PÄIVITETTY YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 23.4.2018 AGNICO EAGLE FINLAND OY Uuden NP4-altaan rakentaminen, NP-rikastushiekan läjittäminen uuteen altaaseen sekä altaan valmistelulupa Kittilän kultakaivoksella
TIIVISTELMÄ Kittilän kaivoksen merkitys on aluetaloudellisesti erittäin merkittävä sekä Kittilän talousalueella että koko Lapin mittakaavassa. Kittilän kultakaivos tarjoaa työpaikan noin 450 työntekijälle. Lisäksi kaivosalueella työskentelee tilanteesta riippuen 400 600 urakoitsijaa. Noin puolet (~52 %) kaivoksen työntekijöistä on Kittilän kunnan asukkaita ja 90 % työntekijöistä tulee Lapista. Kaivoksen työntekijät maksavat tuloveroa Kittilän kunnalle noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Kiinteistöveroa kaivosyhtiö maksaa noin 250 000 /v. Vuosina 2012 2017 kaivosyhtiö maksoi yhteisöveroa noin 19 M. Agnico Eagle Finland Oy hakee lupaa uuden NP-rikastushiekan varastointialtaan (NP4) rakentamiseksi nykyisen kaivosalueen pohjoispuolelle. Uuden läjitysalueen pinta-ala on laajimmillaan noin 175 hehtaaria. Uusi NP4-allas on suunniteltu siten, että se mahdollistaa NP-hiekan läjittämisen altaaseen sekä vesilietteenä että suodatettuna. Lupaa haetaan myös uuden NP4-altaan suunniteltujen alavirtaankorotusten toteuttamiseksi (Taulukko 1). Taulukko 1. Uuden NP4-altaan alustavat korotusvaiheet. Korkeusjärjestelmänä N60. Vaihe Menetelmä Harjan korkeus I alkupato + 231,5 II alavirtaan + 234 III alavirtaan + 237 IV alavirtaan + 240 V alavirtaan + 242 VI alavirtaan + 244 VII alavirtaan + 246 VIII alavirtaan + 248 IX alavirtaan + 250 Yhtiön päivittämän tuotantosuunnitelman mukaisesti NP3-altaan kapasiteetti ehtyy viimeistään alkuvuodesta 2020, kun suunnitellut ylävirtaankorotukset (+242 m ja +244 m) saadaan toteutettua. Ylävirtaankorotusvaiheen +242 rakentamistyöt ovat paraillaan meneillään. Yhtiö on jatkanut NP-rikastushiekan geoteknisten ominaisuuksien kartoittamista ja päätynyt parantamaan rakenteilla olevan korotusrakenteen (+242 m) stabiliteettia syvästabiloimalla rikastushiekkaa korotusrakenteen alapuolelta. Syvästabilointi on pohjanvahvistusmenetelmä, jossa rikastushiekkakerroksen kantavuutta parannetaan sekoittamalla siihen sideainetta. Sideaineena on käytetty sementtiä. Selvitysten perusteella syvästabilointi mahdollistaa NP3-altaan korottamisen ainakin tasolle +244 m. Uutta NP-rikastushiekan varastointikapasiteettia tarvitaan näin alkuvuodesta 2020 alkaen, jotta kaivoksen toimintaa voidaan jatkaa nykyisen tuotantosuunnitelman (Life of Mine (LOM) tuotanto) mukaisesti vuoteen 2035 saakka. Kaivoksen kasvavat malmivarat luovat toimintaedellytykset kestävälle kaivostoiminnalle. Rikastushiekan varastotilan riittävyys ja oikea-aikainen rakentaminen on kriittinen tekijä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi lähitulevaisuudessa. NP4-allas turvaa osaltaan toimintaedellytykset pitkällä suunnittelujänteellä. Mikäli NP-hiekan 2
varastointikapasiteettia ei ole tarjolla alkuvuoden 2020 jälkeen, keskeytyy toiminta Kittilän kaivoksella ainakin tilapäisesti. Suunniteltu uusi NP4-allas tullaan rakentamaan vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen (taso + 231,5 m) rakentamisen arvioidaan ajoittuvan loppuvuodelle 2019. Louheena patorakentamisessa hyödynnetään jo louhittua ja jatkossa louhittavaa sivukiveä (sekä PWR- että OK-kiveä). Uuden altaan rakentamisen vaiheistaminen on suunniteltu siten, että yhtiö saa lisää NP-rikastushiekan varastointikapasiteettia siltä alueelta, jossa yhtiöllä jo on maa-alueiden käyttöoikeudet sovittuna. Yhtiö varautuu rakentamaan altaan keskelle moreenipenkereet (kermin yläpuolelle) estämään rikastushiekan leviämisen allasalueen alle jääville tiloille, joille yhtiöllä ei vielä ole käyttöoikeutta. Tästä syystä yhtiö hakeekin ympäristönsuojelulain (527/2014) 19 luvun 199 :n mukaista oikeutta aloittaa uuden NP4-altaan rakentamistyöt ja NP-hiekan läjittämisen altaaseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta niillä alueilla, joihin yhtiöllä jo on maa-alueiden käyttöoikeus. Vakuudeksi esitetään ennallistamiskustannuksia 500 000. Uudelta NP4-altaalta aiheutuvien pölypäästöjen leviäminen arvioitiin kaasumaisten epäpuhtauksien ja leijailevan pölyn leviämisen mallintamiseen kehitetyllä Breezen AERMOD-ohjelmistolla. Hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat tehtiin oletuksella, että koko NP4-allas on täynnä ja NP-hiekka on läjitelty altaalle suodatettuna, eli rikastushiekan pinta on kauttaaltaan kuivana. Nykytilanteeseen nähden uuden NP4-altaan vaikutusten merkittävyys alueen asukkaille ja ympäristölle arvioidaan vähäiseksi. Suunnitellun NP4-altaan läheisyydestä kartoitettiin suojeltua lapinleinikkiä, joka on luontodirektiivin (92/62/EY) liitteiden II ja IV (b) laji, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu ja kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin. Yhtiö on käynnistänyt luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen poikkeamislupamenettelyn havaitun suojuotin esiintymän hävittämiseksi. Yhtiö käynnisti luonnonsuojelulain 49 :n mukainen lupamenettelyn havaittujen lapinleinikkiesiintymien hävittämiseksi. Lapin ELY-keskus antoi yhtiölle luvan päätöksessään (LAPELY/1495/2017) kahden lapinleinikkiesiintymän (Ranunculus Iapponicus) heikentämiseen ja mahdolliseen hävittämiseen Kittilässä. Päätös oli ehdollinen. Yhtiö on perustanut Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi noin 8 hehtaarin suuruisen suojelualueen Suurkuusikko nimisestä tilasta (RN:O 68:2). Suojelualue rajautuu idästä Seurujokeen. Lapin ELY-keskus myönsi luonnonsuojelualueen päätöksessään (LAPELY/2895/2017). 3
Sisältö TIIVISTELMÄ... 2 1 HAKIJA... 6 2 TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN... 6 3 HANKETTA KOSKEVAT LUPAMENETTELYT JA -PÄÄTÖKSET... 7 3.1 AIKAISEMMAT LUPAPÄÄTÖKSET... 7 3.2 MUUTOSLUPAMENETTELY (PSAVI/3270/2016)... 8 3.3 NYKYISEN KAIVOSALUEEN KASVATTAMISTA KOSKEVA LUPAMENETTELY... 9 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 9 4.1 SIJAINTI JA SÄÄOLOSUHTEET... 9 4.2 TOIMINNAN KUVAUS... 11 5 TEKNINEN TOTEUTUS... 14 5.1 NP-RIKASTUSHIEKAN LISÄVARASTOINTIKAPASITEETIN TARVE... 14 5.2 NP4-ALTAAN AIKATAULU... 14 5.3 NP4-ALTAAN RAKENTAMINEN... 16 5.4 UUDEN RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN RAKENNE... 17 5.4.1 NP-hiekan huokosvesipitoisuuden alentaminen... 18 6 VESIENHALLINTA... 19 7 NP-HIEKAN OMINAISUUDET... 21 7.1 GEOTEKNISET OMINAISUUDET... 21 7.2 GEOKEMIA... 22 8 ASIANOSAISET JA KAAVOITUS... 25 8.1 KAAVOITUS... 26 9 BAT JA BEP... 28 10 YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 29 10.1 PINTAVEDET... 29 10.2 MAAPERÄ... 30 10.2.1 Maaperän geokemia... 31 10.3 POHJAVEDET... 34 10.3.1 Pohjavesitarkkailu... 34 11 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 36 11.1 ILMASTO JA ILMANLAATU... 36 11.2 PINTAVEDET... 37 11.3 POHJAVEDET... 38 11.4 MELU... 39 11.5 LUONTOVAIKUTUKSET... 39 11.5.1 Kasvillisuus... 39 11.6 SUOJELUALUEET... 41 12 KAIVANNAISJÄTEALUETTA KOSKEVA VAKUUS... 43 13 HÄIRIÖ- JA POIKKEUSTILANTEET... 43 14 TOIMINNAN LOPETTAMINEN JA JÄLKIHOITO... 48 15 TARKKAILU JA RAPORTOINTI... 48 16 LÄHTEET... 50 LIITTEET 1. NP4-altaan suunnitelmat 4
2. Kittilän kaivoksen kaivosalueen laajennussuunnitelma, 1:20000 3. Rikastushiekan läjitysmalli NP4-altaalle 4. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 5. Maankäyttöselvitys 6. YVA-arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta 7. Kittilän pohjavesien tarkkailuraportit 2015 ja 2016 8. Lausunto LAPELY/2302/2015 9. NP3-altaan vahingonvaaraselvitys 2016 10. NP4-altaan riskinarvioinnin havainnot 11. Kittilän kaivoksen ympäristötarkkailuohjelma 5
1 HAKIJA Agnico Eagle Finland Oy hakee Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta (PSAVI) ympäristönsuojelulain (527/2014) ja -asetuksen (713/2014) mukaista lupaa uuden NP4- altaan rakentamiseksi sekä NP-rikastushiekan läjittämiseksi altaaseen. Hakijan edustajana toimii: Osastopäällikkö, Ympäristö ja rikastushiekan hallinta, Jaakko Saukkoriipi jaakko.saukkoriipi@agnicoeagle.com Agnico Eagle Finland Oy Kittilän kaivos Pokantie 541 99250 Kiistala 2 TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Agnico Eagle Finland Oy hakee lupaa uuden NP-rikastushiekan varastointialtaan (NP4) rakentamiseksi nykyisen kaivosalueen pohjoispuolelle. Uuden läjitysalueen pinta-ala on laajimmillaan noin 175 hehtaaria. Yhtiö kartoittaa aktiivisesti keinoja NP-rikastushiekan kiintoainepitoisuuden kasvattamiseksi ja vesipitoisuuden pienentämiseksi. Uusi NP4- allas on suunniteltu siten, että se mahdollistaa NP-hiekan läjittämisen altaaseen sekä vesilietteenä että suodatettuna. Lupaa haetaan myös uuden NP4-altaan suunniteltujen alavirtaankorotusten toteuttamiseksi (Taulukko 2-1) sekä vesienkäsittelylaitoksen alitteen (kipsisakka) läjittämiseksi altaaseen NP-rikastushiekan sekaan. Taulukko 2-1. Uuden NP4-altaan alustavat korotusvaiheet. Korkeusjärjestelmänä N60. Vaihe Menetelmä Harjan korkeus I alkupato + 231,5 II alavirtaan + 234 III alavirtaan + 237 IV alavirtaan + 240 V alavirtaan + 242 VI alavirtaan + 244 VII alavirtaan + 246 VIII alavirtaan + 248 IX alavirtaan + 250 Yhtiön päivittämän tuotantosuunnitelman mukaisesti NP3-altaan kapasiteetti ehtyy viimeistään alkuvuodesta 2020, kun suunnitellut ylävirtaankorotukset (+242 m ja +244 m) saadaan toteutettua. Ylävirtaankorotusvaiheen +242 rakentamistyöt ovat paraillaan meneillään. Yhtiö on jatkanut NP-rikastushiekan geoteknisten ominaisuuksien kartoittamista ja päätynyt parantamaan rakenteilla olevan korotusrakenteen (+242 m) stabiliteettia syvästabiloimalla rikastushiekkaa korotusrakenteen alapuolelta. Syvästabilointi on pohjanvahvistusmenetelmä, jossa rikastushiekkakerroksen kantavuutta parannetaan sekoittamalla siihen sideainetta. Sideaineena on käytetty sementtiä. 6
