Hakusanat hakusalla Vaihtoehtona digitaalinen sanakirja H Kielitaitoinenkin tarvitsee välillä pika-apua sanakirjoista. Perinteisen painetun sanakirjan haastajiksi on ilmestynyt koko joukko erilaisia cd-rom- ja verkkosanakirjoja, jotka esimerkiksi helpottavat elämää englannin kielen hallitsemassa tietotekniikan ja internetin maailmassa. Teksti: Juho Uski Piirros: Heikki Vanhatalo Pienimuotoisia sanakirjasovelluksia on ollut tarjolla jo pitkään ja ensimmäisiin yrityksiin automaattisen kielenkäännöksen saralla on voinut törmätä jo 1980-luvun alkupuoliskolla. Kasvanut tiedon varastointitila on mahdollistanut suurten sovellusten tuomisen tavallisen kuluttajan ulottuville. Osa sanakirjoista on vain perinteisen painetun sanakirjan bittipukuun puettuja versioita, mutta jotkin koettavat tarjota jo kokonaisten lauseitten kääntämistä. Myös internetissä on lukuisia sanakirjapalveluita tunnetuilta ja tuntemattomilta tekijöiltä ja ne kattavat tunnetut ja tuntemattomatkin kielet. Isonkin sanakirjan aineisto voidaan digitaaliseen muotoon muunnettuna ahtaa yhdelle data-cd:lle ja lisäksi saadaan kaikki tietokoneen edut. Löytyväthän sanat nyt suoraan samassa ympäristössä missä ihminen käsittelee tekstimuotoisen aineistonsa. Kun sanakirja on osa tietojärjestelmää, ei tarvitse vaivautua nousemaan työpöydän äärestä noutaakseen sen tiiliskiven keikkuvan keittiönjakkaran jalan alta. Kun moisen ohjelman ehtymättömään sanavarastoon vielä liitetään nopeat hakutoiminnot löytyy haluttu sana vilauksessa. Näin siis ainakin teoriassa. Digitaaliset sanakirjat eivät ole mikään täysin tuntematon asia edes tavallisessa koneessa. Pakattuja oikeinkirjoitus- ja sanatietokantoja käyttävät hyväkseen esimerkiksi Microsoftin Office-tuotteet. Varsinaisiksi sanakirjoiksi niistä ei ole, mutta perussanaston sisältävinä ne kyllä tarkistavat kirjoitetun tekstin oikeellisuuden varsin hyvin ja tarjoavat hyvän valikoiman vaihtoehtoja oikeinkirjoitusvirheiden korjaukseksi. Lisäksi näitä sanastoja voi kasvattaa itse hyväksymällä oikein kirjoitetun mutta sinällään vieraan sanan lisäykseksi tietokantaan. 40
S A N A K I R J A T etsittävä sana Sanat matka-arkkuun ja menoksi Liikkuvaan toimistoon tai liikkuvalle ihmiselle kannettavaan tietokoneeseen asennettu sanakirja voi olla varsin sujuva ratkaisu. Sanakirja siirtyy sinne, minne kannettavan isäntäkin ja on sanavarastoltaan huonoimmillaankin Berlitzin matka-opasta parempi apu. Kansainvälisissä kokouksissa voi sanakirjan kaivaa huomaamatta esiin koneensa näytölle eikä tarvitse pelätä kielitaidottomuuden kiroja. Lisäksi nopeasti kokouksessa sorvattavien dokumenttien oikeinkirjoitus on helppo tarkistaa ja uusille sanoille löytyy käännös mutkattomasti jopa tausta-ajona. Paljon päätetyötä tekevän ihmisen, joka joutuu käyttämään työssään päivittäin enemmän kuin yhtä kieltä, kannattaa vakavasti harkita jonkin sanakirjaohjelman asentamista koneelleen, sillä hakujen nopeus ja vaivattomuus peittoavat kyllä tällaisissa tilanteissa tavallisen sanakirjan. Sanakirjaohjelma kannattaa, jos tila vain suinkin sallii, asentaa suoraan kiintolevylle, sillä rompun noutaminen kaapista on aivan yhtä vaivalloista kuin kirjankin. Toisaalta, jos haluaa opiskella kieliä iltaisin sängyssä, on perinteisellä kirjalla yhä mukavampi käyttöliittymä, eikä Berlitzin matkaopas vedä voroja puoleensa aivan yhtä tehokkaasti kuin uusinta mallia oleva laptop. Vanhakin nyt nuortuu Jokaisen tässä arvioinnissa mukana olleen cd-sanakirjan laitteistovaatimukset ovat kohtuullisia. Kaikki ilmoittavat pääsevänsä alkuun Windows 95 -ympäristöllä ja jopa vanhalla 486-mikrolla. Koneelta tällaisten ohjelmien ei pitäisikään kohtuuttomia vaatia. Kiintolevytilaa sen sijaan kuluu jonkin verran, joten vanhoissa koneissa tämä kannattaa huomioida. Vaikka jotkin sanakirjaohjelmat ylpeilevät uudella tekniikalla ja uusilla ajatuksilla, on ainakin WSOY lähtenyt liikkeelle vanhoilla hyväksi havaituilla eväillä. WSOY:n cd-suursanakirjat ilmoittavat jo heti kärkeen pohjautuvansa saman kustantajan painettuihin sanakirjoihin. WSOY:n ajattelussa on hivenen rahastuksen makua, sillä sekä englanti suomi- että suomi englanti-sanakirja myydään omana pakettinaan, vaikka romppujen sisältämä materiaali mahtuisi kyllä yhdellekin. Väistämättä tulee miettineeksi kuinka moni oikeasti tarvitsee vain toisen sanakirjoista. Mutta rahastuksen maulta eivät täysin välty muutkaan testin digitaaliopukset. Rahalle ei aina saa vastinetta, eikä halpa ole välttämättä hyvä valinta. Kaikista sanakirjaohjelmista löytyy myös taustahaku, jota käytettäessä voi kopioida tekstinkäsittelyohjelmasta leikepöydälle sanan tai kappaleen tekstiä, jolle sanakirjaohjelma sitten etsii käännösehdotuksen. Mä kuinka löytäisin sen sanan Ulkoiset käyttöliittymien erot eri ohjelmien välillä ovat lähinnä kosmeettisia, mutta näkymät ja tulokset vaihtelevat rajustikin. Eurowordin Quick Translator luottaa kahteen rinnakkaiseen listaan, joiden päällä olevalle riville käyttäjä voi syöttää hakusanan ja etsiä sitten vastineen viereiseltä ikkunalta. Muuten kiva ratkaisu, mutta sanoille ei anneta sen kummempaa selitystä ja jos samalle hakusanalle löytyy useitakin vastineita on tuloksena, että lähdekielen puoleinen ikkuna täyttyy allekkain toistuvasta hakusanasta. Kun sanoille ei tuloskielen puolella tarjota sen kummempia selityksiä voi käyttäjän joskus olla vaikea valita oikeaa vaihtoehtoa tulosten joukosta. Käyttöliittymä on suorastaan pelottavan köyhä hakukieli Eri ohjelmien käyttöliittymien erot jäävät vain pintapuolisiksi. Joissain tapauksissa selkeä teksti voittaa ulkoisesti kauniimman graafisen vaihtoehdon. WSOY:n suomi englantisanakirja tuntee jopa runollisia sanoja, mutta atk-sanaston puolesta ohjelma on varsin köyhä. ja ohjelma vaikuttaa ulkoasultaan varsin halvalta. Dictorin versio taas on valita kieli ensin, kirjoittaa hakukenttään sana, jonka jälkeen osoitetaan osumalistasta haluttu sana, jonka käännösvaihtoehdot saadaan ohjelman tilavimpaan kenttään. Dictorin sanakirjasta tulee ehkä turhaankin hiukan hutaistu maku. Englanti-valikkoon eksynyt kirjoitusvirhe (Frech) ei sinänsä ole tärkeä, mutta on omiaan antamaan tuotteesta keskeneräisen kuvan. Tällaisia ei saisi päästää lopputuotteeseen asti edes vahingossa. Käyttäjälle tulee auttamatta mieleen, että jos jo valikoissa sanasokeus on iskenyt tekijöihin, onko sisällöstä lopultakaan mihinkään. Muuten Dictorissa kyllä silmä lepää parhaiten. WSOY:n sanakirjassa osumalista on pienessä kentässä yläkul- 41
massa ja käännökset selityksineen löytyvät ohjelmaikkunan suurimmasta kentästä. Käyttöliittymä on suorastaan spartalainen: käytännöllinen ja tehokas, kaikki turha on karsittu. Toisaalta ohjelman ulkoasu on selkeästi loppuun mietitty ja ajatuksena tuntuu olevan, että jos ulkoasu ei vie huomiota, ihminen ehkä kiinnittää huomiota sisältöön enemmän. Hiukkanen ulkoista kauneutta ei kuitenkaan olisi ollut pahaksi. Entäs sisältö? Ohjelmille syötettiin ensin joukko yleissanoja, sitten runollista, kuvailevaa tekstiä ja lopuksi joukko atk-alan sanoja. Yksikään ohjelmista ei tuntunut tunnistavan tyydyttävästi kaikkia atk-alan sanoja, tosin yleisimmät löytyivät kaikista. Tämä on osittain ymmärrettävää, sillä atk-alan sanasto kasvaa ja muuttuu päivittäin, eikä kaikille englantilaisille sanoille ole edes välttämättä olemassa järjellistä suomenkielistä vastinetta. Mutta puutteita löytyy toiseenkin suuntaan: kiintolevyn rakennusmateriaalista vastinetta (hard board) ei löytynyt Eurowordistä. Harvempi omakotitalon väsääjä haluaa kiloittain kiintolevyjä (hard disk). Lyhenteiden puolella jokainen ohjelma jätti runsaasti toivomisen varaa. Lisäksi kaikkia sanakirjoja voisi moittia siitä, ettei mikään niistä sisällä kunnollisia esimerkkejä aidoista tilanteista, missä tiettyä sanaa käytetään. WSOY:n ohjelma vastaa tähän vaatimukseen parhaiten muttei sekään riittävästi. Vaikkei mikään näistä sanakirjoista varsinaisesti mainostakaan itseään atk-sanakirjana voisi olettaa että digisanakirjoja tarvitsevat ihmiset saattaisivat työssään tarvita enemmän juuri tämän alan sanastoa. Sanastoa voi toki kaikissa ohjelmistoissa itsekin kartuttaa ja varsin helposti, mutta moinen vaikuttaa vastuun vierittämiseltä käyttäjälle. Ohjelmistojen tekijät saisivat pitää kotisivuillaan lisäpaketteja tai erikseen ladattavia erityissanastoja tällaisia tilanteita varten. Perussanakirjaominaisuuksiltaan WSOY:n versio miellyttää eniten. Sanoille on olemassa selitykset, ohjelma käyttää sanakirjamerkintöjä tulosten yhteydessä ja lisäksi ainoana tässä testatuista cd-ohjelmista WSOY:n toteutus sisälsi hakusanoille ääntämisohjeet foneettisilla aakkosilla. Jos moisia osaa lukea ohjelmasta on paljon hyötyä. Lisäksi ohjelma on perussanastoltaan varsin kattava. Varsinaiseksi atk-toimiston avuksi ohjelma ei ole paras mahdollinen, mutta englantia opiskelevalle tai yleistarpeeseen ohjelma on tehokas apuväline. Lisäksi ohjelma tunnisti parhaiten kuvailevan ja runollisen sanaston. Konekäännös kompuroi Tietokoneen tehtäväksi annettu käännöstyö takkuaa useimmiten seuraavista syistä: tietokoneelle ohjelmoitu sanavarasto on liian suppea, kielessä on useampia samoin kirjoitettavia sanoja (homofoneja tai homonyymejä), kahden kielen logiikka on erilaista ja kielikuvien tunnistaminen ja vastaavuuden löytäminen on työlästä. Kuuluisa butter boys (voi pojat) on ollut yksi viimeisimmistä kohelluksista, joilla ihmisiä on hauskuutettu. Hyvä esimerkki siitä, kuinka samoin kirjoitettava sana voi osoittautua koneelle ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi. Kielikuvien ja sananlaskujen ongelmat tuntee jokainen. Englannissa posliinikaupassa nimittäin mellastaa härkä, ei norsu, kuten Suomessa. Ja entäpä jos teemme kärpäsestä härkäsen? Ja mistä kone osaisi tunnistaa, ettei mainittu härkä teutaroi kiinakaupassa? Sanavaraston lisäksi pitäisi siis ennalta ohjelmoida koneeseen melkoinen kasa kielikuvia. Sanakirja vai sanaluettelo Dictorin ohjelman etu on, että samalla sanalla voi yhtäaikaa hakea käännösvastinetta useammalle kielelle. Tosin vastineiden määrä on hiukan vajaa. Sanakirja ei esimerkiksi tunne termiä fixed disk (kiintolevy) ja vaikka tämä onkin käyttöenglannistakin poistumassa, soisi moisen kuitenkin yhä sanakirjasta löytyvän vakiintuneen termin hard disk (kovalevy) ohella. Myös Dictorin ohjelmassa hakusanoille löytyvät selitykset ja tyypilliset sanakirjamerkinnät, joilla ilmoitetaan sanan sanaluokka. Ääntämisohjeita ei tosin ole, joten puhekielen opetteluun ohjelma ei anna kovinkaan suuria valmiuksia. Euroword Quick Translator on selkeästi olemukseltaan ja sanastoltaankin halpisratkaisu. Vaikka sanastoa löytyykin, ohjelmasta puuttuvat totaalisesti sanakirjamerkinnät, ääntämisohjeet ja sanojen selitykset. Ohjelma antaa kyllä vaihtoehtoja, mutta ei mitään tapaa löytää joukosta se oikea. Sanakirjalta tulee voida odottaa muutakin kuin pelkkää sanaluetteloa. Halpa hinta voi hyvinkin ohjata ostajia tämän ohjelman pariin periaatteella parempi kuin ei mitään, mutta ohjelmaa sietää varoa, sillä sen tarjoamat lauseenkäännökset ovat todella tökeröitä ja toisinaan ohjelman tarjoama apu on lähinnä haitaksi. Mielenkiintoinen ajatus olisi yhdistää sanakirjat johonkin hyvään puhesyntetisaattoriin, jolla voisi sitten harjoitella ääntämistäkin. Kielen opiskelu kun ei ole pelkkää oikeinkirjoituksen opiskelua. Joitain tällaisia ohjelmia, joissa ääntämysharjoittelu on osa ohjelmaa, on jo olemassa. Verkosta vastaus tarpeisiin Cd-sanakirjojen ohella kuluttajalle on tarjolla koko joukko muitakin sanakirjapalveluja. Dictorin tekijä Kielikone Oy on kehittänyt yritysten lähiverkkopalveluksi Net- Mot Sanakirjaston, joka voidaan liittää ohjelmiston tilanneelle yritykselle osaksi yrityksen omaa intranet-tietopalvelua varsin mutkattomasti. Tämä on nykyisenä lähiverkkojen aikana huomattavasti työasemakohtaisesti asennettua cdrom-ohjelmistoa miellyttävämpi ratkaisu. Tosin toimivuus on täysin riippuvainen paikallisverkon vakaudesta. Hitaalla lähiverkolla, Mellastaako posliinikaupassa elefantti vai härkä? Tällainen käännös vaatii aikaa, kun sanoja ei voikaan enää kääntää sana sanalta. Koneet eivät erota tunnelmia, ja joskus toimiva käännös vaatii tunnelmien kääntämistä sanojen sijaan. Mood for mood instead of word for word. Tavallisen puhekielen kääntäminen varsinkin aidossa vuorovaikutustilanteessa voi osoittautua tätäkin suuremmaksi haasteeksi. Käännökseen ei saisi kulua käytännössä lainkaan aikaa, mutta jos kielikuvien ja sanaleikkien käyttö kielletään, köyhtyy kieli helposti niin paljon, että puhuja vaikuttaa kommunikaatiokyvyttömältä idiootilta. On huomattavasti parempi tumpuloida itse vajavaisen kielitaidon takia kuin antaa koneen tyriä puolestaan. Tieteiskirjallisuuden reaaliaikaiset käännöskoneet antavat varmasti vielä odottaa itseään. Konekääntäjä saattaa sisältää hyvänkin sanavaraston, mutta miten käytetty kieli eläväksi? Jo tässä tekstissä esiintyy eri verbejä, jotka oleellisesti tarkoittavat samaa asiaa, mutta kukaan ei toistaiseksi oletakaan koneen pystyvän vaihtelevaan kielenkäyttöön. Lopultakin ongelma saattaa kiteytyä yhteen tärkeään eroon ihmisen ja koneen välillä: Ihminen on luova, kone ei. Koneen luovuuden rajat määrittelee sen luonut ihminen, mutta jokainen pienten lasten kanssa puuhaillut on voinut huomata pirpanoiden kehittävän leikeissään näppäriä uudissanoja. Oma tyttäreni tokaisi kerran tietokonepelille: Lisää vauhtia, senkin ÖLLI!. Huumoria, tunnelmantajua ja luovuutta ei voi opettaa pelkällä logiikalla. Moisen yrittäminen on näiden periinhimillisten asioiden vähättelemistä. 42
S A N A K I R J A T NetMOT Sanakirjasto on intranetympäristöihin tarkoitettu monikielinen sanakirjapalvelu. Encyclopedia Britannica tarjoaa internet-palveluna myös Merriam Websterin erinomaisen englanti englanti-sanakirjan. Www.sanakirja.net on suomalainen monikielinen internet-sanakirjapalvelu, joka sisältää myös lääketieteellistä erikoissanastoa. jossa tietokantaan tehdään jatkuvasti lukuisia kysymyksiä, toiminta hidastuu verkon kuormittuessa. Sanastoltaan NetMot ei ole cd vastineitaan kummoisempi sijoittuen kylläkin tässä kisassa sanavarastoltaan parhaaseen päähän. Valitettavasti ohjelma ei tarjoa foneettisia merkkejä, vaikka sanakirjamerkintöjä käyttääkin. Indeksointi ja hakutoiminnot toimivat moitteetta ja NetMot onkin paikallisverkkoa käyttävään toimistoon järkevä ratkaisu, mutta kielten opiskeluun tarvittaisiin mielellään joitain lisäominaisuuksia. Väinämöinen tiedon valtatiellä Kyllä verkko sanoja antaa, netti mahtia jakelee, sanailisi Lönnrot. Internetistä löytyy nimittäin enemmän kuin vain jokunen sanakirjayrittäjä. Kuuluisan Encyclopedia Britannican sivuilta voi löytää painettuna versiona yhtäläisesti kuuluisuutta niittäneen Merriem Websterin englanti englanti-sanakirjan, jolla on myös omat kotisivunsa kuten myös loogisella kilpailijallaan Oxford Dictionaryllä. Verkkoversiot ovat epäilemättä tulevaisuutta, mutta ennen langattoman verkon todellista tulemista palveluiden siirrettävyys on heikko. Ilman verkkoyhteyttä näistä ohjelmista ei parhaimmillaankaan ole mitään hyötyä. Encyclopedia Britannican sivut ovat koruttomat, mutta varsin tyylikkäät. Sekä sanakirja- että tietosanakirjahaut ovat kattavia. Merriam Websterin sanakirja on verkkoversionakin lähes vailla vertaa. Selitykset, sanakirjamerkinnät ja ääntämisohjeet tekevät etymologisten viitteiden ohella palvelusta mitä käyttökelpoisimman. Sanakirjaohjelmia Webster on tottunut tekemään asiat tyylillä. Käyttöliittymä on tyypillistä webiä ja karsittu minimiin. Miinuksena voi pitää, että sanan oikeinkirjoitus on kriittistä. Webster ei osaa ehdottaa vaihtoehtoja väärinkirjoitetulle sanalle, mikä vähentää käyttöarvoa muiden kuin englantia sujuvasti osaavien keskuudessa. Kokeneelle sanakirjan käyttäjälle ja selkeitä määritelmiä tunnetuille sanoille etsivälle ihmiselle Merriam Webster tarjoaa kuitenkin lyömättömän apuvälineen, joka painaa huomattavasti vähemmän kuin saman yhtiön painettu versio. Sanasolmut auki myös ilmaiseksi Suomalaisen VS-COM Oy:n Sanakirja.net on maksullinen internetsanakirjapalvelu. Alkuun isolla keltaisella hymiöllä varustettu etusivu sai aikaiseksi pienen vastareaktion, mutta sisältö sitten poistaakin epäilykset. Ohjelma läpäisi liehuvin lipuin jopa atk-sanastotestin. Ohjelma on epäilemättä sanastoltaan testin käännössanakirjojen kattavin. Valitettavasti ohjelma ei viljele sanakirjamerkintöjä sen paremmin kuin foneettisia aakkosiakaan, mutta löytää kyllä käännösehdotukset lähes kaikelle mahdolliselle. Jos englannin ja suomen lisäksi muut ohjelmassa olevat 10 kieltä toimivat yhtä tehokkaasti, löytyy tästä palvelusta todellinen haastaja yritysten käännöstarpeitten tyydyttäjäksi. Tuote Euroword Quick Dictor 3.0 Suomi-englanti Englanti-suomi Translator 2000 suursanakirja suursanakirja Tekijä Euroword Finland Kielikone WSOY WSOY Lisätietoja p. (09) 455 6155 p. (09) 682 0211 p. (09) 61 681 p. (09) 61 681 www.euroword.fi www.kielikone.fi www.wsoy.fi www.wsoy.fi Hakusanoja ei tietoa 595 000 190 000 200 000 Indeksoituja hakusanoja 3 000 000 2 180 000 1 000 000 1 000 000 Kieliä 6 1) 4 2) 1 1 Kiintolevytila (megatavua) 38-60 0-13 40 40 Ääntämismerkinnät Omien sanojen lisäys- mahdollisuus Taustahaku tekstin- käsittelyssä Hinta (mk) 195 239 870 870 Muuta kyrillisen näppäimistön tuki 3) 3) 1) suomi-englanti, suomi-saksa, suomi-ruotsi, suomi-venäjä, suomi-ranska, suomi-espanja 2) suomi-ruotsi-, suomi-englanti-, suomi-saksa ja suomi-ranska 3) Perustuu WSOY:n painettuun sanakirjaan. Latina indeksoitu tieteellisten termien haun helpottamiseksi. Lisää cd-sanakirjatuotteita löydät mm. Euroword Finlandin, Kielikoneen ja WSOY:n kotisivuilta. = on = ei 43
S A N A K I R J A T Lisäksi intenetissä yrittää sanakirja-alalla lähes jokainen itseään kunnioittava yliopisto vanhasta ja arvokkaasta Oxfordista aina Chicagon yliopiston kielipalveluihin. Ja näiden ohella on paljon pieniä harrastelijapohjalla ja yksityisesti toimivia palveluita. Osa tarjotuista palveluista on kaupallista ja osa vähintään rekisteröitymisen vaativaa. Täysin avoimia palveluitakin löytyy, jotka ovat tasoltaan täysin kilpailukykyisiä maksullisten palveluiden kanssa. Moisessa viidakossa on vaikea erottaa jyviä akanoista ja jos ei ehdottomasti ole etsimässä jotain eksoottista, kannattaa varmuuden vuoksi kääntyä historiallisesti ja painetunkin sanan puolelta hyväksi havaittujen lähteiden puoleen. Kieli vääntyy TranSmart ei ole varsinainen sanakirja vaan Kielikone Oy:n kehittämä konekääntäjä, joka kääntää suomenkielistä tekstiä englanniksi. TranSmartista löytyy internetissä valmistajayhtiön sivuilta ainakin vielä jonkin aikaa ilmainen demoversio. Ohjelmalla on pitkä haastattelumuotoon puettu esittely, jossa mainitaan, ettei käännöskone ole parhaimmillaan runouden kääntämisessä. Niinpä koetilanteessa jätettiin syöttämättä kuvailevat tekstit ja otettiin jokunen sitaatti silkasta asiatekstistä. Valitettavasti jokaisen vain kahden lauseen mittaisen koetekstin kohdalla paljastui vähintään kaksi virhettä. Tällä perusteella ei mielellään luota edes tähän automaattikääntäjään. Vaikka tarjottu käännös on monin verroin parempi kuin mikään muu, jota testissä kokeiltiin, on TranSmart vielä niin rajoittunut, että ilman oppinutta ihmiskääntäjää sillä ei tule toimeen. Langaton tulevaisuus Gsm- ja wap-puhelimiin on jo tarjolla joitain yksinkertaisia sanakirjasovelluksia. Vaikka konekäännös on vielä lapsenkengissään, voi tämänkin sovelluksen odottaa kehittyvän suoraan prosessoritehon funktiona. Kun samaan aikaan puheentunnistus etenee melkoista vauhtia, voi pian olla edessä aika, jolloin professori John Bennettin (Kieltenopetuksen katoava tulevaisuus, MikroPC 11/99) visio mukana kulkevasta automaattisesta kielenkäännöskojeesta on kylmää todellisuutta. Tällöin moinen laite voisi itse asiassa olla vähemmän erikoislaite kuin pikemminkin kännykkä ja varsinainen kielenkäännös vain yksi langattoman verkon monista uusista sovelluksista. Kuinka paljon ja kuinka nopeasti tällainen kehitys muuttaa meitä on eniten