Haloo Kylämaja! Kesänumero 2019

Haloo Kylämaja! Kesänumero 2019

A SUKASTA LON VA STAAVA N MARIN PALSTA Asukastalo Kylämajan toiminnan pääylläpitäjä on Kalliolan Setlementti, joka täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Monille setlementti-sana on vieras: Kyse ei siis ole sementistä tai segmenteistä tai uskonnollisesta herätysliikkeestä, niin kuin moni on virheellisesti luullut. Setlementtiliikkeellä on kristilliset alkujuuret, mutta tänä päivänä olemme täysin poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton toimija. Setlementtitoiminnan juuret ovat 1800-luvun lopulla Itä-Lontoon köyhimpiin kortteleihin perustetuissa kansalaiskeskuksissa. Ensimmäinen setlementti ja samalla myös ensimmäinen asukastalo oli Toynbee Hall, joka on olemassa vielä tänäkin päivänä. Setlementti-sana tulee englannin kielisestä sanasta to settle / a settlement eli asettua asumaan, rauhoittaa, neuvotella, sopia. Kalliolan Setlementin perusti Sigfrid Sirenius, joka oli tutustunut setlementtityöhön ollessaan merimiespappina Lontoossa. Setlementtiliike koostuu Suomessa vuonna 1918 perustetusta kattojärjestöstä Suomen Setlementtiliitosta ja paikallisista jäsenyhdistyksistä. Suomen Setlementtiliitto kuuluu kansainväliseen setlementtiliittoon IFS:ään (The International Federation of Settlements and Neighborhood Centers), jolla on jäseniä lähes 40 maassa. Setlementtityön ideologian mukaisesti työtä on aina tehty ihmiseltä ihmiselle ja on myös uskottu, että jokaisessa ihmisessä itsessään on voimavaroja. Setlementtityön ideologia perustuu myös yhteisöllisyyden voimistavaan vaikutukseen sekä yksilöllisyyden ja moninaisuuden arvostamiseen kaikessa toiminnassa. Kalliolan Setlementin perustamisen aikaan vuonna 1919 yhteiskunta oli kansalaissodan jäljiltä jakautunut kahtia. Nyt vuonna 2019 yhteiskuntastamme löytyy myös erilaisia vastakkaisia ryhmittymiä. Sadan vuoden jälkeenkin Kalliolan tärkeä tehtävä on rakentaa yhteisymmärrystä ja yhteisöllisyyttä. Uskomme siihen, että Naapuruus on mielentila. Aiomme tehdä hyvää työtä vielä seuraavatkin sata vuotta! 100-vuotias Kalliola näkyy Kylämajajuhlassa helatorstaina 30.5. Tervetuloa juhlimaan klo 12-15! Kesäisin terveisin, Mari

AS U K AS TA L O N Y H T E Y S T I E D O T Toimimme osoitteessa Matinkatu 7 (Matinkylä, Espoo), kerrostalon kivijalassa, vastapäätä Matinkylän vanhaa Ostaria. Pääsisäänkäynti on Matinkadun ylittävän kävelysillan vieressä. Kesän aukioloajat: 3. - 14.6. ma - pe klo 9-15 17.6. - 2.8. suljettu 5. - 30.8. klo 9-15 Viikonloppuisin asukastalo on suljettu (mahdollinen toiminta on ryhmänohjaajien vastuulla). Kesäisin terveisin: Annastiina, Elizabeth, Fazila, Hindiyo, Ilham, Khadija, Mari, Marko, Maysaa, Oona, Paul, Pia, Regina, Shukri, Tamara, Tiia, Timo ja Tino Asukastalo Kylämaja verkossa Ilmoitamme ajankohtaisista asioista lähinnä Facebook-sivuillamme www.facebook.com/kylamaja kiitos, että tykkäät meistä! Kannattaa silloin tällöin tykätä/kommentoida myös sivun julkaisuja, jotta näymme uutisvirrassasi. Kotisivuiltamme www.kylamaja.fi löydät laajemmat kuvaukset toiminnastamme, mutta niitä emme päivitä yhtä usein kuin Facebook-sivua.