Selvitysten perusteella syvästabilointi mahdollistaa NP3-altaan korottamisen ainakin tasolle +244 m. Uutta NP-rikastushiekan varastointikapasiteettia tarvitaan näin alkuvuodesta 2020 alkaen, jotta kaivoksen toimintaa voidaan jatkaa nykyisen tuotantosuunnitelman (Life of Mine (LOM) tuotanto) mukaisesti vuoteen 2035 saakka. Yhtiö hakeekin näin ympäristönsuojelulain (527/2014) 19 luvun 199 :n mukaista oikeutta aloittaa uuden NP4-altaan rakentamistyöt sekä NP-hiekan ja vesienkäsittelylaitoksen alitteen läjittämisen uuteen altaaseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vakuudeksi esitetään ennallistamiskustannuksia 500 000. Hakemuksen kohteena olevan hankkeen tarkoituksena on parantaa Suurikuusikon kaivoksen rikastushiekanhallinnan tasoa. Ilman oikeutta muutoksenhausta huolimatta ympäristölupaa koskeva muutoksenhakuprosessi tulee todennäköisesti viivästyttämään rakennustöiden aloittamista jopa 2,5 vuodella. NP-rikastushiekan varastointikapasiteetin arvioidaan loppuvan nykyisellä NP3-altaalla vuoden 2020 alussa. Altaan rakentamisen ja NP-hiekan läjittämisen aloittaminen uuteen altaaseen muutoksenhausta huolimatta on näin ollen tärkeää, jotta kaivostoimintaa voidaan jatkaa Kittilän kaivoksella myös lähitulevaisuudessa. Suurikuusikon kaivos työllistää lähes 1000 henkilöä sisältäen alihankinnan, ja lisäksi rakentamisvaihe tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi monille rakennus-, maanrakennusja kuljetusalan yrityksille. Hanke mahdollistaa toiminnan turvallisen jatkamisen Kittilän kaivosalueella hyödyntämiskelpoisten mineraalivarantojen mahdollisesti vielä lisääntyessä, ja sen työllisyysvaikutukset ovat siten merkittävät. Oikeuden myöntämisen yleinen edellytys on, että täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Töiden aloittamisen edellytyksenä on myös uuden rikastushiekka-altaan alle jäävän maa-alueen omistus- ja käyttöoikeuden hankkiminen. Uuden NP4-altaan alle jäävien maa-alueiden käyttö- ja/tai omistusoikeutta haetaan kaivoslain (621/2011) nojalla kaivoslupamenettelyssä, jossa pyritään kasvattamaan Kittilän kaivoksen kaivosaluetta nykyisestä. Yhtiö on myös aloittanut neuvottelut maanomistajien kanssa maa-alueiden hankintamenettelystä. Kaivoslupa-asiakirjat (KL2017:0003) on kuulutettu ja toiminnanharjoittaja on laatimassa vastinettaan annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin. Kaivosalueen käyttöoikeuden ja muiden erityisten oikeuksien lunastaminen tullaan suorittamaan kaivostoimituksen yhteydessä. 3 HANKETTA KOSKEVAT LUPAMENETTELYT JA -PÄÄTÖKSET 3.1 Aikaisemmat lupapäätökset NP-rikastushiekka-altaalle on ympäristöluvassa (Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, Lupapäätös n:o 69/02/1) asetettu vaatimus, että altaan alle on rakennettava yhdistelmätiiviste, joka muodostuu tiiviistä pohjamoreenista sekä keinotekoisesta eristeestä. Vaatimuksella on pyritty minimoimaan suotovirtaus altaasta maaperään/ympäristöön ja estämään haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (PSAVI) on myöntänyt kaivosyhtiölle ympäristöluvan (nro 72/2013/1) 26. kesäkuuta 2013 tekemässään päätöksessä. Lupapäätös koski Kittilän kaivoksen toiminnan olennaista muuttamista. Lupa sai lainvoiman Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä (1605/1/15 & 1609/1/15) 20. päivä toukokuuta 2015. Myönnetyssä lupapäätöksessä (nro 72/2013/1) määrätään lupamääräyksessä 1, että patorakenteet ja niiden korotukset on toteutettava patoturvallisuusviranomaisen vaatimusten mukaisina ja että patoja koskevat suunnitelmat on toimitettava viranomaisille. Lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto luokitteli NP-rikastushiekan vaaralliseksi jätteeksi ja velvoitti toiminnanharjoittajan toteuttamaan hiekan 7
ominaisuuksien määrittelyn kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (190/2013) mukaisesti. NP3-allas luokiteltiin myös suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi kaivannaisjätteen jätealueeksi. Lupapäätöksessä (72/2013/1) määriteltiin myös, että NP3-rikastushiekka-altaalle saa sijoittaa kaivoksen toiminnassa muodostuvaa rikastusprosessista vesilietteenä pumpattavaa NP-rikastushiekkaa, joka muodostuu vaahdotuksen rikastushiekan ja neutraloinnin sakan seoksesta. NP3-jätealueen patojen sekä pohjarakenteiden osalta aluehallintovirasto (PSAVI) linjasi, että altaan rakennettavan loppuosan pohjalta on poistettava kasvillisuus ja pintamaa. Lisäksi keinotekoisen eristeen alapuolisen tiiviin moreenikerroksen piti vedenläpäisevyyden ja paksuuden osalta täyttää ne vaatimukset, jotka NP3-altaan jo toteutetussa rakentamisessa on hyväksytty. Kairausten ja rakentamisen yhteydessä havaitut vettä hyvin läpäisevät kerrokset vaadittiin myös poistettavaksi ja korvattavaksi tiiviillä pohjamoreenilla. Lupaehtojen mukaisesti on tiivistetyn ja tasatun pohjamoreenin päälle, reunapatojen alle ja välipadon reunaluiskiin asennettava yhtenäinen, kaatopaikan tiivistämiseen tarkoitetusta 2 mm:n HDPE-muovista tai Teranap 331 TP:stä tehty keinotekoinen eriste. Eristeen soveltuminen padon alle asennettavaksi ja sen vaikutus padon stabiliteettiin oli päätöksen nojalla osoitettava patoturvallisuusviranomaiselle. Yhtiö on valinnut eristemateriaaliksi Teranap 331 TP bitumigeomembraanin. NP3-altaan rakennettavien patokorotusten tai uusien patojen materiaalina voidaan lupaehtojen mukaisesti hyödyntää sellaista happoa mahdollisesti muodostavaa sivukiveä (PRW-kivi), jonka ominaisuudet eivät pidemmänkään ajan kuluessa muutu niin paljon, että sillä olisi merkitystä patorakenteen pysyvyyden kannalta. Toiminnanharjoittaja velvoitettiin toimittamaan tiedot käytettävän sivukiven laatukriteereistä ja niiden perusteista patoturvallisuusviranomaiselle. Kaivosyhtiö velvoitettiin myös raportoimaan sivukiven käyttömääristä ympäristönsuojelun vuosiraportoinnin yhteydessä. Lupapäätöksessä otettiin myös kantaa patorakentamisen toteutukseen. Alavirtaan korotettaessa padon sisäluiskan rakenteen oli oltava vastaava kuin jo rakennetuissa padoissa. Lupapäätöksessä edellytettiin myös, että NP-hiekan läjitys on tehtävä siten, että rikastushiekka leviää kerroksittain koko pohjan alueelle, eikä rikastushiekan johtamisella vaurioiteta altaan tiivistysrakenteita. NP3-altaan sulkemisvaiheen osalta vaatimuksena oli, että allas peitetään pintarakenteella, joka koostuu vähintään 0,5 m paksusta tiivistyskerroksesta ja jonka vedenläpäisevyys on enintään 1.0 10-9 m/s. Tiivistyskerroksen päälle on lisäksi levitettävä vähintään 0,3 m paksu, hyvin vettä läpäisevä kuivatuskerros ja 0,5 m paksu kasvukerros. 3.2 Muutoslupamenettely (PSAVI/3270/2016) Menettelyssä haettiin luvanmuutosta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupapäätöksen (nro 95/2014/1) lupamääräykseen 5. Lupamääräyksen mukaan vesivarastoallasta ei saa käyttää kaivannaisjätteiden tai muiden kiinteiden jätteiden varastointiin tai loppusijoittamiseen. Lupamääräystä pyydettiin muuttamaan niin, että se mahdollistaa myös NP-hiekan läjittämisen pohjoiselle vesivarastoaltaalle. Lupaa haettiin myös rikastushiekan kuivavaran nostamiseksi metrillä tasolta 1,5 m tasolle 0,5 m korotuspenkereen harjalta sekä NP3- että CIL2-altailla. NP3- että CIL2- rikastushiekka-altaiden nykyisissä korotussuunnitelmissa on rikastushiekan ylimmän osan (biitsi) tasoksi suunniteltu 1,5 m korotuspenkereen harjalta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto linjasi päätöksessään (n:o 45/2017/1), että nykyisen vesivarastoaltaan pohjoista osaa voidaan käyttää NP-rikastushiekan varastointiin. Samassa yhteydessä lupaviranomainen antoi yhtiölle luvan kasvattaa kuivavaraa 0,5 metriin sekä NP3- että CIL2-altailla. Yhtiö on hakenut lupaa myös NP-hiekan 8
läjittämiseksi nykyiselle eteläiselle vesivarastoaltaalle (PSAVI/3361/2017). Yhtiö on paraillaan valmistelemassa täydennystä lupamenettelyyn. 3.3 Nykyisen kaivosalueen kasvattamista koskeva lupamenettely Agnico Eagle Finland Oy on käynnistänyt kaivoslupamenettelyn, jossa yhtiö hakee lupaa nykyisen kaivosalueen kasvattamiseksi nykyisen kaivospiirin pohjoispuolelle. Yhtiö on myös aloittanut neuvottelut kyseisen laajennusalueen maanomistajien kanssa. Kaivoslain 8 luvun 77 :n mukaisesti. NP4-altaan alle jäävän maa-alueen käyttöoikeus voidaan lunastaa kaivostoimituksen yhteydessä. Mikäli kaivostoimituksessa ei saada luotua käyttöoikeutta maanomistajien maa-alueisiin, tulee kaivosyhtiö hakemaan kyseisten alueiden käyttöoikeutta kaivosaluelunastuslupamenettelyssä (621/2011, luku 5, 35 ). Kaivosalueen lunastuslupaa haetaan Työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM). Kaivoslain luvun 8, 86 :n mukaisesti yhtiö katsoo, että kaivosalueen laajennuksesta aiheutuu merkittävää haittaa kiinteistön tai sen osan käyttämiselle. Yhtiö onkin näin tiedustellut maanomistajien halukkuutta myydä laajennuksen alle jäävät maa-alueet kaivosyhtiölle. Yhtiö on tarjoutunut ostamaan maa-alueet itselleen. 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI 4.1 Sijainti ja sääolosuhteet Agnico Eagle Finland Oy:n kultakaivos sijaitsee Kittilän kunnassa Kiistalan kylässä (Kuva 4-1). Kaivosalue sijaitsee noin 35 km Kittilän keskustasta koilliseen Kiistala- Pokka-tien (tie 9552) varressa Rouravaaran kylän länsipuolella, Seurujoen itäpuolella. Lähimmät asutuskeskittymät sijaitsevat Rouravaarassa (0,8 1,5 km kaivokselta itään), Lintulassa (4 km kaivokselta länteen/lounaaseen) ja Kiistalassa (4 5 km kaivokselta etelään). Kuva 4-1. Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kultakaivoksen ja suunnitellun uuden NP4- altaan sijainti. Kittilän kaivoksen alue kuuluu Suomen kylmimpiin seutuihin. Lumipeite on maassa lokakuun lopusta toukokuun puoliväliin. Vuoden keskilämpötila Kittilän Pokassa on ollut vuosina 1981 2010 keskimäärin -1,3 C. Vuodet 2014 ja 2015 ovat olleet tätä lämpimämpiä. Vuonna 2014 keskilämpötila oli 0,2 C ja vuonna 2015 0,5 C (Kuva 4-2). Sadanta alueella on ollut edellä mainitulla pitkällä aikavälillä keskimäärin 547 mm vuodessa. Lähin Kittilää oleva Ilmatieteen laitoksen haihdunta-asema sijaitsee 9
