2013-03-21 Juha Hakala Kansalliskirjasto



Samankaltaiset tiedostot
BIBFRAME-hankkeen tilannekatsaus

Bibframe, ISO TC 46/SC 4 & julkishallinnon metatietopalvelu. Metatietoverkoston infotilaisuus Juha Hakala KIRJASTOVERKKOPALVELUT

RDA, BIBFRAME, Melinda kuinka kuvailutyö uudistuu

TP1: Metatietovaranto-konsepti muuttuvassa ympäristössä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous Marja-Liisa Seppälä

Muutosten vuosikymmen

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto

Open > Link > GO Avointa linkitettyä dataa kirjastomaailmassa

Käyttöoikeuksien metatieto

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi

Kirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto

RDA-koulutus ja -viestintä. 1. RDA-koulutuspäivä Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

Yhteenvetoa RDA-koulutuspäivistä. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

RDA (Resource Description and Access) & FRBR-käsitemalli

Uusi kuvailustandardi RDA. Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto

Kuvailusäännöt, formaatti ja kirjastojärjestelmä

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto -hanke Yleisten kirjastojen projekti

Teokset Fennicassa. Osma Suominen

Luento 12: XML ja metatieto

Uusi käsitemalli IFLA LRM

RDA mitä, miten, milloin. Asiantuntijaseminaari Marja-Liisa Seppälä

Ontologiat ja semanttinen web sisällön tuotannon näkökulmasta Luetteloinnin tiedotuspäivä Juha Hakala Kansalliskirjasto.

RDA-kuvailun keventäminen. Melinda-päivä Marja-Liisa Seppälä Kuvailusääntöpalvelu

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

RDA-käyttöönoton tuomat muutokset. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

Kuvailevan metatiedon sisällöllinen muutos

Kuvailun muutoksen visualisointi Marja-Liisa Seppälä / Kansalliskirjasto

Aihe-entiteettien ominaisuuksien ja suhteiden merkitseminen. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

Metadatasuositus julkaisuarkistojen tekstiaineistoille

Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät

Kirjaston vastaus informaatioympäristön muutokseen : Semanttinen web, ontologiat ja standardit osana kirjastojen tiedonhallinnan infrastruktuuria

Tieto matkaa maailmalle

Käsitemallit RDA-sääntöjen taustalla. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

Eero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja

Metadata ja hyvät käytännöt

Ennakkometadata - ONIX Maarit Huttunen

RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat?

FINMARC -> Marc 21 järjestelmätoimittajan puheenvuoro. Helsinki Seppo Lindström varatoimitusjohtaja

RDA Toolkit. RDA-koulutuspäivä Martin Engberg KANSALLISKIRJASTO

RDA Toolkit. Talonmiehen tuokio Martin Engberg KANSALLISKIRJASTO

Sisällönkuvailu ja sanastotyö RDAssa. Sisällönkuvailupäivä Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

Marianne Hacklin MARC-LUETTELOINTIFORMAATIN JA BIBFRAME-LUETTELOINTIMALLIN VERTAILEVA ANALYYSI

RDA kuvailijan näkökulmasta. AMK-luetteloinnin kehittämispäivä Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto

CC0-lisenssi: case Finna

Kilda-projektin tilannekatsaus: tulokset ja tavoitteet Kilda-projektin ohjausryhmän kokous Marja-Liisa Seppälä

Kansallinen RDA-sovellusohje

Tampereen kaupunginkirjasto ja Melinda

Aineistoentiteettien ensisijaiset suhteet. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

RDA Toolkit Katsaus käyttöominaisuuksiin

Kuvailun kansallisten asiantuntijaryhmien suhteet ja roolit

Fennican RDF-konversio ja teosten eristäminen. Osma Suominen

Kohti yhteistä toimijoiden kuvailua. KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari Miia Herrala Kansallisarkisto

YSAsta YSOon. Mikko Lappalainen Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous,

Katsaus kansainväliseen ja kansalliseen tunnistetilanteeseen (ISBN, ISSN, ISNI)

Talonmiehen tuokio klo KANSALLISKIRJASTO

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, KANSALLISKIRJASTO

Luetteloinnin ja tiedonhaun tulevaisuuden näkymiä. Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto

Kilda-projektin tulokset. Kildan ohjausryhmä Marja-Liisa Seppälä

Lauri Roine. BIBLIOGRAFISEN VALVONNAN UUSIA TUULIA: RDA-luettelointisäännöstön ja Bibframe-luettelointiformaatin nykytilanne ja tulevaisuudennäkymiä

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

KIRJASAMPO. Jyväskylä

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto

RDA, osio 8: Teosten, ekspressioiden, manifestaatioiden ja kappaleiden suhteiden kuvailu (luvut ja liite J)

Fennica linkitettynä datana tilannekatsaus. Osma Suominen Tietomalliryhmän kokous

UKJ nyt. FUCIO:n kevätkokous Ari Ahlqvist

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Tunnisteet ja kuvaileva metatieto digitaalisessa tietoympäristössä. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen Kansalliskirjasto

Asteri-auktoriteettitietokannan esittely. Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät

Kyselytunti RDA-kuvailusta

Luetteloinnin tiedotuspäivä

FAIRDATA-PALVELUT. CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

RDA-esimerkki bibliografinen tietue MARC 21 formaatissa. Teksti: kirja, yksi päävastuullinen tekijä

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa

Efficiency change over time

Kuvailun muutos ja RDA Seinäjoen ammattikorkeakoulu Marja-Liisa Seppälä Kuvailusääntöpalvelu

Metatiedon yhteentoimivuutta edistävät palvelut ja projektit. Missä mennään -webinaari

Julkishallinnon metatietoarkkitehtuuri Anne Kauhanen-Simanainen & Juha Hakala

YSAsta YSOon kirjastoissa: miksi ja miten

Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto

RDA uusi kuvailukokonaisuus. Valtakunnassa tapahtuu: uudet ja yhteiset palvelut Pori, Marja-Liisa Seppälä Kuvailusääntöpalvelu

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

RDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT

Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen

Sisällönhallinnan menetelmiä

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Profium. Smart Information Router (SIR) Janne Saarela Profium Oy. Profium perustettu Pioneeri sisällönhallinnan ratkaisujen kehityksessä

Melinda osana kuvailun ekosysteemiä

Fennican RDF-konversio. Osma Suominen

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

RDA-muutosehdotukset. RDA-kommentoinnin toinen tilaisuus Marja-Liisa Seppälä Kuvailusääntöpalvelu

Kyselytunti RDA-kuvailusta

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä

Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto

KANSALLISKIRJASTON KUVAILUPOLITIIKKA aineistot tunnistettaviksi ja käyttöön

Transkriptio:

Kansainvälisestä formaattikehityksestä LoC:n Bibframe- ja NISO:n Roadmap-hankkeet 2013-03-21 Juha Hakala Kansalliskirjasto

Sisältö MARC-formaatin ja erityisesti MARC 21:n ongelmista ja niiden ratkaisemisen periaatteista Kongressin kirjaston BIBFRAME-hanke NISO:n Tiekarttaprojekti Hankkeiden mahdollisista vaikutuksista Suomessa

Taustaa MARC:in kuolemaa on peräänkuulutettu jo ainakin 2000-luvun alkupuolelta lähtien Roy Tennant: MARC must die (2002), http://www.libraryjournal.com/article/ca250046.ht ml Mutta Tennant ei puhu vain formaatista: When I refer to MARC, I am conflating several interrelated things. There are the MARC syntax, the MARC data elements, and the AACR MARC and AACR2 are focused on capturing the paper catalog card in computer form

Sitten vuoden 2002 moni asia on jo muuttunut: AACR2 säännöt korvataan RDA:lla MARC21:een on lisätty RDA:n edellyttämät tietoelementit - edellytys sille että RDA saadaan tuotantoon esim. USA:ssa ja Englannissa kuluvan vuoden aikana Tennantin kolmesta ongelmakohdasta kaksi (kuvailun säännöt ja formaatin tietoelementit) on korjattu, mutta syntaksin modernisointi puuttuu

Mikä MARC:in syntaksissa on vialla? Omintakeisuus Metatietomme ovat vankasti siilossa, ja siilo on pieni: kirjastojärjestelmätoimittajia on vähän Korttiluettelon henkinen perintö näkyy tietomallissa RDA-tietoelementit on lisätty, mutta FRBR-tuen toteuttaminen näyttää olevan nykyisissä järjestelmissä iso kynnys XML-toteutus (MARCXML) kömpelö MARC 21 spesifit ongelmat, kuten Suku- ja etunimi samassa kentässä Välimerkit datassa / tietoelementtien erottimina

Mitä MARCin tilalle? Uuden formaatin pitäisi ratkaista joukko hyvin eritasoisia ja erilaisia ongelmia Toiveiden tynnyriä on koottu vuosikausia; odotukset voivat olla epärealistisen korkeat Tavoite voidaan formuloida eri tavoin; tässä Roy Tennantin näkemys vuodelta 2002: we must assimilate MARC into a broader, richer, more diverse set of tools, standards, and protocols -> MARCin kuolemasta sen reinkarnaatioon tavoitteeksi kuvailevien metatietojen esittäminen semanttisen Webin vaihtomuodossa eli RDF-muodossa ISO 2709:n sijaan

Resource Description Framework (RDF) RDF is a standard model for data interchange on the Web. RDF has features that facilitate data merging even if the underlying schemas differ, and it specifically supports the evolution of schemas over time without requiring all the data consumers to be changed. RDF extends the linking structure of the Web to use URIs to name the relationship between things as well as the two ends of the link (this is usually referred to as a triple ). Using this simple model, RDF allows structured and semi-structured data to be mixed, exposed, and shared across different applications. 1000 $:n kysymys: miten yhdistämme RDA:n ja RDF:n?

RDA:sta ja RDF:stä Sekä RDA:sta että RDF:stä puhutaan usein kovin teoreettisesti; voi olla vaikeaa nähdä miten teoriasta päästään käytäntöön Sekä RDA:han että RDF:n on suhtauduttu varauksella, ja niiden käytännön toteuttaminen on vienyt aikaa MARC-formaatin seuraajaa kehitettäessä teorioista on pystyttävä johtamaan toimivaa käytäntöä; tämä ei välttämättä ole helppoa Uuden formaatin on tarjottava merkittäviä käytännön parannuksia vanhaan verrattuna; pelkkä puhe siilojen rikkomisesta ei vielä avaa kukkaron nyörejä

BIBLIOGRAPHIC FRAMEWORK TRANSITION INITIATIVE Kongressin kirjaston hanke, 2011- Toistaiseksi mukana vain pieni joukko edelläkävijäkirjastoja, mutta ryhmää on tarkoitus kasvattaa työn edetessä Euroopasta British Library ja Saksan kansalliskirjasto Projekti on rajattu MARC 21:een Formaali standardointi on tarkoitus aloittaa vasta sen jälkeen kun formaatti on valmis (vrt. MARC-formaatin kehittäminen) Projektista vastaa Network Development and Standards Office, jolla on myös MARC 21 vastuu (ja lukuisia muita formaattivastuita) Myös MARC 21:stä kehitetään edelleen; sitä ei ole tarkoitus jäädyttää

BIBFRAME ja FRBR Uuden formaatin pitää olla aidosti FRBRyhteensopiva (jota MARC ei ole) BIBFRAME ei käytä FRBR-terminologiaa, koska malli otettaneen käyttöön vain kirjastoissa Neutraalilla terminologialla houkutellaan muita RDA:n soveltajia BIBFRAME-käyttäjiksi [BIBFRAME] is designed to integrate with and engage in the wider information community while also serving the specific needs of its maintenance community

BIBFRAME-tietomalli Teos (Work) Suunnilleen sama kuin FRBR:n teos + ekspressio Manifestaatio (Instance) Teoksen yksittäinen aineellinen ilmentymä Auktoriteetti (Authority) Henkilö, organisaatio, paikka, asiasana tms. jolla on selkeästi määritelty suhde teokseen tai sen manifestaatioon Liitännäiset (Annotation) Esim. kirja-arvostelu, kirjan kansikuva Sekä malli että sen suomennos ovat luonnoksia

Liitännäiset Teoksen metatietoihin voidaan linkittää arvosteluja, sisällysluetteloita, otteita yms. Manifestaation tietoja voidaan rikastaa kansikuvalla, varastotiedoilla, Web-osoitteella yms. Erillisiin auktoriteettitietueisiin tallennetaan lisätietoja teoksesta itsestään, teoksen tai esim. sen arvostelun tekijöistä, asiasanoista, jne. RDF:n edellyttämä linkitys muuanne semanttiseen Webiin rikastaa erityisesti auktoriteettitietoja

Tavoitteita 1. Teoksen ja sen eri manifestaatioiden metatietojen selkeä erottaminen toisistaan 2. Toimijoiden tunnistaminen Toimijoiden nimille tarvitaan pysyvät tunnisteet (ISNI, ORCID) jotka helpottavat identifiointia ja pysyvien linkkien rakentamista 3. Roolien selkeä määrittely A:n arvostelu B:n teoksen X suomenkielisestä käännöksestä, jonka on tehnyt C

MARC 21 ja BIBFRAME: linjauksia MARC 21 tietue pitää voida konvertoida häviöttömästi BIBFRAME-tietueeksi, ja MARC 21 tietoelementit pitää voida konvertoida häviöttömästi BIBFRAME-tietueesta takaisin MARC 21- tietueeksi Välimerkeistä datassa hankkiudutaan eroon Myös silloin kun välimerkit erottavat tietoelementtejä (esim. sukunimi, etunimi) -> BIBFRAME-formaatista tullee MARC 21:stä hienojakoisempi (esim. suku- ja etunimelle omat tietoelementit)

MARC 21 ja BIBFRAME: avoimia kysymyksiä Osakohteiden käsittelystä ei ole vielä puhuttu Oletan että osakohteita tuetaan jatkossakin, mutta (XML/RDFpohjainen) tekninen ratkaisu voi poiketa siitä mihin olemme tottuneet Tasojen määrää ei ole pakko rajata kahteen BIBFRAME-formaattien määrästä ei ole päätöstä Mahdollisesti vain yksi (joka kattaisi kaikki MARC 21 formaatit) Hallinnollisesta metadatasta ei ole päätöstä Tietojen päällekkäisestä tallennuksesta eri formaatteihin (MARC 21, teknisen metadatan MIX, textmd etc., PREMIS) pitäisi päästä eroon, mutta toistaiseksi emme tiedä miten suuri osa hallinnollisen metadatan formaattien tietoelementeistä lisätään BIBFRAME:n RDFskeemaan

BIBFRAME:n XML/RDF-ratkaisu BIBFRAME ei tule käyttämään hyväksi olemassa olevia RDFskeemoja, vaan sille rakennetaan oma skeema hallittavuuden maksimoimiseksi (esim. laajentaminen on helppoa) BIBFRAME-skeeman ensimmäinen luonnos on julkaistaan lähitulevaisuudessa osoitteessa http://loc.gov/bibframe/vocab Mappaukset BIBFRAME-skeemasta esim. FOAF-, SKOS- tai Dublin Coreen RDF-skeemoihin laaditaan myöhemmin Kirjastojen pilottihankkeissa on yleensä käytetty valmiita skeemoja kuten FOAF:ia, koska se luo pohjan datan yhteiskäytölle Mappausten avulla päästään samaan tulokseen, mutta mutkan kautta

Linkitetty bibliografinen tieto RDF-syntaksissa tietueen kaikki tietoelementit ovat linkitettävissä / linkitetään muualle verkkoon; kun tietoja päivitetään, muutokset näkyvät kirjaston käyttäjille Miten linkit valitaan, ja miten ne pidetään hengissä? Kuka takaa linkityskohteiden laadun säilymisen? Kun metatietomme eivät enää ole siilossa, emme pysty kontrolloimaan, mitä tietoa käyttäjämme saavat Vastuu siirtyy kuulijalle BIBFRAME-formaattiin siirtymisen suurin käytännön vaikutus on siirtyminen linkitettyyn ja entistä avoimempaan dataan; tähän liittyvät poliittiset yms. linjaukset tarvitaan pian

Täsmennettävää tietomallista Onko BIBFRAME:n teos yhtä kuin FRBR:n teos + ekspressio? Jos on, miten BIBFRAME-tietueessa erotetaan nämä FRBR:n tasoa? Ovatko FRBR:n manifestation ja BIBFRAME:n instance sama asia (kuten suomennosluonnos antaa ymmärtää)? Jos ei ole, miten osoitetaan milloin on kyse aidosta manifestaatiosta? Millainen suhde teoksella ja sen liitännäisillä (jotka usein ovat teoksia nekin) on? Millaisia ovat itsenäisten teosten väliset suhteet ja miten ne esitetään BIBFRAME:ssa?

Avoimia kysymyksiä BIBFRAME:n uudet tietoelementit (jotka eivät ole konvertoitavissa takaisin MARC 21:een)? BIBFRAME:n MARC 21:stä hienojakoisemmat tietoelementit? Miten otetaan huomioon muut MARC-formaatit? Muissa formaateissa on tietoelementtejä joita MARC 21:ssä ei ole ja jotka tulisi lisätä BIBFRAME:en Miten otetaan huomioon muut keskeiset metatietoformaatit kuten Dublin Core? Miten otetaan huomioon Kongressin kirjaston tukemat hallinnollisen metatiedon formaatit?

Nykytilanne BIBFRAME-hanke on ollut käynnissä toista vuotta, mutta tekemistä on jäljellä paljon Skeeman ohella moni muukin asia on vielä kesken, minkä takia projektiryhmää ole laajennettu pilottikirjastoista Ei ole varmaa valmistuuko uusi formaatti vuoden 2013 lopussa, kuten on ollut tarkoitus Järjestelmätoimittajien kiinnostus BIBFRAME:en on ollut varsin vähäistä (poikkeuksina OCLC ja VTLS) Meillä ei ole arvioita siitä, miten paljon työtä uuden formaatin toteuttaminen vaatii (eikä sellaista voi vielä tehdäkään) Kirjastot ovat ns. odottavalla kannalla

BIBFRAME:n soveltamisesta MARC-pohjaisen järjestelmän modernisointi BIBFRAME:lle sopivaksi voi olla iso työ, riippuen siitä miten sovellus on rakennettu Häviötön konversio MARC 21 BIBFRAME - MARC 21 antaa toimittajille armonaikaa; siirtymäkausi voi olla pitkä Mutta vaikka BIBFRAME MARC 21 konversiossa ei häviäisi dataa, avoimuus ja linkit voivat kärsiä Formaattivaihdoksen maksavat viime kädessä kirjastot; antaako BIBFRAME niin paljon uutta, että muutos on perusteltavissa? Miten korkealle priorisoimme aidosti avoimen ja linkitetyn datan tuottamisen?

BIBFRAME ja kirjastot Kirjastoille BIBFRAME on tärkeä uudistus; sen avulla pääsemme osaksi (semanttista) Webiä Mutta kirjastojen tuottaman metatiedon semantiikan tulkinta voi edelleen olla haasteellista, johtuen tietojen rikkaudesta Järjestelmävalinnoissa tulisi ottaa huomioon, että saamme jatkossa metatietoa eri formaateissa eri tahoilta (esim. sosiaalista metadata Dublin Corena) Pitäisikö uusien järjestelmien tukea useita metatietoformaatteja rinnan sekä tiedon tallennuksessa että haussa? Finnassa käytettyyn VuFind-ohjelmiston versioon voidaan lisätä BIBFRAME-tuki kun formaatti on riittävän vakaa

NISO:n tiekarttahanke BIBFRAME on rajattu MARC 21:een, se ei ota huomioon edes muita MARC-formaatteja, saati sitten muita metatietoformaatteja BIBFRAME:en päästäkseen muiden MARC-formaattien käyttäjien on ensin konvertoitava metatietonsa MARC 21:een voidakseen soveltaa Kongressin kirjaston BIBFRAME-konversiotyökaluja NISO:n hankkeessa selvitetään muista formaateista johtuvat tarpeet laajentaa BIBFRAME:a (skeema; muut laajennukset) Tuloksena on (vain) raportti

NISO-hankkeen haasteita Mitkä muut formaatit otetaan tutkittavaksi? Pelkästään MARC-formaatteja on paljon, eikä ryhmään ole saatu edes niiden kaikkien edustajia Millä tavoin eroavuudet otetaan huomioon? MARC 21:een konvertoitavissa olevat tietoelementit ovat piece of cake ja lisättävissä olevat luultavasti OK, mutta ristiriitatilanteiden käsittely on vaikeaa ja maailmankuvaerojen (ONIX, arkistojen ja museoiden formaatit) yhteensovittaminen tosi vaikeaa Kongressin kirjasto kutsuttiin mukaan, mutta se ei osallistune hankkeeseen ainakaan aktiivisesti Otetaanko Tiekartta-hankkeen suosituksia huomioon BIBFRAME:n kehittämisessä, ja jos, niin miten?

BIBFRAME ja Suomi Kansalliskirjasto osallistuu Tiekarttahankkeeseen, ja alustavasti meitä on pyydetty mukaan myös BIBFRAME:en siinä vaiheessa kun projektiryhmä laajenee Tavoitteenamme on mm. varmistaa se, että uusi formaatti on suomalaisten kirjastojen kannalta toimiva ja että Kongressin kirjaston BIBFRAME -konversio-ohjelmat toimivat kunnolla myös meidän MARC 21 datallamme FINMARC BIBFRAME konversiota emme tule tutkimaan / tukemaan Tulemme informoimaan kirjastoja näiden hankkeiden edistymisestä

Lisätietoja BIBFRAME-hanke + keskustelulista: http://bibframe.org/ http://listserv.loc.gov/listarch/bibframe.html Esimerkkejä BIBFRAME-tietueista ja konversioohjelma: http://bibframe.org/demos/ http://bibframe.org/tools/ Tiekarttahanke: http://www.niso.org/topics/tl/bibliographicroadmap/