SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 18.3.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 18.3.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN 1.1 1.1a 5 10 15 20 25 30 Lue tekstit 1.1a 1.1d ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Suomikauppa auttaa Ulkosuomalaisia on tällä hetkellä noin 400 000. Kun mukaan lasketaan lapset, luku nousee 1,2 miljoonaan. Ulkomailla asustaa siis aikamoinen määrä ihmisiä, jotka haikailevat suomalaisia herkkuja sekä muuta Suomeen liittyvää tavaraa. Vielä jokunen vuosi sitten oli turvauduttava sukulaisiin, mutta nykyään voi hapankorput ostaa Suomikaupasta Internetin kautta. Vuonna 2005 aloitimme toiminnan 400 tuotteella, tänään meillä on noin 2 000 tuotetta, kertoo Keravalla toimivan Suomikaupan toimitusjohtaja Ilkka Lavas. Esimerkiksi tänään, siis maanantaina, on ruisleipäpäivä. Olemme opettaneet asiakkaille, että tuoreleipätilaukset kannattaa jättää perjantaina ennen puoltapäivää. Leivät tulevat tukusta maanantaina, pakkaamme ne ilmatiiviisti ja saamme ne matkaan vielä samana päivänä. Näin leipä ei juutu viikonlopuksi mihinkään tulliin, hän huomauttaa. Kun ihminen on asunut kaksikymmentäviisi vuotta ulkomailla, suomen kieli alkaa ruostua, ja meileissä saattaa olla aika hauska sanajärjestys: Saisinko kiitos minä suklaata tilata? lukee kaupan kakkosmies Ilkka Tuominen, kun hän käy läpi viikonlopun aikana tulleita tilauksia. Suomikaupan nettisivusto on toistaiseksi suomen- ja englanninkielinen, mutta kieliä on tulossa piakkoin lisää, mikä helpottaa tilaamista. Keravalla toimiva Suomikauppa on todella ahdas. Toimiston kaikki mahdollinen tila on ahdettu täyteen hyllyjä, ja toimitusjohtajakin sai luovuttaa huoneensa varastotilaksi. Homma ei siis hoidu niin, että joku lähettää ulkomailta tilauksen ja sitten Lavas tai Tuominen marssii lista kädessä lähimpään markettiin. Kun tilaajan kahvihammasta kolottaa, paketti on saatava matkaan heti. Meillä on oltava varasto, josta tuotteet pystytään poimimaan nopeasti, Lavas selittää. Alussa suurimmat haasteet olivat kansainvälisessä logistiikassa ja eri maiden tuontirajoituksissa. Kaupanpitäjille oli yllätys huomata, 1

35 40 45 50 55 60 että esimerkiksi Kiinaan ei saa lähettää Kalevala-koruja. Jos taas lähettää Maltalle suklaata, ei pakettiin tai toimituskirjaan saa kirjoittaa suklaata. Ei sen vuoksi, että suklaan lähettäminen sinne olisi kielletty, vaan aivan muista syistä. Alkuaikoina kävi nimittäin niin, että suklaat olivat paketeista kadonneet matkan varrella niin sanotusti parempiin suihin. Nyt posti on avannut uuden toimitusreitin, joka takaa sen, että tavara kulkee koskemattomana myös Maltalle. Tilauksia tulee nyt Suomikauppaan joka puolelta maailmaa. Vakiosuosikkeja ovat makeiset, elintarvikkeet ja kotimaiset elokuvat sekä Suomi-paidat, lippikset ja perinteiset suomalaiset lahjatavarat. Eniten yllätti se, miten hyvin makeiset käyvät kaupaksi. Ehkä niistä on parhaimmat muistot, arvelee Lavas. Toinen yllättävä tuote oli perunalastut. Taffeleita toivottiin kauheasti, ja mietimme, onko niitä ylipäätänsä mahdollista lähettää nehän menevät ihan muruiksi. Nyttemmin sipsit saadaan kuitenkin pakattua niin, että ne tulevat ehjinä perille. Pussi sipsejä, pullo Pommacia ja Uuno Turhapuro -elokuva siinä jollekulle luksusviikonloppu kaukomailla. Onko sitten sellaisia tavaroita, joita ei voi lähettää? Kylmäsäilytystuotteita, maksalaatikkoa tai makkaraa, kauppias vastaa. Mutta ei hylätä niitä lopullisesti. Asiaa tutkitaan vielä. Suomalaisten rakastama olut sen sijaan on huomattavasti monimutkaisempi juttu. Alkoholikauppa on sekä Suomessa että monessa muussa maassa tarkoin säänneltyä. Internetin kautta emme esimerkiksi pysty luotettavasti tarkistamaan ostajien ikää. Näin ollen emme suunnittele laajentavamme valikoimaa oluiden suuntaan, kuten emme myöskään tupakkaan ja lääkkeisiin. Suomikauppa on saamassa myös uusia asiakasryhmiä. Sellaisia ovat esimerkiksi ne isot porukat, jotka käyvät ulkomailla suurissa urheilutapahtumissa. He ostavat meidän kauttamme Suomi-paidat ja lippikset, Lavas kertoo. Toinen iso kohderyhmä ovat japanilaiset, jotka ostavat muumituotteita. Suomikaupan kautta voi myös lähettää tavaraa ulkomaille, jos itse ei viitsi vaivautua postiin. Suomikaupan suurin kilpailija ovat edelleen ulkosuomalaisten sukulaiset ja ystävät. Lähde: Apu 20/2008 2

