Suomen JÄSENLEHTI MEDLEMSTIDNING 2 13 Taideyhdistys FINSKA KONSTFÖRENINGEN
JÄSENEDUT Vapaa pääsy Suomen Taideyhdistyksen järjestämiin näyttelyihin kaikkialla Suomessa Alennushintainen sisäänpääsy Helsingin Taidehallin näyttelyihin Jäsenlehti kotiin 2 kertaa vuodessa Mahdollisuus osallistua yhdistyksen järjestämille retkille ja kuvataidematkoille Kaikki jäsenet osallistuvat automaattisesti vuosittaisiin taideteosarpajaisiin JÄSENMAKSUT Jäsenmaksu maksetaan yhdistyksen lähettämällä laskulla. Muistathan käyttää viitenumeroa maksaessasi laskun! Älä maksa usean eri henkilön jäsenmaksuja samalla viitenumerolla. Jokaisessa laskussa on yksilöllinen viitenumero, jota käytämme kohdistaaksemme jäsenmaksusuorituksen oikealle henkilölle. Taideteosarpajaisiin osallistuminen edellyttää jäsenmaksun maksamista viimeistään 15.12.2013. Vuoden 2013 jäsenkortti on voimassa helmikuun 2014 loppuun asti. Vuoden 2014 jäsenmaksulaskut lähetetään helmikuussa. UUDET JÄSENET Suomen Taideyhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa taiteen ystävä maksamalla vuosikohtaisen jäsenmaksun (30 euroa vuonna 2013). Myös lapset voivat liittyä jäseniksi, mutta alle 15-vuotiailla ei ole äänestysoikeutta yhdistyksen asioista päätettäessä. Yhdistykseen liittymisen tulee kuitenkin olla henkilön oman tahdon ilmaus, joten esimerkiksi pientä vauvaa ei voida liittää yhdistyksen jäseneksi vanhempien pyynnöstä. Jos lapsi itse haluaa liittyä jäseneksi, hän voi sen tehdä. Lapsijäsenet ja täysivaltaiset (yli 15-vuotiaat) jäsenet ovat samanarvoisessa asemassa taideteosarpajaisissa. Jäsenyyden voi myös antaa lahjaksi toiselle henkilölle, mutta lahjan saajan tulee tällöin ottaa yhteys yhdistyksen toimistoon vahvistaakseen jäsenyytensä. Jäsenyys astuu voimaan tämän jälkeen. Näin voit liittyä: käytä palautelomaketta osoitteessa www.suomentaideyhdistys.fi kohdassa Jäsenet lähetä sähköpostia os. info@suomentaideyhdistys.fi soita puh. 045 7731 4315 tai (09) 454 2060 Ilmoita nimesi, yhteystietosi ja syntymävuotesi. Lähetämme sinulle laskun, jonka maksettuasi saat jäsenkortin. CROQUIS-PIIRUSTUSILLAT Suomen Taideyhdistys järjestää kaikille avoimia elävän mallin piirustusiltoja Helsingin Taidehallissa tiistaisin klo 18.15 20 aina silloin, kun se näyttelyjä ajatellen on mahdollista. Näyttelyiden ripustusviikoilla piirustusiltoja ei järjestetä. Osallistumismaksu on 6. Omat piirustusvälineet mukaan. Tervetuloa! Syksyn 2013 piirustusillat: 19.11., 3.12., 10.12., 17.12. Huom! Muutokset mahdollisia. Päivämäärät löytyvät myös osoitteesta www.suomentaideyhdistys.fi. Jos haluat sähköpostia piirustusilloista, lähetä sähköpostiosoitteesi osoitteeseen info@suomentaideyhdistys.fi. MEDLEMSFÖRMÅNER Fritt inträde till alla utställningar som Finska Konstföreningen ordnar i Finland Rabatterat inträde till utställningar i Helsingfors Konsthall Medlemstidningen hemskickad två gånger per år Möjlighet att delta i de utfärder och konstresor som föreningen organiserar Alla medlemmar deltar automatiskt i det årliga konstlotteriet MEDLEMSAVGIFTER Föreningen skickar en faktura för medlemsavgiften. Kom ihåg att fylla i referensnumret då du betalar! Betala inte flera medlemmars medlemsavgifter med ett och samma referensnummer. Varje faktura har ett individuellt referensnummer som vi använder för att bokföra betalningen på rätt medlem. För att delta i konstlotteriet ska du ha betalt din medlemsavgift senast 15.12.2013. Observera att medlemskortet för 2013 är i kraft till slutet av februari 2014. De nya fakturorna för medlemsavgiften 2014 skickas ut i februari. NYA MEDLEMMAR Vem som helst som är intresserad av konst kan bli medlem i Finska Konstföreningen genom att betala den årliga medlemsavgiften (30 euro år 2013). Även barn kan bli medlemmar, men personer under 15 år har inte rösträtt i frågor som gäller föreningens angelägenheter. Medlemskap i föreningen ska dock uttrycka personens vilja. Således kan t.ex. en liten baby inte anslutas till föreningen på föräldrarnas begäran. Ett barn som själv vill bli medlem kan ansluta sig. Barnmedlemmarna och de fullvärdiga medlemmarna (över 15 år) har en jämlik ställning i föreningens konstlotterier. Medlemskap kan också ges i present åt en annan, men mottagaren bör kontakta föreningens kansli och bekräfta medlemskapet. Först därefter träder medlemskapet i kraft. Gör så här för att bli medlem: Du kan ansluta dig på adressen www.suomentaideyhdistys.fi > Svenska > Medlemmar Skicka e-post till info@suomentaideyhdistys.fi Ring till tfn 045 7731 4315 eller (09) 454 2060 Meddela ditt namn, dina kontaktuppgifter och ditt födelseår så skickar vi en räkning. När den är betald får du ditt medlemskort. CROQUIS-KVÄLLAR Finska Konstföreningen ordnar teckningskvällar med levande modell på Helsingfors Konsthall tisdagskvällar kl. 18.15 20.00 alltid då det med tanke på utställningarna är möjligt. De veckor då utställningar tas ner och hängs upp ordnas inte teckningskvällar. Inträdesavgift är 6 euro. Var och en tar med sig egna redskap. Välkommen! Teckningskvällar under våren 2013: 19.11., 3.12., 10.12., 17.12. Obs! Datumen kan ändras. Datumen finns också på www.suomentaideyhdistys.fi. Om du vill få information om teckningskvällar per e-post, skicka din e-postadress till info@suomentaideyhdistys.fi. 2