kiinni meistä itsestämme. Haluan uskoa, että kielten opiskelu ja silkka lukutaitokin ovat niin tärkeä osa ihmisen henkistä pääomaa, ettei niistä niin vain luovuta. Sanakirjat, langattomina verkkosovelluksina, bittimuotoisina tai painettuina tulevat olemaan korvaamaton apu itseään kehittävälle ihmiselle tulevaisuudessakin. Opiskelua ne eivät poista, mutta tekevät opinnot helpommin saavutettaviksi. Sanakirjapalveluita Aztec online dictionaries: linkkejä laadukkaisiin wwwsanakirjoihin www.aztec.co.za/aztec/azsearch/dictsearch.html. Encyclopedia Britannica: Encyclopedia Britannica & Webster search.eb.com/ English Estonian Dictionary: Englanti Viro-sanakirja www.ibs.ee/dict/ Kielikone: Kielikone Oy:n demoversioita www.kielikone.fi Lexitec: englanti suomi englanti; atk-sanasto www.lexitec.fi/glossary.html Merriam-Webster s online center: Merriam Webster s onlinesanakirjapalvelu www.m-w.com/ Oxford English Dictionary: Oxfordin yliopiston sanakirjapalvelu www.uiuc.edu/cgi-bin/oed Sanakirja.Net: Suomalainen monikielinen sanakirjasto internetissä www.sanakirja.net Terminology Collection: Linkkejä ja terminologiakäännöksiä www.uwasa.fi/comm/termino/collect/index.html A Web of Online Dicitionaries: Linkkejä joukkoon erilaisia sanakirjoja (200 kieltä) www.facstaff.bucknell.edu/rbeard/diction.html Huom. osa palveluista vaatii rekisteröitymisen tai käyttömaksun. Internet tarjoaa, rajoitetusti tosin, mahdollisuuden myös eksoottisten kielten opiskeluun. Englannin osaaminen on oikeastaan käytännön vaatimus, mutta englannista lähestulkoon mille tahansa kuviteltavissa olevalle kielelle löytyy vähintään joitain pieniä sanakirjoja. Kieliä löytyy aakkosjärjestyksessä buurien puhumasta afrikaansista vastustajiensa käyttämään zuluun. Erilaisten sanakirjojen määrä on niin huimaava, että niiden läpikäymiseen edes pintapuolisesti saa varmasti kulumaan viikkokaupalla aikaa. Sanakirjojen taso myös vaihtelee suuresti. Joistain sanakirjoista löytyy mahdollisuus myös kuunnella sanoja ja fraaseja, joten puhekielen opiskeluunkin tarjoutuu sentään jonkinlainen mahdollisuus. Ja mikäpä olisi hauskempaa Paluu baabelin tornille kuin seuraavalla kerralla kavereitaan tavatessa lausahtaa muutama elämänviisaus esimerkiksi irokeesikieli cayugalla tai jollain harvinaisella bantumurteella. Ja kun Internetistä löytyy sanakirjoja eksoottisemmillekin kielille. Cayuga on eräs pohjoisamerikassa puhutuista irokeesikielistä. Tämän sanakirjan lauseita voi kuunnella myös audionäytteinä. moista on tarpeeksi tehnyt kapakkaillan aikana, ei loppupuolella kukaan enää epäile puhujan vain mongertavan kulautettuaan yhden liikaa. Kun internetin aina muistetaan vahvistavan englannin ylivaltaa ja uhkaavan pienten vähemmistökielien asemaa, voi internetistä tulevaisuudessa kehittyä harvinaisten kielten eläintarha: katoavien kielten viimeiset näytteet ovat siellä niiden lukea ja kuunnella, jotka muistavat ajan, jolloin kielet olivat vielä sekaisin, eikä englanti tunkenut esiin joka tuutista ainoana vaihtoehtona. Internet voi hyvinkin suojata niitä kieliä, joiden alkuperäiset puhujat alkavat olla jo perin vähissä. Hyvä linkkiapaja noin tuhanteen sanakirjaan yli 200 kielellä löytyy osoitteesta www.facstaff. bucknell.edu/rbeard/diction.ht ml. Samasta osoitteesta löytyy linkkejä myös lingvistisiä leikkejä rakastaville ihmisille. 44