Y H T E I S T Y Ö K U M P P A N I N A ESPOON KAUPUNKI Palveluohjausta ja neuvontaa Kylämajassa tarjoaa joka arkipäivä kaupungin sosiaaliohjaaja Pia Hänninen, p.050 461 6828, pia.m.hanninen@espoo.fi. Asukastalon sulkeuduttua kesäksi Pia on tavattavissa Ison Omenan Palvelutorilla. Espoon kaupungin Asukastila Kivenkolo Merisaapas 1 A, Espoonlahti Avoinna koko kesän. ma - to klo 9-16, pe klo 9-14

Kuusi vuosikymmentä työtä ja teatterin taikaa Kylämajassa voi tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin esimerkiksi Esko Ahoon, Suomen kansallisteatterin pitkäaikaiseen valaistusmestariin. Asukastalon Äijäryhmän 88-vuotiaalla jäsenellä on takanaan ainutlaatuinen, kuuden vuosikymmenen mittainen työura teatterin taikamaailmassa vuosina 1952-1992. Kansallisteatteri on vuonna 1872 perustettu vanhin suomenkielinen teatteri, jonka ohjelmistossa nähdään kotimaista draamaa, kiinnostavimpia ulkomaisia näytelmiä ja rakastettuja klassikoita. Kansallisteatteri toimii Helsingin Rautatientorin kupeessa Onni Tarjanteen suunnittelemassa upeassa rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1902. Nykyisin näyttämöitä teatterissa on kaikkiaan kuusi: Suuri näyttämö, Pieni näyttämö, Willensauna, Omapohja, Kiertuenäyttämö ja Lavaklubi. Töysän pitäjän poika Esko saapui Helsinkiin ikimuistoisena olympiakesänä 1952, kun työt mottimetsässä olivat loppuneet. Hyppäsin junasta, kävelin suoraan teatteriin ja sille tielleni jäin, Esko muistelee. Eskon eno oli töissä teatterissa, valaistusmestarina Suurella näyttämöllä. Pääsin hommiin heti kesän aikana, aluksi tietenkin oppilaana.

Näyttämömiehinä työskenteli vuosien varrella paljon töysäläisiä, myös Eskon veljet olivat mukana porukassa. Pyhät ja arjet tehtiin töitä ja Eskon vankkaa ammattitaitoa arvostettiin. Ei ollut muita, jotka olisivat valoa antaneet. Tunsin nämä valokoneet niin hyvin. Aluksi valaistuskoneet olivat vanhanaikaisia ja painavia saksalaisia laitteita, joita harva osasi käyttää, hän kertoo. Työuran alku suuressa teatterissa, pääkaupungin sydämessä oli maaseudulta muuttaneelle nuorelle miehelle jännittävää aikaa. Myöhemmin myös Eskon vaimo Aili tuli teatteriin töihin, vaatteiden vastaanottajaksi. Esko ja Aili muistelevat molemmat lämmöllä Kansallisteatterin suurta työyhteisöä ja näyttelijöitä, erityisesti karismaattista Tauno Paloa. Lavastajat työssään 1960-luvulla. Mukana myös Esko (toinen oikealta). Jatkuu >

Mukavia sattumuksia ja sydämellistä naurua riittää sekä Eskolla että Aililla, kun he miettivät kuuluisia näyttelijöitä, joiden kanssa yhdessä tehtiin töitä. Puheessa vilahtelevat teatterin harrastajille ja suurelle yleisöllä tutut nimet: muun muassa Tarmo Manni, Pentti Siimes, Kyllikki Forssell, Ella Eronen, Pia Hattara, Pentti Irjala sekä Jalmari ja Joel Rinne. Esko toteaa: Pärjäsin kaikkien kanssa hyvin, vaikka isoja persoonia näyttelijöissä olikin. Ikinä ei riitoja ollut. Teatterin väki oli tiivis porukka, joka teki pitkiä päiviä. Kaikkien työpanosta tarvittiin, jotta yleisö pääsi irtautumaan arjesta ja nauttimaan teatterin taiasta. Lavastajat, kuiskaajat, valaisijat, näyttelijät, vahtimestarit ja vaatesäilytyksen työntekijät jokaisella oli oma tärkeä roolinsa. Paljon tarvittiin ihmisiä ja työtä, jotta näytelmä valmistui. Ensi-illat olivat erityisen jännittäviä, Esko ja Aili muistelevat. Yleisö oli ensi-illoissa sellaista parempaa väkeä. Ailille on erityisesti jäänyt mieleen eräs Pentti Siimeksen tähdittämä laulunäytelmä: Vaatesäilytyksen työntekijänä saatoin seurata esityksiä. Ainakin sata kertaa katsoin eräänkin Siimeksen mainion laulunäytelmän. Minulle sanottiinkin, että jos joku näyttelijä sairastuu, niin minä saan mennä tuuraamaan. Vastasin, jotta voin muutoin mennä, mutta en laula! Iltatyötähän se oli, kotona olin aina yhdentoista aikaan, Esko miettii. Ja Aili jatkaa perhe-elämän haasteista: Paperia meni paljon, piti aina kirjoittaa toiselle, mitä on tapahtunut, kun ei ollut puhelimia. Hienoa aikaa työ teatterissa oli kuitenkin molemmille. Valaisijan työ oli toki rankkaakin, mutta vastapainona olivat pitkät lomat. Esko muistaa hyvin myös ulkomaanmatkat teatterin väen kanssa: Niillä reissuilla näki maailmaa.

Suomen kansallisteatteri teki kesäisin vierailuja Keski-Euroopan kaupunkien teattereihin ja muun muassa Moskovaan. Esitykset olivat erityisen hienoja kokemuksia myös työntekijöiden näkökulmasta. Kansainvälisyys olikin osa Kansallisteatterin toimintaa ja ovet olivat auki Eurooppaan. Eino Kalima, joka toimi Kansallisteatterin pääjohtajana 1917-1950, oli opiskellut Venäjällä ja hallitsi venäläisen teatteritaiteen perinteen. Hänen seuraajansa Arvi Kivimaa kiinnitti teatterin avulla Suomea kulttuurillisesti läntiseen Eurooppaan. Kun Kai Savola oli pääjohtajana (1974-1992), taiteen tekijöiden välinen kanssakäyminen oli erityisen tärkeää. Aikamoinen työpaikka - ei joka pojalla ole ollut, Esko tuumii lopuksi. Näkymä Kansallisteatterin Suurelta näyttämöltä. Kuvat ja lähteet: Esko ja Aili Ahon kotialbumi Suomen Kansallisteatteri

Y H T E I S T Y Ö K U M P P A N I N A E S P O O N M I E L E N T E R V E Y S Y H D I S T Y S E M Y R Y Emyssä riittää toimintaa läpi kesän Ethän jää yksin? Olet tervetullut! Espoon mielenterveysyhdistys mahdollistaa vertaistukeen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa ja tekemistä niin mielenterveyskuntoutujille kuin muillekin kiinnostuneille. Emy ylläpitää avoimia kohtaamispaikkoja sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa läpi vuoden. Emy järjestää retkiä, leirejä ja matkoja sekä monipuolista ryhmätoimintaa. Talkootöitä on tarjolla Meriemyssä ja Lilla Karyllissa. Uudessa Espoon Kuitinmäessä sijaitsevassa Valoemyssä on joka kuukausi uusi ohjelmisto (emy.fi). Emyllä on kahvio Jorvin sairaalan psykiatrian osastojen aulassa ja yhdessä Espoon aikuissosiaalityön kanssa Emyllä on palstapuutarha Kauklahdessa. Kahviossa ja puutarhalla on mahdollisuus harjoitella työtä ja ylläpitää toimintakykyä. Emyn ajankohtaiset menot näet muun muassa Emyn tiedotteesta: https://emy.fi/emytiedote/

Chapple on auki kesällä kaikenikäisille 3.6. 9.8. arkisin klo 9.30 16.30 (ei juhannusaattona). Tule juttelemaan ja juomaan kuppi kahvia! Perhekahvila to 20.6. asti arkisin klo 9.30 12, jonka jälkeen leikkinurkkaus salissa arkisin klo 9.30 16.30 pe 9.8. asti. Perheille lisäksi 1.7. 5.7. klo 10 12 Hupsansaa ry:n järjestämä VilinäViikko. Tilassa on tuolloin aistihuone ja päivittäin vaihtuvaa ohjelmaa kuten askartelua, musiikkia ja liikuntaa. Lue lisää: chapple.fi Facebook & Instagram: Chapple Iso Omena Olarin seurakunnan Chapple-tila Iso Omena kauppakeskus, uusi osa, 2. kerros Avoinna 4.6. - 10.8. ma - pe klo 9.30-16.30

Yhteiset taideteokset turvaan Matinkylän vanha ostoskeskus katoaa pian katukuvasta. Purkutyön myötä alueella alkaa myllerrys, jolta turvaan kerättiin jalankulkusillan taideteokset. Asukastalo Kylämajan Äijäryhmän vetäjä ja asukasaktiivi Kari Kosonen organisoi pelastusurakan, jossa teokset irrotettiin ja tuotiin säilytykseen asukastalon tiloihin - odottamaan uutta paikkaa. Matinkylässä toteutettiin siis kevään ja kesän 2015 aikana yhdessä asukkaiden kanssa emalikylteistä koostuva tilataideteos. Asukkailta teokseen kerättiin erilaisia hyvänmielen viestejä ja muistoja Matinkylästä. Viestit olivat esimerkiksi tekstiä, valokuvia, piirroksia tai niiden yhdistelmiä. Kyseisenä aikana järjestettiin useita päiviä, jolloin asukkaat saivat tulla tapaamaan taiteilija Anne Siirtolaa, joka auttoi viestien tekemisessä tai niiden yhdistämisessä. Valmiit viestit taiteilija siirsi kalvoille, joista poltettiin emalikylttejä. Kyltit koottiin ylikulkusillan muuriin syksyllä. Tässä kuvakoosteessa on niistä muutamia - muistuttamassa siitä, kuinka tärkeää on yhteisestä ympäristöstä huolehtiminen ja asukkaiden osallisuus.