1.1b 65 70 75 80 85 90 95 Hokkaidon poromies Takeshi Onda on Japanin ainoa poromies. Hän lennätti poroja Suomesta Horonobeen Japanin pohjoiskärkeen 20 vuotta sitten. Nyt nousevan auringon maassa laiduntaa jo 260 pullean poron tokka. Kaikki alkoi, kun Onda elokuussa 1985 saapui Suomen Lappiin porotilalle, jonka omisti Unto Autto. Onda kysyi, voisiko hän jäädä opettelemaan poronhoitoa, ja Autto lupasi. Autto ihmetteli, kuinka nopeasti kielevä Onda oppi suomea: jo kolmessa viikossa tämä osasi sitä poromiehen tarpeiksi. Onda viipyi porotilalla vuoden verran ruokapalkalla ja oppi sinä aikana poronhoidosta hyvin paljon. En minä aluksi poroista ollut kiinnostunut vaan kotieläinten hoidosta yleensä. Olisin voinut ottaa sikoja tai lehmiä, mutta kun ne ovat niin tavallisia, Onda selittää ruokkiessaan porojaan Horonoben viimassa. Hän keksi porot mutta ei nähnyt niitä Japanin eläintarhoissa. Juuri siksi hän matkusti Lappiin, onhan Suomi japanilaisillekin joulupukin ja porojen maa. Lainoituksen saatuaan Onda osti kymmenen poroa vuonna 1988. Poroja on elänyt luonnonvaraisesti Venäjän nykyisin hallitsemalla Sahalinin saarella vähän pohjoisempana, mutta Japanissa poronhoitoa oli kokeiltu vain kerran aikaisemmin ja liian etelässä. Japani on ilmastoltaan todella erilainen maa, ja sääolosuhteet vaihtelevat etelän subtropiikista pohjoisen lumihankiin. Pohjois-Hokkaido muistuttaakin hieman Lappia. Talvet ovat kylmiä ja runsaslumisia. Kylmä tuuli puhaltaa Japaninmereltä Siperiasta asti, lämpötila on lähellä nollaa vielä vappunakin, ja polveileva maasto tuo mieleen Lapin vaarat. Täällä porot pärjäsivät, vaikka kesä voikin olla kuumempi kuin Lapissa. Vuonna 1991 Onda uskalsi hakea toisen erän poroja, ja John Nurmisen rahtilento toi peräti 180 poroa kerralla. Kuljetuksen suunnitteluun meni vuosi. Porot siirrettiin ensin autokuljetuksella Helsinki- Vantaan lentokentälle ja sitten kolmessatoista puuritilöistä tehdyssä kuljetuskontissa rahtikoneeksi muutettuun DC-10-lentokoneeseen. Porot saatiin terveenä Tokioon ja sieltä stressaavan karanteeniajan jälkeen Horonobeen. Nyt lihantuotanto pääsi vauhtiin. Ondan kotifarmilla 30 kilometrin päässä Horonoben kaupungin keskustasta majailee 200 poroa. Osa Ondan poroista asustaa kaupungin perustamalla turistifarmilla, joka suomalaisin silmin nähtynä on 3

