PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Kyselytutkimus Suomen Yrittäjien jäsenistölle Sirpa Laitinen-Väänänen, Lahden ammattikorkeakoulu Liisa Vanhanen-Nuutinen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Riikka Ahmaniemi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sanna Boman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät ry.
Sisällys ESIPUHE... 1 1 TAUSTAA... 2 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN... 5 2.1 Kohderyhmä ja aineistonkeruu... 5 2.2 Aineiston analyysi ja tulosten esittäminen... 5 3 VASTAAJAT... 7 3.1 Vastaajien taustatiedot... 7 3.2 Vastaajan yrityksen koko, toimiala, ikä ja sijaintimaakunta... 8 3.3 Ammattikorkeakoulusta valmistuneet vastaajien yrityksissä... 10 4 YRITTÄJIEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖ JA HYÖTY... 12 4.1 Yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa... 12 4.2 Aloite yhteistyöhön... 12 4.3 Yhteistyö maakunnittain ja toimialoittain... 13 4.4 Opiskelijayhteistyö ja siitä koettu hyöty... 15 4.5 Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyö ja niistä koetut hyödyt... 17 4.6 Koulutusyhteistyö ja siitä koettu hyöty... 19 4.7 Kumppanuusyhteistyö ja siitä koettu hyöty... 21 4.8 Yhteistyön muut hyödyt... 23 4.9 Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuudessa... 24 5 AMMATTIKORKEAKOULUJEN ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS... 26 5.1 Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus eri yrityskokoluokissa... 26 5.2 Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus maakunnissa... 31 5.3 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaaminen... 31 6 POHDINTA... 34 6.1 Selvityksen tulokset suhteessa aiemmin tehtyihin tutkimuksiin... 34 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ... 37 KIRJALLISUUS... 38 LIITE... 40
ESIPUHE Ammattikorkeakoulut voivat parhaimmillaan olla merkittäviä alueellisia vaikuttajia. Yritysten ja ammattikorkeakoulujen onnistunut yhteistyö on tärkeää sekä tutkintoa suorittavien nuorten osaamisen kehittymiselle ja valmistuneiden työllistymiselle että alueellisen työelämän kehittymiselle. Tässä perusraportissa esitellään suomalaisille pk-yrityksille vuonna 2012 tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin yrittäjien kokemuksia yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa, yhteistyön hyötyjä yritykselle ja yritysten arvioimaa ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta. Tutkimus käynnistettiin Suomen Yrittäjät ry:n ja AMKtutka verkoston yhteistyönä. AMKtutka verkosto toimi vuosina 2010 2012 kuudentoista ammattikorkeakoulun kehittämisverkostona, kehittäen ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 116 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Jäsenyritysten työllistävä vaikutus on yli puoli miljoonaa henkilöä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu yli 400 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 53 toimialajärjestöstä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien, AMKtutka verkoston ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n kesken. Kyselylomake suunniteltiin yhteistyötahoista kootussa ohjausryhmässä. Suunnittelussa hyödynnettiin aiemmin Stepit KOHO -projektissa tehtyö työelämälle suunnattua tutkimuskyselyä. Kyselyä valmistelevaan työryhmään kuuluivat Martti Pallari, Veli-Matti Lamppu ja Markku Kivinen Suomen Yrittäjistä, Riikka Ahmaniemi, Matti Lähdeniemi, Riitta Paasivuori ja Eero Pekkarinen AMKtutka verkostosta, Hannele Salminen Suomen Kuntaliitosta sekä pedagogisina asiantuntijoina Sirpa Laitinen-Väänänen Lahden ammattikorkeakoulusta ja Liisa Vanhanen-Nuutinen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta. Prosessin edetessä ohjausryhmä täydentyi lisäksi Arenen edustajalla Timo Luopajärvellä. Kiitokset tutkimuksen valmistelu- ja ohjausryhmään osallistuneille sekä tutkimuksen toteuttajille perusteellisesta paneutumisesta tutkimuksen toteuttamiseen ja tuloksiin. Raportti on koottu työryhmässä, jossa Riikka Ahmaniemi on vastannut tutkimusaineistonkeruun valmistelusta ja toteutuksesta, Sanna Boman tutkimusaineiston tilastollisesta analyysista ja Veli- Matti Lamppu yrittäjänäkökulmasta. Sirpa Laitinen-Väänänen Lahden ammattikorkeakoulusta ja Liisa Vanhanen-Nuutinen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta ovat tehneet tutkimustulosten tulkinnan suhteessa aikaisempaan tietoon tutkimusaiheesta ja kirjoittaneet raportin. 1
1 TAUSTAA Opintojaksoihin integroituva työelämän yhteistyö on ammattikorkeakoulujen arkea. Myös työelämän kanssa tehtävää tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä on systemaattisesti kehitetty eritoten ammattikorkeakoulu lain muutoksen jälkeen vuonna 2003 (Laki ammattikorkeakouluista 2003 /351; Asetus ammattikorkeakouluista 2003/352). Opetukseen integroituva yhteistyö toteutuu erityisesti harjoittelussa ja opinnäytetöissä (mm. Vanhanen-Nuutinen & Laitinen-Väänänen 2011; Sijoitus tulevaan 2012), mutta se on saanut myös uusia muotoja ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittymisen myötä (Kotila & Mäki 2012). Tutkimus- ja kehitystyössä on vahvistettu ammattikorkeakoulujen osaamista ja roolia alueellisessa innovaatiotoiminnassa. Työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä on tutkittu paljon, tosin pääasiassa koulutuksen näkökulmasta (esim. Jaroma 2008; 2009; Neuvonen-Rauhala 2009). Korkeakoulutuksen alueellinen vaikuttavuus on merkittävää. Korkeakouluista valmistuneet, mukaan lukien ammattikorkeakouluista valmistuneet, työllistyvät pääsääntöisesti opiskelupaikkakunnalleen tai sen lähialueille. Hyvin pieni määrä opiskelijoista, alle 5 %, ryhtyy yrittäjiksi. Usein korkeakoulutettujen työllistymistä vaikeuttavat puutteelliset työelämävalmiudet. (Uraovi korkeasti koulutetuille ja asiantuntijoille 5.5.2011; esim. http://www.jamk.fi/tutustu/alumnitoiminta/sijoittuminen_tyoelamaan; http://www.turkuamk.fi/public/default.aspx?nodeid=17288.) Koulutuksen aikaisella työharjoittelulla onkin keskeinen merkitys työllistymiselle tutkinnon suorittamisen jälkeen (esim. Vierimaa 2009). Ammattikorkeakouluja on kritisoitu tehottomuudesta. Koulutustarjontaa pidetään kysyntään nähden liian laajana, opiskeluajat ovat liian pitkiä ja keskeyttämisten määrät ovat kasvussa. Ammattikorkeakoulujen kehittämisen painopisteet ovatkin työelämälähtöisen koulutuksen kehittämisessä ja aluekehitystä palvelevassa soveltavassa tutkimuksessa. (Salminen & Ylä-Anttila 2010.) Ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyön keskeisiksi hyödyiksi on arvioitu uusien työntekijöiden rekrytointi, uuden tiedon ja osaamisen lisääntyminen työpaikalla ja yhteistyön yritykselle antama näkyvyys alueellisesti. Aiemmin työelämälle tehdyn selvityksen perusteella kunta ja järjestösektori kokivat ammattikorkeakoulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä olevan hyötyä oman toiminnan kehittämisessä. Yksityisellä sektorilla asia ei ole näin. (Zacheus 2009.) Kuitenkin suurin osa yrityksistä mainitsee tekevänsä yhteistyötä oppilaitosten kanssa (Alueiden kilpailukyky 2011). Kolme neljästä oppilaitosyhteistyötä tekevästä yrityksestä on tehnyt yhteistyötä nimenomaan ammattikorkeakoulun kanssa. Lähes puolet yritysjohtajista arvioi, että yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa toimii hyvin tai erittäin hyvin. Yleisimmät yhteistyömuodot olivat harjoittelu, opintojaksoihin liittyvät vierailut sekä opinnäytetyöt (Sijoitus tulevaan 2012; Alueiden kilpailukyky 2011; ks. myös Laitinen-Väänänen et al 2011; Vanhanen-Nuutinen & Laitinen-Väänänen 2011). Yritykset pitivät tutkimusyhteistyötä liian oppilaitoslähtöisenä. Yritysten mukaan tutkimusyhteistyössä pitäi- 2
si osata paremmin ottaa elinkeinoelämän tarpeet huomioon. (Alueiden kilpailukyky 2011) Yhteistyö ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä näyttäisi toisaalta pysyvän ennallaan ja toisaalta lisääntyvän. Aiemmissa tutkimuksissa saatujen tulosten mukaan pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön oltiin erityisen tyytyväisiä. Mitä pidempään yhteistyö oli jatkunut, sen tyytyväisempiä vastaajat olivat. Tulevaisuuden yhteistyönmuodoiksi nimettiin pääosin samat kuin nykyisetkin, eli työharjoitteluyhteistyö, opinnäytetyöt, projektityöt ja vierailijaluennoitsijat. Uusiksi yhteistyömuodoiksi mainittiin esimerkiksi mentorointi, opettajien työelämäjaksot, työmenetelmien ja osaamisen kehittäminen ja tutkiminen yhteistyössä sekä yhteistyön kehittäminen työpaikan ulkomailla olevan työpisteen kanssa. (Laitinen-Väänänen et al 2011; Vanhanen-Nuutinen & Laitinen- Väänänen 2011.) Ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyön kehittymiseen vaikuttavat työpaikkaan liittyvät tekijät, koulutukseen liittyvät tekijät, yleinen yhteiskunnallinen tilanne ja alueen sekä toimialan työllisyystilanne. Työvoimapula, yhteistyön merkityksen tunnistaminen yrityksissä, yleinen tulevaisuusoptimismi, työpaikan lisääntynyt tunnettavuus alueella ja työpaikan lisääntynyt yhteistyöosaaminen parantavat yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistyötä heikentävät puolestaan ajan puute, yrityksen heikentyvä talous, henkilökunnan vähentyvä jaksaminen, nyky-yhteistyön ongelmat, tekniset ongelmat ja muut syyt, kuten työpaikan huono sijainti tai se, että työpaikan tarjoamat työtehtävät eivät kiinnosta ammattikorkeakoulua. (Laitinen-Väänänen & Vanhanen-Nuutinen 2011.) Jotta yhteistyö voisi kehittyä koulutuksen ja työelämän kumppanuudeksi, vaatii se aikaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Kumppanuuden kehittymistä edistävät ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteiset kehittämisen kohteet, molemmin puolinen osallistuminen ja molemmin puolin koetut hyödyt yhteistyöstä. Kumppanuutta edistää myös yhteinen kieli ja ymmärrys, joka voi syntyä vain yhteisten kohtaamisten, yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen kautta. Yhteistyösopimukset ja yhteisesti jaetut toimintatavat ja resurssit tukevat myös kumppanuuden syntymistä. Toisaalta erilaiset organisaatiokulttuurit, ajan ja resurssien puute, asenteet ja toisistaan poikkeavat odotukset ovat kumppanuuden kehittymisen esteitä. (Häggman-Laitila & Rekola 2011.) Kumppanuutta voidaan kehittää erilaisilla toimenpiteillä, jotka lähentävät koulutusta ja työelämää. Esimerkiksi kummitoiminta ja stipendit tai mentori- ja, alumnitoiminta tai työelämän edustajien toimiminen ammattikorkeakoulun yhteistyöryhmissä. On siis tärkeää, että yhteistyötä käynnistetään ja tehdään, koska vain sitä kautta kumppanuus kehittyy. Kuitenkin molempien osapuolten tarpeet ja odotukset on huomioitava niin, ettei yhteistyöstä synny liian koululähtöistä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittanet, että aloite yhteistyöhön tulee pääsääntöisesti ammattikorkeakoululta (Laitinen-Väänänen et al 2011). Tässä raportissa tarkastellaan yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä yrittäjien näkökulmasta; millaisena yrityksissä nähdään ammattikorkeakoulujen alueellinen vaikuttavuus, mitkä ovat 3
yrittäjien kokemukset yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa, miten he näkevät yhteistyön tulevaisuuden ja miten he arvioivat yhteistyön hyötyjä yritykselle. 4
2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Kohderyhmä ja aineistonkeruu Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen Yrittäjien jäsenyritykset. Suomen Yrittäjät on yrittäjien keskusjärjestö, johon kuuluu yksityisyrittäjiä ja työnantajayrityksiä. Yritykset edustavat kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoja. Jäsenyrityksiä on yhteensä 116 000, joista puolet on yksityisyrittäjiä ja puolet työnantajayrityksiä. Tilastokeskuksen laskelman mukaan vuoden 2010 lopussa Suomessa oli 262 548 yritystä, kun maa-, metsä- ja kalatalous (alkutuotanto) jätettiin pois laskuista. Valtaosa yrityksistä oli tuolloin alle 10 työntekijän mikroyrityksiä (93,4 %) ja niistä pääosa työllisti vuositasolla alle kaksi henkilöä. Alle 50 työntekijän pienyrityksiä oli 5,5, %, 50 249 työntekijän keskisuuria yrityksiä oli 0,9 % ja yli 250 työntekijän suuryrityksiä oli 0,2 %. Vuoden 2009 lopussa kaikista yrittäjistä 62 % oli yksinyrittäjiä ja kolmannes naisyrittäjiä. Kolmannes yrittäjistä on suorittanut ammatillisen koulutuksen tai vastaavan ja kolmannes opistotason tutkinnon. Yliopisto- tai korkeakoulututkinto on n 15 % yrittäjistä ja ammattikorkeakoulututkinto 7 %:lla. (Yrittäjyyskatsaus 2011.) Yritystiheys on korkein Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, kun alkutuotantoa ei lasketa mukaan. Pääkaupunkiseudun osuus yritysten työllisyydestä onkin 30 % ja liikevaihdosta 40 %. Korkean yritystiheyden maakuntia ovat myös Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta. Vähiten yrityksiä on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, vaikka alkutuotantoa edustavat yritykset laskettaisiinkin mukaan. Muita harvan yritystiheyden maakuntia ovat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. 2000-luvulla yritysten määrä on kasvanut eniten rakentamisessa, kiinteistö- ja liike-elämän palvelualoilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja henkilökohtaisia palveluja tuottavilla toimialoilla. Vuoden 2010 lopussa yritysten määrän kasvu oli lähtenyt lievään nousuun. (Yrittäjyyskatsaus 2011.) Tutkimusaineisto kerättiin Suomen yrittäjien jäsenille lähetetyllä internet-kyselyllä. Kyselylomake (liite 1) laadittiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen edustajien kesken. Linkki kyselyyn lähetettiin Suomen Yrittäjien sähköpostikutsulla 30 000 suomenkieliselle ja 4000 ruotsinkieliselle yrittäjäjäsenelle. Kutsu kyselyyn lähetettiin satunnaisotoksena. Kysely lähetettiin 10.9.2012 ja suljettiin 3.10.2012. Kaksi viikkoa ensimmäisestä kyselystä lähetettiin uusintakysely. Kyselyyn vastaaminen tapahtui anonyyminä eli vastaajat eivät olleet tunnistettavissa aineistosta. 2.2 Aineiston analyysi ja tulosten esittäminen Aineiston tilastollisissa analysoinneissa on käytetty SPSS 20.0 ohjelmaa. Analyysejä varten aineistoa luokiteltiin niin, että suomen- ja ruotsinkieliset vastaajat yhdistettiin, koska ruotsinkielisten vastaajien osuus aineistossa oli pieni (N=76; 5,1 %). Samoin yhdistettiin ne toimialat yhdeksi muut toimialat luokaksi, joiden vastaajamäärät jäivät selvästi alle 10 % kaikista vastaajista. Yrityksen kokoluokat yhdistettiin tilastollista analyysia varten niin, että kaksi suurinta luokkaa (50 249 ja yli 250 henkilöä) yhdistettiin yhdeksi luokaksi, sillä suurimmassa luokassa oli ainoastaan 5
kolme vastausta. Yhdistetystä luokasta on käytetty myöhemmin kuvioissa ja taulukoissa nimitystä keskisuuret yritykset, 50 249 henkilöä. Aineistosta on laskettu frekvenssi- ja prosenttijakaumat. Lisäksi tilastollista merkitsevyyttä testattiin varianssianalyysillä ja Tukeyn -testillä keskiarvojen parittaisiin vertailuihin. En osaa sanoa - vastauksia ei ole otettu mukaan käytettäessä varianssianalyysiä. Lisäksi osassa kysymyksistä käytettiin ristiintaulukointia ja χ2 testiä. Kuvioissa ja taulukoissa tuloksia esitetään pääasiassa yrityksen koolla luokiteltuna, sillä se vaikutti merkitsevästi lähes kaikkiin tuloksiin. Mukana on myös muutamia kuvioita, joissa toimiala ja maakunta ovat taustamuuttujana. Maakunnan ja toimialojen osalta on esitetty tilastollisten analysointien tulokset, mikäli analysointi on ollut mahdollista. 6
3 VASTAAJAT Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta seuraavia taustatietoja; sukupuoli, kieli ja koulutustausta. Vastaajien edustamista yrityksistä kysyttiin, mikä on yrityksen koko, toimiala, ikä ja sijaintimaakunta sekä toimiiko yrityksessä ammattikorkeakoulusta valmistuneita henkilöitä. 3.1 Vastaajien taustatiedot Yhteensä 1488 yrittäjää vastasi kyselyyn. Vastaajista 37,5 % (n=558) oli naisia ja miehiä 62,5 % (n=930). Lähes kaikki vastaajat olivat suomenkielisiä (N=1412; 94,9 %). Yrittäjät olivat yleisimmin suorittaneet opistoasteen tutkinnon tai ammatillisen tutkinnon. Noin 15 %:lla oli ylempi korkeakoulututkinto ja samalla määrällä ammattikorkeakoulututkinto. Peruskoulupohjaisia tai tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia oli vähiten (Taulukko 1). Vastaajat edustivat koulutustaustaltaan hyvin suomalaisia yrittäjiä, tosin vastaajissa painottuu hieman ammattikorkeakoulututkinnon omaavien määrä suhteessa kokonaistilanteeseen (norm. 7 % yrittäjistä). Taulukko 1. Vastaajien koulutustausta (korkein suoritettu tutkinto). Koulutus N Kaikki (%) Naiset (%) Miehet (%) peruskoulu 43 2,8 1,3 3,9 ammatillinen tutkinto 268 18,0 11,8 21,7 ylioppilastutkinto 53 3,5 4,1 3,2 opistoasteen tutkinto 417 28,0 28,5 27,7 ammattikorkeakoulu tutkinto 261 17,5 22,2 14,7 alempi korkeakoulututkinto 78 5,2 5,9 4,8 ylempi ammattikorkeakoulututkinto 48 3,2 3,4 3,1 ylempi korkeakoulututkinto 247 16,5 18,8 15,3 Tieteellinen jatkotutkinto (lisensiaatin - tai tohtorintutkinto) 30 2,0 2,0 2,0 jokin muu, mikä 43 2,8 2,0 3,4 Yhteensä 1488 100 100 100 Sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä (χ 2 -testi, p<0,001) vastaajien koulutustasoon. Naisyrittäjät olivat suorittaneet miehiä useammin ammattikorkeakoulututkinnon. Miehet puolestaan olivat naisia yleisemmin suorittaneet ammatillisen perustutkinnon. 7
3.2 Vastaajan yrityksen koko, toimiala, ikä ja sijaintimaakunta Suurin osa eli yli puolet (55,8 %) vastaajista oli alle 10 henkilön mikroyrittäjiä. Runsas viidennes (21,7 %) yksinyrittäjiä, pienyrityksiä (alle 50 työntekijää) edustavia yrittäjiä vajaa viidennes (19,0 %) ja keskisuurten yritysten yrittäjiä vain vajaa 4 % (3,3 %). Suuryritysten, eli yli 250 työntekijän, yrittäjiä vastaajista oli vain kolme. Sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä yrityksen kokoon (χ 2 -testi, p<0,001). Naiset olivat enemmistönä yksinyrittäjissä. Yrityksen sijaintimaakunnalla ei ollut yhteyttä vastaajan yrityksen kokoon (P=0,266) (taulukko 2) Taulukko 2. Vastaajat luokiteltuna yrityksen koon mukaan. N Kaikki % Miehet % Naiset % Yksinyrittäjät 323 21,7 17,7 28,3 Mikroyritykset 831 55,8 58 52,3 Pienyritykset 282 19 19,8 17,6 Keskisuuret 52 3,5 4,5 1,8 yritykset Kaikki 1488 100 % 100 % 100 % Puolet vastaajien edustamista yrityksistä olivat teollisuuden (10,5 % vastaajista), rakentamisen (9,7 %), terveys- ja sosiaalipalveluiden (9,5 %), tukku- ja vähittäiskaupan (10,8 %) sekä muun palvelutoiminnan (11,8 %) aloilta. Vastaajat jakautuivat muille toimialoille niin pieniin ryhmiin (0,2 5,8 % vastaajista), että lopuksi rakennettiin luokka muut toimialat. Tähän luokkaan sijoitettiin taiteet, viihde ja virkistys, koulutus, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, kiinteistöalan toiminta, rahoitus ja vakuutustoiminta, informaatio ja viestintä, majoitusja ravitsemustoiminta, kuljetus ja varastointi, vesihuolto, viemäröinti ja jätevesihuolto, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, maa-, metsä- ja kalatalous sekä kaivostoiminta ja louhinta. Nämä tulokset on esitetty kuviossa 1. 8
Kuvio 1. Yrityksen toimiala (n=1488) Yli puolet vastaajista (55,8 %) edustivat yrityksiä, jotka olivat toimineet yli 10 vuotta (taulukko 3). Sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevästi (χ 2 -testi, P<0,001) yhteydessä yrityksen toiminta ikään. Naisvastaajia oli enemmän 1-5 vuotta toimineissa yrityksissä (29,6 % naiset, 21,9 % miehet), kun taas miehiä oli enemmän yli 10 vuotta toimineissa yrityksissä (48,6 % naiset, 60,2 miehet). Voidaankin todeta, että vastanneista suurella osalla on pitkä kokemus yrittämisestä ja yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa. Yrityksen sijaintimaakunnalla ei ollut yhteyttä siihen, kuinka pitkään vastaajan yritys on toiminut (P=0,494). Taulukko 3. Yrityksen toiminta-aika Toiminta-aika N Kaikki % Naiset % Miehet % alle 1 vuotta 81 5,4 6,5 4,8 1-5 vuotta 369 24,8 29,6 21,9 6-10 vuotta 207 13,9 15,4 13,0 yli 10 vuotta 831 55,8 48,6 60,2 Yhteensä 1488 100 100 100 Vastauksia kyselyyn tuli kaikista muista maakunnista paitsi Ahvenanmaalta (kuvio 2). Eniten kyselyyn vastauksia saatiin yrityksiltä, jotka sijaitsivat Uudellamaalla (15,3 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (7,3 %). Ruotsinkielisten vastaajien yritykset sijaitsivat Uudellamaalla (34,2 %, osuus ruotsinkielisistä), Pohjanmaalla (44,7 %, osuus ruotsinkielisistä) sekä Etelä- ja Keskipohjanmaalla (3,9 % ja 7,9 %, osuus ruotsinkielisistä). 9
Kuvio 2. Yrityksen sijaintimaakunta vastaajilla (N=1488, sis. suomen- ja ruotsinkieliset vastaajat). 3.3 Ammattikorkeakoulusta valmistuneet vastaajien yrityksissä Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työntekijöiden määrät ovat vakiintumassa myös pienissä ja erityisestä keskisuurissa yrityksissä (kuvio 3, ei sisällä en osaa sanoa vastaajia N=19). Kuvio 3. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet työntekijät eri kokoisissa yrityksissä 10
Ammattikorkeakoulusta valmistuneita työntekijöitä oli yleisimmin sosiaali- ja terveysalalla. Yrityksen sijainnilla ei ollut yhteyttä siihen, oliko yrityksessä ammattikorkeakoulusta valmistuneita henkilöitä (χ 2 -testi, P= 0,717). Toimialan ja yrityksessä olevien ammattikorkeakoulusta valmistuneita henkilöiden määrän välistä yhteyttä ei kuitenkaan voitu testata luotettavasti liian pienen vastaajamäärän vuoksi (kuvio 4). Kuvio 4. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet työntekijät eri toimialojen yrityksissä 11
4 YRITTÄJIEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖ JA HYÖTY 4.1 Yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa Vastaajilta tiedusteltiin, minkä ammattikorkeakoulun kanssa yritys tekee tai on tehnyt yhteistyötä. Vastaajista 43,8 % ilmoitti, ettei tee tai ole tehnyt yhteystyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Mikään yksittäinen ammattikorkeakoulu ei erotu selkeästi yhteistyön määrässä muista ammattikorkeakouluista. 4.2 Aloite yhteistyöhön Vastaajista lähes puolet (40 %) ilmoitti aloitteen yhteistyöhön lähteneen omalta yritykseltä. Yrityksen koko vaikuttaa tässäkin tilastollisesti melkein merkitsevästi (χ 2 -testi, P= P=0,014) eli keskisuurten yrityksen yrittäjistä yli puolet (57,4 %) ilmoitti aloitteen tulleen heiltä, kun taas yksinyrittäjistä vastaavasti vain runsas kolmannes (35 %) käynnisti yhteistyön (kuvio 5). Yrittäjät ovat vuosien saatossa oppineet löytämään ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanikseen ja aloite yhteistyölle tapahtuu entistä useammin yrittäjän toimesta. Kuvio 5. Aloite yhteistyöhön Yrityksen toimiala vaikutti tilastollisesti merkitsevästi ( -testi, P=0,004) (kuvio 6) siihen kenen aloitteesta yhteistyö käynnistyy. Sosiaali- ja terveysalalla aloite useimmin tulee ammattikorkeakoululta ja muilla palvelutoiminnan aloilla yritykseltä. 12
Kuvio 6. Aloite yhteistyöhön toimialoittain luokiteltuna 4.3 Yhteistyö maakunnittain ja toimialoittain Yrittäjiltä tiedusteltiin, millaista yhteistyötä he tekivät ammattikorkeakoulun kanssa ja millaiseksi he olivat kokeneet yhteistyön hyödyt. Yhteistyö jaettiin opiskelijayhteistyöhön, tutkimus-, kehitysja palvelutoimintayhteistyöhön, koulutusyhteistyöhön ja kumppanuusyhteistyöhön. Tutkimuksen mukaan yrittäjillä oli kokemusta kaikista edellä mainituista yhteistyömuodoista - eniten opiskelijayhteistyöstä ja vähiten kumppanuusyhteistyöstä. Maakunnittain tarkasteltuna Satakunnan alueen yrittäjät omasivat eniten kokemusta opiskelijayhteistyöstä. Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyöstä oli eniten kokemusta Pohjois-Karjalan yrittäjillä, koulutusyhteistyöstä Pohjois- Pohjanmaan yrittäjillä ja Kymenlaakson sekä Pirkanmaan yrittäjillä kumppanuusyhteistyöstä (taulukko 4). 13
Taulukko 4. Kokemus eri yhteistyömuodoista maakunnittain. Luvut (%) kuvaavat maakunnittain, kuinka monella on kokemusta yhteistyöstä. Maakunta Etelä-Karjala (n=59) Etelä-Pohjanmaa (n=77) Etelä-Savo (n=78) Kainuu (n=64) Kanta-Häme (n=89) Keski-Pohjanmaa (n=43) Keski-Suomi (n=87) Kymenlaakso (n=64) Lappi (n=91) Pirkanmaa (n=64) On kokemusta opiskelijayhteistyöstä % On kokemusta tutkimus-, kehitys tai palveluyhteistyöstä % On kokemusta koulutusyhteistyöstä % 52,5% 32,2% 32,2% 13,6% 54,5% 20,8% 33,8% 6,5% 48,7% 34,6% 38,5% 10,3% 45,3% 28,1% 34,4% 15,6% 47,2% 29,2% 39,3% 13,5% 51,2% 27,9% 41,9% 9,3% 56,3% 36,8% 43,7% 12,6% 43,8% 25,0% 31,3% 18,8% 54,9% 36,3% 35,2% 17,6% 51,6% 28,1% 31,3% 18,8% Pohjanmaa (n=83) 47,0% 30,1% 32,5% 12,0% Pohjois-Karjala (n=80) Pohjois- Pohjanmaa (n=108) Pohjois-Savo (n=87) Päijät-Häme (n=65) Satakunta (n=61) Uusimaa (n=227) Varsinais-Suomi (n=61) 61,3% 37,5% 46,3% 15,0% 58,3% 37,0% 47,2% 18,5% 60,9% 36,8% 46,0% 17,2% 50,8% 27,7% 27,7% 7,7% 68,9% 32,8% 41,0% 9,8% 45,8% 26,0% 27,8% 15,0% 57,4% 31,1% 31,1% 14,8% On kokemusta kumppanuusyhteistyöstä % Toimialat erosivat tilastollisesti merkitsevästi siinä, onko kokemusta tutkimus- ja kehitysyhteis- 14
työssä ( -testi, P=0,002), onko kokemusta kumppanuusyhteistyöstä ( -testi, P<0,001) ja kohdassa onko kokemusta koulutusyhteistyöstä ( -testi, P<0,001). Opiskelijayhteistyössä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Eniten eri yhteistyömuodoista on kokemusta terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla, vähiten tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Taulukko 5. Kokemus eri yhteistyömuodoista toimialoittain. Luvut (%) kuvaavat toimialaa, kuinka monella (%) on kokemusta yhteistyöstä. Tutkimus-, kehitys- tai palvelutoiminnassa koulutusyhteistyössä opiskelijayhteistyössä kumppanuusyhteistyössä Teollisuus (n=156) On kokemusta yhteistyöstä Rakentaminen (n=146) Terveysja sosiaalipalvelut (n=187) Muu palvelutoiminta (n=115) Tukku ja vähittäiskauppa (n=160) Muut toimialat (n=716) N 55 38 54 55 30 228 460 Kaikki (n=1488) % 35,30 % 26,20 % 38,30 % 32,40 % 18,80 % 31,80 % 30,90 % N 49 49 75 69 36 262 540 % 31,40 % 33,80 % 53,20 % 40,60 % 22,50 % 36,60 % 36,30 % N 87 77 84 91 85 358 782 % 55,80 % 53,10 % 59,60 % 53,50 % 53,10 % 50,00 % 52,60 % N 15 19 24 23 5 123 209 % 9,60 % 13,10 % 17,00 % 13,50 % 3,10 % 17,20 % 14,00 % 4.4 Opiskelijayhteistyö ja siitä koettu hyöty Yrityksen koko näytti korreloivan positiivisesti siihen, miten paljon opiskelijayhteistyötä yritykset tekevät ammattikorkeakoulun kanssa. Pienten yritysten yrittäjät tekevät vähemmän ja isojen yritysten enemmän. Yksinyrittävistä noin kolmannes (32 %) ilmoitti tekevänsä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa, kun taas keskisuurien yritysten yrittäjistä lähes kaikki (94 %) (kuvio 7). Opiskelijayhteistyö oli tyypillisimmin opiskelijan työharjoitteluun ja opinnäytetöihin liittyvää. 15
Kuvio 7. Opiskelijayhteistyö Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, onko ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa tehdystä yhteistyöstä ollut yritykselle hyötyä. Yrityksen koko ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi (varianssianalyysi, P=0,058) tuloksiin. (Tilastollisesta analyysistä jätettiin pois en-osaa-sanoa - vastaukset (N=62) (kuvio 8). 16
Kuvio 8. Opiskelijayhteistyöstä koettu hyöty 4.5 Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyö ja niistä koetut hyödyt Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyöstä vastaajilta tiedusteltiin, millaista yhteistyö näissä toiminnoissa oli. Vastaajat saivat valita kysymyksessä useita vastausvaihtoehtoja. Yksin yrittäjistä 23 % ja keskisuurten yritysten yrittäjistä 64 % ilmoitti, että heillä on kokemusta tutkimus-, kehitys- tai palvelutoimintayhteistyöstä ammattikorkeakoulun kanssa (kuvio 9). Tässäkin kysymyksessä tuli esille, että mitä suurempi vastaajan yritys oli, sitä enemmän heillä on myös tutkimus-, kehitysja palvelutoimintaan liittyvää yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tämä näkyi kaikissa vaihtoehdoissa eli yhteistyömuodot vaikuttavat olevan sitä monipuolisempia mitä isommasta yrityksestä on kyse. Ainoastaan kohdassa yritys myy ammattikorkeakoululle palveluita tai tuotteita ei yrityksen koolla vaikuttaisi olevan merkitystä. 17
Kuvio 9. Onko yrityksellä kokemusta tutkimus-, kehitys- tai palvelutoimintayhteistyöstä. Vastaajilta tiedusteltiin myös, onko tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintayhteistyöstä ollut hyötyä yritykselle. Yhteistyö oli koettu erittäin tai paljon hyödylliseksi kaiken kokoisissa yrityksissä. Yhden hengen mikroyrityksistä vajaa viidennes (17,9 %) ei ollut kokenut tutkimus-, kehitys- tai palvelutoimintayhteistyötä lainkaan hyödylliseksi. Yrityksen koko ei kuitenkaan vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi vastauksiin (varianssianalyysi, P=0,056, analyysissä ei ollut mukana en osaa sanoa vastaajat N=63) (kuvio 10). 18
Kuvio 10. Onko tutkimus- ja kehitys yhteistyöstä ollut hyötyä yritykselle 4.6 Koulutusyhteistyö ja siitä koettu hyöty Koulutusyhteistyötä tiedusteltaessa vastaajille tarjottiin useita vaihtoehtoja valittavaksi. Lähes kaikilla vastaajista oli kokemusta jonkinlaisesta koulutusyhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa. Näissäkin vastauksissa oli selkeästi havaittavissa, että mitä pienemmästä yrityksessä oli kyse, sitä vähemmän yrityksessä tehtiin koulutusyhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa (kuvio 11). 19
Kuvio 11. Koulutusyhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa Koulutusyhteistyön koettu hyöty oli samansuuntainen kuin koulutusyhteistyökokemukset. Yrityksen koko vaikutti tilastollisesti merkitsevästi vastaajien arvioihin koulutuksen hyödyllisyydestä (varianssianalyysi, P=0,023, analyysissä ei ollut mukana en osaa sanoa vastaajat N=54) (kuvio 12). Suuremmat yritykset siis kokivat hyödyt selvästi suuremmiksi kuin pienet yritykset. Mielenkiintoista sen lisäksi oli huomata, että pienissä yrityksissä hyödyt saatettiin noteerata erittäin suuriksi tai päin vastaisessa tapauksessa että niitä ei ole lainkaan. 20
Kuvio 12. Onko koulutusyhteistyöstä ollut hyötyä yritykselle 4.7 Kumppanuusyhteistyö ja siitä koettu hyöty Kumppanuusyhteistyö määriteltiin kysymyksessä seuraavin väittämin: Yrittäjä tai yrityksen edustaja toimii mentorina tai alumnina ammattikorkeakoululle (oppilaitoksen entinen opiskelija), yritys tekee markkinointiyhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa, yrityksellä on allekirjoitettu kumppanuussopimus ammattikorkeakoulun kanssa, yrittäjä tai yrityksen edustaja toimii ammattikorkeakoulun hallintoelimissä tai yhteistyöryhmässä tai ammattikorkeakoulun edustaja toimii yrityksen hallintoelimissä tai yhteistyöryhmässä. Yrittäjillä näytti olevan vähän kokemusta tällaisesta kumppanuusyhteistyöstä. Mainittu kumppanuusyhteistyö keskittyi pääasiassa keskisuuriin yrityksiin. Mitä pienemmästä yrityksestä oli kyse sitä vähemmän kokemusta kumppanuusyhteistyöstä oli. Yksin yrittävistä vain vajaa kymmenes (9,9 %, N=32) ilmoitti omaavansa kokemusta kumppanuusyhteistyöstä, kun taas keskisuurten yritysten yrittäjistä jopa runsas kolmannes (36,5 %, N=19) (kuvio 13). 21
Kuvio 13. Kumppanuusyhteistyö Vastaajista kumppanuusyhteistyön koki erittäin tai paljon hyödylliseksi yli puolet vastaajista (58 %). Vain 5 % koki, että siitä ei ollut ollut yhtään hyötyä (kuvio 14). Kuvio 14. Kumppanuusyhteistyön hyödyllisyys 22
4.8 Yhteistyön muut hyödyt Tutkimuksessa kysyttiin yrittäjien arviota ammattikorkeakoulun tuomasta hyödystä myös väittämin, jotka liittyivät siihen, onko ammattikorkeakoulu vaikuttanut yrityksen sijoituspaikkaan, ovatko ammattikorkeakoulun tarjoamat palvelut oikeassa suhteessa yrityksen tarpeisiin, onko ammattikorkeakoulu lisännyt yrityksen kansainvälistä osaamista, onko ammattikorkeakoulu edistänyt yrityksen tunnettavuutta, onko ammattikorkeakoulu tuonut uutta tietoa ja osaamista ja että onko ammattikorkeakoulu parantanut osaavien työntekijöiden saatavuutta yritykseen. Useimmat vastaajat (61 %) olivat täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että ammattikorkeakoulu on parantanut osaavien työntekijöiden saatavuutta (kuvio 15). Kuvio 15. Ammattikorkeakoulun tuottamat hyödyt yritykselle Kriittisimmin yrittäjät suhtautuivat ammattikorkeakoulujen tuottamiin hyötyihin yrityksen sijoittumispäätöksen ja kansainvälisen osaamisen lisäämisen suhteen. Ammattikorkeakoulun ei koettu vaikuttaneen yrityksen sijaintia koskevaan päätöksentekoon tai yrityksen kansainvälistymisen tu- 23
kemiseen. Kovin merkittävänä ei myöskään nähty ammattikorkeakoulujen vaikutusta yrityksen tunnettuuden edistämiseen. 60 % vastanneista ei myöskään kokenut ammattikorkeakoulun tarjoamien palvelujen olevan oikeassa suhteessa yrityksen tarpeisiin. (Kuvio 15.) Kun tarkastellaan ammattikorkeakouluyhteistyön hyötyjä yritysten toimialoittain, voidaan havaita, että terveys- ja sosiaalialaa edustavat vastaajat arvioivat myönteisemmin ammattikorkeakoulun tuoneen uutta tietoa tai osaamista yritykseen kuin teollisuuden toimialaa edustaneet vastaajat (varianssianalyysi, P=0,032, mukana ei ole en osaa sanoa vastaajat). Muissa väitteissä ei tilastollisesti merkitseviä eroja havaittu. 4.9 Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuudessa Kysyttäessä yrittäjiltä, miten yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa kehittyy tulevaisuudessa, yli 60 % näki sen pysyvän ennallaan tai paranevan tulevaisuudessa. Yrityksen koko näytti tässäkin olevan tilastollisesti merkitsevä taustatekijä (χ 2 -testi, P=0,013, en osaa sanoa vastaajat ovat mukana analyysissä), sillä keskisuurten yritysten yrittäjistä yhteistyön näki paranevan tulevaisuudessa runsas kolmannes (34.6 %) ja yksin yrittävistä vain alle viidennes (17,8 %). Kuviossa 16 on esitetty miten yhteistyön kehittyminen koetaan erikokoisissa yrityksissä. Kuvio 16. Yhteistyön kehittyminen ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuudessa Seuraavaksi arvioitiin, kuinka yhteistyö kehittyy tulevaisuudessa. Yrittäjät, jotka tekevät tai ovat aiemmin tehneet yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa, erosivat tilastollisesti merkitsevästi yrittäjistä, jotka eivät olleet tehneet yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa (χ2-testi, P<0,001, 24
en osaa sanoa vastaajat ovat mukana analyysissä) (taulukko 6). Yhteistyötä tehneistä yrityksistä 27,1 % näki yhteistyön paranevan, kun taas yrityksistä, jotka eivät ole tehneet vain 13,3 % koki sen paranevan. Taulukko 6. Yhteistyön kehittyminen tulevaisuudessa ammattikorkeakoulun kanssa luokiteltuna yhteistyötä tekevät ja tekemättömät. Yhteistyön muutos Tekee yhteistyötä (N=834) Ei tee yhteistyötä (N=649) Kaikki (N=1483) En osaa sanoa 18,50 % 39,10 % 27,50 % Heikkenee 10,70 % 5,40 % 8,40 % Pysyy ennallaan 43,80 % 42,20 % 43,10 % Paranee 27,10 % 13,30 % 21,00 % Myös yrityksen toimialat erosivat tilastollisesti merkitsevästi vastaajien arvioissa yhteistyön kehittymisestä tulevaisuudessa (χ 2 -testi, P=0,001, en osaa sanoa vastaajat ovat mukana analyysissä). Terveys- ja sosiaalipalveluiden yrityksistä yli 60 % näki yhteistyön paranevan tai pysyvän ennallaan (kuvio 17). Kuvio 17. Yhteistyön kehittyminen tulevaisuudessa yrityksen toimialoittain luokiteltuna 25
5 AMMATTIKORKEAKOULUJEN ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS Ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta selvitettiin tutkimuksessa kysymällä yrittäjiltä, miten he arvioivat ammattikorkeakoulujen palveluja ja osaamista, tiedottamista, palvelujen merkitystä alueen kilpailukyvylle, ammattikorkeakoulun vaikutusta alueen työllisyyteen, yrittäjyyden tuottamista sekä merkitystä alueen vetovoimalle. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien näkemys ammattikorkeakoulujen alueellisesta vaikuttavuudesta olivat hyvin myönteisiä. Vastaajista lähes puolet (44 %) piti riittävinä sen, miten ammattikorkeakoulut tiedottavat palveluistaan ja osaamisestaan. Noin 80 % vastaajista arvioi, että ammattikorkeakoulu ja sen palvelut lisäsivät alueen kilpailukykyä. Noin 80 % vastaajista arvioi myös, että ammattikorkeakoululla oli positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen. Lähes 70 % vastaajista oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että ammattikorkeakoulu ja sen palvelut tuovat alueelle uutta yrittäjyyttä. Yli 80 % vastaajista uskoi myös, että ammattikorkeakoulu lisäsi alueen vetovoimaa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että ammattikorkeakoulun toiminta oli lisännyt yrityksen edustaman alan tunnettavuutta ja kehitystä. (Kuvio 18) Kuvio 18. Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus 5.1 Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus eri yrityskokoluokissa Vastaajien edustaman yrityksen koko oli tilastollisesti merkittävä erotteleva tekijä, kun vastaajat arvioivat ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta. Yrityksen koolla ei ollut merkitystä 26
kuin ainoastaan arvioitaessa ammattikorkeakoulun merkitystä yrittäjyyden edistämisessä alueella. Yrityksen koko oli tilastollisesti merkitsevästi (varianssianalyysi, P=0,001) yhteydessä siihen, miten vastaajat arvioivat ammattikorkeakoulun tiedottavan palveluntarjonnastaan ja osaamisestaan. Yksinyrittäjät olivat tilastollisesti merkitsevästi tyytyväisempiä (ka=2,53, asteikko 1-4) ammattikorkeakoulujen tiedottamiseen kuin mikro- ja alle 20 hengen pienyrityksissä toimivat henkilöt (Tukeyn-testi: mikroyritykset P<0,001; pienyritykset P=0,017). Yksinyrittäjät ja keskisuurten yritysten vastaajat eivät kuitenkaan eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan tyytyväisyydessä ammattikorkeakoulujen tiedottamiseen (Kuvio 19). Kuvio 19. Ammattikorkeakoulu tiedottaa palvelutarjonnastaan ja osaamisestaan riittävästi. Yrityksen koko oli myös tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä (varianssianalyysi, P= 0,002) vastaajien arvioon ammattikorkeakoulun ja sen palvelujen vaikutuksessa alueen kilpailukykyyn (kuvio 20). Keskisuurien, yli 50 hengen yrityksien, edustajat arvioivat ammattikorkeakoulujen palveluiden lisäävän alueen kilpailukykyä enemmän kuin mikroyritysten vastaajat (Tukeyn-testi: yksinyrittäjät P=0,014; mikroyritykset P=0,004). Mikroyrityksissä toimivat vastaajat arvioivat ammattikorkeakoulujen vaikutuksen alueen kilpailukykyyn vähäisimmäksi (ka=3,0, asteikolla 1-4) (Kuvio 20). 27
Kuvio 20. Ammattikorkeakoulu ja sen palvelut lisäävät alueen kilpailukykyä Yrityksen koko vaikutti tilastollisesti merkitsevästi (Varianssianalyysi, P=0,020) myös vastaajien arvioon ammattikorkeakoulujen vaikutuksesta alueen työllisyyteen (kuvio 21). Mitä isompi yritys, sitä myönteisemmin vastaajat suhtautuivat ammattikorkeakoulun vaikutukseen alueen työllisyyteen. Ero oli tilastollisesti merkitsevä mikroyritysten ja yli 50 hengen keskisuurten yritysten välillä (Tukeyn-testi: yksinyrittäjät P=0,047; mikroyritykset P=0,023). (Kuvio 21) 28
Kuvio 21. Ammattikorkeakoululla on positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen. Yrityksen koolla ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (varianssianalyysi, P=0,313) vastaajien arvioihin siitä, tuottaako ammattikorkeakoulu ja sen palvelut yrittäjyyttä yrityksen sijaintialueelle (Kuvio 22). Kuvio 22. Tuottaako ammattikorkeakoulu ja sen palvelut yrittäjyyttä yrityksen sijaintialueella 29
Mitä isompaa yritystä vastaaja edusti, sitä myönteisemmäksi ammattikorkeakoulun vaikutus alueen vetovoimaan arvioitiin (varianssianalyysi, P=0,041) (kuvio 23). Kuvio 23. Ammattikorkeakoulu lisää alueen vetovoimaa Mitä isompaa yritystä vastaaja edusti, sitä myönteisempänä hän näki ammattikorkeakoulun vaikutuksen yrityksen edustaman alan kehitykseen ja tunnettavuuteen (varianssianalyysi, P=0,010). Yli 50 hengen keskisuuria yrityksiä edustavat vastaajat erosivat tilastollisesti merkitsevästi yksinyrittäjistä (Tukeyn-testi: P=0,006) ja mikroyrityksiä (P=0,016) edustavista vastaajista (kuvio 24). Kuvio 24. Ammattikorkeakoulu lisää yritykseni edustaman alan kehitystä tai tunnettavuutta 30
5.2 Ammattikorkeakoulun vaikuttavuus maakunnissa Ammattikorkeakouluilla on tämän selvityksen tulosten perustella jonkin verran erilainen alueellinen vaikutus riippuen siitä, missä maakunnassa ammattikorkeakoulu sijaitsee. Kainuussa ammattikorkeakoulun vaikuttavuus arvioitiin korkeimmaksi lähes kaikissa väittämissä. Alhaisempia keskiarvoja puolestaan arvioitiin Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa. Maakuntien välillä oli vaihtelua vastaajien arviossa siitä tiedottaako ammattikorkeakoulu riittävästi palveluistaan ja osaamisestaan (P<0,001). Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa arvioitiin ammattikorkeakoulun tiedottaminen riittävämmäksi kuin muissa maakunnissa. Etelä-Karjalassa ja Etelä- Savossa tiedottaminen arvioitiin puolestaan huonommaksi. Maakuntien välillä oli myös vaihtelua arvioissa ammattikorkeakoulun ja sen palveluiden vaikutuksessa alueen kilpailukykyyn ja työllisyyteen (P<0,001). Keski-Suomessa vaikuttavuus alueen kilpailukykyyn ja työllisyyteen arvioitiin alhaisimmiksi. Pohjanmaalla ammattikorkeakoulun vaikutus kilpailukykyyn arvioitiin korkeimmaksi. Kainuussa puolestaan arvioitiin ammattikorkeakoulun vaikutus työllisyyteen korkeammalle kuin muissa maakunnissa. Maakuntien välillä ei ollut vaihtelua vastaajien arvioissa koskien ammattikorkeakoulujen ja sen palveluiden vaikutusta yrittäjyyden kasvuun alueella (P=0,162). Sen sijaan arviot ammattikorkeakoulujen vaikutuksesta alueen vetovoimaan erosivat maakuntien välillä (P<0,001). Kainuussa ja Pohjois-Savossa vaikuttavuus alueen vetovoimaan arvioitiin korkeammalle kuin Varsinais- Suomessa. Maakunnalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vastaajien arvioihin siitä, kuinka ammattikorkeakoulu lisää oman alan vaikuttavuutta ja tunnettavuutta alueella (P=0,257). 5.3 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaaminen Ammattikorkeakoulujen tärkein toimintamuoto on tutkintoon tähtäävä koulutus. Tavoitteena on tuottaa alueelle uutta tietotaitoa, mikä näyttäytyy tutkinnon suorittaneiden osaamisessa. Eri maakuntien välillä ei löydetty eroja siinä, miten yrittäjät arvioivat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamista. Vastaajista 60 % arvioi ammattikorkeakoulusta valmistuneiden ammatilliset valmiudet ja osaamisen riittäviksi. Yli 50 hengen keskisuurien yrityksien edustajat arvioivat ammattikorkeakoulusta valmistuneiden osaamisen myönteisemmin kuin pienemmät yritykset. Tämä johtunee siitä, että pienillä yrityksillä oli vähemmän ammattikorkeakoulusta valmistuneita työntekijöitä ja ylipäätään vähemmän kokemusta yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa. (Kuvio 25) 31
Kuvio 25. AMK-opiskelijoiden ammatilliset valmiudet ja osaaminen Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamista arvioitiin sen sijaan eri tavoin riippuen toimialasta (χ 2 -testi, P<0,001). Terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla toimivat yrittäjät arvioivat ammattikorkeakoulututkinnon tuottamat ammatilliset valmiudet ja osaamisen muita aloja myönteisemmin. (Kuvio 26) Kuvio 26. Arviot amk-opiskelijoiden ammatillisista valmiuksista ja osaamisesta toimialoittain luokiteltuna. 32