ESKO MÄNNIKKÖ s. 2 5 Sisällys Innehåll JAN FÖRSTER s. 6 7 2 5 Esko Männikkö pohjoisen kiintotähti Esko Männikkö fixstjärnan från norr 6 7 Viisi kysymystä Jan Försterille Fem frågor till Jan Förster 8 STY:n historiallista arkistomateriaalia internetissä Historiskt FKF-arkivmaterial på webben 9 12 Teosarpajaiset Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa 27.1.2014 Konstlotteriet i Kabelfabrikens Sjökabelhall 27.1.2014 13 15 Suomen Taideyhdistyksen apurahat 2013 Finska Konstföreningens stipendier 2013 Voitto nro / Vinst nr. 001. MURIEL LÄSSER Black Spiral, öljy ja tussi / olja och tusch, 37 x 37 cm 16 21 Nuoria taiteilijoita Suomesta Unga konstnärer från Finland 23 Taidehallin näyttelyohjelma Konsthallens utställningsprogram Voitto nro / Vinst nr. 026. PIA MÄNNIKKÖ Some People Knit III, 2013 maalarinteippi / maskeringstejp SUOMEN TAIDEYHDISTYS c/o Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3, 00100 Helsinki Puheenjohtaja: Lasse Saarinen, tuottaja Asiamies: Jan Förster, Taidehallin johtaja Sähköposti: info@suomentaideyhdistys.fi Kotisivut: www.suomentaideyhdistys.fi Sihteeri: Anna Kinnunen, puh. 045 7731 4315 tai (09) 454 2060 anna.kinnunen@taidehalli.fi FINSKA KONSTFÖRENINGEN c/o Helsingfors Konsthall, Nervandersgatan 3, 00100 Helsingfors Ordförande: Lasse Saarinen, producent Ombud: Jan Förster, chef för Konsthallen E-post: info@suomentaideyhdistys.fi Hemsidor: www.suomentaideyhdistys.fi Sekreterare: Anna Kinnunen, tfn 045 7731 4315 eller (09) 454 2060 anna.kinnunen@taidehalli.fi Jäsentiedote / Medlemsbrev: Jan Förster, Lotta Nelimarkka, Anna Kinnunen Graafinen suunnittelu / Grafisk form: Maria Appelberg. Käännös / Svensk översättning: Markus Sandberg KANNEN KUVA / PÄRMBILD: ESKO MÄNNIKKÖ Sarjasta / Ur serien Organized Freedom 1
TEKSTI/TEXT ELINA HEIKKA museonjohtaja, Suomen valokuvataiteen museo/museichef, Finlands fotografiska museum Esko Männikkö pohjoisen kiintotähti Esko Männikkö fixstjärnan från norr Esko Männikkö (s. 1959, Pudasjärvi) ponnahti suuren yleisön tietoisuuteen ARS 1995 -näyttelyn suomalaisedustajana, minkä jälkeen valinta Vuoden nuoreksi taiteilijaksi varmisti läpilyönnin. Pohjoisten pirttien poikamiehet taitavasti sommitelluissa muotokuvissa ja koristeellisissa kirppiskehyksissä olivat Männikön taiteen kansainväliseen menestykseen johtanut tunnuspiirre 1990-luvulla. Esko Männikkö (f. 1959 i Pudasjärvi) blev känd för den breda publiken som finländsk representant på utställningen ARS 1995. Då han samma år dessutom valdes till Årets unga konstnär var genombrottet säkrat. Ungkarlar från norr i skickligt komponerade porträtt och dekorativa loppisramar var de karakteristika som bäddade för Männikkös internationella framgångar på 1990-talet. ESKO MÄNNIKKÖ Sarjasta Naarashauki (Savukoski, 1994) / Ur serien Gäddhona (Savukoski, 1994) Männikön kuvat olivat ikään kuin jatkoa pitkälle maaseutukuvauksen perinteelle, mutta samalla teeman keikautus nykyaikaan sekä sisällön että ilmaisun suhteen. Useat dokumentaristit, kuten Matti Saanio tai Ismo Hölttö ja Mikko Savolainen, kuvasivat maaseudun rakennemuutosta 1960-luvulta lähtien, ja maaseutureportaasit kuuluivat uutiskuvalehtien perusaiheisiin. Kuvataiteessa aihetta käsiteltiin paljon erityisesti 1970-luvulla, vaikkapa oululaisen Niilo Hyttisen tuotannossa. Maaseutudokumentarismin perinnettä haastoivat Männikön kanssa samanaikaisesti, mutta täysin toisella tapaa Henrik Duncker ja Yrjö Tuunanen sarjallaan Hay in the Männikkös bilder var ett slags fortsättning på en lång tradition av landsbygdsskildring, men samtidigt en både innehållslig och uttrycksmässig uppdatering av temat. Många dokumentarister, t.ex. Matti Saanio, Ismo Hölttö och Mikko Savolainen, skildrade landsbygdens omvandling från och med 1960- talet, och landsbygdsreportage hörde till de illustrerade nyhetsmagasinens standardteman. Inom bildkonsten var ämnet aktuellt särskilt på 1970-talet, exempelvis i uleåborgaren Niilo Hyttinens produktion. Två konstnärer som liksom Männikkö och samtidigt med honom men på ett helt annat sätt utmanade landsbygdsdokumentarismens tradition var 2
Highway (1994), joka perustui maanviljelijäperheiden kanssa yhdessä rakennettuihin tableau-kuviin. Männikkö päivitti maaseutuaiheen muistuttaen rakennemuutoksen viimeisimmistä seuraamuksista osallistuen tuolloin ajankohtaiseen mieskeskusteluun, jota siivitti Juha Siltalan kirja Miehen kunnia (1994). Miehet jäävät, naiset lähtevät ja heistä muistuttavat vain koristeelliset kehykset. Männikön miljöömuotokuvat toivat esiin monille kaupunkilaisille kummallista elämänpiiriä ja jota varsinkaan värillisenä ei valokuvanäyttelyissä juuri ollut nähty. Huomionarvoista on, että väri tuli valokuvataiteeseen vasta 1980-luvun lopulla: Männikön yhteistyökumppani Pekka Turunen säväytti Pohjois-Karja- Henrik Duncker och Yrjö Tuunanen med serien Hay in the Highway (1994), som byggde på s.k. tablåbilder som de genomförde tillsammans med jordbrukarfamiljer. Männikkö moderniserade landsbygdstemat och lyfte fram strukturomvandlingens färskaste konsekvenser genom att delta i den då aktuella mansdebatten som hade initierats av Juha Siltalas bok Miehen kunnia (Mannens ära) (1994). Männen stannar kvar, kvinnorna ger sig iväg; endast de dekorativa ramarna minner om dem. Männikkös miljöporträtt lyfte fram livsmiljöer som för många stadsbor framstod som konstiga och som knappast tidigare hade skådats på fotoutställningar, särskilt inte i 3
lan miljöillään näyttelyssä 1987. Kirpputoreilta hankitut taulukehykset olivat Männikön teosten oleellinen ilmaisullinen osa, osuen 90-luvun alun postmoderniksi kääntyvään, lainailua suosivaa makumaailmaan. Mutta yhtälailla ne, sekä Männikön maalaukselliset sommitelmat, loivat siltaa maalaustaiteeseen, mikä madalsi valokuvataiteen tuolloin vielä sangen korkeaa hyväksymiskynnystä. Muun muassa luonnonsuojelulliset kysymykset, maahanmuuttajat ja lähikuvat eläimistä ovat olleet Männikön kuvausaiheita sittemmin. Ihmisen, luonnon ja miljöön haavoittuvuus ja haavoittuvuuden uhka on tuotannon temaattinen emotionaalinen lanka, jota myös suuret lähikuvat eläimistä, hevosten surullisista tai pelokkaista silmistä tuntuvat tukevan. Suuret eläimet tulevat kuvissa yksityiskohtina uhkaavan lähelle vauhkoontumista pelkäävää katsojaa. färg. Anmärkningsvärt är att färgerna introducerades i fotokonsten först i slutet av 1980-talet: Männikkös samarbetspartner Pekka Turunen ruskade om konstpubliken med sina nordkarelska miljöer på en utställning 1987. Tavelramarna från loppmarknader var en viktig del av Männikkös uttryck som tilltalade det tidiga nittiotalets allt mer postmodernistiska smak med dess fäbless för citat och lån. Men lika mycket byggde de i kombination med Männikkös måleriska kompositioner en bro till måleriet, vilket höjde fotokonstens då ännu rätt låga acceptans. Senare motiv i Männikkös fotografier har varit bl.a. naturskyddsfrågor, invandrare och närbilder av djur. Människans, naturens och miljöns sårbarhet, hudlöshet, är den tematiskt emotionella tråd som löper genom hans produktion och som vi ser även i de stora närbilderna av djur och av sorgliga eller skrämda hästögon. Som enskilda element i bilden 4
ESKO MÄNNIKKÖ Sarjasta / Ur serien Blues Brothers (2013) ESKO MÄNNIKKÖ Sarjasta / Ur serien Harmony Sisters Valokuvaajan melkoisesta tunnettuudesta huolimatta Taidehallissa tammikuun puolessa välissä avautuva, Taideyhdistyksen järjestämä retrospektiivinen näyttely on harvinaista herkkua. Vuoden nuoren taiteilijan näyttelyn jälkeen Männikön valokuvia ei ole meillä kotimaassa esitelty laajamittaisissa näyttelyissä, ei todellakaan lähes 20 vuoteen. Valokuvatutkimusta Männikkö on innoittanut merkittävässä määrin lukuisissa erityisesti suomalaisen taiteen kansainvälistymistä koskevissa teksteissä. Huomionarvoista on, että ulkomailla häntä on esitelty huomattavasti kotimaata taajemmin. Merkittävä kunnianosoitus oli Deutsche Börse Photography Prize, merkittävä valokuvapalkinto, joka myönnettiin Männikölle Tukholman Millesgårdenissa pidetystä näyttelystä 2008. kommer de stora djuren hotfullt nära betraktaren som fruktar att falla i sken. Trots Männikkös ryktbarhet är den retrospektiva utställning som Konstföreningen ordnar i Konsthallen i mitten av januari en lika sällsynt som välkommen tilldragelse. Efter utställningen som Årets unga konstnär har Männikkös fotografier inte visats på några större utställningar hos oss faktiskt inte på nästan tjugo år. Männikkö har varit en betydande inspirationskälla för forskning i fotokonst, i synnerhet i form av studier av den finländska konstens internationalisering. Det är anmärkningsvärt att Männikkö har visats avsevärt flitigare utomlands än i Finland. En viktig hedersbetygelse var det prestigefylla fotografipriset Deutsche Börse Photography Prize som Männikkö tilldelades för sin utställning på Millesgården i Stockholm 2008. 5
TEKSTI/TEXT LOTTA NELIMARKKA 5 frågor till Jan Förster kysymystä Jan Försterille Taidehallin johtajana ja Taideyhdistyksen asiamiehenä vastikään aloittanut Jan Förster toivoo Suomeen reippaampaa taidekeskustelua. Jan Förster, ny chef för Konsthallen och ombud för Konstföreningen, välkomnar en fri modigare konstdiskussion i Finland. Millaisissa tunnelmissa ensimmäinen kuukausi Taidehallissa ja Suomen Taideyhdistyksessä on sujunut? Olen todella innoissani tästä tehtävästä! On aivan mahtavaa olla päivittäin Eklundin & Ekelundin hel messä töissä on suorastaan ylevä kokemus nousta rappusia ylös näyttelysaleihin. Toisaalta, puolitoistavuotias tytär ja remontoitava talo kaivamista odottavine salaojineen kyllä palauttavat nopeasti maan pinnalle! Ennen tätä pestiä toimit Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin johtajana Norjassa. Miltä suomalainen kulttuurikenttä näyttää ulkomaanvuosien jälkeen? Norjan vuodet olivat kiinnostava läpileikkaus sellaisen maan kulttuurielämään, missä on ennennäkemätön taloudellinen kasvu ja valtava panostus kulttuuriin. Toisaalta voidaan kysyä myös satsausten onnistumisesta: kuluneen kahdeksan vuoden aikana kulttuuriin kohdennetut 650 lisämiljoonaa toivat vain puolentoista prosentin lisän kävijämääriin. Välttämättömyydestä voidaan tehdä myös hyve. Suomi näyttäytyykin kiinnostavana ja tapahtumarikkaana ympäristönä, jossa tehdään valtavasti virkistäviä aloitteita. Kansalaisaktivismilla on voimakas rooli; kaikkea ei tarvitse antaa ylhäältäpäin, vaan tekemisessä näkyy aito vuorovaikutus. I hurdan stämning har din första månad på Konsthallen och Finska Konstföreningen förlöpt? Jag är verkligt entusiastisk över mitt nya uppdrag! Det är fantastiskt att dagligen få arbeta i Eklunds & Ekelunds arkitektoniska pärla att vandra upp för trapporna till utställningssalarna känns rentav högtidligt. Fast å andra sidan: en dotter på ett och ett halvt år och ett halvreparerat hus med fortfarande ogrävda täckdiken tar mig nog fort ner på jorden! Tidigare arbetade du som chef för Finsk-norska kulturinstitutet. Hur ter sig det finländska kulturfältet efter utlandsvistelsen? Åren i Norge gav en intressant genomskärning av kulturlivet i ett land med en ekonomisk tillväxt utan like och en enorm satsning på kulturen. Å andra sidan kan man fråga sig hur lyckade satsningarna har varit: de 650 tilläggsmiljoner som satsats på kulturen under de åtta senaste åren ökade besökarantalen med bara en och en halv procent. Man kan också göra en dygd av nödvändigheten. Finland ter sig som en intressant och händelserik miljö full av uppfriskande nya initiativ. Gemene mans aktivitet spelar en central roll; allt behöver inte ges uppifrån, i mycket av det som görs syns en genuin interaktion. Men jag skulle önska en djärvare debattkultur i Finland. I Norge törs folk oblygt ta KUVA/FOTO Patrik Rastenberger 6
Toivoisin kuitenkin Suomeen rohkeampaa keskustelukulttuuria. Norjassa kantaa uskalletaan ra ken nushankkeiden lisäksi ottaa kärkkäämmin myös sisältöihin. Esimerkiksi Marina Abramovicin Munchin juhlavuoden pläjäystä kritisoitiin varsin kovasanaisesti. Millaista Taideyhdistyksen ja Taidehallin yhteistyö on? Taideyhdistyksen ja Taidehallin tiet ovat kulkeneet käsi kädessä kautta historian. Nykytaiteen näyttämönä Taidehallin rooli on aina ollut olla reaktiokykyinen, nopea toimija. Taidehallille on todella tärkeää, että voimme Taideyhdistyksen tuella esitellä merkittäviä suomalaisia kuvataiteilijoita. Ajankohtaisuus ei aina tarkoita kaikkein uusinta, vaan sitä mikä on tärkeää kullekin ajalle. Myös yhdistyksen jäsenillä on kanta-asiakkainamme meille merkittävä rooli. Talon historia on kiinnostava myös tämänhetkisen, Guggenheimin ja muiden taide- ja kulttuurilaitosten rahoittamiseen liittyvän keskustelun valossa; Taidehalli rakennettiin buumin aikana, mutta silti rahoitusta etsittiin yksityisiltä mesenaateilta ja muilta tahoilta, kuten Taideyhdistykseltä. Mitä uutta haluaisit tuoda Taideyhdistyksen toimintaan? Asiamiehenä toimin erilaisten lautakuntien ja johtokunnan välissä ja autan johtokuntaa yhdistyksen toiminnan kehittämisessä. Pitäisikö esimerkiksi teosarpajaisten teoksista tehdä näyttely? Tai miten olisi kirjapalkinnon ympärille rakennettu, jäsenistölle suunnattu lukupiiri? Välillä on hyvä myös vilkaista taaksepäin. Vinkkaankin vielä tärppinä, että kannattaa katsastaa Kuvataiteen keskusarkiston Lähteillä-tietokannasta Taideyhdistyksen historiaa koskevia artikkeleita! Mitä uutta Taidehalliin on luvassa? Taidehalli tulee jatkossakin olemaan nykytaiteen, designin ja arkkitehtuurin koti. Tämän lisäksi haluamme olla entistä enemmän myös erilaisten yleisöjen kohtaamispaikka. Meidän on pystyttävä entistä paremmin heijastelemaan taideyleisön, taiteen kuluttamisen ja yhteiskunnan muutoksia. Siksi haluamme tuoda taidetta myös sinne, missä ihmiset jo valmiiksi ovat. Taidehalli tulee näkymään seiniensä ulkopuolella ihan konkreettisestikin. Miksi emme toisi kuratoitua sisältöä myös Taidehallin ulkoseinille? ställning förutom till byggnadsprojekt också till innehållet. Exempelvis Marina Abramovics påhitt i samband med Munchs jubileumsår kritiserades i mycket hårda ordalag. Hur ser du på samarbetet mellan Konstföreningen och Konsthallen? Konstföreningen och Konsthallen är historiskt sammanflätade. Som en arena för samtidskonsten har Konsthallen alltid varit en snabb aktör med god reaktionsförmåga. För Konsthallen är det verkligt viktigt att vi med Konstföreningens stöd kan presentera betydande inhemska bildkonstnärer. Det som är aktuellt behöver inte alltid vara det allra färskaste, utan det som ligger i tiden. Också föreningens medlemmar spelar som stamkunder en viktig roll för oss. Husets historia är intressant också i ljuset av dagens debatt kring Guggenheim och andra konstoch kulturinstitutioners finansiering; Konsthallen byggdes under en boom, men likafullt sökte man finansiering från privata mecenater och på annat håll, t.ex. just Konstföreningen. Hur skulle du vilja förnya Konsthallens verksamhet? Som ombud står jag mellan å ena sidan olika nämnder, å andra sidan styrelsen som jag hjälper att utveckla föreningens verksamhet. Borde vi t.ex. ställa ut de verk som lottas ut i konstlotteriet? Eller hur vore det med en litteraturcirkel för medlemmar, med bokpriset som utgångspunkt? Ibland lönar det sig också att blicka bakåt. Låt mig ge ett tips: på Centralarkivets för bildkonst hemsida, gå till databasen Lähteillä och läs artiklar om Konstföreningens historia! Någonting nytt att vänta i Konsthallen? Konsthallen kommer fortsättningsvis att vara ett hem för samtidskonst, design och arkitektur. Dessutom vill vi i växande utsträckning vara en mötesplats för olika publikgrupper. Vi måste bättre kunna spegla förändringarna i konstpubliken, i sättet att konsumera konst och i hela samhället. Därför vill vi föra konst till ställen där människorna finns. Konsthallen kommer att synas utåt även helt konkret. Varför skulle vi inte kunna visa kuraterad konst också på Konsthallens ytterväggar? 7
Taideyhdistyksen historiallista arkistomateriaalia internetissä Historiskt FKF-arkivmaterial på webben Valtion taidemuseon Kuvataiteen keskusarkisto on julkaissut kotisivuillaan Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjat liitteineen vuosilta 1846 1901. Centralarkivet för bildkonst, som sorterar under Statens konstmuseum, har på sina hemsidor publicerat Finska Konstföreningens protokoll med bilagor från åren 1846 1901. Vuonna 1846 perustettu Suomen Taideyhdistys on Valtion taidemuseon varhaisin edeltäjä, ja sen osallisuus suomalaisen taide-elämän kehitykseen on ollut huomattavan tärkeä. Alusta asti yhdistyksen toimintaan ovat kuuluneet vuotuiset taidenäyttelyt ja jäsenten taideteosarpajaiset. Suomen Taideyhdistyksen vuonna 1848 perustama piirustuskoulu tunnetaan nykyään Taideyliopiston Kuvataideakatemian nimellä. Yhdistyksen alkuperäinen taidekokoelma on nyt osa Valtion taidemuseoon kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmia, ja onhan yhdistyksen hieno tunnuskin alun perin itsensä Akseli Gallen-Kallelan piirtämä. Taideyhdistyksen arkisto on taiteen tutkijoille varsin merkittävä lähdeaineisto. Kokouspöytäkirjojen liitteinä on mm. kirjeitä taiteilijoilta, apurahahakemuksia sekä näyttelyihin liittyvää materiaalia. Kyseisen pöytäkirja-aineiston vanhin osa (1846 1901) on nyt saatettu digitaaliseen muotoon opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella, ja siihen voi tutustua Kuvataiteen keskusarkiston Lähteillä-sivustolla osoitteessa www.lahteilla.fi. Finska Konstföreningen, grundad 1846, är Statens konstmuseums tidigaste föregångare som har haft en mycket stor betydelse för konstlivets utveckling i vårt land. I föreningens verksamhet ingick från första början årliga utställningar samt konstlotterier för medlemmarna. Den ritskola som Finska Konstföreningen grundade 1848 är idag känd under namnet Konstuniversitetets Bildkonstakademi. Föreningens ursprungliga konstsamling är numera införlivad i konstmuseerna Ateneums och Sinebrychoffs samlingar; båda museerna hör till Statens konstmuseum. Och föreningens fina symbol är ju ritad av självaste Akseli Gallen- Kallela. För konstforskare är Konstföreningens arkiv ett mycket viktigt källmaterial. I bilagorna till mötesprotokollen ingår bl.a. brev från konstnärer, stipendieansökningar och material i anslutning till utställningar. Protokollmaterialets äldsta del (1846 1901) har nu digitaliserats med finansiering från undervisnings- och kulturministeriet. Materialet finns tillgängligt på Centralarkivet för bildkonsts hemsidor, adress www.lahteilla.fi. 8
Teosarpajaiset Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa 27.1.2014 Konstlotteriet i Kabelfabrikens Sjökabelhall 27.1.2014 Satakunta taideteosta arvotaan jälleen Suomen Taideyhdistyksen jäsenten kesken. Arvontaan osallistuvat kaikki jäsenet, jotka ovat maksaneet vuoden 2013 jäsenmaksunsa 15.12.2013 mennessä. Ett hundratal konstverk lottas åter ut bland Finska Konstföreningens medlemmar. I lotteriet deltar alla som senast 15.12.2013 betalt detta års medlemsavgift. Voitto nro / Vinst nr. 027. KAIJA POIJULA Point of View, 2013 paperi, uniikki / papper, unik, 12 x 18,5 x 1 cm Vuoden odotetuin jäsentapahtuma järjestetään taas Kaapelitehtaalla, tällä kertaa kuitenkin entistä tilavammin Merikaapelihallissa, maanantaina 27.1.2014 klo 18:30 21:30. Ohjelmalliseen illanviettoon on vapaa pääsy, mutta osallistuminen edellyttää Suomen Taideyhdistyksen jäsenyyttä. Vuoden 2013 jäsenkortti, joka on voimassa helmikuun 2014 loppuun asti, on esitettävä ovella. Ovella on myös mahdollista liittyä yhdistyksen jäseneksi maksamalla vuoden 2014 jäsenmaksu. Arvonta suoritetaan etukäteen Taideyhdistyksen toimistolla tammikuun alussa. Paikalla ovat yhdistyksen puheenjohtaja ja puolueeton valvoja, joka ei voi olla Taideyhdistyksen jäsen. Vuoden 2013 aikana hankitut taideteokset on numeroitu, ja arvontati- Årets mest efterlängtade medlemsevenemang ordnas åter på Kabelfabriken, denna gång i den större Sjökabelhallen måndagen den 27.1.2014 kl. 18:30 21:30. Inträdet är fritt men förutsätter medlemskap i Finska Konstföreningen. Visa upp medlemskortet för 2013 vid dörren; det är i kraft till slutet av februari 2014. Den som inte är medlem kan också ansluta sig till föreningen genom att betala medlemsavgiften för 2014 vid dörren. Lottdragningen sker på förhand på Konstföreningens kansli i början av januari. Närvarande är föreningens ordförande och en opartisk övervakare som inte kan vara medlem i föreningen. Konstverken som förvärvats 2013 är numrerade, och i lottdragningen kombinerar ett datorprogram verknumren med en 9
< Voitto nro / Vinst nr. 036. EEVA-LEENA EKLUND Glanzbild, 65 x 60 cm Voitto nro / Vinst nr. 015. VILLE-VEIKKO VIIKILÄ Jätkällä kävi viuhka / Killen hade flax, 2012 öljy kankaalle / olja på duk, 100 x 120 cm Voitto nro / Vinst nr. 059. HANS ROSENSTRÖM No Land is an Island, 2008 pigmenttivedos / pigmenttryck, ed. 2/5 + AP lanteessa tietokoneohjelma yhdistää voittonumerot satunnaiseen järjestykseen listaamiinsa vuoden 2013 jäseniin. Voittajien nimet julkistetaan Kaapelitehtaan tilaisuudessa. Varsinaisen suuren jäsenarvonnan lisäksi järjestetään tälläkin kertaa myös pienimuotoinen paikallisarvonta, jossa arvotaan toistakymmentä taideteosta vain illanviettoon osallistuvien jäsenten kesken. Tulemalla paikalle vuoden 2013 jäsenet voivat siis voittaa jopa kaksi teosta kuten parina viime vuonna eräille onnekkaalle jäsenille kävikin. Ovella liittyneet vuoden 2014 jäsenet osallistuvat vain paikallisarvontaan, mutta he ovat mukana suurarpajairandomiserad lista över förbundets medlemmar 2013. Vinnarnas namn offentliggörs på lotteriet i Kabelfabriken. Utöver det egentliga stora lotteriet ordnas även denna gång ett mindre lotteri där 10 20 verk utlottas bland kvällens deltagare. De närvarande medlemmar som betalt sin medlemsavgift för 2013 kan således vinna rentav två verk vilket ett par tursamma medlemmar faktiskt gjort de två senaste åren. Nya medlemmar som vid dörren ansluter sig för året 2014 deltar endast i det mindre lotteriet. De deltar dock i nästa års storlotteri, där verk förvärvade under 2014 åter lottas ut. 10
Voitto nro / Vinst nr. 033 TIINA LAITANEN Ystäviä / Vänner, 44 x 58 cm Voitto nro / Vinst nr. 035. JUKKA RUSANEN ReOrganize III Voitto nro / Vinst nr. 025 TIIA MATIKAINEN Uupunut morsian / Uttröttad brud, 2012 maalattu ja piirretty kipsi / målad gips med teckning sissa vuoden kuluttua, jolloin vuoden 2014 aikana hankitut taideteokset arvotaan kaikkien vuoden 2014 jäsenten kesken. Arpajaisten jälkeen nimilista voittajista julkaistaan Helsingin Sanomissa ja Huvfudstadsbladetissa. Lisäksi voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisella kirjeellä, elleivät he olleet mukana illanvietossa ja vieneet voittoa kotiinsa sieltä. Jäsenille lähetetään kutsu arpajaisillanviettoon tammikuun alussa. Kutsu on tiedonanto, ei pääsylippu tilaisuuteen. Kutsua ei tarvitse esittää tilaisuuteen saavuttaessa, ovella tulee esittää vain voimassa oleva jäsenkortti. Efter lotteriet publiceras en lista över vinnarna i Helsingin Sanomat och Hufvudstadsbladet. De vinnare som inte deltog i evenemanget och inte tog med sig sin vinst meddelas dessutom med ett personligt brev. Medlemmarna får en inbjudan till lotteriet i början av januari. Inbjudan är ett meddelande, inte en inträdesbiljett. Den behöver inte uppvisas vid dörren; visa endast ditt gällande medlemskort. 11
Voitto nro / Vinst nr. 014. TUOMO RAINIO Nimetön (patsas) / Utan titel (staty), 2012 pigmenttivedos, pohjustettu / pigmenttryck, monterad, ed. 1/5 Voitto nro / Vinst nr. 056. KALLE LEINO Dog, 2013 öljy kankaalle / olja på duk, 100 x 110 cm Voitto nro / Vinst nr. 062. RIKU MÄKINEN Klassikko / Klassiker serigrafia / serigrafi, 43 x 44 cm Voitto nro / Vinst nr. 034. > CAMILLA VUORENMAA Pyyntö / Begäran 44 x 59 cm Vuonna 2013 Suomen Taideyhdistys on ostanut teoksia mm. seuraavilta taiteilijoilta: År 2013 har Finska Konstföreningen köpt verk av bl.a. följande konstnärer: AINALA EMMA ALA-MAUNUS PETRI BERGSTEN ENOCH BREMER SARI COPPER MARKUS CREUTZIGER ERIK EKLUND EEVA-LEENA HALINEN KAISALEENA HAMARI MIA HANNULA PEKKA HAUTAMÄKI ILARI HELLE EMMA HILTUNEN TATU HIMANEN JAAKKO HJORT VESA HYTTI MIKA HÄNNINEN JANI IMMONEN TEIJA ISORÄTTYÄ PEKKA JA TEIJA JAMES JOSEPH JUURINEN JUSSI KAILA BEN KEKARAINEN PERTTI KERÄNEN MARKKU KOIVISTO OUTI KONTTINEN LAURA KORIN TYTTI KOUSA PIA KÄRKI IPI LAITANEN TIINA LEHTINEN JUKKA LEINO KALLE LEPPÄLÄ ANNI LEPPÄNEN HARRI LONKA SIRKKA-LIISA LÄSSER MURIEL MAANANTAI KOLLEKTIIVI MARTIKAINEN PAULA MATIKAINEN TIIA MÄKELÄ ANNE MÄKINEN RIKU MÄNNIKKÖ PIA NURRO ARTO PELKONEN ARI PELTOKANGAS MATTI PELTONEN TUUKKA PIISPA SAARA 12
Voitto nro / Vinst nr. 024. TYTTI KORIN Odotus / Väntan, 2012 keramiikka, kipsi, hopealusikka, muovitarjotin / keramik, gips, silversked, plastbricka Voitto nro / Vinst nr. 029 RIKU RIIPPA Nimetön / Utan titel, 2013 puu / trä, kork. / höjd 95 cm < Voitto nro / Vinst nr. 031. Jaakko TORNBERG: Laiva (Lamppu) / Skepp (Lampa), 2012 sekatekniikka / blandteknik PITKÄNEN PEKKA POIJULA KAIJA PUROLA RIIKKA PYYKKINEN TIINA PÄRKINEN KYÖSTI RAINIO TUOMO RANTASUO ELINA RIIPPA RIKU RISSANEN MARKUS ROSENSTRÖM HANS RUIZ DUBROVIN LEONOR RUSANEN JUKKA SAARHELO NANNA SAARIKOSKI AURA SAUKKONEN TEEMU SEPPÄLÄ ANNA TAPPER NORA TORNBERG JAAKKO TURAKKA PURHONEN KALLE TÖRMÄLEHTO SAMPPA VAINIO MATTI VERTANEN ANNU VIIKILÄ VILLE-VEIKKO VUOKOLA MARKO VUORENMAA CAMILLA YPPÄRILÄ JENNI Lista taideteoksista on nähtävissä Suomen Taideyhdistyksen kotisivuilla www.suomentaideyhdistys.fi. På Finska Konstföreningens hemsida www.suomentaideyhdistys.fi finns en förteckning över konstverken. 13
Suomen Taideyhdistyksen apurahat 2013 Finska Konstföreningens stipendier 2013 Suomen Taideyhdistys jakaa vuosittain apurahoja enintään 35-vuotiaille, ammattiin valmistuneille taiteilijoille. Tänä vuonna kuudentuhannen euron suuruisen apurahan sai kolmekymmentä nuorta taiteilijaa. Kokonaissumma (180 000 euroa) nousi 30 000 eurolla viime vuodesta, jolloin apurahansaajia oli kaksikymmentäviisi. Apurahat jaettiin kesäkuussa. Finska Konstföreningen delar årligen ut stipendier till högst 35-åriga yrkesutbildade konstnärer. I år fick trettio unga konstnärer ett stipendium på 6 000 euro. Totalbeloppet 180 000 euro steg med 30 000 euro från ifjol, då stipendiet kunde ges till tjugofem konstnärer. Stipendierna delades ut i juni. Nuorten taiteilijoiden apuraha Hakemuksia tuli tänä vuonna 258, hieman vähemmän kuin viime vuosina (2012: 279). Lähes puolet hakemuksista (48 %) tuli pääkaupunkiseudulta, hieman alle puolet (45 %) muualta Suomesta ja 17 kpl (7 %) ulkomailta. Hakijoista oli naisia noin kaksi kolmasosaa (68 %) ja miehiä noin kolmasosa (32 %). Ensikertalaisia oli noin kolmasosa (34 %). Nuorin apurahansaaja oli 25-vuotias. Suuri osa hakijoista ilmoitti työskentelevänsä useammalla kuin yhdellä tekniikalla. Eniten käytettyjä tekniikoita olivat maalaus ja piirustus (63 %), media-, video- ja äänitaide (37 %) sekä installaatio (27 %), joista jokaisen osuus kasvoi viimevuotisesta. Tekniikoista valokuvan (23 %) ja taidegrafiikan (7 %) osuus sen sijaan oli viimevuotista pienempi. Päätöksen apurahojen myöntämisestä teki Suomen Taideyhdistyksen johtokunta apurahalautakun- Stipendier till unga konstnärer Iår fick föreningen 258 ansökningar, dvs. något färre än under de senaste åren (2012: 279). Nästan hälften av ansökningarna (48 %) kom från Helsingforsregionen, något färre (45 %) från övriga Finland och 17 stycken (7 %) från andra länder. Av sökandena var omkring två tredjedelar kvinnor (68 %) och en tredjedel män (32 %). Omkring en tredjedel (34 %) sökte stipendiet för första gången. Den yngsta stipendiaten är 25 år. En stor del av sökandena meddelade att de arbetade med fler än en teknik. De mest använda teknikerna var måleri och teckning (63 %), medie-, videooch ljudkonst (37 %) samt installation (27 %). Alla dessa teknikers andelar växte från året innan. Däremot sjönk fotokonstens (23 %) och konstgrafikens (7 %) andel. Stipendiebesluten fattades av Finska Konstföreningens styrelse på förslag av stipendienämnden. I stipendienämndens arbete deltog bildkonstnär 14
nan ehdotuksen pohjalta. Apurahalautakunnassa työskentelivät kuvataiteilija Antti Tanttu (puheenjohtaja), kuvataiteilija Susanne Gottberg, tutkija ja taidehistorioitsija Hanna Johansson, kuvataiteilija Vesa-Pekka Rannikko sekä taidekriitikko Pessi Rautio. Apurahalautakunta pyrki huomioimaan taiteen kaikki osa-alueet valintoja tehdessään. Ensisijaisesti etsittiin itsenäistä ja omaperäistä ajattelua sekä uusia näkökulmia taiteen tekemiseen. Tavoitteena oli löytää lahjakkaita tekijöitä, joilla on oma ääni. Antti Tanttu (ordf.), bildkonstnär Susanne Gottberg, forskare och konsthistoriker Hanna Johansson, bildkonstnär Vesa-Pekka Rannikko och konstkritiker Pessi Rautio. Nämnden har i sina val försökt beakta alla delområden inom konsten. Framförallt ville den prioritera självständigt och originellt tänkande och nya perspektiv på konstskapandet. Siktet var inställt på att finna begåvade konstnärer med en personlig röst. Apuraha myönnettiin seuraaville taiteilijoille: Följande personer beviljades stipendium: ALFTAN HENNI AUTIO ELINA BREDENBERG TIMO EKRIAS PAVEL (s./f. 1979, Helsinki/Helsingfors), Pariisi/Paris; maalaus/måleri (s./f. 1985, Tampere/Tammerfors), Tampere/Tammerfors; maalaus/måleri (s./f. 1984, Tampere/Tammerfors), Helsinki/Helsingfors; mediataide/mediekonst (s./f. 1987, Kuismolovo, Venäjä/Ryssland), Pori/Björneborg; kuvanveisto/skulptur ERKOLA MICHIKO (s./f. 1982, Aichi, Japani/Japan), Helsinki/Helsingfors; 3D-animaatio, video, ääni/ musiikki, installaatio / 3D-animation, video, ljud/musik, installation HALLAPURO MARI (s./f. 1985, Alajärvi), Helsinki/Helsingfors; taidegrafiikka/konstgrafik HUTTUNEN ANNE-MARI (s./f. 1980, Taipalsaari), Saimaanharju; veistosinstallaatio/skulpturinstallation HÄNNINEN LOTTA (s./f. 1984, Vantaa/Vanda), Espoo/Esbo; maalaus/måleri INGMAN LOTTA (s./f. 1988, Pori/Björneborg), Otalampi; maalaus/måleri KINA JONNA (s./f. 1984, Lappeenranta/Villmanstrand), Helsinki/Helsingfors; valokuva, liikkuva kuva, installaatio / fotografi, rörlig bild, installation KONTTINEN LAURA (s./f. 1987, Säynätsalo), Tampere/Tammerfors; valokuva, sekatekniikat / fotografi, blandteknik KORVENSYRJÄ AINO (s./f. 1979, Salo), Piikkiö/Pikis; performanssi, yhteisötaide, uudet media / performance, kollektiv konst, nya medier LAHTINEN HEIDI (s./f. 1984, Parkano), Helsinki/Helsingfors; maalaus/måleri LAURILA MILJA (s./f. 1982, Helsinki/Helsingfors), Helsinki/Helsingfors; valokuva, teksti, installaatio / fotografi, text, installation LÖPPÖNEN VILLE (s./f. 1980, Savonlinna/Nyslott), Helsinki/Helsingfors; maalaus/måleri MUSTONEN KALLE (s. 1979, Lahti/Lahtis), Lahti/Lahtis; kuvanveisto/skulptur NABB JANNE (s./f. 1984, Kannus), Helsinki/Helsingfors; objektiorientoitunut maalaus / objektorienterat måleri NYKÄNEN VEERA (s./f. 1985, Helsinki/Helsingfors), Helsinki/Helsingfors; piirustus, taidegrafiikka / teckning, konstgrafik PALOJÄRVI IDA (s./f. 1981, Oulu/Uleåborg), Espoo/Esbo; kuvanveisto, installaatio / skulptur, installation PYYKKINEN TIINA (s./f. 1983, Saarijärvi), Helsinki Helsingfors; maalaus/måleri 15
