä mainitun ajatuksen mukaisesti ilmoittaa vasta sen käyttäjä, eli pakkaaja. Pakkausten valmistajat ilmoittavat ainoastaan ne pakkaukset, joita tarvitaan tuotteen suojaamista, käsittelyä ja kuljetusta varten. Onko sellainen yritys raportointivelvollinen, jonka liikevaihto on yli 840 939,63, mutta pakkauksen määrä on hyvin vähäinen (esim. tuo maahan suuria ja kalliita koneita)? Kyllä. Liikevaihtorajana on 840 939,63 ja sen saavutettuaan yritys on raportointivelvollinen, riippumatta markkinoille toimitettujen pakkausten määrästä. Jos yritys ostaa pakkauspalvelunsa toiselta yritykseltä, kuka on pakkaaja ja raportointivelvollinen? Tuotteen omistaja pakkaushetkellä eli pakkauttaja. Pitääkö kaikista kyselylomakkeessa ilmoitetuista pakkauksista maksaa hyötykäyttömaksuja? Ainoastaan Itse kotimaan markkinoille pakatut sekä Maahantuodut -sarakkeisiin merkityistä pakkauksista maksetaan hyötykäyttömaksu, koska ne jäävät Suomeen. Vientiin menneistä pakkauksista ja niiden hyödyntämiskustannuksista vastaa vastaanottajayritys oman maansa lainsäädännön mukaisesti. Miten raportoidaan Ahvenanmaalle menevät pakkaukset? Ahvenanmaalle menevät pakkaukset merkitään vientiin menneiksi, koska Ahvenanmaalla on oma hyötykäyttöjärjestelmänsä, eikä se kuulu Suomen pakkauspäätöksen piiriin. Miten oma hyötykäyttö tai muu jälkikäyttö eroaa uudelleentäytöstä tai - käytöstä? Omaa hyötykäyttöä on ainoastaan omassa yrityksessä tapahtuva pakkauksen hyötykäyttö materiaalina tai energiana. Uudelleentäyttö tai -käyttö on pakkauksen käyttämistä uudelleen sellaisenaan. Miksei muuta kuin yrityksen omaa hyötykäyttöä voi merkitä kyselylomakkeeseen? Oma hyötykäyttö -sarakkeeseen merkityt luvut vähentävät yrityksen hyötykäyttömaksuja. Siitä syystä sarakkeeseen merkitään tiedot vain niistä pakkauksista, jotka yritys on itse omalla kustannuksellaan pystynyt hyödyntämään materiaalina tai energiana. Kun pakkaukset viedään hyödynnettäviksi muualle, joku toinen yritys vastaa hyödyntämisen kustannuksista ja raportoi hyödynnettyjen pakkausten laadun ja määrän. Jos yritys pakkaa tuotteita, jotka eivät päädy Suomen markkinoille vaan toisen yrityksen kautta vientiin, mihin sarakkeeseen näiden tuotteiden pakkaukset merkitään? Jos yritys myy tuotteet toiselle suomalaiselle yritykselle, ne merkitään Itse pakatut -sarakkeeseen, koska ne eivät ole yrityksen omaa vientiä. Poikkeuksena hyväksytään ainoastaan tapaukset, joissa viejäyritys kuuluu samaan konserniin, ts. yritysten välillä on omistussuhde. Kyselylomakkeen mukana on tällöin annettava selvitys asiasta. 18 Jos yritys maahantuo tyhjiä pakkauksia, merkitäänkö nämäkin lomakkeeseen? Ei, ellei maahantuoja myöhemmin pakkaa niihin tuotteitaan itse, jolloin pakkaukset merkittäisiin kohtaan "Itse kotimaan markkinoille pakatut". Vasta pakkauksen käyttäjä eli pakkaaja on velvollinen ilmoittamaan pakkaukset lomakkeessaan. Tyhjän pakkauksen maahantuojan on tosin muistettava ilmoittaa kuljetuspakkausten osuus.
UUTISIA PYR-MERKIN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY Yli 90 prosenttia yrityskuvatutkimukseemme osallistuneista pakkaajista tuntee PYR-merkin. Uusimmat tietoomme tulleet PYR-merkillä varustetut pakkaukset ovat kuvassa olevat, Jalostajan valmistamien tuotteiden pakkaukset. NIMITYS Tytti-Liisa Karjalainen aloitti 12.2. 2003 rekisterinhoitajana PYRissä. Hänellä on usean vuoden kokemus rekisterinhoidosta lääkealan yrityksissä. Studio Sempre/Harri Koskinen Pakkauksessa oleva PYR-merkki on viesti siitä, että tuotteen valmistaja huolehtii ympäristöstään. www.pyr.fi Olemme lähettäneet kaikille kanssamme sopimuksen tehneille yrityksille arkin PYR-merkkejä käyttöohjeineen. Halutessanne toimitamme teille uuden arkin. Voimme lähettää merkin myös sähköisessä muodossa. UUDET KOTISIVUT VALMISTUVAT KEVÄÄN AIKANA PYRin kotisivut ovat olleet ahkerassa käytössä ja ne saavat pian uuden ilmeen. Helpottaaksemme tietojen löytymistä olemme jäsennelleet asioita uudelleen. Suomenkieliset sivustot valmistuvat kevään kuluessa, ruotsinkieliset ja englanninkieliset kesän kynnyksellä. Toivomme, että uudistuksesta on hyötyä kaikille kotisivujemme käyttäjille. KYSELYLOMAKKEEN VIIMEINEN PALAUTUSPÄIVÄ OLI 31.3.2003 Olethan jo täyttänyt pakkaustietojen kyselylomakkeen ja palauttanut sen PYRille! Lomakkeita on parin viime kuukauden aikana tulvinut meille kiitettävästi, mutta joitakin puuttuu vielä. Mikäli et jostain syystä ole vielä postittanut tai faksannut lomaketta meille toivomme, että lähetät sen ensi tilassa. 19
J O U K K O K I R J E PYR tiedottaa OVATKO YHTEYSTIETOSI MUUTTUNEET? Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, ilmoitathan uudet tiedot meille mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen pyr@pyr.fi, soittamalla asiakaspalveluumme puh. (09) 6162 3500 tai faksaamalla numeroon (09) 6162 3100. Mikäli Sinulle ei tule PYR Tiedottaa -lehteä ja haluaisit saada sen, ilmoita meille osoitteesi. TUOTTAJAYHTEISÖJEN YHTEYSTIEDOT Suomen Aaltopahviyhdistys ry Anneli Laakso anneli.laakso@storaenso.com puh. 020 462 7233 Suomen Kuluttajakuitu ry Matti Pankakoski matti.pankakoski@valio.fi puh. 010 381 2579 Suomen Teollisuuskuitu Oy Pertti Kleemola pertti.kleemola@upm-kymmene.com puh. 020 416 3442 Suomen NP-kierrätys Oy Matti Pankakoski matti.pankakoski@valio.fi puh. 010 381 2579 Suomen Keräyslasiyhdistys ry Markku Piekkanen markku.piekkanen@alko.fi puh. (09) 5765 5250 Mepak-Kierrätys Oy Heikki Riste heikki.riste@pyr.fi puh. (09) 6162 3210 Suomen Palautuspakkaus Oy Tapio Lehtinen tapio.lehtinen@palpa.fi puh. (09) 8689 8663 Suomen Uusiomuovi Oy Vesa Kärhä vesa.karha@kemia.ttliitot.fi puh. (09) 1728 4326 Katso www.pyr.fi. Siellä on linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille.