Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli. www.metla.fi. Finnish Forest Research Institute



Samankaltaiset tiedostot
Metsäenergia Pohjanmaalla

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Energiapuun mittaus ja kosteus

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Suomessa vuonna 2005

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

saatavuus energiantuotantoon

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsäenergiaa tarvitaan

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Energiapuun korjuutuet

3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt

Sahauksen kustannuslaskenta

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Voiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää?

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kangasmaiden lannoitus

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Puun energiakäyttö 2012

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Energiapuun varastointitekniikat

Puutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus. Tutkimuspäivä Lahti. Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad. Lindblad/JO/3359 /

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Mihin metsäpolttoainevarat riittävät

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Puuraaka-aineen saatavuus

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Tulevaisuuden haasteet puunkorjuuteknologialle 5 väittämää

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

Puutavaraseminaari Vaasa Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Transkriptio:

Puunkorjuu talvella Antti Asikainen Metla, Joensuu Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Metsähakkeen ja teollisuuspuun korjuuketjut Metsähake teollisuuspuu

Puunkorjuussa vaalitaan perinteitä Puutavaran hakkuu ajoittunut talvikuukausiin Agraariyhteiskunnassa maatalouden työhuippu ajoittui touko-syyskuuhun Puutavaran hakkuu tehtiin talvikuukausina Hyvä työvoiman saatavuus Hevosia tarvittiin lähikuljetukseen Toinen työvoiman huippu metsätaloudessa kevään uitossa 2000 luvun Suomessa agraariyhteiskunnan perinteitä vaalitaan puunkorjuussa edelleen Pyrkimys ympärivuotiseen puunkorjuuseen keskustelussa ainakin 80-luvulta Hakkuut painottuvat edelleen talvikuukausiin

Puunkorjuumää äärät t kuukausittain 6000,00 5000,00 Volume, 1000 m 3 4000,00 3000,00 2000,00 1000,00 0,00 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 Date

Kuva: Antti Ala-Fossi

Työskentely pimeässä Joulu-tammikuussa Valoisa työaika etelässä 4-6 h Työpäivä alkaa ja päättyy pimeässä Työmatkat ajetaan pimeässä Koneen valaistukselta vaaditaan paljon Hakkuulaitten ja kouran valaisu tärkeää Ympäristön valaiseminen Source: Röser et al. 2008

Tuottavuus ja pimeätyöskentely Cumulative daily production (m3) 400 300 200 100 0 Dawn Shift change 31% Dusk 62% 22% 0 10 Hours into shift 20 Lähde: Nicholls 2003

Päivä- ja yövuoron tuottavuus m 3 m 3 /hr hr Night and day shift day 207 20.7 10 night 169 15.4 11 Total 376 17.9 21 Day shift only 298 22.9 13 2-shifts cf day shift only +26% -22% +62% Lähde: Nicholls 2003

Työskentely kylmässä Kylmässä ihon ja kehon ääreisosien verisuonet supistuvat ja käsien ja jalkojen verenkierto heikkenee. Verisuoniston tilavuus pienenee, virtausvastus lisääntyy ja verenpaine nousee Talvella systolisen verenpaineen (yläpaine) on todettu olevan 5-10, jopa 20 mmhg korkeampi kuin kesällä. Veren viskositeetti ja hyytymistaipumus kasvavat. Lisääntynyt noradrenaliinieritys kylmässä altistaa sydämen rytmihäiriöille. Kylmän ilman hengittäminen aiheuttaa hengitysteiden jäähtymistä ja kuivumista erityisesti ruumiillisen rasituksen aikana. Nesteen tarve kasvaa kylmässä Source: Röser et al. 2008

Lumi haittaa manuaalista hakkuuta, mutta Kuva: Juha Laitila

Kuva: Juha Laitila

Metsähakkeen korjuu Hakkuutähteiden keruu, kantojen nosto ja pienpuun hakkuut ajoittuvat kesäkauteen Varastointiajat moninkertaisia teollisuuden ainespuuhun verrattuna Metsähakkeen käyttö talvella, kun lämpökuorma korkeimmillaan Haketus ja hakkeen kaukokuljetus ajoittuvat pääosin talveen Hakkeena varastointi riskialtista (varastotappiot, itsesyttyminen) Hakkeen laadun säilyttäminen siedettävänä ongelmallista lumen vuoksi

Metsähakkeen käyttö ja käytön tavoitteet 1000 m 3 12000 10000 8000 6000 4000 2000 24 TWh Pienkäyttö Määrittelemätön Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähteet Kokopuu Karsittu ranka 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2015

Haketus talvella Lumi ja jää haittasivat haketusta 34%:lla työmaista (Ikäheimo & Asikainen 1998) Sopivasti jäätynyt materiaali helpompi hakettaa, jos jäätyminen ei haittaa kuormausta (Asikainen ym. 2001)

Puutavaran kuljetus jäätiellä 15 Jään tehollinen paksuus = teräsjään paksuus+0,5*tumman kohvajään paksuus Halkeamat heikentävät jäätä Halkeaman reunalla kantavuus 40% ehjän jään kantavuudesta Halkeamien risteyskohdassa 25% Ajonopeudella suuri vaikutus jään kestävyyteen Lähellä rantaa vauhtia on hidastettava Jään taipuminen aiheuttaa aallon jään alle, joka heijastuu rannasta Jään tehollinen paksuus, cm 20 2 30 4,5 40 7 50 12 80 31 105 60 Yhdistelmän paino, tonnia 30.11.2009

Talvikorjuu tulevaisuudessa, talvikausi lyhenee Kuva: Jari Ala-Ilomäki 16

Juurivaurioiden torjunnan merkitys kasvaa Kuva:Erkki Oksanen 17

Tarvitaan uutta koneteknologiaa 18

Tarvitaan uutta koneteknologiaa B. D. Turvemaaleimikoiden osuus: A. 16.3% B. 22.2% C. 13,0% D. 33,4% Simulation starts A. C. Simulation ends 12 1 11 0,7 kk 4,5 kk 10 2 3 Talvikorjuuaika Winter season Kelirikko-kevät Bad road season Kesäkorjuuaika Summer season 9 8 6,1 kk 7 6 0,7 kk4 5 Kelirikko-syksy Bad road season Talvikorjuuaika 19

Koneiden varustelu heikosti kantaville maille nostaa korjuukustannusta (Väätäinen ym. 2009) Pehmeät maat hakataan talvella 13.30 /m³ Pehmeät maat hakataan talvella ja kesällä 13.62 /m³ Jos talvikausi lyhenee edelleen pehmeiden maiden hakkuun keskittäminen talveen ei enää mahdollista 20

Johtopäätökset Tavanomaiset talviolosuhteet pääosin auttavat koneellista hakkuuta Kantavan ja lumipeitteisen maan jakso on ollut erittäin lyhyt tällä vuosituhannella Ongelmat sekä hakkuussa että puun autokuljetuksessa Teknologian kehityksessä tärkeä painopiste heikosti kantavien maiden puunkorjuukaluston kehittämisessä Ongelmallisia ovat erityisesti turvemaat ja hienojakoiset kivennäismaat Lisääntyvät talvisateet pahentavat tilannetta

Puunkorjuu tarvitsee kunnon talven!