PÖLLÄNEN MINNA (s./f. 1980, Tohmajärvi), Helsinki/Helsingfors; valokuva, tilataide / fotografi, rumskonst RAITANEN TIINA (s./f. 1983, Viitasaari), Helsinki/Helsingfors; installaatio, maalaus, kuvanveisto / installation, måleri, skulptur RUOHOMÄKI KATI (s./f. 1978, Virrat/Virdois), Helsinki/Helsingfors; maalaus, installaatio / måleri, installation SAARIKOSKI HANNA (s./f. 1978, Kannus), Helsinki/Helsingfors; maalaus, video, installaatio / måleri, video, installation STRASCHNOY AXEL (s./f. 1978, Buenos Aires, Argentiina/Argentina), Helsinki/Helsingfors; valokuva, video, installaatio / fotografi, video, installation TEERI MARIA (s./f. 1985, Oulu/Uleåborg), Helsinki/Helsingfors; objektiorientoitunut maalaus / objektorienterat måleri TIITTULA EERO (s./f. 1979, Vantaa/Vanda), Vantaa/Vanda; maalaus, installaatio, performanssi / måleri, installation, performance VIITAHUHTA MARJA (s./f. 1979, Tornio/Torneå), Helsinki/Helsingfors; installaatio, video, elokuva, performanssi, valokuva, teksti / installation, video, film, performance, fotografi, text WRIGHT TIMO (s./f. 1977, Tampere/Tammerfors), Helsinki/Helsingfors; mediataide/mediekonst ZIEGLER SEBASTIAN (s./f. 1978, Victorville, USA), Turku/Åbo; mediataide, interaktiiviset teokset, videoveistos / mediekonst, interaktiva verk, videoskulptur Suomen Taideyhdistyksen nuorten taiteilijoiden apurahaa on jaettu vuodesta 2002 alkaen. Seuraava hakuaika on 1.1. 31.3.2014. Hakulomake on tulostettavissa Suomen Taideyhdistyksen kotisivulta www.suomentaideyhdistys.fi. Finska Konstföreningen har delat ut stipendier till unga konstnärer sedan 2002. Nästa ansökningstid är 1.1 31.3.2014. Ansökningsblanketten kan skrivas ut från Finska Konstföreningens hemsida www.suomentaideyhdistys.fi. 16
Edvard Richter -apuraha Kuvataidearvostelijoille suunnatut Richter-apurahat jaettiin lokakuussa. Tänä vuonna apurahan sai seitsemän taidekriitikkoa Berliiniin, Kataloniaan, Lyonin biennaaliin, Pariisiin, Pietariin ja Tukholmaan kohdistuviin matkoihin. Jaettu yhteissumma oli 8 100 euroa. Edvard Richter-stipendium Edvard Richter-stipendierna till bildkonstkritiker delades ut i oktober. I år beviljades sju konstkritiker stipendium för resor till Berlin, Katalonien, Lyonbiennalen, Paris, S:t Petersburg och Stockholm. Det sammanlagda stipendiebeloppet var 8 100 euro. Apurahansaajat: Stipendiater: BENGTSSON, NIKLAS (1000 ) HACKLIN, SAARA (650 ) HIRVI-IJÄS, MARIA (2500 ) KANGAS, LEENA (900 ) LINDBERG, CAMILLA (1350 ) NIEMI, MAARIA (700 ) PIIROINEN, TAUNO (1000 ) Edvard Richter -apurahojen myöntämisestä päätti Suomen Taideyhdistyksen johtokunta kirjallisuuslautakunnan ehdotuksen pohjalta. Kirjallisuuslautakunnassa työskentelivät FK Päivi Karttunen (puheenjohtaja), kuvataidekriitikko Heikki Kastemaa ja FL Asko Mäkelä. Apuraha on nimetty suomalaisen taidehistorioitsijan Edvard Gottlieb Richterin (1880 1956) mukaan. Helsingin Sanomien johtavana taidearvostelijana toiminut Richter vaikutti myös taidehistorian opettajana Suomen Taideakatemian koulussa ja Taideteollisessa oppilaitoksessa. Hänen kynästään on syntynyt merkittävä määrä suomenkielistä taidesanastoa. Edvard Richter-stipendierna beviljades av Finska Konstföreningens styrelse på förslag av föreningens litteraturnämnd. I litteraturnämnden medverkade fil.kand. Päivi Karttunen (ordf.), bildkonstkritiker Heikki Kastemaa och fil.lic. Asko Mäkelä. Stipendiet är namngett efter den finländske konsthistorikern Edvard Gottlieb Richter (1880 1956). Han var ledande konstkritiker på Helsingin Sanomat och arbetade också som lärare i konsthistoria vid Konstakademins skola och Konstindus triella läroverket. Han är upphovsmannen till en ansenlig mängd finsk konstterminologi. KUVA/FOTO Johann Höglund 17
KOONNUT/SAMMANSTÄLLD AV ANNA KINNUNEN Voitto nro / Vinst nr. 002 ELINA RANTASUO Raparperihaudassa / I rabarbergraven, 2012 litografia itsetehdylle pellavapaperille / litografi på handgjort linnepapper, 58 x 40 cm, 2/4 Nuoria taiteilijoita Suomesta Unga konstnärer från Finland Juttusarjassa esitellään arpajaisvoitoiksi hankittujen taide teosten tekijöitä. Artikelserien presenterar konstnärerna bakom de konstverk som föreningen köpt för att lottas ut som lotterivinster. ELINA RANTASUO (s. 1987 Helsingissä) on parhaillaan valmistumassa kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemian taidegrafiikan koulutusohjelmasta. Hänen lopputyönäyttelyssään Kulkusammal Kuvataideakatemian galleriassa joulukuussa 2012 nähtiin animaatiosta ja äänestä koostuva installaatio Joki, unissapuhumisnauhoituksen ympärille raken- ELINA RANTASUO (f. 1987 i Helsingfors) är i slutskedet av sina magisterstudier vid Bildkonstakademin, utbildningsprogrammet för konstgrafik. På sin examensutställning Kulkusammal (Vandringsmossa) på Bildkonstakademins galleri i december 2012 visade hon installationen Joki (Floden) som bestod av animation och ljud samt installationen Oikea Kuu 18