ELÄINLÄÄKETIETEEN KANDIDAATTIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY ry, Veterinärmedicinska kandidatföreningen VKF rf, ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on: - toimia Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelevien aine- ja etujärjestönä - kehittää jäsenissään ammatillista vastuuntuntoa - tarjota jäsenilleen opinto-, kulttuuri- ja sosiaalipalveluja ja edistää jäsenten harrastusmahdollisuuksia - toimia jäsenten taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja ammatillisten etujen puolesta - toimia muillakin jäsenistöänsä ja eläinlääketiedettä koskettavilla alueilla Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: - toimii yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa Helsingin Yliopiston, sen tiedekuntien ja Ylioppilaskunnan kanssa - toimii yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n ja sen jäsenistön kanssa - ylläpitää yhteyksiä eri valtakunnallisiin ja paikallisiin opiskelijajärjestöihin - ylläpitää yhteyksiä kansainvälisiin opiskelija- ja muihinkin järjestöihin - järjestää keskustelu- ja vapaa-ajan tilaisuuksia - voi tukea jäsentensä yhdistyksen piirissä tapahtuvaa harrastus- ja kulttuuritoimintaa - voi välittää kirjallisuutta ja opintomateriaaleja - voi julkaista lehteä ja harjoittaa muutakin julkaisu-, tiedotus- ja koulutustoimintaa - voi ryhtyä tarvittaessa muihin samanlaisiin yhdistyksen tarkoitusta edistäviin toimiin 3 Jäsenet Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat päästä kaikki Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskeluoikeuden saaneet eläinlääketieteen lisensiaatin perustutkintoa ja eläinlääketieteellistä jatkotutkintoa suorittavat yksityishenkilöt. Yhdistyksen jäseneksi haluava ilmoittautuu erikseen määrättävällä tavalla yhdistyksen hallitukselle. Yhdistyksen hallitus hyväksyy uudet jäsenet. Jäsen on velvollinen suorittamaan lukuvuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden ja muut maksuohjeet päättää ennen lukuvuoden alkua yhdistyksen vuosikokous. Jäsen menettää jäsenyytensä joko sen lukuvuoden lopussa, jona hän valmistuu tiedekunnasta, tai laiminlyötyään jäsenmaksunsa suorittamisen 6 kk:n ajan sen erääntymisestä. Jäsen voi halutessaan myös erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta merkittäväksi yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan, maksettua jäsenmaksua ei palauteta. Yhdistys voi nimittää vuosikokouksen niin päättäessä yksityishenkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön kunniajäsenekseen. Yhdistys voi ottaa hallituksen päätöksellä erityisiä kannatusjäseniä, jotka voivat olla yksityishenkilöitä, tai oikeuskelpoisia yhteisöjä. Kannatusjäsenmaksun suuruuden päättää yhdistyksen vuosikokous.
Yhdistys voi kokouksessaan erottaa pysyvästi tai määräajaksi jäsenen, joka olennaisesti rikkoo yhdistyksen sääntöjä tai vahingoittaa yhdistyksen mainetta tai toimintaedellytyksiä. Erottamispäätös on tehtävä yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä. Asian käsittelystä on mainittava kokouskutsussa. 4 Päätöksenteko ja hallinto Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttävät jäsenet kokouksessaan. Yhdistyksen hallitus huolehtii niistä tehtävistä, jotka sille lain ja näiden sääntöjen mukaan kuuluvat. Lisäksi yhdistyksellä voi olla rekisteröimättömiä alayhdistyksiä. Yhdistyksessä voi lisäksi toimia erilaisia valio- tai toimikuntia. 5 Yhdistyksen kokous ja kokouskutsu Yhdistyksen kokouksia ovat kevätkokous, syyskokous (vuosikokous) ja ylimääräinen kokous. Vuosittain on järjestettävä vähintään kaksi (2) kokousta, syyskokous marraskuun aikana ja kevätkokous maaliskuun aikana. Kokouksista on oltava jäsenistön nähtävillä, yhdistyksen ilmoitustaululla, vähintään kaksi (2) viikkoa aikaisemmin kokouskutsu, josta ilmenee kokousaika ja -paikka. Jos kokouksessa on tarkoitus päättää yhdistyslain 23 :ssä tarkoitetuista asioista, ne on mainittava kokouskutsussa. Lisäksi kokouskutsussa on mainittava, jos kokouksessa käsitellään jäsenmaksun määräämistä. 6 Syyskokous Marraskuussa pidettävässä syyskokouksessa on päätettävä vähintään seuraavista asioista: - valita yhdistyksen inspehtori seuraavaksi vuodeksi, - valita yhdistyksen kuraattori seuraavaksi vuodeksi, - valita yhdistyksen puheenjohtaja ja yhdistyksen varapuheenjohtaja seuraavaksi vuodeksi, - valita hallituksen puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) hallituksen muuta jäsentä, - valita yksi (1) tilintarkastaja ja hänelle yksi (1) varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan tilikauden taloutta ja hallintoa, - päätettävä seuraavan vuoden virkailijavalinnoista - päätettävä seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta, - päätettävä seuraavan vuoden liittymis-, jäsen- ja kannatusjäsenmaksuista ja - päätettävä seuraavan vuoden talousarvio. 7 Kevätkokous Maaliskuussa pidettävässä kevätkokouksessa on päätettävä vähintään seuraavat asiat: - käsitellä ja vahvistaa edellisen vuoden toimintakertomus, - vahvistaa edellisen tilikauden tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä yhdistyksen hallitukselle ja muille tilivelvollisille
8 Ylimääräinen kokous Yhdistyksen hallitus voi kutsua koolle ylimääräisen kokouksen. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle lisäksi silloin kun vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä ilmoittamaansa tarkoitusta varten niin vaatii. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. Kokous on pidettävä kolmen viikon kuluessa vaatimuksesta tähän kuitenkaan laskematta lukukausien välistä aikaa. 9 Kokousjärjestys Yhdistyksen kokouksessa johtaa puhetta yhdistyksen puheenjohtaja. Puheenjohtajan estyessä johtaa puhetta yhdistyksen varapuheenjohtaja. Kokouksen sihteerinä toimii hallituksen sihteeri tai kokouksen valitsema muu henkilö. Kokoukselle valitaan kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Jokaisella yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on puhe-, ääni- ja aloiteoikeus yhdistyksen kokouksissa. Aloitteet asioissa, joista tulee mainita kokouskutsussa, on jätettävä yhdistyksen hallitukselle viimeistään neljä viikkoa ennen yhdistyksen kokousta. Kunnia- ja Kannattajajäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, ei kuitenkaan äänioikeutta. Kokousjärjestyksen muilta osin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä. 10 Vaaleissa noudatettava menettely Vaaleissa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni, ellei näistä säännöistä muuta ilmene. Ääni on henkilökohtainen eikä sitä voi käyttää asiamiehen välityksellä. Jos kaksi jäsentä niin vaatii, vaali on suoritettava suljettuna lippuäänestyksenä. 11 Menettelytapa valittaessa uusi hallitus Hallituksen puheenjohtaja valitaan henkilökohtaisella vaalilla siten, kuin 13 :ssä on tarkoitettu. Hallituksen muiden vähintään seitsemän (7) ja enintään yhdentoista (11) jäsenen vaali toimitetaan siten, että kukin äänestää enintään niin monta ehdokasta kuin on valittavia ja asettaa ehdokkaat harkintansa mukaan peräkkäiseen järjestykseen. Vaalin tulosta laskettaessa saa lippuun ensimmäiseksi kirjoitettu 1 äänen, toinen 1/2 äänen, kolmas 1/3 äänen jne. Uuden hallituksen kokoonpanon on mahdollisuuksien mukaan edustettava kaikkien vuosikurssien opiskelijoita. 12 Kokousten pöytäkirja Yhdistyksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään tehdyt ehdotukset ja niistä tehdyt päätökset kokousjärjestyksen mukaisesti. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin on allekirjoitettava kokouksen pöytäkirja, joka on kahden kokouksen keskuudestaan valitseman pöytäkirjan tarkastajan tarkastettava ja oikeaksi todistettava. Kokouksen pöytäkirjan on oltava yhdistyksen jäsenten nähtävissä.
13 Inspehtori Yhdistys valitsee kokouksessaan inspehtoriksi Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan professorin tai apulaisprofessorin kalenterivuodeksi kerrallaan. Ellei inspehtoria valita yksimielisesti, suoritetaan vaali suljettuna lippuvaalina. Ellei kukaan ehdokkaista saa ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, suoritetaan valinta kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Äänten mennessä tasan suoritetaan valinta arvalla. Inspehtorin tehtävänä on tukea ja valvoa yhdistyksen toimintaa sekä toimia yhdyssiteenä yhdistyksen ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan välillä. 14 Kuraattori Yhdistys valitsee kokouksessaan kuraattoriksi eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneen henkilön. Valinta suoritetaan 13 :ssä tarkoitetulla tavalla. Kuraattorin tehtävänä on tukea yhdistyksen toimintaa ja toimia yhdyssiteenä yhdistyksen ja Suomen eläinlääkärikunnan välillä. 15 Yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Yhdistyksen syyskokous valitsee puheenjohtajaksi henkilön, joka on yhdistyksen varsinainen jäsen ja joka yhdistystoiminnassa tai muutoin hankkimansa kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta on sovelias tehtävään. Ellei yhdistyksen puheenjohtajaa valita yksimielisesti, suoritetaan valinta 13 :ssä tarkoitetulla tavalla. Yhdistyksen puheenjohtajan tehtävänä on: - johtaa puhetta yhdistyksen kokouksissa - sekä yhdessä yhdistyksen hallituksen kanssa: - valvoa, että yhdistyksen toiminnassa noudatetaan yhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusta sekä yhdistyksen määräyksiä - valvoa yhdistyksen kokousten päätösten täytäntöönpanoa - kehittää yhdistyksen toimintaa - edustaa yhdistystä Yhdistyksen syyskokous valitsee yhdistykselle varapuheenjohtajan samoin kuin on määrätty yhdistyksen puheenjohtajan valinnasta. Yhdistyksen varapuheenjohtajan tehtävänä on huolehtia yhdistyksen puheenjohtajan tehtävistä milloin tämä on estynyt. 16 Hallitus Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) muuta jäsentä. Hallituksen jäsenille voidaan antaa eri tehtäviä tai vastuualueita. Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan varapuheenjohtajan, joka johtaa puhetta hallituksen puheenjohtajan ollessa estyneenä. Järjestäytymiskokouksessa sovitaan hallituksen sisäisestä tehtäväjaosta. Hallituksen kokouksesta pitää pöytäkirjaa sihteeri tai hänen ollessaan estyneenä joku muu hallituksen jäsen. Pöytäkirja tarkastetaan hallituksen seuraavassa kokouksessa.
Tehdyistä päätöksistä on tiedotettava jäsenistölle tarkoituksenmukaisella tavalla. Hallitus on päätösvaltainen, mikäli vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna. 17 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on: - laatia yhdistyksen talousarvioehdotus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja toimintakertomus - valmistella yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi tulevat asiat - panna täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset - hoitaa yhdistyksen hallintoa ja taloutta yhdistyksen kokouksen hyväksymien ohjeiden mukaan - valvoa yhdistyksessä toimivia valio- ja toimikuntia - päättää yhdistyksen edustajat muissa järjestöissä - valita uudet virkailijat kesken toimikauden entisten sijaan - kutsua koolle yhdistyksen kokous - valvoa, että yhdistyksen toiminnassa noudatetaan yhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusta, sekä yhdistyksen määräyksiä - valvoa yhdistyksen kokousten päätösten täytäntöönpanoa - kehittää yhdistyksen toimintaa - huolehtia kaikista niistä tehtävistä, jotka eivät lain ja näiden sääntöjen mukaan kuulu muulle toimielimelle - edustaa yhdistystä Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä tai muutoin yhdistyksen taloutta koskevista asioista. Jos päätös koskee yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavaa omaisuutta tai varallisuutta, on päätös tehtävä yhdistyksen kokouksessa kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. 18 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen voivat kirjoittaa yhdistyksen puheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja joko kaksi yhdessä tai joku heistä erikseen sihteerin, taloudenhoitajan tai jonkun hallituksen keskuudestaan valitseman jäsenen kanssa. 19 Yhdistyksen talous Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on yksi kalenterivuosi. Hallituksen tulee laatia vuosittain talousarvioesitys perusteluineen hyvissä ajoin ennen syyskokousta. Tilinpäätös on laadittava viimeistään kahden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Taloudenhoitajan allekirjoittama tilinpäätösehdotus on esitettävä hallitukselle tilinpäätöksen hyväksymistä varten. Hallituksen ja taloudenhoitajan on allekirjoitettava päivätty tilinpäätös. Tilinpäätös ja tilintarkastajan kertomus on esitettävä yhdistyksen kevätkokoukselle.
20 Ohjesäännöt Yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, hallituksen ja yhdistyksen virkailijoiden tehtävien ja toiminnan tarkempaa säätelyä varten voi yhdistyksen kokous tarvittaessa asettaa ohjesääntöjä. 21 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkautuminen Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen päättämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen. 22 Muita säännöksiä Yhdistyksen tunnus, nauha ja kunniamerkit ovat samat, jotka olivat Eläinlääketieteellisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan käytössä. Yhdistyksen nauhan, kunniamerkkien ja muiden tunnuksien käytöstä päättää hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous. Yhdistyksen lippuna on sama lippu, joka oli Eläinlääketieteellisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan lippuna. Yhdistyksen vuosijuhla järjestetään vuosittain maaliskuussa. Vuosijuhlassa yhdistys voi hallituksen niin päättäessä jakaa ansioituneille jäsenilleen joko kultaisia tai hopeisia kunniamerkkejä ja mahdollisia muita huomionosoituksia. Yhdistyksen toiminnassa noudatetaan muilta osin yhdistyslain määräyksiä ja kokouksissa noudatetaan yleisiä kokousteknisiä ohjeita.