TOIMINTA JA HALLINTO 2008:14. Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2007

TOIMINTA JA HALLINTO 2008:14 Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2007

OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2008:14 Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2007 OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2008

ISSN 1458-6436 ISBN 978-952-466-713-5 (nid.) ISBN 978-952-466-714-2 (PDF) Oikeusministeriö Helsinki

KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Oikeusministeriö, talousyksikkö Julkaisun päivämäärä 2.4.2008 Julkaisun laji Tilinpäätösasiakirjat Toimeksiantaja Oikeusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2007 Julkaisun osat Tiivistelmä Tilivirasto 150:n tilinpäätös vuodelta 2007 sisältää oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen: 1) toiminnallista tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavan toimintakertomuksen; 2) talousarvion toteutumalaskelman; 3) tuotto- ja kululaskelman; 4) taseen; ja 5) liitetiedot. Avainsanat: (asiasanat) Tiliasiakirjat, tilinpäätös Muut tiedot (Oskari- ja HARE-numero, muu viitenumero) OM 30/013/2008 Sarjan nimi ja numero Oikeusministeriön toiminta ja hallinto 2008:14 Kokonaissivumäärä Jakaja Oikeusministeriö Kieli suomi ISSN 1458-6436 Hinta Kustantaja Oikeusministeriö ISBN 978-952-466-713-5 (nid.) 978-952-466-714-2 (PDF) Luottamuksellisuus julkinen

PRESENTATIONSBLAD J U S T I T I E M I N I S T E R I E T Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Justitieministeriet, ekonomienheten Utgivningsdatum 2.4.2008 Typ av publikation Bokslutshandlingar Uppdragsgivare Justitieministeriet Datum då organet tillsattes Publikation (även den finska titeln) Bokslut för räkenskapsverket 150 (justitieministeriet) för år 2007 (Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2007) Publikationens delar Referat Bokslutet för räkenskapsverket 150 för år 2007 innehåller justitieministeriets och rättsväsendets 1) veksamhetsberättelse som redogör för resultatet av verksamheten och dess effekt på de samhälleliga verkningarna; 2) utfallskalkyl för budgeten; 3) intäkts- och kostnadskalkyl; 4) balansräkning; och 5) noter. Nyckelord Bokslut Övriga uppgifter (Oskari- och HARE-numren, andra referensnumren) JM 30/013/2008 Seriens namn och nummer Justitieministeriet, Verksamhet och förvaltning 2008:14 Sidoantal Distribution Justitieministeriet Språk finska ISSN 1458-6436 Pris Förlag Justitieministeriet ISBN 978-952-466-713-5 (häft.) 978-952-466-714-2 (PDF) Sekretessgrad offentlig

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS...3 1.1 JOHDON KATSAUS...3 1.2 YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAVUUDEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSELLISUUDEN KUVAUKSET TEHTÄVÄALUEITTAIN...7 1.2.1 OIKEUSMINISTERIÖ...7 1.2.1.1 Vaikuttavuus...7 1.2.1.2 Toiminnallinen tehokkuus...7 1.2.1.3 Tuotokset ja laadunhallinta...9 1.2.1.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen...15 1.2.2 ERÄÄT VIRASTOT...16 1.2.2.1 Oikeushallinnon palvelukeskus...16 1.2.2.2 Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus...18 1.2.2.3 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos...19 1.2.2.4 Kriminaalipolitiikan instituutti...21 1.2.2.5 Tietosuojavaltuutetun toimisto...21 1.2.2.6 Onnettomuustutkintakeskus...23 1.2.2.7 Oikeusrekisterikeskus...25 1.2.3 OIKEUDELLISET PALVELUT JA JULKINEN OIKEUSAPU...28 1.2.3.1 Vaikuttavuus...28 1.2.3.2 Toiminnallinen tehokkuus...28 1.2.3.3 Tuotokset ja laadunhallinta...30 1.2.3.4 Oikeusapuohjaus...32 1.2.3.5 Kuluttajariitalautakunta...33 1.2.3.6 Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset...35 1.2.4 TUOMIOISTUINLAITOS...37 1.2.4.1 Tuomioistuinten vaikuttavuus...37 1.2.4.2 Tuomioistuinten toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadun hallinta...37 1.2.4.2.1 Korkein oikeus...37 1.2.4.2.2 Korkein hallinto-oikeus...38 1.2.4.2.3 Hovioikeudet...40 1.2.4.2.4 Hallinto-oikeudet...43 1.2.4.2.5 Käräjäoikeudet...45 1.2.4.2.6 Markkinaoikeus...51 1.2.4.2.7 Vakuutusoikeus...53 1.2.4.2.8 Työtuomioistuin...54 1.2.4.2.9 Tuomioistuinten henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen...56 1.2.5 ULOSOTTO JA KONKURSSIVALVONTA...58 1.2.5.1 Vaikuttavuus...58 1.2.5.2 Ulosoton toiminnallinen tehokkuus...59 1.2.5.3 Tuotokset ja laadunhallinta...60 1.2.5.4 Ulosoton henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen...63 1.2.5.5 Konkurssiasiamiehen toimisto...64 1.2.6 SYYTTÄJÄLAITOS...66 1.2.6.1 Vaikuttavuus...66 1.2.6.2 Toiminnallinen tehokkuus...66 1.2.6.3 Tuotokset ja laadunhallinta...67 1.2.6.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen...68 1.3 TILINPÄÄTÖSANALYYSI...69

2 1.3.1 Rahoituksen rakenne...69 1.3.2 Talousarvion toteutuminen...69 1.3.3 Tuotto- ja kululaskelma...70 1.3.4 Tase...73 1.4 SIIRTO- JA SIJOITUSMENOJEN VAIKUTTAVUUSTIEDOT...75 1.5 MAKSULLISEN TOIMINNAN LASKELMAT...76 1.6 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA...89 1.7 ARVIOINTIEN TULOKSET...90 1.8 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ SEKÄ TAKAISINPERINNÄSTÄ...90 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA...91 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA...95 4 TASE...96 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT...97 6 ALLEKIRJOITUKSET...115 LIITTEET LIITE A Hovioikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen LIITE B Hallinto-oikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen LIITE C Käräjäoikeuksien työmäärä, henkilöstö, toimintamenot, kustannuskehitys, tuottavuus, taloudellisuus, asiamäärät ja käsittelyajat LIITE D Käräjäoikeuksiin saapuneet rikosoikeudelliset asiat ja siviiliasiat LIITE E Kuluttajarittalautakuntaan saapuneet ja sen ratkaisemat valitukset LIITE F Oikeusaputoimistojen tulostavoitteiden toteutuminen LIITE G Ulosottopiirien tulostavoitteiden toteutuminen ja kustannukset LIITE H Virastojen henkilöstövoimavarat

3 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Perus- ja ihmisoikeudet Oikeusministeriö osallistui Suomen perus- ja ihmisoikeuspolitiikasta vuonna 2009 eduskunnalle annettavaksi suunnitellun valtioneuvoston selonteon valmisteluun. Selonteossa on tarkoitus arvioida kattavasti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Tavoitteena oli käynnistää arviointi perustuslain toimivuudesta ja mahdollisesta tarkistamistarpeesta sekä selvittää valtiollisen kansanäänestyksen ja kansanaloitteen kehittämistä. Kertomusvuonna jatkettiin näiden hankkeiden esivalmistelua parlamentaarisen valmisteluelimen asettamiseksi. Oikeusturva Oikeusturvan vaikuttavuustavoitteina olivat oikeusturvan saatavuuden takaaminen, asioiden käsittelyn joutuisuus ja alueellisten käsittelyaikaerojen tasoittaminen. Oikeuslaitoksen toimintaympäristö kehittyi ennalta arvioidun suuntaisesti. Oikeuslaitoksessa tehtiin työtä yhdenvertaisten oikeudensaantimahdollisuuksien toteutumiseksi. Korkeimpaan oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneiden asioiden määrä kasvoi muutaman prosentin vuoteen 2006 verrattuna, mutta pysyi kuitenkin alhaisempana kuin edellisinä vuosina. Hovioikeuksiin, hallinto-oikeuksiin ja erityistuomioistuimiin saapuneiden asioiden määrä väheni. Merkittävin väheneminen tapahtui vakuutusoikeuden asiamäärissä ja Helsingin hallintooikeudessa käsiteltävien autoverovalitusten määrässä, minkä arvioidaan kuitenkin olevan tilapäistä. Vakuutusoikeuteen saapuvien asioiden määrää on vähentänyt asioiden ruuhkautuminen vuoden 2007 alussa toimintansa aloittaneisiin sosiaali- ja terveysministeriön alaisiin muutoksenhakulautakuntiin. Autoverotukseen liittyvät muutoksenhaut ovat lisääntyneet tullissa voimakkaasti. Käräjäoikeuksiin saapuneiden asioiden kokonaismäärä väheni. Erityisen selvästi väheni kiinteistöasioiden määrä, koska maakaariuudistuksen siirtymäkausi päättyi vuoden 2006 lopussa. Yleiseen velkaantumiskehitykseen liittyen riidattomien velkomusasioiden määrä käräjäoikeuksissa kasvoi 25 prosenttia. Asioiden käsittelyn joutuisuuden osalta tapahtui suotuisaa kehitystä, kun yleisissä tuomioistuimissa ratkaistujen asioiden keskimääräiset käsittelyajat pääsääntöisesti lyhenivät. Sen sijaan hallintooikeuksissa, markkinaoikeudessa ja vakuutusoikeudessa asiat viipyivät keskimäärin edellisvuotta pidempään. Keinoja oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja laajojen asioiden käsittelyn kehittämiseksi yleisissä tuomioistuimissa pohdittiin työryhmässä vuoden 2006 aikana. Samaan aikaan toinen työryhmä valmisteli ehdotuksen oikeussuojakeinoista viivästymistä vastaan. Työryhmien ehdotukset olivat lausuntokierroksilla ja ehdotuksissa esiintuodut kehittämisvaihtoehdot ovat jatkovalmistelussa.

4 Alueellisen tasapuolisuuden lisäämiseksi tavoitteena oli supistaa sekä hovioikeuksien väliset että hallinto-oikeuksien väliset käsittelyaikaerot neljään kuukauteen. Erot supistuivat, mutta eivät hovioikeuksissa aivan tavoitteeksi asetetulla tavalla. 2005 2006 2007 Hovioikeuksien käsittelyaikaero, kk (max-min) 6,1 5,5 4,6 Hallinto-oikeuksien käsittelyaikaero, kk (max-min) 5,4 4,8 3,7 Käräjäoikeuksissa tavoitteeksi oli asetettu, ettei minkään käräjäoikeuden rikosasioiden käsittelyaika ylitä maan keskiarvoa yli kolmella kuukaudella. Tämä tavoite toteutui. Vastauksena oikeudellisen neuvontatarpeen lisääntymiseen oikeusaputoimistojen puhelimitse tapahtuva oikeusapuohjauskokeilu vakinaistettiin vuoden 2007 alusta. Oikeusavun hakemismenettelyn, palkkioperusteiden ja palkkioiden määräämismenettelyn uudistamistyö alkoi vuoden 2007 aikana mietintönsä jättäneen työryhmän mietinnön pohjalta. Kriminaalipolitiikka Kriminaalipolitiikan keskeisenä vaikuttavuustavoitteena oli rikollisuuden, erityisesti uusintarikollisuuden vähentäminen. Rangaistusjärjestelmää koskevana tavoitteena oli lisäksi erityisen huomion kiinnittäminen vankiluvun hallintaan, jotta vankimäärästä aiheutuvia kustannuspaineita voidaan vähentää ja kohdentaa käytettävissä olevia resursseja entistä tehokkaammin uusintarikollisuutta vähentävään toimintaan. Vankien määrä, joka kasvoi huomattavasti kuluvan vuosikymmenen alkupuoliskolla, väheni selvästi, toisena peräkkäisenä vuonna. Vankeja oli keskimäärin 3 551, kun vastaava luku vuonna 2006 oli 3 778. Viime vuosien pääosin myönteinen kehitys rikollisuustilanteessa pysähtyi vuonna 2007. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 7 prosentilla. Rikoslakia vastaan tehdyt rikokset lisääntyivät noin 5,7 prosentilla. Pahoinpitelyrikoksia tuli poliisin tietoon noin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006. Törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät 16 prosentilla. Ilmitulleiden raiskausten määrä lisääntyi edellisvuodesta 120:lla ja oli 748. Poliisin tietoon tulleiden tappojen, murhien ja surmien määrä lisääntyi edellisvuodesta 17:llä ja oli 129. Näissä vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Tavoitteeksi asetettua enintään sadan henkirikoksen tasoa ei ole pystytty saavuttamaan. Myös huumausainerikosten määrä kääntyi selvään nousuun. Ilmitulleiden huumausainerikosten ja pahoinpitelyrikosten määrää kasvatti poliisin työn kohdentaminen näihin rikoksiin. Rikollisuuden vähentämisessä on perusteltua jatkaa vähittäisiä lisäpanostuksia ennalta ehkäisevään rikoksentorjuntatyöhön. On edelleen tärkeätä vaikuttaa väkivallan torjuntaan ja erityisesti alkoholiehtoiseen väkivaltaan monipuolisin keinoin. Päihdehuollon ja seuraamusjärjestelmän yhteensovittamista on tarkoitus jatkaa, samoin kuin vankeuden kehittämistä entistä suunnitelmallisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi prosessiksi. Vankilasta vapautuvien uusintarikollisuudesta tehtiin vuoden aikana laaja selvitys, joka valmistuu vuoden 2008 puolella. Alustavat tiedot viittaavat siihen, ettei tilanteessa ole tapahtunut viime vuosina olennaisia muutoksia. Vuonna 2006 voimaan tulleen vankeuslain edellyttämää rangaistusajan yksilöllistä suunnittelua ei pystytty vielä toteuttamaan kattavasti, mutta tilanne on

5 parantunut, kun sijoittajayksiköiden voimavaroja on lisätty. Käytettävissä olevilla voimavaroilla ei vangeille tarkoitettua rikosten uusimisriskin vähentämiseen tähtäävää kuntouttavaa toimintaa ole pystytty sanottavasti laajentamaan. Vuonna 2006 toteutettujen ehdonalaista vapauttamista koskeneiden lainmuutosten lisäksi vankimäärään on pyritty vaikuttamaan lähinnä rajoittamalla sakon muuntorangaistusten käyttöä. Maaliskuun alussa voimaan tulleiden säännösten mukaan pienimpiä rangaistusmääräyksellä annettuja sakkoja ei enää voida muuntaa vankeudeksi. Oikeusministeriössä valmistellun joulukuussa eduskunnalle annetun lakiesityksen mukaan rangaistusmääräysmenettelyssä annettuja sakkoja ja uhkasakkoja ei enää muutettaisi vankeudeksi. Vuoden lopulla valmistui oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdotus sähköisen valvonnan käytöstä seuraamusjärjestelmässä vaihtoehtona laitoksessa täytäntöön pantaville seuraamuksille. Maksuhäiriöpolitiikka Yleinen taloustilanne on ollut viime vuosina myönteinen. Kotitalouksien velkaantuminen on kuitenkin jatkunut viime vuosikymmenen loppupuolelta lähtien. Velkaantumisaste suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin oli osuuspankkikeskuksen arvion mukaan vuonna 2007 jo 103 prosenttia. Velkaantuminen yhdessä korkokannan nousun kanssa voi muodostaa riskin, jos kuluttajan olosuhteissa tapahtuu odottamattomia muutoksia. Maksuhäiriöpolitiikan vaikuttavuustavoitteina olivat torjuttujen luottotappioiden määrää kuvaavan ulosoton perintätuloksen vakiinnuttaminen, ulosottovelallisten selviytymisen edistäminen, väärinkäytösten tehokkaampi selvittäminen sekä perintäkustannusten alentaminen. Luottotappioiden torjunta: Tavoitteena oli perintätuloksen vakiinnuttaminen 640 milj. euron tasolle, vaikka vuonna 2007 nostettiin velallisen suojaosuutta ja lisättiin vapaakuukausia. Tulos 694 miljoonaa euroa on 8 prosenttia korkeampi kuin talousarviossa asetettu tavoite. Hyvä tulos selittynee pitkään jatkuneella hyvällä taloudellisella tilanteella ja toiminnan tehostumisella. Ulosottovelallisten selviytymisen edistäminen: Ulosotossa olleista velallisista 36 prosenttia sai maksetuksi velkansa kokonaan. Vuoden lopussa ulosotossa olevien velallisten määrä väheni edellisistä vuosista. Mahdollisia syitä myönteiseen kehitykseen ovat muun muassa hyvä taloudellinen tilanne ja toiminnan tehostuminen. Velkajärjestelylain muutos tuli voimaan vuoden 2007 alusta ja yrityssaneerauslain muutos maaliskuun 2007 alusta. Näillä lain muutoksilla pyritään kannustamaan velkajärjestelyssä olevia henkilöitä lisätulojen hankintaan sekä tehostamaan oikeiden yritysten ohjautumista yrityssaneeraukseen. Väärinkäytösten torjumiseksi tehostamissäännöksiä sovellettiin yli 500 tapauksessa. Koko maan ja useimpien ulosottopiirien tavoite toteutui. Perintäkustannusten alentaminen: Pitkäkestoisessa ulosotossa olevilta yksityishenkilöiltä valtiolle perittäviä ulosottomaksuja alennettiin, jotta aikaisempaa suurempi osuus rahamääräisestä kertymästä voitaisiin käyttää velan lyhentämiseen. Kaksi kolmasosaa 50,5 miljoonan euron ulosottomaksutuloista kertyi kotitalouksilta, joilta perittävä summa aleni 4,3 miljoonaa (11,4 prosenttia). Kokonaisuudessaan ulosottomaksutulot vähenivät 3 prosenttia, kun samanaikaisesti perityksi saatu euromäärä nousi yli 6 prosenttia.

Valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittäminen 6 Tavoitteena oli vakiinnuttaa valtioneuvostossa säädösvalmistelun yhteiset toimintaperiaatteet ja työskentelytavat säädösvalmistelun suunnitelmallisuuden ja laadun parantamiseksi. Säädösvalmistelun kehittämiseksi ja lainsäädännön laadun parantamiseksi on valtioneuvostossa kertomusvuonna luotu erilaisia säädöspoliittisia ja rakenteellisia järjestelyjä. Kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi koottiin ensimmäinen hallituksen lainsäädäntösuunnitelma. Suunnitelman toteuttamiseksi ja valtioneuvoston lainvalmistelun ohjauksen vahvistamiseksi perustettiin oikeusministerin johdolla kokoontuva paremman sääntelyn ministerityöryhmä ja paremman sääntelyn neuvottelukunta. Säädösten vaikutusten arvioinnin laadun parantamiseksi laadittiin oikeusministeriön johdolla uudet, yhtenäiset ohjeet säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista. Oikeusministeriön tarkastustoimistossa tarkastettiin yhteensä 366 esitys- ja asetusehdotusta. Ne käsittivät 563 säädösehdotusta ja 4 835 pykälää. Tämä merkitsee, että säädöskokoelmassa vuonna 2007 julkaistuista laeista 85,4 % sekä laeista ja asetuksista tarkastettiin 69,7 %. Laintarkastus kesti keskimäärin 11 päivää. Kansalaisten oikeussuhteet Kansalaisten oikeussuhteisiin vaikuttavat rakenteelliset ja pääasiassa pitkällä aikavälillä näkyvät yhteiskunnalliset muutokset, kuten esimerkiksi väestön ikääntyminen, erilaisten perhetyyppien yleistyminen, perhesuhteiden ja elinkeinoelämän kansainvälistyminen, teknologian kehitys sekä taloudellisen kilpailun lisääntyminen. Niin henkilöitä kuin taloudellisia suhteitakin koskevan peruslainsäädännön on oltava luonteeltaan pysyvää, mutta sen toimivuutta on jatkuvasti seurattava ja sitä on tarkistettava, jotta se ottaisi huomioon yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Henkilö- ja perheoikeuden alalla selvitettiin lapseksiottamista ja aviovarallisuutta koskevan sääntelyn sekä perintöoikeuden muutostarpeita. Uusi edunvalvontavaltuutusta koskeva sääntely hyväksyttiin. Taloudellisten yhteisöjen osalta käynnistettiin yhdistyslain uudistus, jonka tavoitteena on saattaa laki entistä paremmin vastaamaan nykyaikaisen järjestö- ja kansalaistoiminnan vaatimuksia. Asunto-osakeyhtiöiden kunnossapito- ja muutosrakentamista koskevan sääntelyn tarkistamishanketta jatkettiin. Hankkeen tavoitteena on muun muassa edistää ikääntyvän rakennuskannan kohentamista ja lisätä sen monikäyttöisyyttä sekä lisätä mahdollisuuksia maankäytön ja asumispalveluiden hankinnan tehostamiseen. Vireillä oli myös sähköistä kiinteistövaihdantaa koskevien säännösten valmistelu, jolla tähdätään kaikkien kiinteistön luovutukseen ja vakuuskäyttöön liittyvien toimien tehostamiseen.

1.2 YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAVUUDEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSELLISUUDEN KUVAUKSET TEHTÄVÄALUEITTAIN 7 1.2.1 OIKEUSMINISTERIÖ 1.2.1.1 Vaikuttavuus Vaikuttavuustavoitteiden toteutumista on kuvattu johdon katsauksessa. 1.2.1.2 Toiminnallinen tehokkuus Oikeusministeriön tehtäväalueittaiset toimintamenot, henkilöstömäärät ja toimintoketjuittaiset kustannukset olivat seuraavat. Toteutuma Toteuma Toteuma Vertailu Tavoite Vertailu v. 2005 v. 2006 v. 2007 ed. v. 2007 tavoit. MINISTERIÖN TOIMINTAMENOT (eur) 31 312 642 25 875 514 23 089 387-11 % 24 139 264-4 % * Ylin johto ja yhteiset 1 221 138 1 284 671 1 192 581-7 % 1 250 517-5 % * Kansainvälinen yksikkö 1 135 146 1 106 446 910 004-18 % 1 030 000-12 % * Hallintoyksikkö 5 835 441 6 086 520 6 173 097 1 % 6 200 000 0 % * Talousyksikkö 3 012 277 2 082 751 499 147-76 % 584 000-15 % * Oikeushallinto-osasto 3 153 163 3 195 225 3 065 148-4 % 3 300 000-7 % * Lainvalmisteluosasto 5 285 256 5 401 676 5 268 014-2 % 5 475 999-4 % * Kriminaalipoliittinen osasto 1 791 260 1 906 066 2 030 632 7 % 1 859 078 9 % * Ministeriön tietohallinto 6 508 773 1 679 191 1 098 127-35 % 1 227 296-11 % * Hallinnonalan yhteiset tietohallintomenot 2 737 258 2 612 804 2 281 442-13 % 2 400 000-5 % * Komiteat, neuvottelukunnat, ym. 114 474 121 781 227 362 87 % 131 217 73 % * Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma 518 456 398 383 343 833-14 % 681 157-50 %

8 Toteutuma Toteuma Toteuma Vertailu v. 2005 v. 2006 v. 2007 ed. v. MINISTERIÖN KUSTANNUKSET (eur) toimintoketjuittain 37 432 097 27 089 861 25 944 717-4 % Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta 2 055 942 2 362 406 2 093 720-11 % Säädösvalmistelu 3 127 030 2 881 065 3 126 807 9 % EU- ja kansainvälinen yhteistyö 3 282 691 4 047 660 3 356 570-17 % Hallinnonalan ohjaus 3 490 636 3 652 795 3 335 259-9 % Ministeriön muut (strategiset) hallintotehtävät 2 867 876 1 730 634 3 587 302 107 % Ministeriökohtaiset erityistehtävät (** 11 837 108 3 274 993 1 369 682-58 % Ministeriön tukitoiminnot 7 718 747 6 857 608 6 582 578-4 % Poissaolo (palkallinen) 3 052 067 2 282 700 2 492 799 9 % **) Talous-, henkilöstö- ja tietohallinto sekä hallinnonalan koulutuspalvelut Toteutuma Toteuma Toteuma Vertailu Tavoite Vertailu v. 2005 v. 2006 v. 2007 ed. v. 2007 tavoit. MINISTERIÖN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ (htv) 396,9 299,8 247,1-18 % 252,0-4,9 * Ylin johto ja yhteiset (** 18,9 21,3 16,4-23 % 17,0-0,6 * Kansainvälinen yksikkö 15,2 18,3 15,5-15 % 15,0 0,5 * Hallintoyksikkö 48,9 48,7 51,2 5 % 51,0 0,2 * Talousyksikkö 71,4 54,2 11,0-80 % 11,0 0,0 * Oikeushallinto-osasto 46,1 47,9 46,4-3 % 47,0-0,6 * Lainvalmisteluosasto 76,5 79,1 74,1-6 % 79,0-4,9 * Kriminaalipoliittinen osasto 24,3 25,3 27,5 9 % 27,0 0,5 * Tietohallintoyksikkö 95,4 5,0 5,0 0 % 5,0 0,0 **) Sis. kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma Ministeriön toimintamenojen toteutuma oli 4 prosenttia tavoitetasoa alempi. Useimpien osastojen ja yksiköiden menot alittivat tavoitetason. Myös ministeriön ja hallinnonalan tietohallinnon sekä 31.3.2007 päättyneen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman menot jäivät asetettuja tavoitteita alhaisemmiksi. Toimintavuonna asetettiin joitakin uusia toimikuntia, joita ei huomioitu komiteoille, neuvottelukunnille ja muille vastaaville toimielimille asetetussa tavoiteluvussa. Tästä syystä kyseisten toimielinten menot ylittivät asetetun tavoitteen. Ministeriön kokonaiskustannukset alenivat 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteiskuntapolitiikan strategian ja seurannan tehtäviin kohdistuneet kustannukset alenivat jonkin verran kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman päättymisen vuoksi. EU-tehtäviin kohdistuneet kustannukset alenivat, sillä ne olivat tavallista suuremmat vuonna 2006 Suomen EUpuheenjohtajuuskauden takia. Vuonna 2007 toimitettiin eduskuntavaalit ja saamelaiskäräjävaalit ja