Teokset paikallaan kävelysillan muurissa. Asukastalo Kylämajan Äijäryhmä ikuistettuna negatiiviin. >>

Kaikenikäiset taiteilijat saivat tilaisuuden ilmaista itseään.

Muistoja 1960-luvun Espoosta. Tärkeä, rohkaiseva taideteoksen viesti: Ei niin synkkää yötä ettei aamu valkenis.

Kylämajan loppukevään viikkoryhmät Maanantaisin Pelimimmit ja Scrabblea klo 9.30-12 27.5. asti Suomen kielen alkeet klo 10-11.30 20.5. Hannun musabasaari klo 12-13 10.6. asti SPR Läksyhelppi klo 15-17 Läksyapua lapsille ja aikuisille! 13.5. asti Tiistaisin Vi snackar svenska klo 11-12 Kantovälinetreffit klo 11-14 14.5. ja 28.5. Luetaan yhdessä klo 12-13.30 Suomen kielen opetusta kaikille NAISILLE. Järjestää Akateemiset naiset ry / Luetaan yhdessä -verkosto. 14.5. asti English Conversation Group at 14-15 Keskiviikkoisin Asahi-ryhmä klo 10 8.5. asti Fun and easy English klo 12-13 22.5. asti Musiikkiraati 8.5., 15.5. ja 29.5. Käsityökerho klo 13-15 Karaokeryhmä klo 14-15.45 MLL Perhekahvila klo 14-17 29.5. asti

Torstaisin KiVa-perhekahvila klo 9.30-12 9.5. ja 23.5. Jooga klo 11 Ilolla eläkkeellä klo 11-12.30 Joka toinen torstai, parilliset viikot. 16.5. asti Miesten ryhmä klo 13-15 23.5. asti Viron kieli ja kulttuuri klo 14-15.30 16.5. ja 23.5. Dekkariklubi ja leffakerho 9.5. ja 23.5. Perjantaisin Äijäryhmä klo 10-12 Kauneustuokio klo 10.30-12 Biljardiryhmä klo 10-11 Marttojen Käsityökahvila klo 12.30-15 Puhumme suomea! -ryhmä klo 13-14 Monikulttuurinen naisten ryhmä Colorful Roses klo 14-16 ATK-luokka klo 13-15 3.5., 10.5., 17.5. 24.5. ja 31.5. Viikonloppuisin Miniatyyrikerho la klo 11-15 Roolipelikerho la klo 15-19 Ko. ryhmät asukastalon kellarissa. Tiedustelut: jyrki.raja@gmail.com. Sisäänkäynti Matinkadun puolelta. Lisäksi iltaisin ja viikonloppuisin Kylämajassa kokoontuu eri toimijoiden järjestämiä ryhmiä, kokouksia ja perhekerhoja. Alueen asukkaat voivat myös varata tiloja esim. perhejuhlien järjestämiseen. Tilavaraustiedusteluihin vastaamme mahdollisuuksien mukaan ti ja to klo 14-16. Tiedustelut sähköpostitse: annastiina.ylistalo@kalliola.fi

Kylämajan keittopäivät toukokuussa Keskiviikkoisin klo 11-13 (tai niin kauan kuin keittoa riittää) 2,50 euroa / annos 8.5. Sienikeitto 15.5. Parsakaalikeitto 22.5. Suosikkikeitto Keittotarjoilu jatkuu jälleen syksyllä! Seuraava Haloo Kylämaja! ilmestyy elokuun alussa Jos haluat tiedottaa siinä jotakin, ilmoitathan siitä viimeistään ma 1.8.: annastiina.ylistalo@kalliola.fi

Ota meihin yhteyttä tai tule tapaamaan asukastalolle Asukastalon vastaava koordinaattori Mari Nieminen 045 7733 0302, mari.nieminen@kalliola.fi Yhteisökoordinaattori Annastiina Ylistalo 045 7732 4744, annastiina.ylistalo@kalliola.fi Yhteisökoordinaattori Elizabeth Rokala 050 4670 660, elizabeth.rokala@kalliola.fi Sosiaaliohjaaja Pia Hänninen, Espoon kaupunki, 050 461 6828, pia.m.hanninen@espoo.fi Asukastalon puhelin 050 430 3112 Tästä numerosta tavoitat vahtimestarit. Voit tiedustella myös muuta henkilökuntaa (mm. keittiö, siistiminen). Numerosta vastataan asukastalon aukioloaikoina eli kesällä ma-pe klo 9-15.

A S U K A S T A L O L L A Y H T E I S T Y Ö S T Ä V O I M A A Asukastalo sosiaalisessa mediassa