Sodankylässä, siellä haihdunta on ollut keskimäärin 330 mm vuosina 1991 2010. Vuoden 2015 sadesumma Kittilän Pokassa oli 584 mm, eli hieman suurempi kuin pitkällä aikavälillä. Lämpötila 2015 C 2014 20,0 1981 2010 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sadanta 2015 mm 2014 140 1981 2010 120 100 80 60 40 20 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 4-2. Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Kittilässä (Pokan havaintoasema) vuosina 2014 ja 2015 sekä vertailujaksolla 1981 2010 keskimäärin (Ilmatieteen laitos, 2016). Lähin tuulihavaintoasema sijaitsee Kittilän lentoasemalla Kittilän kaivokselta noin 30 km lounaaseen. Vuositason tuulensuunnat vuosina 2013 2015 ja tammi-toukokuussa 2016 on esitettynä kuvassa (Kuva 4-3). Eniten vuositasolla on tuullut etelä-kaakkoissuunnilta, minkä lisäksi länsituulet ovat olleet melko yleisiä. Pohjoissuunnilta on vuotta 2014 lukuun ottamatta tuullut selvästi vähemmän. 10
Kuva 4-3. Tuulensuuntien jakautuminen vuosina 2013-16 Kittilän lentoaseman havaintoasemalla. Vuoden 2016 havainnot toukokuun loppuun asti. Ilman laatu Kittilän Matorovan tausta-asemalla on ollut vuosina 2015 2016 ajoittain tyydyttävä, mutta pääasiassa hyvä (www.ilmanlaatu.fi). Paikallisten päästöjen vaikutus ilman laatuun on suurimmassa osassa Lappia vähäinen verrattuna moniin muihin alueisiin Suomessa. Kaukokulkeumalla voikin ajoittain olla merkittävää vaikutusta ympäristökuormitukseen (www.ymparisto.fi). Kittilän kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavia lupavelvollisia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia. 4.2 Toiminnan kuvaus Kittilän kaivos on Euroopan suurin kultakaivos. Kaivoksen vuotuinen louhintamäärä on noin 1,6 miljoonaa tonnia malmia ja vuosittainen tuotanto on noin 6 000 kiloa kultaa. Nykyisillä malmivaroilla ja tuotantomäärillä kaivoksen odotetaan toimivan vuoteen 2035 saakka. Kaivoksen toiminta-aika voi jatkua tätä pidempäänkin malminetsinnän tuloksista riippuen. Suomessa Agnico Eagle Finland Oy:n malminetsintää koordinoidaan Kittilän malminetsintätoimistolta. Oman henkilökunnan lisäksi malminetsintä työllistää myös ulkopuolista henkilöstöä ja urakoitsijoita. Suurikuusikon kultaesiintymä löydettiin vuonna 1986 ja louhinta kaivoksella aloitettiin 2008. Varsinainen tuotanto käynnistyi vuonna 2009. Malmin louhinta aloitettiin avolouhintana toukokuussa 2008 ja maanalainen louhinta käynnistyi lokakuussa 2010. Marraskuussa 2012 louhinta siirtyi täysin maanalaiseen louhintaan avolouhostoiminnan 11
päättyessä. Kittilän kaivosalueella louhitaan tulevaisuudessa malmia kolmessa eri kaivoksessa (Suurikuusikko, Roura ja Rimpi). Kittilän kultakaivos tarjoaa työpaikan noin 450 työntekijälle. Lisäksi kaivosalueella työskentelee tilanteesta riippuen 400 600 urakoitsijaa. Noin puolet (~52 %) kaivoksen työntekijöistä on Kittilän kunnan asukkaita ja 90 % työntekijöistä tulee Lapin maakunnasta. Kaivoksen työntekijät maksavat tuloveroa Kittilän kunnalle noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Kiinteistöveroa kaivosyhtiö maksaa noin 250 000 /v. Vuosina 2012 2017 kaivosyhtiö maksoi yhteisöveroa noin 19 M. Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivos koostuu maanalaisista kaivoksista, prosessilaitoksesta apulaitoksineen sekä kaivannaisjätteiden varastointialueista. Prosessilaitos käsittää murskauksen, jauhatuksen, vaahdotuksen, painehapetuksen, neutraloinnin, CIL (Carbon in Leach) syanidiliuotuksen, syanidin tuhoamisprosessin, ladatun hiilen happopesun ja kullan talteenottoprosessin. Rikastusprosessin alussa malmi murskataan ja jauhetaan sopivaan kokoon jatkokäsittelyä varten. Jauhatuksen jälkeisessä prosessissa, vaahdotuksessa, tuotetaan kultapitoista sulfidimineraalirikastetta. Sulfidirikaste sakeutetaan ja kloridit pestään pois ennen rikasteen syöttämistä autoklaaviin. Pesty rikaste hapetetaan autoklaavissa painehapetuksella. Autoklaavista poistuva hapan liete pestään syöpyneistä kiinteistä jäämistä asteittain CCD (Counter Current Decantion) -piirissä ennen sen syöttämistä CILpiiriin. Rikasteen sisältämä kulta liuotetaan CIL-piirissä ja sidotaan aktiivihiileen. Aktiivihiileen sitoutunut kulta stripataan erilleen prosessin myöhemmässä vaiheessa panostoimisessa strippauspiirissä. Kulta saostetaan uuttoliuoksesta elektrolyyttisessä rikastuskennossa, sulatetaan ja valetaan lopulta kultaharkoiksi. Sulfidivaahdotuksen rikastushiekka pumpataan sulfidivaahdotuksesta rikastushiekkasakeuttimille. Sakeuttimen alite pumpataan neutralointipiiriin. Neutraloinnin sakan ja sakeuttimen alitteen seosta kutsutaan NP-rikastushiekaksi. Rikastusprosessin syanidiliuotuksen sakkaa kutsutaan vastaavasti CIL-rikastushiekaksi. Rikastushiekkaa varastoidaan kaivoksella nykyisellään kahteen varastointialtaaseen. NPhiekka varastoidaan NP3-altaaseen ja CIL-hiekka CIL2-altaaseen. Vaahdotuksen rikastushiekka (NP-hiekka) muodostaa valtaosan rikastushiekan kokonaismäärästä. Vuosittain muodostuvasta NP-hiekasta noin viidesosa on käytetty viime vuosina maanalaisen kaivoksen louhostäyttöön (Taulukko 4-1). Suurin osa NP-hiekasta varastoidaan NP3-altaaseen. NP-rikastushiekan osuus rikastamolla syntyvän rikastushiekan kokonaismäärästä on vaihdellut eri vuosina 76 prosentista 87 prosenttiin (Taulukko 4-1). 12
Taulukko 4-1. Rikastushiekkojen kokonaismäärät [t/v] vuosina 2009-2017. NP-hiekkaa on käytetty pastalaitoksen valmistumisen jälkeen myös maanalaisen kaivoksen louhostäyttöön (pastatäyttö). Vuosi NP-hiekka NPaltaalle [t/v] NP-hiekka louhostäyttöön [t/v] CIL-hiekka [t/v] NP-hiekan osuus rikastushiekka määrästä (%) Louhostäyttöön (%) 2009 645 610-203 580 76,0-2010 817 760-121 821 87,0-2011 985 944-173 371 85,0-2012 866 028 44 234 176 178 83,7 4,9 2013 548 149 192 715 152 118 83,0 26,0 2014 777 618 209 674 169 076 85,4 21,2 2015 972 609 252 255 213 722 85,1 20,6 2016 1 080 900 381 794 224 160 86,7 26,1 2017 1 062 245 434 386 238 739 86,2 29,0 13
5 TEKNINEN TOTEUTUS 5.1 NP-rikastushiekan lisävarastointikapasiteetin tarve Yhtiö on jatkanut NP-rikastushiekan geoteknisten ominaisuuksien kartoittamista ja päätynyt parantamaan rakenteilla olevan korotusrakenteen (+242 m) stabiliteettia syvästabiloimalla rikastushiekkaa korotusrakenteen alapuolelta. Syvästabilointi on pohjanvahvistusmenetelmä, jossa rikastushiekkakerroksen kantavuutta parannetaan sekoittamalla siihen sideainetta. Sideaineena on käytetty sementtiä. Selvitysten perusteella syvästabilointi mahdollistaa NP3-altaan korottamisen ainakin tasolle +244 m. Uutta NP-rikastushiekan varastointikapasiteettia tarvitaan näin alkuvuodesta 2020 alkaen (Kuva 5-1), jotta kaivoksen toimintaa voidaan jatkaa nykyisen tuotantosuunnitelman mukaisesti vuoteen 2035 saakka. Kuva 5-1. NP3-altaan varastointikapasiteetin kehittyminen tulevina vuosina. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (PSAVI) on päätöksessään (n:o 45/2017/1) myöntänyt kaivosyhtiölle luvan aloittaa NP-rikastushiekan varastointi nykyisen vesivarastoaltaan pohjoisosaan. Päätöksessään lupaviranomainen linjasi, että rikastushiekan läjittämisestä on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle vähintään kuukautta ennen läjittämisen aloittamista. Vesivarastoaltaan pohjoisen osan hyödyntäminen NPrikastushiekan läjitysalueena antaa yhtiölle noin 7 kuukautta lisävarastointikapasiteettia. Kaivoksen kasvavat malmivarat luovat toimintaedellytykset kestävälle kaivostoiminnalle. Rikastushiekan varastotilan riittävyys ja oikea-aikainen rakentaminen on kriittinen tekijä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi lähitulevaisuudessa. NP4-allas turvaa osaltaan toimintaedellytykset pitkällä suunnittelujänteellä. Mikäli NP-hiekan varastointikapasiteettia ei ole tarjolla alkuvuoden 2020 jälkeen, keskeytyy toiminta Kittilän kaivoksella ainakin tilapäisesti. 5.2 NP4-altaan aikataulu Suunniteltu uusi NP4-allas tullaan rakentamaan vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen rakentamisen aloittamisen arvioidaan ajoittuvan vuoden 2019 jälkimmäiselle puoliskolle (Kuva 5-2). Uuden NP4-altaan ensimmäinen vaihe pyritään rakentamaan siten, että se on läjityskäytössä vuoden 2021 loppuun mennessä. NP4-altaan suunnitelmat on esitetty liitteessä (Liite 1). Huomioitavaa kuitenkin on, että vaihe 1 tullaan rakentamaan maaalueille, jonka alle jääville maa-alueille yhtiöllä on jo käyttöoikeudet. 14
Kuva 5-2. Suunnitellun uuden NP4-altaan luvitus- sekä rakentamisaikataulu. Yhtiö on aloittanut neuvottelut maanomistajien kanssa laajennusalueen alle jäävien maaalueiden käyttö-/omistusoikeuden hankkimiseksi (Kuva 5-3). Kaivosalueen käyttö- ja omistusoikeuden lunastaminen tullaan suorittamaan viimeistään kaivostoimituksen yhteydessä. Mikäli maa-alueiden käyttöoikeudesta ei päästä sopimukseen kaivostoimituksessa haetaan maa-alueiden käyttöoikeuksia kaivosaluelunastuslupamenettelyssä. Tarkempi kartta uuden NP4-altaan sijainnista on esitetty liitteessä (Liite 2). Kuva 5-3. Kaivosalueen suunniteltu laajennusalue (violetti rasterointi) sekä uuden NP4- altaan sijainti. 15
5.3 NP4-altaan rakentaminen Suunniteltu uusi NP4-rikastushiekka-allas tullaan alustavan suunnitelman mukaisesti rakentamaan yhdeksässä eri vaiheessa (1a 8). Altaan rakentaminen tullaan aloittamaan tasolta +231,5 m ja korkeimmillaan pääpato on tasolla + 250 metriä. Laajimmillaan läjitysalueen pinta-ala on noin 175 hehtaaria. Huomioitavaa on, että kaikki korotusvaiheet on alustavasti suunniteltu toteutettavan alavirtaan-menetelmällä. Altaan korotusaikataulu tulee tarkentumaan altaan detaljisuunnittelun yhteydessä, eli allasta voidaan tulevaisuudessa korottaa myös taulukossa (Taulukko 2-1) esitettyä vähemmillä korotuksilla (esim. 231,5 237 jne.). Uusi NP4-rikastushiekka-allas on suunniteltu siten, että NP-hiekan varastointikapasiteetti tulee riittämään nykyisellä tuotannolla (LOM) vuoden 2035 loppuun (Kuva 5-4). Kuva 5-4. NP4-altaan varastointikapasiteetin kehittyminen tulevina vuosina nykyisellä tuotantomäärällä (1,6 Mt/v). Yhtiö suunnittelee rikastamon syötemäärän nostamista nykyisestä 1,6 miljoonasta tonnista 2,0 miljoonaan tonniin (ELOM). Yhtiö on myös löytänyt viitteitä lisämineraalivarannoista nykyisen kaivosalueen sisältä ( Sisarlinssi ). Kyseisten lisämineraalivarantojen sisällyttäminen yhtiön tuotantosuunnitelmaan tulee kasvattamaan Kittilän kaivoksen elinikää nykyisestä. NP-rikastushiekan varastointikapasiteettia tarvitaan näin myös vuodesta 2035 eteenpäin. Suunnitellun uuden NP4-rikastushiekkaaltaan varastointikapasiteetin arvioidaan riittävän vuoteen 2037 tuotantomäärän kasvattamisesta huolimatta (Kuva 5-5). 16
Kuva 5-5. NP4-altaan varastointikapasiteetin kehittyminen tulevina vuosina kasvatetulla tuotantomäärällä (2,0 Mt/v). 5.4 Uuden rikastushiekka-altaan rakenne Suunnitellun uuden NP4-altaan suunnitteluasiakirjat on esitetty liitteessä (Liite 1). Altaaseen tullaan läjittämään ominaisuuksiltaan vastaavaa tai kiintoainepitoisempaa rikastehiekkaa kuin NP3-altaaseen. Purku ja läjitystapa tapahtuvat spigotoimalla. Allas on suunniteltu siten, että se mahdollistaa NP-hiekan läjittämisen altaaseen sekä vesilietteenä että suodatettuna. Altaan pohjarakenne sekä märän puolen luiska on vuorattu täysin bitumigeomembraanilla. Patojen korotus tapahtuu vaiheittain alavirtaan menetelmällä. Ennen altaan rakentamista alueelta poistetaan kasvillisuus ja varmistetaan hyvä moreeniperustus. Uusi NP4-allas on pohjarakenteiden osalta suunniteltu vastaamaan nykyisin läjityskäytössä olevan NP3-altaan pohjarakennevaatimuksia. Altaan pohjalle jätetään vähintään 1.0 m tiivis moreenikerros, jonka veden johtavuus on enintään 1 10-7 m/s. Moreenikerroksen päälle asennetaan keinotekoinen bitumigeomembraanikerros. Louheena patorakentamisessa hyödynnetään jo louhittua ja jatkossa louhittavaa sivukiveä (sekä PWR- että OK-kiveä). Uuden altaan rakentamisen vaiheistaminen on suunniteltu siten, että yhtiö saa lisää NP-rikastushiekan varastointikapasiteettia siltä alueelta, jossa yhtiöllä jo on maa-alueiden käyttöoikeudet sovittuna. Yhtiö varautuu rakentamaan altaan keskelle moreenipenkereet (kermin yläpuolelle) estämään rikastushiekan (sinisellä Kuva 5-6) leviämisen allasalueen alle jääville tiloille, joille yhtiöllä ei varmuudella ole käyttöoikeutta vuoden 2019 lopussa. Tästä syystä yhtiö hakeekin ympäristönsuojelulain (527/2014) 19 luvun 199 :n mukaista oikeutta aloittaa uuden NP4-altaan rakentamistyöt sekä NP-hiekan läjittämisen uuteen altaaseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta niillä alueilla, joihin yhtiöllä jo on maa-alueiden käyttöoikeus. 17
Kuva 5-6. Suunnitellun uuden NP4-altaan toinen korotusvaihe. Kuvassa oranssilla tarvittava patorakenne ja vaalean sinisellä rikastushiekan leviämisalue laajimmillaan. Yhtiö tulee varmistamaan rakentamisen vaiheistamisella sekä teknisillä ratkaisuilla, ettei rikastushiekka pääse leviämään alueille, joille yhtiöllä ei varmuudella ole käyttöoikeutta vuoden 2019 lopussa. 5.4.1 NP-hiekan huokosvesipitoisuuden alentaminen Alkupadon suotovesimäärän vähentämiseksi ja rikastushiekan kuivattamiseksi patojen märän luiskan juureen tullaan rakentamaan salaojaverkosto (Liite 1). Salaojaverkostolla kuivatetaan rikastushiekkaa padon vierialueella, jolloin hiekan kokoonpuristuminen on tehokkaampaa kuin kyllästyneessä tilassa ja sen kantavuus paranee. Rikastushiekan huokospaineen alentaminen pienentää myös patoon kohdistuvaa vedenpainetta ja parantaa stabiliteettia. Salaojaverkosto tehdään alustavasti ø150 mm salaojaputkista. Putket tehdään suuren rengasjäykkyyden omaavista putkista, koska niiden tulee kestää rikastushiekkaläjityksen aiheuttama jännitystila. Kaivojen paikka täsmennetään ennen toteutussuunnittelua (Liite 1). 18
6 VESIENHALLINTA NP4-altaaseen tulee vettä rikastushiekan mukana sekä sadantana. Patorakenteen läpi suotautuva vesi kerätään patorakennetta ympäröiviin suoto-ojiin, josta vesi pumpataan takaisin NP4-altaaseen (Kuva 6-1). Vapaata vettä ohjataan rikastushiekan spigotoinnilla siten, että vapaan veden allas pysyy altaan keskisosissa erillään patorakenteista (Liite 3). Vapaa vesi pumpataan lauttapumppaamolla altaasta pohjoiselle vesivarastoaltaalle ja siitä edelleen uudelle vesienkäsittelylaitokselle. Kuva 6-1. NP4-altaan yksinkertaistettu vesikierto. Lauttapumppaamon paikka siirtyy pohjois-eteläsuunnassa läjityksen edetessä. Pumppaamolle rakennetaan huoltotie, jota korotetaan rikastushiekkapinnan noustessa.yhtiö varautuu uusien vesivarastoaltaiden rakentamiseen tilanteessa, jossa NPrikastushiekkaa joudutaankin läjittämään nykyiselle pohjoiselle vesivarastoaltaalle. Uusien vesivarastoaltaiden lupamenettely on paraillaan täydennysvaiheessa (PSAVI/3361/2017). Vapaata vettä pumpataan NP4-altaalta pohjoiselle vesivarastoaltaalle ja siitä edelleen vesienkäsittelylaitoksen kautta eteläiselle vesivarastoaltaalle, CIL-altaalle, pastalaitokselle sekä RO-pilotille. Pumpattavat vesimäärät vaihtelevat vesitaselaskelmien perusteella vuodenajasta riippuen välillä 150-350 m 3 /h (luvussa on mukana myös keskimääräinen sadanta). Altaalta pumpattavat keskimääräiset sadevesimäärät erilaisissa hydrologisissa tilanteissa on esitetty kuvassa (Kuva 6-2). Poikkeuksellisen sateisena vuonna vettä pumpataan näin enemmän NP4-altaalta vesivarastoaltaalle. Huomioitavaa kuitenkin on, että tällöinkin pohjoiselle vesivarastoaltaalle pumpattavia vesimääriä voidaan säätää tarvittaessa varastoimalla vesiä uudella NP4-altaalla. 19
Kuva 6-2. Suunnitellulta uudelta NP4-altaalta prosessivesikiertoon pumpattavan sadannan määrä eri vuosina (Goldsim). 20
7 NP-HIEKAN OMINAISUUDET 7.1 Geotekniset ominaisuudet Rikastushiekat ovat malmin jauhamisessa syntynyttä rakeista kivennäismateriaalia, jota voidaan verrata geoteknisiltä ominaisuuksiltaan raekooltaan vastaaviin luonnonmaaaineksiin. Rikastushiekkojen raekoko vastaa tyypillisesti hyvin lajittunutta karkeaa tai keskiraekokoista silttiä. NP-hiekka lajittuu rikastushiekka-altaassa siten, että vedenpinnan ylä-puolelle muodostuvalle biitsille kerrostuva aines vastaa hienoa hiekkaa ja/tai savista silttiä ja kauemmaksi veteen laskeutuva aines silttiä. NP-rikastushiekan geoteknisiä ominaisuuksia tutkittiin Oulun yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorion toimesta vuonna 2016 (Oulun yliopisto, 2016). Selvitystyö toteutettiin kolmelle NP-hiekan näyte-erälle. Jokaisesta kolmesta näyte-erästä määritettiin partikkelijakauma, jonka perusteella määritetyt rakeisuuskäyrät on esitetty kuvassa (Kuva 7-1). Näytteet olivat geoluokituksen mukaisesti rakeisuudeltaan savista silttiä (sasi) tai silttiä (Si). Kuva 7-1. NP-rikastushiekkanäytteiden rakeisuuskäyrät. 21
Näyte-eristä 1 ja 2 valmistetun yhdistelmänäytteen maksimikuivatilavuuspainoksi saatiin selvityksessä 17,1 kn/m 3, optimivesipitoisuudeksi 17,3 % ja kiintotiheydeksi 2,84 t/m 3. Juoksuraja määritettiin 60G/60 kartiokokeena ja kartion 10 mm tunkeutumaa vastaavaksi vesipitoisuudeksi (wgrav) määritettiin 40 %. Kokeissa määritettiin myös NPhiekan vedenpidätysominaisuuksia eri kiintoainespitoisuuksissa pf-kammiosssa (Kuva 7-2). Pf-näytteiden kuivatilavuuspainot (γd) vaihtelivat välillä 11,1 13,8 kn/m 3 ka ja kiintoainepitoisuus (cw) välillä 65,6 (KAP65B) 79,9 (KAP80a) prosenttia. Kuva 7-2. NP-hiekan vedenpidätyskäyrät eri kiintoainepitoisuuksilla. Rikastushiekan kuivatilavuuspaino (γd) on osoittautunut oletettua pienemmäksi, minkä vuoksi allas on täyttynyt odotettua nopeammin. Lisäksi NP-hiekka on läjittynyt NP3- altaalle suurelta osin veden alle ollen ns. löyhässä tilassa sisältäen runsaasti huokosvettä. Tämä johtuu siitä, ettei hiekan läjityksessä ole saatu muodostettua riittävää kulmaa, vaan hiekka on läjittynyt altaalle tasaisesti. Rikastushiekkapinnan tasaisuudesta johtuen altaan vapaa vesi on kulkeutunut laajalle alueelle, tehden biitsien kuivattamisesta sekä vapaan veden hallinnasta haastavaa. 7.2 Geokemia Vaahdotuksen rikastushiekka (NP-hiekka) sisältää noin 5 % malmin kiisuista. NP-hiekka on ympäristöluvassa (72/2013/1) luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi ja sisältää haitallisiksi ja vaarallisiksi aineiksi luokiteltuja alkuaineita, joiden määriä on esitetty taulukossa (Taulukko 7-1). 22
Taulukko 7-1. NP-hiekan sisältämien haitallisten ja vaarallisten aineiden pitoisuudet hiekkakiloa kohden (mg/kg) vuosineljännekseittäin 2014-2017. NP-hiekka Al Sb As Cu Mn Ni Fe Zn [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] Q1 10800 48 2270 247 1650 154 62100 111 Q2 11000 89 2480 204 1720 153 63600 119 Q3 9520 65 1540 334 1740 187 59600 139 Q4 10300 56 1970 369 1680 184 61800 129 2014 10405 65 2065 289 1698 170 61775 125 Q1 9050 46 1800 368 1760 172 56900 121 Q2 9360 53 1840 436 1760 222 64100 130 Q3 9900 43 2090 378 1610 160 61700 110 Q3 9650 40 2030 365 1580 155 59700 104 Q4 9100 57 1920 377 1610 165 62900 112 Q4 9080 58 1890 377 1610 166 63200 110 2015 9357 50 1928 384 1655 173 61417 115 Q1 8670 41 1580 388 1800 179 64700 97 Q1 8540 42 1570 386 1790 178 63500 96 Q2 8270 36 1900 397 1960 179 67300 103 Q2 8150 34 1870 393 1930 172 66600 104 Q3 7160 59 1800 366 1560 167 60600 92 Q3 7510 59 1910 381 1630 175 62900 96 Q4 7490 72 1800 375 1700 171 63300 100 Q4 7470 74 1790 375 1690 173 63400 101 2016 7908 52 1778 383 1758 174 64038 99 Q1 8040 38 1900 444 1870 168 67900 127 Q1 8040 38 1860 440 1860 165 66900 125 Q2 8310 41 1590 383 1770 156 63400 111 Q3 8800 30 1720 455 1830 142 66300 134 Q4 9930 46 1840 406 1710 132 65700 93 Q4 10000 43 1870 411 1720 132 66400 94 2017 8853 39 1797 423 1793 149 66100 114 Rikastushiekalle tehtyjen liukoisuustestien perusteella (SFS-EN 12457-3) veteen liukeni erityisesti arseenia, antimonia, kalsiumia, natriumia, kaliumia, kloridia ja sulfaattia. Liukoisuustesteissä liuenneiden alkuaineiden pitoisuuksia on esitetty taulukossa (Taulukko 7-2). 23
Taulukko 7-2. NP3-rikastushiekalle toteutetun 2-vaiheisen liukoisuustestin (SFS-EN 12457-3) keskimääräiset tulokset (L/S=10) vuosilta 2014-2017. Alle määritysrajan pitoisuudet on huomioitu laskennassa määritysrajan mukaisilla pitoisuustasoilla. Raja-arvot eri kaatopaikkajätteille Alkuaine Pitoisuus [mg/kg] Pysyvä Jäte Tavanomainen jäte Ongelmajäte Ag 1,0 Al 4,9 As 0,7 0,5 2 25 Ba 1,4 20 100 300 Be 0,28 Ca 5879 Cd 0,026 0,04 1 5 Co 0,053 Cr 0,045 0,5 10 70 Cu 0,167 2 50 100 Fe 2,1 Hg 0,007 0,01 0,2 2 K 43,0 Li 0,21 Mg 777 Mn 0,33 Mo 0,11 0,5 10 30 Na 56,1 Ni 0,09 0,4 10 40 Pb 0,04 0,5 10 50 Sb 0,20 0,06 0,7 5 Se 0,06 0,1 0,5 7 Sn 0,21 U 0,05 V 0,12 Zn 0,68 4 50 200 Cl - 10,3 800 15000 25000 F - 6,5 10 150 500 2- SO 4 27872 1000 20000 50000 Liukoisuustestien perusteella antimonin (Sb), arseenin (As) ja sulfaatin (SO4) liukoiset pitoisuudet ylittävät pysyvän jätteen kaatopaikalle määrätyt raja-arvot (Vna 202/2006). Liukoinen sulfaattipitoisuus ylittää myös tavanomaisen jätteen kaatopaikalle määrätyn raja-arvon. Ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut raja-arvot eivät kuitenkaan ylity yhdenkään laatutekijän osalta. Lisätietoa NP-hiekasta on esitetty liitteessä (Liite 4). 24
8 ASIANOSAISET JA KAAVOITUS Uuden NP4-altaan alle jäävien maa-alueiden maanomistus on esitetty kuvassa (Kuva 8-1). Kokonaispinta-alaltaan yhtiön omistama tila, Rimpisuo (261-406-68-2) on 78,3 ha. Suunnitellun kaivosalueen laajennuksen pinta-ala on 565,1 hehtaaria. Kuva 8-1. Maanomistus nykyisen kaivospiirin sisäpuolella sekä suunnitellulla uudella NP4- allasalueella. Maanomistajatiedot on esitetty taulukossa (Taulukko 8-1). 25
Yhtiö on aloittanut neuvottelut alueen maanomistajien kanssa alueiden käyttöoikeuden varmistamiseksi. 8.1 Kaavoitus Uuden rikastushiekka-altaan (NP4) alueella ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Laajennusalueella on voimassa Tunturi-Lapin maakuntakaava (Ympäristöministeriö vahvisti 23.6.2010, sai lainvoiman 16.5.2012). Laajennusalue sijoittuu maakuntakaavassa olevan kaivosalueen EK 1906 ulkopuolelle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) (Kuva 8-2). M-alueen kaavamääräys on seuraava: Merkinnällä osoitetaan pääasiassa luontaiselinkeinokäyttöön ja poronhoitoon tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. Laajennusalueen länsipuolella kulkee moottorikelkkareitti. Lapin ELY-keskuksen ja Lapin liiton linjauksen (22.9.2014) perusteella kaavoituksen tarve ei ole välttämätön. Kaivostoiminnan suhdetta laajennusalueen muuhun maankäyttöön on selvitetty liitteessä 5. 26
Kuva 8-2. Ote Tunturi-Lapin maakuntakaavasta (ei mittakaavassa) (Lapin liitto, 2010). 27
9 BAT JA BEP NP4-rikastushiekka-allas on suunniteltu siten, että rakenteet täyttävät patoturvallisuuslain (494/2009) vaatimukset. Lisäksi suunnittelussa on huomioitu patoturvallisuusoppaan asettamat vaatimukset (Patoturvallisuusopas, 2012). NP3-rikastushiekka-altaalle on ympäristöluvassa (Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, Lupapäätös n:o 69/02/1) asetettu vaatimus, että sen alle on rakennettava yhdistelmätiiviste. Vaatimuksella on pyritty estämään ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisesti allasalueen maaperän- ja pohjaveden merkittävä pilaantuminen. Vaatimusten mukaan NP3-altaan pohjan tulee muodostua tiiviistä pohjamoreenista tai vastaavasta rakennetusta moreenista, jonka päälle on asennettava yhtenäinen geomembraani. Moreenin osalta minimivaatimuksiksi on NP3-altaan rakenteissa hyväksytty: a. Materiaali on alueen pohjamoreenia tai vastaavaa luonnonmaata. b. Vedenläpäisevyyksien keskiarvon tulee olla k = 5 10-8 m/s. c. Yksittäisen moreeninäytteen vedenläpäisevyyden tulee olla k = 1 10-7 m/s. d. Edellä kuvatut vaatimukset täyttävän kerroksen paksuuden tulee olla vähintään 1,0 m e. Mineraalieristeen pinnan tulee olla kauttaaltaan geomembraania vasten, jotta rakenne toimii yhdistelmätiivisteenä. NP4-altaan rakenteet on suunniteltu em. laatuvaatimusten mukaisesti. Patorakenteen alle asennettava geomembraani on suunniteltu asennettavaksi myös altaan märän puolen luiskaan (Liite 1). NP4-altaan rakentamisessa otetaan huomioon seuraavat seikat: a. Käytetään mahdollisuuksien mukaan kaivospiirin alueelta saatavia rakennusmateriaaleja. b. Vältetään talvityöhön liittyvät ongelmat ja riskit mahdollisimman hyvin. c. Läjitetään rikastushiekka altaaseen spigotoimalla laaditun täyttösuunnitelman mukaisesti. Näin varmistetaan, että altaan vapaa vesi saadaan pidettyä etäällä patorakenteista. Rikastushiekka-altaaseen suunnitellaan salaojaverkosto rikastushiekan huokosvesimäärän pienentämiseksi. Näin toimien tehostetaan rikastushiekkabiitsien muodostumista ja luodaan paremmat edellytykset tulevaisuuden patorakentamiselle. 28
10 YMPÄRISTÖN NYKYTILA 10.1 Pintavedet Suunnitellun uuden NP4-allasalueen ympäristön nykytilaa tarkasteltiin Kittilän kaivoksen tuotantomäärän sekä NP-rikastushiekan varastointikapasiteetin kasvattamista käsittelevässä YVA-menettelyssä (Liite 6). Lupahakemukseen on sisällytetty nykytilankuvaus vain niiltä osin, kun kuvaus on muuttunut YVA-menettelyn mukaisesta. Kittilän kaivos sijaitsee Loukisen valuma-alueella (65.69) ja tarkemmin Seurujoen valuma-alueen (65.697) alaosalla. Loukisen valuma-alueen pinta-ala on 1 717 km 2 (järvisyys 1,11 %) ja Seurujoen valuma-alueen pinta-ala 307 km 2 (järvisyys 0,27 %). Seurujoki saa alkunsa Jakovaaran alarinteestä, noin 30 km Kiistalan kylästä koilliseen. Seurujoen pisin sivujoki on pohjoisesta etelään virtaava Nuutijoki. Muita sivujokia ovat Suasjärvenoja, Pahasoja ja Nuutijokeen laskeva Ristinoja. Suunniteltu uusi NP4-allas sijoittuu pääosin Seurujoen valuma-alueelle (65.697) altaan kaakkoisnurkkaa lukuun ottamatta. Kaakkoisnurkan osalta allas sijoittuu Leppäojan valuma-alueelle (65.698) (Kuva 10-1). Kuva 10-1. Kaivosalueen ja sitä lähinnä sijaitsevien vesistöalueiden sijainti Loukisen vesistöalueella (65.69). 29
10.2 Maaperä NP4-altaan alueella on tehty 2017 vuoden alussa kairauksia, koekuoppia ja näytteenottoa, joiden perusteella on saatu hyvä käsitys alueen maaperästä. Tutkimusten perusteella alueen maaperä on kauttaaltaan pohjamoreenia, jonka paksuus on tyypillisesti 2-5 metriä. Moreenin pintaosa on osittain huuhtoutunutta soramoreenia, joka ei ole tiivisterakenteeseen soveltuvaa. Moreenin alla on kallio, jonka pintaosa on paikoin rikkonaista/rapautunutta. Täydentävät tutkimukset uudella NP4-allasalueella tehdään altaan detaljisuunnittelun yhteydessä. Suurikuusikon ja Rouravaaran alueen maaperä on pohjamoreenia, joka on vallitseva maalaji kaivoksen lähialueella. Pohjamoreeni koostuu pääosin kivisestä ja hiekkaisesta moreenista. Alue on viimeisen jääkauden aikaista jäänjakaja-aluetta. Tästä johtuen moreeniaineksen kulkeutumismatkat ovat lyhyitä ja aines on pääosin peräisin paikallisesta kallioperästä. Avolouhosalueen ympäristössä Rouravaaran eteläpuolella, on turvepeitteen paksuus tutkimusten mukaan pääosin noin 1 2 m ja alapuolisten moreenikerrostumien paksuus pääosin 3 6 m. Suunnitellun rikastushiekka-altaan alueen maaperän vallitseva maalaji Pikku Rouravaaran luoteisrinteessä on hiekkainen pohjamoreeni (Kuva 10-2). Lisäksi laajennusalueella on muutamia kapea-alaisia turve-esiintymiä lähinnä Seurujoen rannan lähettyvillä. Alueen pohjois-luoteispuolella Seurujokilaaksossa on karkean hiedan vyöhyke, joka jatkuu jokilaaksoa ylävirtaan. Pikku Rouravaaran huipun itärinteessä on lisäksi kalliomaata, joka sijaitsee suunnitellusta NP4-altaasta n. 500 m eteläkaakkoon. 30
Kuva 10-2. Alueen pintamaat. Kohoumat ovat enimmäkseen moreenin, ja laaksot turpeen peitossa. NP4-allas sijoittuisi nykyisen NP3-altaan koillispuolelle. 10.2.1 Maaperän geokemia Maaperän nykytilan geokemiallisen laadun kuvaus on laadittu Geologian tutkimuskeskuksen vuosina 1982 1994 (GTK, 1995) keräämän moreeninäyteaineiston perusteella. Kyseinen aineisto on koko Suomen kattava ja käsittää tuloksia pistetiheydellä 1 näyte/4 km 2 (yhteensä 82 062 näytettä). Aineisto rajattiin ensin n. 25 x 30 km kokoiseksi alueeksi sisältäen yhteensä 183 näytepistettä (Kuva 10-3). Nämä näytteet olivat temaattisten karttojen perustana YVA-menettelyssä (Liite 6). Kittilän kaivoksen kaivospiirin sekä uuden NP4-altaan alueen sisään sijoittuu yhteensä kolme näytepistettä. Paremman yleiskuvan saamiseksi kaivosalueen moreenista, on aineistoon rajattu mukaan myös lähimmät ympäröivän alueen pisteet, jolloin tarkastelussa on yhteensä 12 näytepistettä. Tarkasteluun on lisäksi lisätty alkuvuodesta 2017 otettujen moreeninäytteiden tulokset (49 näytettä). 31
Kuva 10-3. Geologian tutkimuskeskuksen moreeniaineiston kattavuus Kittilän kaivoksen alueella. Tarkemmassa tarkastelussa mukana olevat näytteenottopisteet on esitetty punaisella ja alkuvuodesta 2017 otettujen näytteiden sijainti sinisellä. Osalle GTK:n tutkimista alkuaineista (koboltti, kromi, kupari, nikkeli, vanadiini, sinkki) on Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 annettu kynnys- ja ohjearvot. Nämä maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnille asetetut PIMA-ohjearvot on esitetty taulukossa (Taulukko 10-1) yhdessä moreeniaineistosta kerätyn koosteen kanssa. Kynnysarvot kuvaavat Suomen keskimääräisiä luontaisia taustapitoisuuksia. Ne on määritetty osin myös tässä käytetyn GTK:n koko Suomea kattavan maaperäaineiston kunkin metallin mediaanipitoisuuden perusteella. Kaivoksen lähialueen maaperän geokemian yleiskuvan muodostamiseksi on taulukossa (Taulukko 10-1) verrattu laajemman alueen 183 näytepisteestä havaittuja, suppeamman kaivospiirin lähialueen 12 pisteen sekä NP4-altaan 49 näytepisteen pitoisuuksia valtioneuvoston asetuksessa määritettyihin ohjearvoihin sekä koko Suomen aineiston mediaaniarvoihin. Vertailun perusteella saadaan käsitys siitä, miten alueen pitoisuudet asettuvat luonnostaan suhteessa Suomessa tavattaviin keskimääräisiin pitoisuustasoihin. Taulukon viimeinen sarake (Taulukko 10-1) kuvastaa kaivosalueen ja koko Suomen mediaanien välistä suhdetta. Tämän laskelman perusteella Kittilän kaivoksen alueen maaperä sisältää monelta osin korkeampia pitoisuuksia kuin Suomessa keskimäärin. 32
Suurin ero pitoisuuksissa havaittiin kuparin, koboltin, mangaanin sekä vanadiinin osalta. Uuden NP4-altaan alueen alkuainepitoisuudet ovat pääosin alhaisempia kuin kaivosalueen ympäristössä. Uuden alueen pitoisuudet ovat tulosten perusteella alumiinin, koboltin, kromin, kuparin, magnesiumin, nikkelin, scandiumin, strontiumin, titaanin, vanadiinin ja sinkin osalta luontaisesti muun suomen aineistoa korkeampia (Taulukko 10-1). PIMA-asetuksen kynnys- ja ohjearvot eivät kuitenkaan ylity minkään alkuaineen osalta. Erot ovat selitettävissä alueen kallioperän erityispiirteillä eli vihreäkivivyöhykkeessä esiintyvillä mafisilla kivilajeilla, josta paikallinen maaperä on muodostunut. Taulukko 10-1. Kittilän kaivoksen rajattu moreeniaineisto suhteessa koko Suomen aineistoon, Vna 214/2007 mukaiset arvot sekä rajatun alueen mediaanin ja koko Suomen mediaanin välinen suhde. Kittilän kaivosalueen kooste (GTK, rajattu aineisto). N(laaja)=183, n(kaivos)=12, n(np4-allas)=49 Aine Alue Min Med Max GTK (koko Suomi) Min. (1%) 33 Max. Luontainen pitoisuus PIMA rajat Mediaani kynnysarvo Al_511p Laaja 14100 22400 35700 3600 11500 82500 1,9 Al_511p Kaivos 16000 20600 27200 3600 11500 82500 1,8 Al_512p NP4_allas 8610 12950 22600 3600 11500 82500 1,1 Ba_511p Laaja 27,3 50,3 155 16,3 60,1 3040 0,8 Ba_511p Kaivos 34,2 47,25 56,8 16,3 60,1 3040 0,8 Ba_512p NP4_allas 18 35,70 66,8 16,3 60,1 3040 0,6 Ca_511p Laaja 814 3590 12700 593 2720 137000 1,3 Ca_511p Kaivos 1460 3915 5920 593 2720 137000 1,4 Ca_512p NP4_allas 1290 2000 3200 593 2720 137000 0,7 Co_511p Laaja 10,9 24,8 49,5 1,58 7,95 231 8 (1-30) 20 100 250 3,1 Co_511p Kaivos 12,9 22,25 49,5 1,58 7,95 231 8 (1-30) 20 100 250 2,8 Co_512p NP4_allas 4,43 12,70 16,9 1,58 7,95 231 8 (1-30) 20 100 250 1,6 Cr_511p Laaja 38,6 67,6 284 5,79 31,3 1580 31 (6-170) 100 200 300 2,2 Cr_511p Kaivos 49,4 65,5 284 5,79 31,3 1580 31 (6-170) 100 200 300 2,1 Cr_512p NP4_allas 21,6 39,0 54,6 5,79 31,3 1580 31 (6-170) 100 200 300 1,2 Cu_511p Laaja 26,4 71 192 5,09 21,8 1640 22 (5-110) 100 150 200 3,3 Cu_511p Kaivos 33,3 66 128 5,09 21,8 1640 22 (5-110) 100 150 200 3,0 Cu_512p NP4_allas 12,9 30,6 53,2 5,09 21,8 1640 22 (5-110) 100 150 200 1,4 Fe_511p Laaja 21400 40400 96600 5680 18000 151000 2,2 Fe_511p Kaivos 29600 41350 63700 5680 18000 151000 2,3 Fe_512p NP4_allas 12200 24000 32100 5680 18000 151000 1,3 K_511p Laaja 397 1190 3190 387 1940 24800 0,6 K_511p Kaivos 397 877 1880 387 1940 24800 0,5 K_512p NP4_allas 272 537 1200 387 1940 24800 0,3 La_511p Laaja 7,08 15,6 32,3 10,1 24 920 0,7 La_511p Kaivos 8,89 15,25 19,2 10,1 24 920 0,6 La_512p NP4_allas 5,83 9,67 17,5 10,1 24 920 0,4 Li_511p Laaja 7,82 14,4 22 2,65 11,1 183 1,3 Li_511p Kaivos 10,2 13,1 15,3 2,65 11,1 183 1,2 Li_512p NP4_allas 5,22 8,17 13 2,65 11,1 183 0,7 Mg_511p Laaja 5770 10500 19400 939 4650 74100 2,3 Mg_511p Kaivos 7210 9960 19400 939 4650 74100 2,1 Mg_512p NP4_allas 2980 5360 7150 939 4650 74100 1,2 Mn_511p Laaja 211 544 3010 53,5 177 6740 3,1 Mn_511p Kaivos 274 461,5 1430 53,5 177 6740 2,6 Mn_512p NP4_allas 90,4 253 535 53,5 177 6740 1,4 Ni_511p Laaja 20,2 47,7 214 2,96 17,2 1750 17 (3-100) 50 100 150 2,8 Ni_511p Kaivos 25,4 43,3 214 2,96 17,2 1750 17 (3-100) 50 100 150 2,5 Ni_512p NP4_allas 11,3 24,8 38,2 2,96 17,2 1750 17 (3-100) 50 100 150 1,4 P_511p Laaja 362 551 2210 246 725 8110 0,8 P_511p Kaivos 428 575,5 679 246 725 8110 0,8 P_512p NP4_allas 141 299 395 246 725 8110 0,4 Sc_511p Laaja 3,19 7,95 18,8 1,12 3,4 32,5 2,3 alempi ohjearvo ylempi ohjearvo Mediaanien suhde, Rajaus/ Suomi
Sc_511p Kaivos 4,01 7,965 14 1,12 3,4 32,5 2,3 Sc_512p NP4_allas 2,34 5,39 7,86 1,12 3,4 32,5 1,6 Sr_511p Laaja 4,92 13,6 106 3,55 9,52 795 1,4 Sr_511p Kaivos 7,65 13,35 16,6 3,55 9,52 795 1,4 Sr_512p NP4_allas 6,94 12,2 15,7 3,55 9,52 795 1,3 Th_511p Laaja 0 5,67 24 693 Th_511p Kaivos 0 5,865 24 693 Th_512m NP4_allas 2,5 4,03 6,39 693 Ti_511p Laaja 1160 2530 4500 443 1220 6260 2,1 Ti_511p Kaivos 1400 2810 3230 443 1220 6260 2,3 Ti_512p NP4_allas 975 1610 1990 443 1220 6260 1,3 V_511p Laaja 59,3 109 238 10,2 38 354 38 (10-115) 100 150 250 2,9 V_511p Kaivos 80 114,5 172 10,2 38 354 38 (10-115) 100 150 250 3,0 V_512p NP4_allas 31,6 63,2 89,4 10,2 38 354 38 (10-115) 100 150 250 1,7 Y_511p Laaja 4,32 10,1 20,7 3,96 10,1 407 1,0 Y_511p Kaivos 4,87 10,47 12,2 3,96 10,1 407 1,0 Y_512p NP4_allas 2,64 6,16 11,1 3,96 10,1 407 0,6 Zn_511p Laaja 35,6 72,8 280 7,57 30,8 2210 31 (8-110) 200 250 400 2,4 Zn_511p Kaivos 49,1 68,25 89,6 7,57 30,8 2210 31 (8-110) 200 250 400 2,2 Zn_512p NP4_allas 16,4 33,1 64 7,57 30,8 2210 31 (8-110) 200 250 400 1,1 Zr_511p Laaja 0 12,7 27,2 7,59 213 1,7 Zr_511p Kaivos 0 16,35 24,8 7,59 213 2,2 Zr_512p NP4_allas 1,64 6,87 15,3 7,59 213 0,9 As_512m NP4_allas 2,51 8,28 35,18 Sb_512m NP4_allas 0,15 0,61 1,95 U_512m NP4_allas 0,63 0,91 1,37 0.5 Selite, Rajaus/Suomi: Mediaanien suhde Moreenin luonnolliset pitoisuudet Kittilän kaivoksen ympäristössä ovat alle puolet Suomen keskiarvosta 0.5-0.8 Moreenin luonnolliset pitoisuudet Kittilän kaivoksen ympäristössä ovat alemmat kuin Suomessa keskimäärin 0.9-1.1 kutakuinkin samalla tasolla 1.2-2.0 Moreenin luonnolliset pitoisuudet Kittilän kaivoksen ympäristössä ovat korkeammat kuin Suomessa keskimäärin 2.1-3.0 Moreenin luonnolliset pitoisuudet Kittilän kaivoksen ympäristössä ovat yli kaksinkertaiset Suomen keskiarvosta 3.1 Moreenin luonnolliset pitoisuudet Kittilän kaivoksen ympäristössä ovat yli kolminkertaiset Suomen keskiarvosta 10.3 Pohjavedet Etäisyyttä suunnitellusta rikastushiekka-altaasta lähimmälle pohjavesialueelle, Paartoselkään, on reilut 7,5 km alueelta itäkaakkoon. Paartoselkä kuuluu pohjavesialueluokkaan III, muu pohjavesialue (Hertta). Kaivoksen lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita. Pääosin kivisestä ja hiekkaista moreenista koostuvaa pohjamoreenia voidaan pitää huonosti vettä johtavana (k=10-9 m/s). Vaara-alueilla maanpeitteen ohuuden vuoksi pohjaveden virtaussuuntia ohjailee pääasiassa kalliopinnan topografia, mutta myös kallioperän ruhjevyöhykkeet. Kaivosalueen läheisyydessä sijaitsevat kaivot ovat porakaivoja. 10.3.1 Pohjavesitarkkailu Suunnitellun NP4-altaan välittömässä läheisyydessä ei ole pohjaveden mittauspisteitä. Pohjaveden nykyisen päivitetyn tarkkailuohjelman mukaiset tarkkailupisteet on esitetty kuvassa (Kuva 10-4). Pohjavesien vuosien 2015-2017 tarkkailuraportit on esitetty liitteessä (Liite 7). 34
Kuva 10-4. Pohjavesitarkkailun nykyiset näytteenottopisteet kaivosalueella. PVR39 ja PVR40 putkia ei ole vielä asennettu. 35
11 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Uuden NP4-altaan rakentamis- ja tuotantovaiheen ympäristövaikutuksia on arvioitu Kittilän kaivoksen NP-rikastushiekan varastointikapasiteetin kasvattamista käsittelevän YVA-menettelyn yhteydessä (Liite 6). 11.1 Ilmasto ja ilmanlaatu Uudelta NP4-altaalta aiheutuvien pölypäästöjen leviäminen arvioitiin kaasumaisten epäpuhtauksien ja leijailevan pölyn leviämisen mallintamiseen kehitetyllä Breezen AERMOD-ohjelmistolla. Ohjelmiston on kehittänyt ja sitä ylläpitää Yhdysvalloissa liittovaltion ympäristönsuojeluviranomainen (U.S. EPA). Malli soveltuu yksi- ja monipiippu- sekä viiva- ja pintalähteiden päästöjen mallintamiseen ja se ottaa huomioon sää- ja maasto-olosuhteet. Leviämismallin perustana on gaussilainen leviämisyhtälö, joka olettaa päästön laimenevan pysty- ja vaakasuunnassa Gaussin jakauman mukaisesti. Ohjelmisto ja sen ominaisuudet on esitelty yksityiskohtaisemmin verkkosivustolla http://www.breeze-software.com/aermod/. Hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat tehtiin oletuksella, että koko NP4-allas on täynnä ja NP-hiekka on läjitelty altaalle suodatettuna, eli rikastushiekan pinta on kauttaaltaan kuivana (Liite 6). Malli huomioi maaston muodot, sen sijaan olemassa olevia rakennuksia ei ole mallissa huomioitu. Malli laskee pitoisuuksien tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvoja olettaen sääolosuhteiden ja päästön pysyvän vakioina aina tunnin ajan. Mallinnuksen tulokset ovat vertailukelpoisia ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin (Vna 38/2011 ja Vnp 480/1996). Tarkempi kuvaus mallista, arvioon liittyvistä epävarmuuksista sekä pölypäästöjen arvioinnista on löydettävissä liitteestä (Liite 6). Mallinnuksen perusteella NP4-altaan läjitys nosti ilman hiukkaspitoisuuksia selvästi rikastushiekka-altaan välittömässä läheisyydessä, mikä on ollut havaittavissa bioindikaattoriselvitysten tuloksissa nykyisten altaiden (NP3) lähialueilla. Suurimmalle vuorokausikeskiarvolle asetetut raja- ja ohjearvot eivät kuitenkaan ylittyneet NP4-altaan kohdalla tai sen lähiympäristössä. Suurin hiukkaspitoisuuden vuorokausikeskiarvo oli NP4-altaan kohdalla maksimissaan 47 µg/m 3 (Kuva 11-1) ja pitoisuus laski nopeasti etäisyyden kasvaessa niin, että esimerkiksi tien nro 9552 kohdalla pitoisuus oli enää 15 µg/m 3. 36
Kuva 11-1. Hiukkaspitoisuuden (PM 10) lisäys, kun NP4-altaan täyttö on maksimissaan. Kuvassa vasemmalla korkeimmat tuntikeskiarvot [µg/m 3 ] ja oikealla 24 tunnin keskiarvot [µg/m 3 ]. NP4-altaan eteläpuolella Pikku Rouravaara sekä Rouravaara estävät pölyn leviämistä eteläsuuntaisesti mm. lähimmän asutuksen tai NP4-altaasta kaakkoon sijaitsevien luonnonsuojelualueiden suuntaan. Lähimmän asutun kiinteistön (Männikkö) kohdalla vuorokausitasolla pitoisuuslisäys oli alle 10 µg/m 3 eli vähäinen. Muiden asuttujen kiinteistöjen kohdalla sekä rikastushiekka-altaasta kaakkoon sijaitsevilla luonnonsuojelualueilla pitoisuuslisäykset jäivätt alle 5 µg/m 3 pitoisuuksiin. Uuden NP4-altaan käyttöönoton myötä nykyinen rikastushiekka-allas (NP3) tullaan sulkemaan NP4-altaan täytön edetessä, jolloin nykyisiltä altailta tuleva pölykuormitus tulee vähenemään. NP4-allas sijaitsee kauempana asutuksesta kuin nykyinen noin 70 ha suuruinen NP3-allas, eli pölypäästölähde kasvaa kooltaan selvästi, mutta siirtyy kauemmaksi asutuksen välittömästä läheisyydestä. Huomioitavaa myös on, että pölypäästöt on laskettu ja mallinnus toteutettu ehdottomalle maksimitilanteelle eli tilanteessa, jossa läjityspinta-ala on kokonaan kuivana. Todellisuudessa huomattava osa pinta-alasta on vesipinnan alla tai kosteana pintana, eli todellisuudessa vaikutukset jäävät tässä arvioitua pienemmiksi. Nykytilanteeseen nähden uuden NP4-altaan vaikutusten merkittävyys alueen asukkaille ja luonnonsuojelualueille arvioitiin vähäiseksi (Liite 6). 11.2 Pintavedet Seurujoen virtaamat (m 3 /s) on esitetty kuvassa (Kuva 11-2). Seurujoen vuoden 2015 keskivirtaama oli hieman suurempi kuin vuonna 2014, mutta selvästi pienempi kuin pitkäaikainen keskiarvo. Vuonna 2015 virtaama oli suurimmillaan lumien sulamisaikaan toukokuussa, jolloin sekä sulaminen että rankat sateet nostivat Seurujoen virtaaman huomattavasti vuoden 2014 vastaavaa ajankohtaa suuremmaksi. Seurujoen virtaamamittausasema sijaitsee Talvitienmukkassa. Huomioitavaa kuitenkin on, että virtaamamittarin on havaittu aliarvioivan Seurujoen virtaamaa viime vuosina (Liite 8). 37
m 3 /s 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Seurujoki, virtaamat vuosina 2012-2015 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kuva 11-2. Seurujoen (mittausasema) virtaama (m 3 /s) vuosina 2012-2015 sekä pidemmän aikavälin 2007-2015 keskivirtaama. Uuden NP4-altaan rakentaminen ei tule aiheuttamaan lisäkuormitusta Seurujokeen nykytilanteeseen verrattuna. Kun NP-rikastushiekan läjittäminen nykyiselle NP3-altaalle loppuu, korvaa uusi NP4-allas vanhan altaan kaivoksen prosessivesikierrossa. Toimintaaikana altaan suotovedet kerätään pääpatoa ympäröiviin suoto-ojiin ja pumpataan takaisin altaaseen. Suunnitellun uuden altaan etäisyys Seurujoen pääuomasta on minimissään 250 metriä, joten rakentamisvaiheen aikaiset vaikutukset Seurujoen vedenlaatuun arvioidaan myös pieniksi (Liite 6). NP-rikastushiekan läjittämisestä aiheutuvan pölyämisen vaikutukset arvioidaan myös pieniksi Seurujoen vedenlaatuun. Hiukkaspäästöjen tuntikeskiarvo on korkeimmillaan 125 µg/m 3 Seurujoen lähialueella. Keskimääräisellä sadannalla (0,22 m 3 /h/ha) ja edellä kappaleessa (kpl 11.1) kuvatun vaikutusalueen pinta-alalla arvioituna pölyämisen aiheuttama kuormitus Seurujokeen jää merkityksettömäksi. Huomioitavaa myös on, että hiukkaspäästöjen haitta-ainepitoisuudet ovat suurimmillaankin vain osa hiukkaskuormituksesta. 2012 2013 2014 2015 2007-2015 11.3 Pohjavedet NP4-altaan alueella olevat vettä hyvin johtavat maakerrokset korvataan, ja pohjalle jää vähintään metrin paksuinen heikosti vettä johtava (k < 1,0 10-7 m/s) moreenikerros. Pohjarakenteissa käytetään lisäksi vesitiivistä bitumikermirakennetta. Tämän johdosta pohjavedeksi suotautuva vesimäärä on asentamisvaiheen jälkeen minimaalinen ja voi näin pienentää mahdollisia pohjavesipurkauksia Seurujokeen suunnitellulta allasalueelta. Allasalueen pinta-ala (175 ha) on kuitenkin pieni verrattuna Seurujoen yläpuolisen valuma-alueen pinta-alaan (21 800 ha), joten mahdollisten pohjavesipurkaumien loppumisella ei ole merkittävää vaikutusta Surujoen virtaamiin. NP4-altaan allas-alueelta poistetut pintamaat varastoidaan kaivoksen jo käytössä oleville pintamaidenläjitysalueille. Kaivosalueen moreenipatja sisältää selvitysten perusteella hieman Suomen maaperän keskimääräisiä pitoisuuksia korkeampia alkuainepitoisuuksia (Taulukko 10-1). Korkeat pitoisuudet johtuvat alueen mafisista kivilajeista, josta moreeni on peräisin ja joita esiintyy koko Kittilä-Sodankylä-Ivalo välisellä alueella (Kittilän vihreäkivivyöhyke). 38
11.4 Melu NP4-altaan alueen moreenimaiden ei arvioida eroavan geokemialtaan pintamaanläjitysalueille jo läjitetyn maa-aineksen geokemiasta, joten maaperä- ja pohjavesivaikutusten merkittävyys arvioidaan vähäiseksi maanläjitysalueilla. Rikastushiekka-altaan veden laatu on esitetty YVA-menettelyn vesistövaikutusten arvioinnin yhteydessä taulukossa (Taulukko 42, Liite 6). NP4-altaan mahdollisia suoria vaikutuksia maaperään voi aiheutua lähinnä poikkeus- ja häiriötilanteissa. Pohjaveden pinnankorkeuksiin NP4-altaan käyttöönotolla ei arvioida olevan suoria vaikutuksia. Altaan pohjarakenteen johdosta alueella ei varsinaisesti muodostu pohjavesiä, mikä voi epäsuorasti vaikuttaa pohjavedenpintaan alapuolisella alueella pohjaveden virtaussuuntaan nähden. Työkoneiden öljyvuotoriski on suurin altaan rakennusvaiheessa ja patopenkereiden korotusvaiheessa, jolloin alueella liikkuu paljon kalustoa. Vaikutukset ovat paikallisia, ja hallittavissa riittävällä varautumisella mm. turvaamalla öljyntorjunta- ja palontorjuntakaluston saatavuus ja urakoitsijan ohjeistuksella ja valvonnalla. Kaivoksen uuden rikastushiekka-altaan (NP4-allas) rakentamisen meluvaikutukset arvioitiin melumallinnuksen avulla. Tulosten perusteella NP4-altaan rakentamisen aikainen melu kohdistuu pääsääntöisesti vain kaivosalueen sisälle ja NP4-alueelle, joka sijaitsee etäämmällä asutuksesta. Tarkempi kuvaus arvioinnin epävarmuuksista sekä tuloksista on esitetty liitteessä (Liite 6). 11.5 Luontovaikutukset NP4-altaan rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ja alueen eläimistöön on arvioitu ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä (Liite 6). 11.5.1 Kasvillisuus Suunnitellun NP4-altaan läheisyydestä kartoitettiin suojeltua lapinleinikkiä, joka on luontodirektiivin (92/62/EY) liitteiden II ja IV (b) laji, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu ja kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin. Lapinleinikkiä ei ole luokiteltu uhanalaiseksi (LC l. Least Concern, Rassi ym. 2010). EU:n alueella lapinleinikkiä esiintyy ainoastaan Ruotsissa ja Suomessa. Viimeisimmän vuonna 2013 EU:n komissiolle tehdyn luontodirektiivin artiklan 17 mukaisen raportoinnin mukaan lapinleinikin suojelutasoa pidetään Suomessa suotuisana (Syke, 2017). Suunnitellun NP4-allasalueen läheisyydestä on löydetty kaksi Lapinleinikin esiintymää (Kuva 11-3). 39
Kuva 11-3. Suunnitteilla olevan NP4-rikastushiekka-allasalueen kasvillisuuden ja kasviston kannalta huomioitavat kohteet. Suunnitellun allasalueen länsiosan suojuotin pajuviitaluhdan ja kuivuneen puron laitamilla noin 0,1 ha alueella 28 kukkivaa ja 209 steriiliä yksilöä (vuonna 2015). Seurujoen rannassa luonnontilainen pajuviitaluhta/pajukkoinen korpi, jossa elinvoimainen esiintymä noin 0,34 ha alueella 125 kukkivaa ja 661 steriiliä yksilöä (vuonna 2015). Lähin lapinleinikkiesiintymä sijaitsee reilun 60 m etäisyydellä pääpadosta (Kuva 11-3). Uuden altaan pääpadon sijaintia tarkistettiin YVA-menettelyn yhteydessä. Vaikka esiintymä ei todennäköisesti jää patorakenteen tai sitä ympäröivän tukitiestön alle, voi uusi allasalue vaikuttaa allasalueen länsiosan suojuotin vesitalouteen siten, että altaan läheisyydessä sijaitsevan lapinleinikin elinolot heikentyvät. Tästä syystä yhtiö on käynnistänyt luonnonsuojelulain 49 :n mukainen lupamenettelyn havaittujen lapinleinikkiesiintymien hävittämiseksi. Lapin ELY-keskus antoi yhtiölle luvan päätöksessään (LAPELY/1495/2017) kahden lapinleinikkiesiintymän (Ranunculus Iapponicus) heikentämiseen ja mahdolliseen hävittämiseen Kittilässä. Toinen esiintymä on suunnitellun allasalueen länsiosan suojuotin esiintymä (laatikoitu esiintymä, Kuva 11-3) ja toinen sijaitsee Seurujoen rantavyöhykkeellä suunnitellun uuden purkuputken Seurujoen alituskohdassa. Päätös oli ehdollinen. Seurujoen ranta-alueen (Kuva 11-3) luonnontilaisen esiintymän elinvoimaisuuteen suunnitellulla uudella NP4-altaalla ei arvioida olevan heikentävää vaikutusta. Esiintymän hävittämisen kompensoimiseksi yhtiö on käynnistänyt prosessin suojelualueen perustamiseksi. Uusi suojelualue sijaitsee Seurujoen länsipuolella (Kuva 11-4). Lisäksi yhtiö tulee siirtoistuttamaan osan NP4-altaan pääpadon läheisyydessä sijaitsevan suojuotin esiintymästä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta uudelle suojelualueelle (Kuva 11-4) keväällä/kesällä 2018. Suojelualue on noin 8 hehtaarin suuruinen osa Suurkuusikko nimisestä tilasta (RN:O 68:2). Suojelualue rajautuu idästä 40