100 105 110 115 120 täynnä erilaista krääsää. Horonoben poromaassa on supisuomalainen leipomo Tonttu, joulukuusia, amerikkalaistyylisiä joulupukkipatsaita, poronliha-misokastikesäilykkeitä ja paljon muuta. Piha-aitauksessa 60 poroa mulkoilee rauhallisesti satunnaisia turisteja ja lapsiperheitä. Porojen keskipaino on maallikon arvion mukaan korkeampi kuin suomalaisporoilla, tuleehan liikuntaa aitauksessa vähemmän. Suomen Lapissa elää legenda, jonka mukaan Takeshi Onda vuolee kultaa poroilla ja saa Japanissa kilolta saman kuin suomalainen tuottaja yhdestä ruhosta. Ei toki. Tämä on elämistä kädestä suuhun, ja ottamaani lainaa on vielä vähän jäljellä, hän muistuttaa. Onda sanoo saavansa poronlihasta noin 50 euroa kilolta, mikä on yli seitsemän kertaa enemmän kuin suomalaisten tuottajien saama vajaat seitsemän euroa kilolta. Onkohan poronhoito kasvava bisnes? Etelämpänä 800 kilometrin päässä Fukushiman ydinvoimala vuotaa vielä ainakin puoli vuotta, ja siksi riisinviljelylle ja vihannesmyynnille on asetettu voimalan lähialueilla rajoituksia. Pohjois-Hokkaido varmaankin mielletään tarpeeksi kaukaiseksi ja puhtaaksi elintarvikkeiden tuottajaksi Japanissa ja ehkä pian ulkomaillakin, missä japanilaistuotteiden puhtaudesta ollaan huolestuneempia kuin itse Japanissa. Ei katastrofi minun myyntiini ole mitään vaikuttanut. Bisnes on pientä, Onda vakuuttelee. Lähde: Helsingin Sanomat 15.5.2011 1.1c 125 130 Pakoputket paukkuen Turenkiin Moottoripyöräilyssä tärkeintä on matkan teko, mutta tänä heinäkuisena torstaina myös määränpää, Suviranta Janakkalan Turengissa. Siellä on jokaviikkoinen motoristien kokoontumisajo. Se on yksi suosituimmista ja kerää satoja motoristeja, sekä miehiä että naisia, eri puolilta Suomea. Suvirannan etuna on keskeinen sijainti, sillä sinne on lyhyt matka Turusta, Tampereelta, Helsingistä ja Lahdesta. Tuskin kukaan ajaa sinne moottoriteitä, vaan motoristit valitsevat mieluummin miellyttäviä, hyväpintaisia mutta mutkaisia pikkuteitä. Kello viiden jälkeen Suvirannan ympäristössä alkaa todellinen pärinä. Mäkeä alas ravintolan pihaan valuu pyöriä tasaiseen tahtiin kuin vettä letkussa. Kromi kiiltää ja pöly nousee. Suvirantaan ei pääse salaa, koska jo portilla on kaveri laskemassa tulijat. Tänä heinäkuisena 4

135 140 145 150 155 160 165 iltana saldo nousee yli viidensadan. Parhaimmillaan laskuriin on tullut 1 099 merkintää. Vaikka tapahtumaa ei ole mainostettu kertaakaan, on paikalla aina paljon väkeä. Motoristien lisäksi paikalle tulee niitä, jotka haluavat ihailla pyöriä. Lähistöllä tuumitaan, että taitaa olla taas torstai, kun pärisee siihen malliin. Silloin koko kylä on kuin kepillä sekoitettu muurahaispesä. Tunnelma on vähän kuin hevosmarkkinoilla. Motoristit ovat yksilöitä. Sitä viestittävät erilaiset pyörät, niiden viritykset ja asut. Kokoontumisajoissa suvaitaan erilaisuutta, jopa arvostetaan sitä. Näissä ei myöskään kysellä ammatteja. Täällä kaikki ovat tasa-arvoisia. Jonkun pyörä saattaa aiheuttaa lievää kateutta, mutta jokainen paikallaolija on saanut toteutettua oman unelmansa. Jos ei ole unelmia, on elämä aika jämähtänyttä, sanoo 72-vuotias veteraanimotoristi, Janakkalasta kotoisin oleva Aimo Haavisto. Yhä useampi hankkii pyörän, kun täyttää 40 tai kun viisikymppiset on juhlittu. Aika monille käy nykyään niin, että kun on saatu rivitalo maksettua ja lapset kasvatettua, hankitaan moottoripyörä, Aimo tietää. Suuri osa on kuitenkin saanut pyöräilykipinän jo lapsena, kuten Tammelassa asuva Pekka Ali-Lekkala, joka oli enonsa kyydissä ensimmäisen kerran kolmivuotiaana. Kymmenisen vuotta sitten, viisikymppisenä, hän toteutti unelmansa. Nyt hän on tullut kokoontumisajoon samaisen enon, 89-vuotiaan Matti Perttulan kanssa, mutta heidän osansa ovat kuitenkin vaihtuneet. Mikä ihme saa ylhäisessä yksinäisyydessä ohjaustankoa kääntävät easy riderit kokoontumaan toistensa seuraan, ahtautumaan pienelle alueelle kerta toisensa jälkeen? Mehän olemme laumaeläimiä, sanovat monet. Kaikki eivät tee tuttavuutta toisten kanssa vaan nauttivat tunnelmasta. Outi Lehtorinne kävelee pyörien välissä yksin. Hän on ostanut Hondansa tänä kesänä eikä ole ajanut moottoripyörää aikaisemmin. Nyt hän totuttelee ajamiseen ja nauttii pärinästä. Se ääni kertoo vapaudesta ja riippumattomuudesta. Väkeä tulee ja menee koko ajan. Pakoputket paukkuvat. Se on musiikkia motoristien korville: pehmeää potpotusta ja kovaa ujellusta, korvia huumaavaa kimitystä, ulinaa ja jylinää. Lähde: Seura 32/2010; www.hs.fi (29.2.2012) 5