9 vaalivalmiuden ja vaalitietojärjestelmän ylläpitoon kohdistui edellistä vuotta enemmän kustannuksia. Näistä syistä ministeriön muiden hallintotehtävien kustannukset kasvoivat huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Ministeriöstä siirrettiin hallinnonalan tietohallinnon palvelut Oikeushallinnon tietotekniikkakeskukseen vuoden 2005 alussa. Vastaavasti ministeriössä tuotetut hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut siirrettiin 1.4.2006 Oikeushallinnon palvelukeskukseen. Ministeriökohtaisiin erityistehtäviin kuuluivat vuonna 2007 enää vain ministeriön tuottamat koulutuspalvelut oikeushallinnon virastoille. 1.2.1.3 Tuotokset ja laadunhallinta Demokratia, perus- ja ihmisoikeudet sekä hyvä hallinto Yhdenvertaisuuslainsäädännön kehittämistä varten asetettiin toimikunta (yhdenvertaisuustoimikunta). Hankkeen tavoitteena on muun ohella uudistaa lainsäädäntöä kattamaan nykyistä selkeämmin kaikki perustuslaissa tarkoitetut syrjintäperusteet. Tarkoitus on myös saattaa eri syrjintätilanteet mahdollisimman samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin. Jatkettiin esivalmistelua parlamentaarisen valvontaelimen asettamiseksi selvittämään perustuslain toimivuutta ja muutostarpeiden arviointia samoin kuin kansanäänestyksen ja kansanaloitteen mahdollista kehittämistä. Oikeusministeriö osallistui Suomen perus- ja ihmisoikeuspolitiikasta vuonna 2009 eduskunnalle annettavaksi suunnitellun valtioneuvoston selonteon valmisteluun. Selonteossa on tarkoitus arvioida kattavasti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Oikeusturva Keskeisenä tavoitteena oli oikeusturvan saatavuuden parantaminen. Oikeusturvan saatavuuden takaamiseksi jatkettiin yleisten tuomioistuinten rakennemuutoksen suunnittelua käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmässä, joka antoi mietintönsä lokakuussa 2007. Lausuntokierroksen jälkeen on tarkoitus toteuttaa käräjäoikeuksien rakennemuutosprojekti. Tavoitteena on kehittää käräjäoikeusverkostoa vuoteen 2010 mennessä siten, että luodaan riittävän suuret käräjäoikeusyksiköt näiden tuomioistuinten toimintakyvyn, henkilöstöresurssien ja asiarakenteen optimoimiseksi. Vuoden 2007 aikana käräjäoikeusverkostoa kehitettiin lakkauttamalla neljä käräjäoikeutta, jolloin käräjäoikeuksien lukumäärä oli vuoden lopussa 54. Hallitusohjelman mukaan käräjäoikeuksissa käsiteltävät kiinteistöjen kirjaamisasiat siirretään Maanmittauslaitokselle vuoteen 2010 mennessä. Siirron valmistelu käynnistettiin Maanmittauslaitoksen johdolla Kirsu-projektissa. Projektin loppuraportista saatiin lausunnot vuoden 2007 loppuun mennessä. Maanmittauslaitos käynnisti kirjaamisasioiden siirtoprojektin joulukuussa 2007 ns. Kirsi-projektina. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla olevan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan tehtävien siirto hallinto-oikeuksiin ei edennyt, koska siirtoon tarvittavia lisämäärärahoja ei saatu. Oikeusavun puolella aloitettiin pienten yksiköiden toiminnan haavoittuvuuden vähentämiseksi ja hallinnollisten asioiden hoitamisen tehostamiseksi oikeusaputoimistojen verkoston kehittäminen nykyisestä 64 toimistosta noin 40 oikeusaputoimistoon vuoteen 2012 mennessä.

10 Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi henkilöstövoimavaroja kohdennettiin ruuhkautuneisiin tuomioistuimiin. Uudistukset oikeudenkäyntimenettelyissä antoivat aiempaa paremmin mahdollisuuksia kohdentaa tuomioistuinten jo olemassa olevia henkilöstövoimavaroja. Vuoden 2006 puolella voimaan tullut rikosoikeudenkäyntimenettelyn uudistus mahdollisti kirjallisen käsittelyn vähäisissä rikosasioissa. Hallinto-oikeuksissa otettiin vuoden 2007 alusta eräissä asiaryhmissä käyttöön yhden ja kahden tuomarin kokoonpanot. Hallitusohjelman mukaista käräjäoikeuksien voimavarojen uudelleenkohdentamisen mahdollistavaa lautamiesjärjestelmän käyttöalan supistamista valmisteltiin työryhmätyönä. Samoin edellisen vuoden aikana valmistellun selvityksen pohjalta valmisteltiin työryhmätyönä hovioikeuksien muutoksenhakulupajärjestelmää. Tämän uudistuksen kautta helpottuisivat myös hovioikeuksien mahdollisuudet kohdentaa voimavaransa paremmin todellista oikeusturvatarvetta vastaaviksi. Hallintolainkäytön kehittämistä varten asetettiin kertomuskaudella toimikunta (hallintolainkäyttötoimikunta), jonka tulee ottaa työssään huomioon hallintolainkäytön soveltamisessa tapahtuneet muutokset sekä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytysten täsmentyminen kansainvälisten tuomioistuinten ratkaisukäytännössä. Toimikunnan alaisuuteen perustettavissa työryhmissä on määrä selvittää myös oikeuskeinoja viranomaisen passiivisuutta vastaan samoin kuin hallintolainkäytön menettelysäännöksiä. Oikaisuvaatimusjärjestelmää oikeusturvakeinona selvittävä toimikunta antoi kertomuskaudella välimietinnön ja jatkoi työskentelyään hankesuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on parantaa hallinnon oikeusturvaa ja tehostaa hallintotuomioistuinten ja muiden hallintolainkäyttöelinten toimintaa. Julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän kehittämisestä laadittiin kertomuskaudella arviomuistio, jonka pohjalta oikeusministeriö asetti yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa työryhmän selvittämään julkisten hankintojen oikeussuojakeinojen uudistamistarpeita. Ryhmäkannelaki tuli voimaan lokakuussa 2007 ja se on käytettävissä käräjäoikeuksissa kuluttajasuhteita koskevissa riita-asioissa. Ryhmäkanteen voi saattaa vireille kuluttaja-asiamies. Lokakuussa 2007 tuli voimaan oikeudenkäynnin avoimuutta sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallintotuomioistuimissa lisäävät asianomaisia tuomioistuimia koskevat lait. Lainmuutoksilla uudistettiin oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan. Kriminaalipolitiikka Vuoden aikana on jatkettu eri tahojen yhteistyönä vuonna 2006 hyväksyttyyn kansalliseen väkivallan vähentämisohjelmaan kuuluvien toimenpiteiden valmistelua ja toteuttamista. Vuoden 2008 loppuun jatkuvan ohjelman koordinoinnista on vastannut oikeusministeriön yhteydessä toimiva rikoksentorjuntaneuvosto. Oikeusministeriö on tukenut väkivallan vähentämiseen tähtäävien paikallisten hankkeiden käynnistämistä taloudellisilla avustuksilla, minkä lisäksi rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö on antanut niihin asiantuntija-apua mm. osallistumalla Järvenpään kaupungissa toteutettavaan laajaan pilottihankkeeseen. Syyskuun alussa tuli voimaan rikoslain muutos, johon sisältyvät uudet rangaistussäännökset tietoverkkoihin kohdistuvista rikoksista. Ihmisoikeusrikoksia koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle. Käynnistettiin kidutuksen nimenomaisesti kieltävän lainsäädännön valmistelu.

11 Tuomioiden ja päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttamiseen liittyen tulivat maaliskuussa voimaan säännökset tuomittujen sakkojen perinnästä Suomen ja muiden EUvaltioiden välillä. Lisäksi hallitus antoi lakiesityksen, jonka mukaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta sovellettaisiin rikoshyödyn menettämistä koskeviin tuomioihin. Suomi allekirjoitti lokakuussa Euroopan neuvoston yleissopimuksen, joka koskee lasten suojelua seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja seksuaaliselta väkivallalta. Sen toteuttaminen merkitsee mm. internetin kautta tapahtuvan lapsiin kohdistuvan seksuaalisen houkuttelun kriminalisoimista. Oikeusministeriö asetti yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa toimikunnan selvittämään esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain uudistamista. Oikeusministeriön työryhmän mietintö rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyn yhtenäistämisestä valmistui ja oli lausuntokierroksella. Syyttäjälaitoksen uusi organisaatio tuli voimaan 1.4.2007, jolloin maan 46 syyttäjäyksikköä yhdistettiin hallinnollisesti 15 syyttäjänvirastoksi. Sakon muuntorangaistuksen käytön rajoittamiseen tähtääviä lainsäädäntötoimia on jatkettu. Maaliskuun alussa voimaan tulleiden säännösten mukaan pienimpiä rangaistusmääräyksellä annettuja sakkoja ei voida muuntaa vankeudeksi. Hallituksen joulukuussa eduskunnalle antaman lakiesityksen mukaan rangaistusmääräysmenettelyssä annettuja sakkoja eikä uhkasakkoja enää muutettaisi vankeudeksi. Vuoden lopulla valmistui oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdotus sähköisen valvonnan käytöstä seuraamusjärjestelmässä. Vankien määrä, joka kasvoi huomattavasti kuluvan vuosikymmenen alkupuoliskolla, on kääntynyt selvään laskuun. Vankeja oli keskimäärin 3 551. Vastaava luku vuonna 2006 oli 3 778. Turun Kakolanmäellä sijainneita laitoksia korvaava uusi Turun vankila aloitti toimintansa syyskuussa. Oikeusministeriön asettama selvitysmies jätti vuoden alussa Vankeinhoitolaitoksen hallintoa koskevan raporttinsa. Oikeusministeriö käynnisti yhteistyössä Rikosseuraamusviraston kanssa kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on mm. vankien kuntouttavan toiminnan tukeminen, vankiloiden toiminnan ja resurssien käytön tehostaminen sekä rikosseuraamusalan organisaation ja johtamisen kehittäminen. Oikeusministeriö osoittaa Valtiokonttorille varat rikoksen uhreille rikosvahinkolain perusteella maksettaviin korvauksiin rikoksesta aiheutuneista vahingoista ja kärsimyksistä. Valtiokonttorille tuli vuonna 2007 yhteensä 5 114 rikosvahinkokorvaushakemusta. Määrä väheni edellisvuodesta noin sadalla. Korvauspäätöksiä tehtiin 6 609 ja korvauksia maksettiin yhteensä 10 338 000 euroa eli noin 100 000 euroa enemmän kuin vuonna 2006. Korvauksen keskimääräinen suuruus oli 1 564 euroa, mikä oli 34 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika lyheni vuoden 2006 9,3 kuukaudesta 8,6 kuukauteen, mutta 7,5 kuukauden käsittelyaikatavoitetta ei saavutettu. Oikeusministeriö myönsi rikosuhripäivystyksen järjestämiseen valtionapua 100 000 euroa eli 10 000 euroa enemmän kuin vuonna 2006. Pääosin toiminta rahoitetaan Rahaautomaattiyhdistyksen avustusvaroilla. Maksuhäiriöt ja velkahallinta Säädettiin uusi ulosottokaari, jolla kumottiin aiempi ulosottolaki. Ulosottokaareen siirrettiin osittaisuudistuksissa jo uudistetut säännökset ja otettiin säännökset saatavan lopullisesta vanhentumisesta sekä alaikäistä velallista koskevista ilmoituksista holhousviranomaisille. Myös veroulosottoa koskevat säännökset uudistettiin. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2008.

12 Uusi luottotietolaki tuli voimaan 1.11.2007. Laissa säädetään luottotietorekisteristä sekä niihin tallennettavista tiedoista ja tietojen säilytysajoista. Lakia sovelletaan sekä yritysten että luonnollisten henkilöiden luottotietojen käsittelyyn. Maksuhäiriöiden säilyttämisajat porrastetaan sen mukaan, onko kyseinen saatava suoritettu ja tuleeko rekisteröidylle uusia maksuhäiriöitä. Rekisteriin voidaan tallentaa myös tiedot maksuhäiriömerkintään johtaneista tekijöistä, kuten takausvastuusta. Uuden lain valvonta- ja täytäntöönpanotehtävät kuuluvat tietosuojavaltuutetulle. Laki ei sisällä säännöksiä niin sanotuista positiivisista luottotietoidoista, joilla tarkoitetaan tietoja veloista, vastuista ja maksukäyttäytymisestä. Vuonna 2007 päivitettiin maksuhäiriöpolitiikan toimintaohjelma. Toiminnan yhtenäistämiseksi ja tuloksellisuuden parantamiseksi henkilöstön ammatillisia valmiuksia on parannettu mittavalla koulutuksella ja organisaatiouudistuksilla. Kansalaisten oikeussuhteet Edunvalvontavaltuutusta koskeva uusi lainsäädäntö tähtää ikääntyvän väestön itsemääräämisoikeuden turvaamiseen. Edunvalvontavaltuutus on uusi oikeudellinen instrumentti, jolla henkilö voi määrätä itselleen edunvalvojan tulevan toimintakyvyttömyytensä varalle. Aviovarallisuussäännösten ja lapseksiottamislainsäädännön toimivuutta ja uudistamistarpeita on vuoden 2007 aikana selvitetty sekä ministeriössä että Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksessa ja Helsingin yliopiston yksityisoikeuden laitoksella tehdyillä tutkimuksilla. Lapseksiottamislainsäädännön uudistamishankkeen tarkoituksena on muun muassa mahdollistaa se, että rekisteröidyssä parisuhteessa elävä henkilö voi perheen sisäisesti adoptoida kumppaninsa lapsen. Asunto-osakeyhtiölain uudistamishankkeen tavoitteena on selkeyttää vastuunjakoa ja päätöksentekoa kunnossapito- ja muutosrakentamisessa. Hankkeen valmistelua on jatkettu työryhmän mietinnön ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta. Tarkoitus on antaa hallituksen esitys syksyllä 2008. Yhdistyslain päätöksentekoa, hallintoa ja tilintarkastusta koskevaa sääntelyä uudistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten parantamiseksi. Asiaa valmisteleva työryhmä asetettiin laajan kuulemiskierroksen jälkeen syksyllä 2007. Kuluttajansuojalainsäädännön alalla pikaluottoihin liittyviä kysymyksiä selvittämään asetettiin työryhmä. Työryhmämietinnöt valmistuivat kuluttajansuojalain markkinointisäännösten täydentämisestä ja valmismatkalain uudistamisesta. Euroopan oikeudellinen kehittäminen EU-asioiden yhteensovittamista koskevaa työnjakoa ministeriössä selkeytettiin. EU-toiminnan tehostamiseksi ja laadun takaamiseksi valmisteltiin myös ohjeistusta EU-valmistelijoille, muun muassa eduskunnan ja valtioneuvoston yhteistyöstä EU-asioiden hoitamisessa. EU:n perustuslakisopimuksen kohtaloa koskevat ratkaisut tulivat ajankohtaisiksi vuonna 2007. Eurooppa-neuvoston kesäkuun kokouksessa päätettiin luopua kokonaisuudistuksesta ja toteuttaa perussopimusten uudistaminen muuttamalla nykysopimuksia tarpeellisilta osin. Lissabonin sopimuksella toteutetaan kuitenkin keskeiset perustuslakisopimuksen uudistukset, mm. päätöksenteon tehostaminen oikeus- ja sisäasioissa. Suomi pystyi vaikuttamaan

13 sopimusneuvotteluissa myös avoimuuden edistämiseen varmistamalla, että avoimuutta koskevat EU -määräykset soveltuvat kaikkiin unionin toiminnan aloihin. Sen sijaan perusoikeuksien suojan kehittäminen jäi vajaaksi, kun kaksi jäsenvaltiota sai poikkeuksen, jonka nojalla perusoikeuskirjaa ei periaatteessa sovelleta niiden viranomaisten toimintaan. Komissio käynnisti keväällä 2007 julkisen kuulemisen vihreästä kirjasta, joka koskee EU:n toimielinten asiakirjojen julkisuutta säätelevän ns. avoimuusasetuksen muuttamista. Suomi painotti kuulemisessa EU:n toiminnan kehittämistä yhä avoimempaan suuntaan ja julkisuutta koskevien poikkeusperusteiden suppeaa tulkintaa. Neuvostossa hyväksyttiin esitys EY-tuomioistuimen toiminnan kehittämiseksi erityisesti oikeus- ja sisäasioiden käsittelyssä luomalla niitä varten erityinen kiireellinen menettely. Monilla oikeus- ja sisäasioiden aloilla on erityisen tärkeää, että kansallinen tuomioistuin saa joutuisasti EYtuomioistuimelta ennakkoratkaisun EY-oikeuden tulkinnasta, jotta asianosaiset eivät joudu tarpeettomasti odottamaan ratkaisua. Yksityisoikeuden alalla hyväksyttiin asetukset sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (ns. Rooma I) ja sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (ns. Rooma II). Kulutusluottodirektiivistä päästiin yhteisymmärrykseen ja aikaosuuksia (lähinnä ns. lomaosakkeita) koskevan yhteisölainsäädännön uudistaminen aloitettiin neuvostossa ja parlamentissa. Yhtiöoikeuden alalla hyväksyttiin muun muassa direktiivi osakkaiden oikeuksista. EU:ssa saavutettiin vuoden aikana yhteisymmärrys rikosrekisteritietoja koskevasta puitepäätöksestä sekä ehdollisten rangaistusten ja vaihtoehtoisten seuraamusten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevasta puitepäätöksestä. Myös vankien siirtoa koskevan puitepäätöksen sisällöstä päästiin yhteisymmärrykseen. Siviilioikeudellisessa yhteistyössä saavutettiin niin ikään yhteinen näkemys asiakirjojen tiedoksiantoa koskevasta asetuksesta sekä sovitteludirektiivistä. Säädösvalmistelun kehittäminen Säädösvalmistelun kehittämisen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti parantaa säädösympäristöä ja lakien selkeyttä sekä edistää kansalaisten hyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä. Tässä tarkoituksessa hyväksyttiin joulukuussa 2007 osana hallituksen strategiaasiakirjaa lainsäädäntösuunnitelma hallituskauden merkittävimmistä säädöspoliittisista tavoitteista ja hankkeista. Lainsäädäntösuunnitelman toimeenpanoa ja lainvalmistelun kehittämisen ohjausta varten asetettiin oikeusministerin johdolla kokoontuva paremman sääntelyn ministerityöryhmä. Hallinnon ja sidosryhmien yhteistyön parantamiseksi lainvalmistelun kehittämisessä, asetettiin elinkeino-, työmarkkina-, kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjen sekä hallinnon ja tuomioistuinten edustajista koostuva paremman sääntelyn neuvottelukunta. Kertomuskaudella jatkoi toimintaansa valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämisryhmä (SÄKE II-työryhmä). Työryhmä on ministeriöiden yhteistyönä tukenut ja edistänyt yhteisiä toimintaperiaatteita valtioneuvoston säädösvalmistelun suunnittelusta, johtamisesta ja laadunvalvonnasta. Marraskuussa 2007 annettiin uudet, yhtenäiset ohjeet säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista. Ohjeet kattavat taloudellisten vaikutusten, viranomaisvaikutusten, ympäristövaikutusten ja muiden yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin. Oikeusministeriön tarkastustoimisto seuraa vaikutusarviointiohjeiden noudattamista.

14 Osana säädösvalmistelun kehittämistyötä laadittiin kertomusvuonna oikeusministeriön verkkosivuille paremman sääntelyn sivusto, jossa on tietoa säädösvalmistelun kehittämisestä ja säädösvalmistelussa käytettävistä ohjeista ja oppaista. Sivuston tarkoituksena on koota ja välittää säädösvalmistelussa hyödyllistä tietoa säädösvalmistelijoille, sidosryhmille, asiantuntijoille, tutkimuslaitoksille ja kansalaisille. Laintarkastuksessa tavoitteena oli tarkastuksen kattavuuden ja joutuisuuden ylläpitäminen vähintään edellisten vuosien tasolla. Oikeusministeriön tarkastustoimisto tarkasti yhteensä 366 esitys- ja asetusehdotusta, jotka yhteensä käsittivät 563 säädösehdotusta ja 4 835 pykälää. Vuoden 2007 säädöskokoelmassa julkaistuista laeista tarkastettiin 85,4 % sekä laeista ja asetuksista yhteensä 69,7 %. Vastaavat tavoiteluvut olivat 80 % ja 70 %. Säädösehdotuksista 76,5 % viipyi tarkastuksessa enintään kaksi viikkoa, ja tarkastuksen keskimääräinen kesto oli 11 päivää. Tavoitteena oli enintään 10 työpäivän eli 12 14 päivän keskimääräinen kesto. Kielilainsäädäntö Oikeusministeriö jatkoi kielilainsäädännön seurantaa muun muassa selvittämällä ministeriöiden virkamiesjohdon näkemyksiä lainsäädännön soveltamisesta sekä kehittämällä muita seurantavälineitä ja osallistumalla järjestöjen seurantahankkeisiin. Ulosotto- ja syyttäjäpiirien uudistuksessa kielellisten oikeuksien turvaamiseen pyrittiin säätämällä mm. eräisiin virkoihin erityinen ruotsin kielen kelpoisuusvaatimus. Valtioneuvosto asetti joulukuussa 2007 uuden kieliasiain neuvottelukunnan vuosille 2008 2011 avustamaan oikeusministeriötä kielilainsäädännön seurantatehtävässä. Tietohallinto Tietohallintostrategia valmisteltiin vuosille 2008 2012. Strategiatyössä otettiin erityisesti huomioon valtionhallinnon yhteiset palvelut ja oikeusministeriön strategian määrittelemät kehittämistehtävät. Työn edetessä laadittiin nykyisten järjestelmien riskikartoitus ja suunniteltiin kehittämisohjelma. Tietohallinnon kehittämisessä tiivistettiin erityisesti tietohallinnon ja toiminnasta vastaavien yhteistyötä. Uusi yhteistyömalli valmistui loppuvuodesta. Tietohallinto vaikutti aktiivisesti valtion it-strategian toteutumiseen osallistumalla valtion yhteisiin kärkihankkeisiin (mm. yhteentoimivuuden ja tietoturvan hankkeet) ja valtion it-koordinointiryhmän toimintaan. Tietohallintoyksikkö osallistui oikeusministeriön sähköisen asioinnin hankkeiden määrittelyyn. Sähköisen asioinnin arkkitehtuuri valmistui alkuvuodesta 2008. Sisäinen tarkastus Tarkastuksen määrällisiä tavoitteita ei saavutettu. Suunnitelluista 14 arvioinnista valmistui seitsemän. Lisäksi tehtiin yksi erilliseen toimeksiantoon perustuva arviointi. Tehtävät osoittautuivat ennakoitua työläämmiksi. Arviointien perusteella tehdyistä toimenpide-ehdotuksista huomattava osa kohdistui johtamis- ja ohjausmenettelyjen kehittämiseen. Monet havainnot ja toimenpideehdotukset ovat johtaneet jatkotoimenpiteisiin, mutta arviointien vaikutukset näkyvät kuitenkin sisäisen valvonnan parantumisena vasta viiveellä. Arviointien tuloksia on hyödynnetty sisäisen valvonnan arviointimenettelyissä sekä arviointi- ja vahvistuslausuman valmistelussa.

15 Sisäisen tarkastuksen yksikön työprosessien laadun ja sujuvuuden kehittämisessä edistyttiin tulostavoitteiden mukaisesti. Kehittämistoimenpiteiden vaikutukset ovat arvioitavissa vuoden 2008 toiminnan perusteella. 1.2.1.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen Henkilöstön määrä väheni merkittävästi (- 52 htv), mikä johtui mm. talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstön siirtymisestä Oikeushallinnon palvelukeskukseen, EU puheenjohtajakauden päättymisestä ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman päättymisestä. Oikeusministeriö laati hallinnonalalle henkilöstöstrategian vuosille 2008 2011. Painopistealueita ovat johtaminen ja yhteistyö, työn sisältö ja muutoksenhallinta. Henkilöstöstrategiaa toteutetaan mm. tulosohjauksella. Henkilöstövoimavaratiedot on esitetty liitteessä H.