Seurujokeen (Kuva 11-4). Lapin ELY-keskus myönsi luonnonsuojelualueen päätöksessään (LAPELY/2895/2017). Kuva 11-4. Todennetut lapinleinikkiesiintymät esitetyllä suojelualueella. 11.6 Suojelualueet Vesistövaikutusarvioinnin perusteella uuden NP4-altaan rakentamisella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Seurujoen virtaamiin tai vedenlaatuun. Pölyn leviämismallinnuksen perusteella hiukkaspitoisuuksien ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot ylittyivät vain päästölähteen välittömässä läheisyydessä. Hiukkaspäästöillä ei näin arvioida olevan vaikutuksia Kittilän kaivoksen läheisyydessä sijaitseviin suojelu- ja Natura-2000 verkoston alueisiin. Uuden NP4-altaan rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia kaivosalueen pohjaveden pinnankorkeuksiin. Pohjaveden pinnankorkeushavainnoista voidaan havaita, että suurimmat alenemat havaitaan pohjois-eteläsuunnassa avolouhoksista, alenemien ollessa 6 12 m. Kittilän mineralisaatio ja kaivos sijaitsevat samansuuntaisessa kallioperän hiertovyöhykkeessä, mistä johtuen kalliopohjaveden virtausta kaivoksiin tapahtuu tehokkaimmin pohjois-eteläsuunnassa. Kaivospiirin länsireunalla alenemat ovat alhaisia. Uuden NP4-altaan rakentaminen mahdollistaa kaivoksen toiminnan nykyisen tuotantosuunnitelman mukaisesti aina vuoteen 2035 saakka. Toiminnan jatkuminen ja ennustettu kuivanapitopumppauksen lisääntyminen voi kasvattaa pohjavedenpinnan alenema-aluetta vielä nykyisestä. Alenema-alueen ei kuitenkaan arvioida ulottuvan Loukisen latvasuot Natura-alueelle tai alueella oleville muille luonnonsuojelualueille (Kuva 11-5). 41
Kuva 11-5. Kittilän kaivospiirin sekä suunnitellun uuden kaivosalueen laajennusalueen sijainti suhteessa lähimpiin luonnonsuojelualueisiin. 42
12 KAIVANNAISJÄTEALUETTA KOSKEVA VAKUUS Ympäristöluvan (72/2013/1, 26.6.2013) mukaisesti toiminnan vakuudet on tarkistettava vuosittain tammikuun aikana, jotta vakuus vastaa kyseisen toimintavuoden aikana suunnitelmien mukaan käyttöön otettavien jätealueiden jälkihoitokustannuksia (pinta-ala tai massamäärä yksikkökustannus). Kunkin toimintakauden aikana on lisäksi tehtävä tarpeelliset lisäykset vakuuden arvoon, mikäli käyttöön otettujen alueiden pinta-ala on ylittänyt suunnitellun pinta-alan. Vakuus on suuruudeltaan 30 /m 2. Uuden NP4-altaan osalta yhtiö tulee arvioimaan NP-hiekan läjitystarpeen arviolta vuonna 2021. 13 HÄIRIÖ- JA POIKKEUSTILANTEET NP4-altaan poikkeustilanteita tarkasteltiin YVA-menettelyn yhteydessä (Liite 6). Vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin läjityskäytössä olevan NP3-altaan vahingonvaaraselvitystä. Kaivosyhtiö on toimittanut patoturvallisuusviranomaiselle NP3-altaan vahingonvaaraselvityksen päivityksen vuonna 2016 (Liite 9). Suunnitellun uuden NP4-altaan vahingonvaaraselvitys toteutettiin alkuvuodesta 2018 ja toimitetaan lupaviranomaiselle hakemusasiaan PSAVI/3701/2016 liittyvän täydennyksen yhteydessä. Patoturvallisuudesta säädetään Suomessa patoturvallisuuslailla (494/2009) ja valtioneuvoston asetuksella patoturvallisuudesta (319/2010). Patoturvallisuuslaki sisältää mm. säännökset padon suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä, onnettomuustilanteisiin varautumisesta sekä patoturvallisuuden valvonnasta. Patoturvallisuuslakia ja -asetusta sovelletaan kaikkiin patoihin. Patoturvallisuuslain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle (MMM). Laissa tarkoitettuna patoturvallisuusviranomaisena toimii Kittilän kaivoksen osalta patoturvallisuusasioissa toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kainuun ELY-keskus). Riskit arvioidaan Kittilän kaivoksella HSEC kategorioissa (13-1). Kittilän kaivoksella riskinarvioinnissa noudatetaan yhtiön (AEM) ohjeistusta riskinarviointimenettelystä. Riskinarviointi on yksi peruselementti yhtiön HSEC johtamisjärjestelmässä. Tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja priorisoida terveyteen, turvallisuuteen, ympäristöön ja yrityksen yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen liittyvät riskit. Menetelmää sovelletaan kaikilla yhtiön toimipaikoilla ja kaivoksilla mukaan lukien malminetsintä ja rakentaminen. Arvioinnit kirjataan Intelex-tietojärjestelmän riskinarviointi sovellukseen. HSEC-vaarojen tunnistamisessa toteutetaan järjestelmällinen analyysi laitoksen toiminnasta ja tilanteista. Toimintaan kuuluu myös alihankkijat- ja tavarantoimittajat, joihin laitos käyttää määräysvaltaa. Arvioissa otetaan huomioon laitoksella mahdolliset eri tilanteet, kuten normaali toiminta, poikkeava toiminta ja hätätilanteet. Arvioinnin tueksi hyödynnetään mm. seuraavia lähteitä: toiminta- ja organisaatiokaaviot prosessikaaviot työmaasuunnitelmat käyttöohjeet olemassa olevat menettelyohjeet luettelo palveluntarjoajista 43
luettelo laitoksessa käytettävistä kemikaaleista sidosryhmäluettelo sisäiset ja ulkoiset palautteet aiemmat vaaratilanne- ja tapaturmaraportit auditointi- ja tarkastusraportit aiemmat vaarojen tunnistamiset ympäristövaikutusten arvioinnit ja muut ympäristöselvitykset Riskien tunnistaminen ja arviointi toteutetaan pienryhmissä, joiden jäsenet ovat perillä arvioitavista toiminnoista ja tilanteista sekä niihin liittyvistä seikoista ja vaaroista. Arviointiryhmä koostuu siten, että siinä on riittävästi asiantuntemusta kaikilta osaalueilta: kokenut työntekijä (tai useampi), joka työskentelee arvioitavalla alueella tai osastolla ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioista tai yhteiskuntasuhteista vastaavaa henkilöstöä, jonka toimiala liittyy arvioitavaan seikkaan tai vaaraan yksi henkilö (joka tuntee käytettävän arviointimenetelmän ja sovellukset) auttamaan arvioinnissa ja varmistamaan että asian käsittelytapa on perusteellinen ja johdonmukainen. Taulukko 13-1. Arviointityökalun asia- ja vaarakategoriat (AEM-malli). Kategoria Yhteisö (C) Tarkempi ryhmittely Yhteisön hyvinvointi Kulttuurinen ja arkeologinen perintö Työllisyys ja talous Julkinen infrastruktuuri Geotekniset asiat 44 Esimerkkejä mahdollisista seurauksista Lisääntynyt lasten laiminlyönti Lisääntynyt terveydenhuoltopalveluiden tarve Lisääntyneet sosiaaliset ongelmat (esimerkiksi alkoholismi) Käsitys elämänlaadun heikkenemisestä Sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden tunne Kulttuuriperinnön menettäminen Vähentynyt yhteisöön kuulumisen tunne Vähentynyt kiinnostus perinteisiin arvoihin Erimielisyydet maankäytöstä alkuperäiskansojen kanssa Vaikeus löytää työvoimaa paikallisiin ja PK-yrityksiin Vaikeus löytää ammattitaitoista paikallista työvoimaa Hyödykkeiden väheneminen paikallisesti Boomi ja romahdus -syndrooma Lisääntynyt teiden käyttö Lisääntynyt liikenne Infrastruktuurin ylikapasiteetti Maankäytölliset asiat Maan köyhtyminen Maan vajoaminen
Ympäristö (E) Terveys ja turvallisuus (HS) Ympäristöongelmat/-häiriöt Terveys- ja turvallisuusvaikutukset Maan ja luonnonvarojen käyttö Estetiikka (maisema) Ilma Eläinkunta Kasvikunta Geotekniset asiat Luonnonvarat Maa Vesi Biologiset Kemialliset Maan painuminen Melu Pöly Tärinä Haju Vaikutukset yksityisten talousvesiin Altistuminen haitallisille aineille Vaikutukset yksityisten talousvesiin Kilpailu vedestä sen käyttäjien kesken Häiriöt yhteisössä suosituille harrastuksille, kuten kalastukselle ja metsästykselle Alueet, joiden luonnon monimuotoisuus tai virkistysarvot ovat merkittävät Häiriöt liiketoiminnalle, joka on riippuvainen maisemista ja luonnonresursseista, kuten matkailu ja ulkona liikkuminen Vetovoiman tai estetiikan väheneminen Ei minun takapihalleni -syndrooma Hiukkaspäästöt Kasvihuonekaasupäästöt Savusumu Häiriöt herkille ja uhanalaisille eläinlajeille Vaellusreittien häiriytyminen Villieläinten tulo kaivosalueelle Vieraslajit Häiriöt herkille ja uhanalaisille kasveille Haitat kasvilajeille Maan köyhtyminen Maan vajoaminen Maan painuminen Luonnonvarojen (esimerkiksi veden, öljyn tai muun energian, raakaaineiden jne.) kulutus Maan saastuminen Eroosio Veden saastuminen Rehevöityminen Vaikutukset pohjaveteen Virukset, bakteerit, homeet, veri, eläinten puremat, hyönteisten pistot, myrkylliset kasvit. Esimerkkejä: AH1N1-influenssa, lintukuolemat, rabies, myrkytykset Syöpymiset, reaktiiviset vaikutukset, myrkytykset, karsinogeenit, mutageenit, allergeenit, krooniset vaikutukset jne. Esimerkkejä: hapot, emäkset, myrkylliset metallit (lyijy), liuotteet, asbesti, myrkylliset höyryt. 45
Ergonomiset Tulipalo/räjähdys Mekaaniset Fyysiset Sähkö Muut Fyysiset ja kognitiiviset vaikutukset, vaikutukset organisaatioon ja ympäristöön Syttymislähde (lämpö, sähkö jne.), räjähdyslähteet (polttoaineet, palavat aineet, räjähteet, maakaasu jne.) Yleensä määritellään syyn tai vahinkotyypin mukaan: Vahinkotyyppi: Murskaantuminen, hankautuminen, leikkaantuminen, reikiintyminen Syy: Reaktiokulmat, kerääntynyt staattinen energia (mekaaninen, kaasu, lämpö jne.), muodot tai ominaisuudet (terävät reunat, piikit, karkeat pinnat jne.), painovoima (esineen tai ihmiset putoaminen), paino, nopeus, liike, voima, liikkuvat osat, fyysinen tai mekaaninen kestävyys jne. Melu, tärinä, pöly, hajut, kuivuminen, valaistus, auringon säteet, ionisoiva säteily, lämpötila, esineet/ tuotteet äärimmäisissä lämpötiloissa (kuuma, kylmä), läsnäolo lämmönlähteen vaikutusalueella (infrapuna, uuni, höyrynlähde) Johtimet/osat, staattinen energia Käytetään kuvaamaan terveys- ja turvallisuusriskejä, jotka eivät sovi mihinkään edellä mainituista ryhmistä (esim. psykologiset vaarat). Riskit pisteytetään käyttämällä 5x5 matriisia (Kuva 13-1). Seurauksille ja todennäköisyydelle on jokaista kategoriaa kohti oma määräytymistaulukkonsa, josta valitaan lähimmät tunnusmerkit omaava vaihtoehto ja pisteytetään sen mukaisesti. Ensin arvioidaan alustavat pisteet jolloin ei oteta huomioon mitään hallintakeinoja. Myöhemmässä vaiheessa annetaan jäännösriskin pisteet jolloin hallintakeinojen vaikutus on huomioitu. Riskit tulee saattaa hallintakeinojen avulla vähintään lakisääteiset velvoitteet ja kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen siedettävälle tasolle. Hallintakeinoja määritettäessä noudatetaan tehokkuushierarkiaa (Kuva 13-2). 46
Kuva 13-1. Riskinarvioinnissa käytetty 5 5 matriisi. Kuva13-2. Hallintakeinojen tehokkuus. NP4-altaan osalta toteutetun riskinarvioinnin havainnot on esitetty liitteessä (Liite 10). 47