1.1d 170 175 180 185 190 195 200 Pärekorin uusi tuleminen Kun omat kädet eivät riitä, tarvitaan kantamisen avuksi jotakin. Varmaan varhaisimpia ihmisen keksintöjä oli valmistaa punomalla koreja kantamisen avuksi. Suomessa raaka-aine oli tietenkin puuta: keksittiin tehdä kori pitkistä puulastuista, päreistä. Punottu pärekori on rakenteeltaan erittäin luja, sen sanka ei katkea eikä pohja puhkea, vaikka korin latoisi täyteen tiiliä. Sammatissa toimii Katrilli-niminen yritys, josta on jo parikymmentä vuotta lähtenyt pärekoreja maailmalle. Alusta asti siellä on tehty hyvin yksinkertaisia pärekoreja perinteisellä tavalla. Yrityksen omistajat Thorbjörn Jansson ja Maria Mitts halusivat kuitenkin jotain uutta, ja niin he kokosivat työryhmän nuorista työntekijöistään. Yhteisten pohdintojen tuloksena syntyivät perinteisten korien rinnalle uudet käyttökorit. Nyt yrityksessä pyritään tekemään myös malleja, jotka sopivat paremmin nykyihmisen elämään. Päreestä tehty kori syntyy kokonaan käsityönä, ja työkaluiksi riittävät puukko ja sakset. Valmistustapa on monivaiheinen, ja siinä tarvitaan pitkää pinnaa. Thorbjörn Jansson kertoo, että pärekori valmistetaan punomalla, mutta ensin päreitä liotetaan vuorokausi. Aluksi punotaan pohja, sitten muokataan sivut ja päätetään päreet. Sen jälkeen korit puhdistetaan ja kuivataan. Lopuksi kuiviin koreihin kierretään koivusta sanka, joka ei todellakaan synny helposti. Raakaaine on edullista, mutta työlästä, ja se muuttuu sangaksi vasta usean työvaiheen jälkeen. Käsityöläinen on tavallaan tuotteensa vanki, sillä viikoittainen myyntikuorma on saatava täyteen, jotta yritys pyörisi. Vuosien varrella on huomattu, että koreja ostavat pääasiassa varttuneet asiakkaat. Erilaisia tapoja tuotteiden markkinoinnissa on kokeiltu, mutta aina on päädytty samaan: mukavinta ja tehokkainta on tavata asiakkaat toreilla ja erilaisissa tapahtumissa. Palautteenkin saa aina paikan päällä. Kauniit pärekorit innostavat monia itsekin kokeilemaan niiden tekoa, ja sitä varten on olemassa monenlaisia opaskirjoja. Jotta alkuperäiset työtavat eivät unohtuisi, julkaistiin elokuussa 2011 lastenkirja Pieni pärekorityttö. Kirja on paitsi tarina vaarinsa kanssa asuvasta tytöstä myös tietokirja siitä, miten pärekori vaihe vaiheelta syntyy. Kirjan tekijä, toimittaja Virpi Adamsson, kävi tapaamassa vanhaa pärekorintekijää Olavi Jäniskangasta Kankaanpäässä. Kuvat päre- 6 (Teksti jatkuu sivulla 11.)

1.1a Suomikauppa auttaa 1. Miksi Suomikauppa on perustettu? A Suomessa vierailevien ulkomaalaisten palvelemiseksi B Suomalaisten merkkituotteiden mainostamiseksi C Tuttujen tuotteiden saannin helpottamiseksi 2. Mitä Suomikaupan asiakkaan on hyvä muistaa? A Kaikkea tavaraa ei toimiteta joka päivä B Tulli saattaa takavarikoida elintarvikkeet C Myyjät eivät heti ehdi pakata kaikkea 3. Mihin Tuominen esimerkillään viittaa? A Kielitaidon tarpeellisuuteen B Nopean palvelun kannattavuuteen C Verkkosivujen monipuolistamiseen 4. Mikä kaupanpitäjille on ongelmana? A Suurten kauppaketjujen kilpailu B Tilojen vähäisyys C Tavaran viipyminen tukussa 5. Mitä Maltalle meneville lähetyksille aiemmin tapahtui? A Herkut saattoivat kummallisesti hävitä B Suklaa pilaantui matkan aikana C Makeisista perittiin ylimääräinen tullimaksu 6. Mikä erityisesti huolestutti Suomikaupan pitäjiä? A Tullin ja postin epäluotettavuus B Ulkosuomalaisten kaukaiset asuinpaikat C Joidenkin tuotteiden kohtalo 7. Miksi Suomikaupassa ei myydä olutta? A Sen kysyntään ei pystytä vastaamaan B Määräysten noudattamista ei voida taata C Alkoholinkäyttöä ei haluta edistää 7

8. Mikä rajoittaa Suomikaupan kasvua eniten? A Urheiluturistien harrastama salakuljetus B Japanilaisten mukaantulo markkinoille C Suomessa asuvien tuttavien avuliaisuus 1.1b Hokkaidon poromies 9. Mitä Takeshi Ondan Lapissa olosta sanotaan? A Hän hankki siellä itselleen ammattitaidon B Hän viipyi suunniteltua pidempään C Hän tienasi siellä melko hyvin 10. Miksi Onda aloitti poronhoidon? A Hän sai lahjaksi muutamia poroja B Hän oli jo hoitanut monenlaisia eläimiä C Hän halusi harvinaisia kotieläimiä 11. Miksi ensi yritys hoitaa poroja Japanissa oli epäonnistunut? A Rahoitus oli riittämätön B Alue oli väärin valittu C Toiminta oli liian pienimuotoista 12. Mitä porojen kuljetuksesta Japaniin kerrotaan? A Se myöhästyi aikataulusta B Se oli osalle poroista liian rankka C Se vaati paljon valmisteluja 13. Mitä mieltä tekstin kirjoittaja on turistifarmista? A Hän pitää sitä aika mauttomana B Hän ihastelee sen monipuolista tarjontaa C Hän on huolissaan porojen hyvinvoinnista 14. Miten Onda suhtautuu häntä koskeviin huhuihin? A Ne loukkaavat häntä B Hän nauraa niille C Hän kumoaa ne 8

15. Millaista poronlihan kysyntä on ollut ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen? A Se on kasvanut nopeasti B Se on pysynyt entisellään C Se on alkanut vähentyä 1.1c Pakoputket paukkuen Turenkiin 16. Mitä Suvirannasta kerrotaan? A Se on hyvien kulkuyhteyksien varrella B Se on motoristien omistama paikka C Se on monille tuntematon paikka 17. Mitä kävijöistä kerrotaan? A Heidän käyttäytymisestään tulee valituksia B Heidän lukumääränsä tiedetään C Monet ovat liikkeellä ostomielessä 18. Mikä kokoontumisissa on tärkeää? A Että pyörä kerää paljon huomiota B Että saa pitää oma tyylinsä C Että ei poikkea liikaa joukosta 19. Mitä Pekka Ali-Lekkalasta sanotaan? A Hän kiinnostui pyöräilystä vasta aikuisena B Hän osallistui kokoontumisajoihin jo pienenä poikana C Hän toi mukanaan veteraanipyöräilijän 20. Mitä Outi Lehtorinteestä mainitaan? A Hän on ainoa naismotoristi B Hänellä on erikoinen pyörä C Hän pysyttelee omissa oloissaan 9

1.1d Pärekorin uusi tuleminen 21. Miksi koreja alettiin valmistaa nimenomaan päreestä? A Se pitää muotonsa kaikissa olosuhteissa B Puuta on helppo käsitellä C Se kestää raskaitakin taakkoja 22. Mitä teksti kertoo Katrillin tuotteista? A Ne on suunniteltu muualla B Niiden valikoimaa on laajennettu C Vanhoista malleista on jo luovuttu 23. Mitä Jansson kertoo pärekorin valmistusprosessista? A Siinä pitää edetä järjestelmällisesti B Moderneista työvälineistä on siinä apua C Viimeinen työvaihe on kaikkein nopein 24. Miten tuotteiden markkinointi hoidetaan? A Luotettavien jälleenmyyjien kautta B Tehtaan omasta myymälästä C Valmistajalta suoraan asiakkaalle 25. Miksi Pieni pärekorityttö -kirja mainitaan tekstin lopussa? A Se kertoo päreen monista käyttömahdollisuuksista B Se esittelee arvokasta kansanperinnettä C Se kuvaa yhteistyötä eri ikäpolvien välillä 10

205 1.2 korin teosta ovatkin oikeaoppisia, koska käsien asennot ja muut yksityiskohdat ovat Jäniskankaan työskentelystä otettujen kuvien pohjalta piirrettyjä. Lähteet: Ykkös-Lohja 4/2012; www.mmsaatio.fi; www/fi/rahoituksen_tuloksia/2011 (21.2.2012) Läs texten och svara sedan kort på svenska på frågorna a e. Skriv svaren med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. Pumpulienkelien Finlayson Tammerkosken teollisuusmaisema Tampereella on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Laajamittainen teollisuus alkoi kasvaa Tammerkosken partaalle 1820, kun skotlantilainen James Finlayson perusti sinne konepajan. Suomen puuvillateollisuus sai alkunsa kahdeksan vuotta myöhemmin, jolloin Finlayson otti valmistamansa koneet käyttöön ja ryhtyi puuvillatehtailijaksi. Vuonna 1836 Finlayson myi yhtiön kahdelle pietarilaiselle liikemiehelle Georg Adolf Rauchille ja Carl Samuel Nottbeckille. Uudet omistajat alkoivat heti laajentaa tehdasta. Finlaysonin tehdasalueen vanhin rakennus on Kuusvooninkinen, joka valmistui 1837. Se oli Suomen ensimmäinen nykyaikainen tehdasrakennus. Rakennus oli teknisiltä ratkaisuiltaan kansainvälistä huipputeknologiaa, ja kuusikerroksisena se oli todellinen pilvenpiirtäjä verrattuna ympäröivään rakennuskantaan. Sodat ja saneeraukset ovat Euroopassa tuhonneet monia tämäntyyppisiä rakennuksia, mutta Finlaysonin Kuusvooninkinen on säilynyt kansainvälisestikin merkittävänä teollistumisen alun monumenttina. Vuonna 1860 Finlaysonin johtoon tuli Wilhelm von Nottbeck, joka toimi tehtaan patruunana vuoteen 1890, kuolemaansa saakka. Hänen merkityksensä Finlaysonin ja myös Tampereen kaupungin kehittäjänä on suuri. Nottbeck tunnettiin patruunana, joka kantoi huolta työväestön hyvinvoinnista. Tehtaalla oli mm. oma koulu, kirkko, sairauskassa, palokunta, sairaala, orpokoti sekä paljon tehtaan järjestämiä tapahtumia ja harrastusryhmiä, joinakin aikoina jopa oma raha. Finlaysonin alue oli pitkään valtio kaupungissa. 11

1870-luvulla alueelle rakennettiin uusi suuri kutomorakennus. Kutomo nimettiin Plevnaksi, koska sen pystyttämisen aikaan Turkin sodassa kamppailtiin bulgarialaisesta Plevnan kaupungista ja taisteluissa oli mukana myös Finlaysonin puuvillatehtaan poikia. Plevnan suuri työsali oli pitkään Pohjoismaiden suurin, ja sinne mahtui 1 200 kutomakonetta. Siellä sytytettiin myös ensimmäisenä Pohjoismaissa Thomas Alva Edisonin kehittelemä hehkulamppu. Sähkölampun nopea käyttöönotto Tampereella oli Finlaysonin tehtaanomistajan vanhimman pojan Carl von Nottbeckin ansiota. Hän työskenteli nimittäin insinöörinä Edisonin tehtaassa Amerikassa 1870-luvun lopulla, eli juuri silloin kun Edison keksi sähkölampun tuotantomenetelmän. Edisonin rakentaessa ensimmäistä sähkölaitosta New Yorkiin Carl von Nottbeck sai uhkarohkean idean: miksei rakennettaisi sähkövalaistusta myös Finlaysonille. Niinpä sitten Suomessa sähkövalon epäilijät jäivät varjoon, kun tehtaan kutomosalissa sytytettiin 150 hehkulamppua 15.3.1882. Finlayson oli sähkövalon hyödyntämisessä todellinen edelläkävijä. Vain neljä Euroopan kaupunkia, Pariisi, Strasbourg, Milano ja Lontoo, ehtivät sytyttämään sähkövalonsa ennen Tamperetta. Finlayson toi teollisen perinteen mukana Tampereelle asukasmäärän huiman nousun, tuhansia työpaikkoja ja asuntoja, sähkövalon, ja kerrotaan rautatien ja viemärilaitoksenkin syntyneen tehtaan painostuksesta. 1870-luvulla Finlaysonin palkkalistoilla oli noin 60 % kaupungin tehdas- ja käsityöläisistä. Heistä yli puolet oli naisia ja kolmannes alle 15-vuotiaita lapsia. Finlaysonin tehdas oli pitkään suomalaisen teollisuustoiminnan esikuva, suurin yritys ja merkittävin työllistäjä. Vuonna 2010 ilmestyi entisen finlaysonilaisen Mikko Lavijärven esikoisromaani Pumpulienkeli Anna. Teos kertoo 1880-luvun Tampereesta: tehdas hallitsi kaupunkia, patruuna Nottbeck hallitsi tehdasta. Kirjan sankaritar Anna on orpo tyttö, joka tulee pumpulitehtaalle töihin 14-vuotiaana. Siihen aikaan oli tavallista, että töihin tultiin jo tuossa iässä. Tehtaalle pääseminen oli kuin lottovoitto, ja nimenomaan Finlaysonia pidettiin hyvänä paikkana hankkia elanto, Lavijärvi kertoo. Vaikka tehtaantyöläisiä pidettiinkin etuoikeutettuina, pumpulityttöjen työ oli sekä henkisesti että fyysisesti raskasta. Työpäivät kestivät aamukuudesta iltakuuteen. Ihmiskäden merkitys oli valtavan 12

suuri. Pienetkin virheet näkyivät kankaassa, ja yksittäisen kutojan tai kehrääjän vastuu tuloksesta oli suurempi kuin nykyään. Lähteet: www.finlaysoninalue.fi (15.3.2012); www.uta.fi (15.3.2012); www.tampere.fi (15.3.2012); www.trafftuotteet.net (15.3.2012); a) Vilka saker gjorde byggnaden Kuusvooninkinen speciell? (2 saker) b) På vilka sätt var Wilhelm von Nottbecks verksamhet betydelsefull? c) Vad är väveriet Plevna känt för? (2 saker) d) Hur kom det sig att elbelysningen lanserades så tidigt i Tammerfors? e) Vad var positivt respektive negativt med att arbeta på Finlaysons bomullsfabrik? 13

2 RAKENTEET JA SANASTO Lue seuraava teksti ja valitse kuhunkin kohtaan (26 45) annetuista vaihtoehdoista tekstiyhteyteen parhaiten sopiva. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Otto-pupu orrella Velkuan Palvan saaressa pienessä kanalassa asuu kääpiökani, joka on leimautunut kanakavereihinsa. Otto-pupu huolii 26 ainoastaan kanojen ruokaa, ja se istuu kanakavereidensa vieressä kapealla orrella ja hautoo niiden munia. Otto-pupun tarina alkoi, kun se syntyi maataloon Sastamalan Häijään kylässä. Samassa talossa kasvatettiin silkkikanoja, ja pupupoika tutustui 27 jo elämänsä ensi metreillä. Samaan aikaan velkualainen Kuusisen perhe halusi hankkia pihavajaansa kanoja. Niinpä Häijäästä 28 yhdeksän silkkikanan poikasta ja yksi kukko. Isäntä kysyi, emmekö voisi ottaa vielä yhden pupunkin, ja mehän otimme, naurahtaa perheen isä Ville Kuusinen. Kun kanat ja kani saapuivat Palvan saareen, ne pantiin asumaan samaan ka- 26. A ruoastaan B ruoakseen C ruokansa 27. A kanoihin B kanoille C kanoilta 28. A vietiin B kasvatettiin C haettiin 14

nalaan. Kuusisen 29 tähän rohkaisi se, että alkuperäinen kasvattaja oli täysin varma, 30 kääpiökani tulee toimeen kanojen kanssa. Oton ensimmäinen kanamainen piirre ilmenikin hyvin pian. Otto ei nimittäin suostunut 31 porkkanoita, kaalia tai muita jänöjussien herkkuja. 32 kelpasi vain sama ruoka, mitä kanatkin söivät. Otto-pupun kanamainen käytös ei rajoittunut vain kananrehun 33. Aikansa se seurasi kanakavereidensa muninta- ja hautomistouhuja, kunnes se nähtävästi oivalsi jotakin ja rupesi itsekin hautomaan! Niin sen sitten kerran nähtiin makaavan munien päällä täysin 34. Kanoillekin tämä 35 sopivan erinomaisesti, sillä sen jälkeen Otto on loikannut tuon tuostakin hautomaan. Eräänä kesäisenä yönä, kun kanat nukkuivat orrellaan, Otto-raukka makasi yksin kauempana olevan pöydän päällä. Se tunsi varmaan olonsa 36, sillä se sai päähänsä hypätä orrelle kanojen viereen. Kun se oli tarpeeksi monta kertaa yrittänyt ja pudonnut, se oppi viimein 37. Ensin se nousi takajaloilleen 29. A mukaan B mieleen C tapaan 30. A mutta B että C vaikka 31. A syödä B syömään C syömällä 32. A Sille B Siihen C Sitä 33. A popsimista B popsimiseksi C popsimiseen 34. A tyytyväinen B tyytyväiseksi C tyytyväisenä 35. A tunsi B tuntui C tiesi 36. A yksinäiseen B yksinäiselle C yksinäiseksi 37. A oikean tekniikan B oikea tekniikka C oikeasta tekniikasta 15

seisomaan, kurkotti etutassut orren reunalle ja ponnisti sitten varovasti 38 kapean orren päälle mahdollisimman hyvään tasapainoon. Nyt kun Otto on oppinut keinon pysyä orrella, se 39 enää lainkaan öitään yksin. Otolla on kuitenkin jäljellä myös aitoja pupun vaistoja. Kun kanalaan ilmaantuu vieraita ihmisiä, Otto loikkaa vauhdilla munintapesän alaosaan ja tunkee päänsä 40 pesän alle. Valkoinen takapuoli hohtaa kuin lumipallo, mutta pupu luulee olevansa 41 näkymättömissä. Tämä on hämmästyttävä juttu ja voisi melkein 42 oppikirjoihin, innostuu Korkeasaaren eläintarhan entinen johtaja Seppo Turunen, kun hän kuulee Otto-kanista. Hänen mukaansa 43 on leimautumisesta, jossa nuori kani on joutunut riittävän nuorena kanojen joukkoon. Otto tuskin enää alkaisi käyttäytyä lajitoveriensa tavoin, vaikka sellaiseen seuraan pääsisikin. Eikä sitä 44 kannata toisten pupujen seuraan laittaakaan. Ei kanojen seurassa olemisesta ole sille 45 haittaa. 38. A tassuillaan B tassuistaan C tassuihinsa 39. A ei vietä B ei osaa C ei voi 40. A piilosta B piilossa C piiloon 41. A kaikkiaan B kokonaan C keskenään 42. A päättyä B päätyä C päästää 43. A aihe B näyte C kyse 44. A yhä B enää C vielä 45. A mitään B jotakin C mikään Lähde: Turun Sanomat 1.12.2011 16

A. 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Skriv två texter på finska på samma konceptpapper. Välj en uppgift ur grupp A och en ur grupp B. Följ de instruktioner som ges för uppgifterna. Kom ihåg att skriva med tydlig handstil. Numrera båda texterna, räkna antalet ord för vardera texten och ange det efter texterna. Skrivuppgiftens längd: 50 70 ord Poängsättning: 33 0 poäng 3.1 Ditt sällskapsdjur är försvunnet. Skriv en annons till Karkulaiset.fi där du anmäler att djuret är försvunnet. Beskriv djuret och ange när och var det försvann. Ge dina kontaktuppgifter. ELLER 3.2 Din skola ordnar en basar för att samla in pengar till en vårutflykt. Du har fått i uppdrag att skriva om arrangemangen för basaren i skolans nättidning. B. Skrivuppgiftens längd: 100 130 ord Poängsättning: 66 0 poäng 3.3 En av dina favoritartister ska uppträda på din hemort. Skriv en kort presentation av artisten på Facebook och försök locka dina vänner till tillställningen. ELLER 3.4 Du har fått sommarjobb på lokaltidningen på din hemort. Du har fått i uppdrag att skriva en kort artikel där du framför ungdomars åsikter om fritidsverksamheten. 17

KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a b 15 x 1/0 p. x 2 30 p. 1 1.1c d 10 x 1/0 p. x 3 30 p. 2 1.2 5 x 2 0 p. x 3 30 p. 3 2 20 x 1/0 p. x 1 20 p. 4 3.1/3.2 33 p. 7 3.3/3.4 66 p. 8 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.